Euroopan komissio > EOV > Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet > Belgia

Uusin päivitys: 29-03-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Minkälaisia väliaikaistoimia ja turvaamistoimia on käytettävissä? 1.
1.1. Turvaamistoimet 1.1.
1.2. Väliaikaistoimet 1.2.
1.3. Väliaikainen täytäntöönpano 1.3.
2. Millä edellytyksillä näitä toimia voidaan määrätä? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Mitkä ovat aineelliset edellytykset? Edellytetäänkö asian kiireellisyyttä? 2.2.
3. Kyseisten toimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena? 3.1.
3.2. Mikä on toimien vaikutus? 3.2.
3.3. Mikä on näiden toimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko tällaista tointa koskevasta päätöksestä valittaa? 4.

 

1. Minkälaisia väliaikaistoimia ja turvaamistoimia on käytettävissä?

Turvaamistoimilla pyritään turvaamaan oikeuksien toteutuminen. Käytännössä velkoja voi ryhtyä näihin toimiin suojautuakseen velallisen maksukyvyttömyysriskiltä.

Jos turvaamistoimet eivät ole riittäviä, tuomioistuin voi antaa määräyksen väliaikaistoimista, jotka vastaavat vaikutuksiltaan varsinaista päätöstä. Väliaikaistoimet vahvistetaan tai kumotaan lopullisessa tuomiossa.

Tuomioistuin voi määrätä velallisen omaisuuteen kohdistuvista väliaikaistoimista ja turvaamistoimista. Velallinen vastaa veloistaan koko irtaimella (rahavarat, huonekalut, korut, osakkeet ja osuudet ym.) ja kiinteällä (kiinteistöt ja niillä olevat asuin- ja muut rakennukset) omaisuudellaan. Velkoja voi kohdistaa perinnän myös velallisen saataviin (esim. pankkisaamisiin, palkkoihin ja muihin ansiotuloihin).

1.1. Turvaamistoimet
A. Hukkaamiskielto (Bewarend beslag)

Kiireellisissä tapauksissa velkoja voi hakea tuomioistuimelta velallisen omaisuuden asettamista hukkaamiskieltoon tähän soveltuvan omaisuuden osalta (prosessilain 1413 §). Tällöin velallinen ei voi enää määrätä hukkaamiskiellon alaisesta omaisuudesta vapaasti. Hän ei voi myydä tai muutoin luovuttaa kyseistä omaisuutta eikä hakea siihen rasitteita. Velalliselle asetetut vallintarajoitukset vaikuttavat vain hukkaamiskiellon hakeneen velkojan suojaksi. Omistus- ja hallintaoikeus säilyy velallisella.

B. Takavarikko (Sekwester)

Takavarikolla tarkoitetaan riidan kohteena olevan omaisuuden määräämisvallan siirtoa siihen asti, kunnes lopullinen tuomio asiassa annetaan (prosessilain 1955 § ja sitä seuraavat pykälät). Osapuolet voivat sopia takavarikosta, tai tuomioistuin voi antaa siitä määräyksen. Toisin kuin tavallinen omaisuuden siirto, takavarikko voidaan kohdistaa myös kiinteään omaisuuteen (1959 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

C. Omaisuuden luettelointi

Omaisuuden luetteloinnin tarkoituksena on määrittää perintö- tai muun saannon, avio-oikeuden alaisen omaisuuden tai jakamattoman kuolinpesän arvo (prosessilain 1175 §) velkojan, puolison tai perillisen hakemuksesta. Luettelointia hakeva henkilö voi valita notaarin, joka laatii omaisuusluettelon sisältävän asiakirjan. Jos notaarin valinnassa ei päästä yksimielisyyteen, paikallinen tuomioistuin nimeää hänet (1178 §). Paikallinen tuomioistuin on toimivaltainen myös muissa asiaa koskevissa riitaisuuksissa.

D. Sinetöinti

Jos omaisuus on sinetöity, siitä ei voida enää määrätä pätevästi. Jos velkojien, aviopuolison tai perillisten edut ovat vakavasti uhattuina, he voivat pyytää perintö- tai muun saannon, avio-oikeuden alaisen omaisuuden tai jakamattoman kuolinpesän omaisuuden sinetöintiä (prosessilain 1148 §). Määräyksen sinetöinnistä antaa paikallinen tuomioistuin, joka voi antaa määräyksen myös sinettien poistamisesta ne asettaneen henkilön, velkojien, aviopuolison tai perillisten hakemuksesta. Jos sinettien poistaminen riitautetaan, paikallinen tuomioistuin ratkaisee kiistan.

1.2. Väliaikaistoimet

Väliaikaistoimet määrätään välipäätösmenettelyssä tai pääasian käsittelyssä, ja ne voidaan peruuttaa.

1.3. Väliaikainen täytäntöönpano

Määräys väliaikaisesta täytäntöönpanosta voidaan antaa tiukoin edellytyksin silloin, kun annettu tuomio ei ole vielä lopullinen. Muutoksenhakukelpoinen tuomio ei ole vielä lainvoimainen, jolloin sitä ei voi panna täytäntöön. Tämä voi estää velkojaa saamasta velallista täyttämään velvollisuutensa. Tietyissä tapauksissa velkoja voi pyytää tuomioistuinta antamaan määräyksen väliaikaisesta täytäntöönpanosta, jonka yhtenä muotona on velallisen omaisuuden asettaminen hukkaamiskieltoon.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Millä edellytyksillä näitä toimia voidaan määrätä?

2.1. Menettely
A. Hukkaamiskielto

Saatavaa koskevan (myös ulkomailla annetun) tuomion saanut velkoja voi pyytää ulosottomiestä asettamaan tuomiossa velvoitetun velallisen omaisuutta hukkaamiskieltoon. Jos tällaista tuomiota ei ole, hukkaamiskiellosta tarvitaan tuomioistuimen määräys. Hukkaamiskieltoa ei voida määrätä välimiesmenettelyssä (prosessilain 1696 §).

Hukkaamiskieltoa koskeva hakemus toimitetaan kyseisiä asioita käsittelevälle tuomioistuimelle, jossa asia ratkaistaan välipäätösmenettelyssä (prosessilain 1395 §). Haasteajan on oltava yleensä vähintään kaksi päivää, mutta sitä voidaan lyhentää kiireellisissä tapauksissa.

Asianajaja toimittaa yksipuolisen hakemuksen hukkaamiskiellosta toimivaltaiseen tuomioistuimeen, jonka on ratkaistava asia kahdeksan päivän kuluessa. Tämän jälkeen ulosottomiehen on annettava tuomio ja hukkaamiskieltomääräys tiedoksi velalliselle, jotta varmistetaan velallisen tiedonsaanti.

Tuomio on väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen ja ainoastaan osittain lainvoimainen. Tuomioistuin voi vielä muuttaa tai peruuttaa tuomion muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Ulosottomiehen palkkioista on säädetty 30. marraskuuta 1976 annetussa asetuksessa (Belgian virallinen lehti, 8. helmikuuta 1977).

B. Takavarikko

Asianosaisten sopimus takavarikosta on riittävä, eikä tuomioistuimen määräystä tällöin edellytetä toisin kuin saatettaessa asia oikeuden käsiteltäväksi.

Se henkilö, jonka hallintaan omaisuus siirretään, nimetään sekä sopimuksessa että tuomioistuimen määräyksessä. Hänen on säilytettävä omaisuutta huolellisesti ja palautettava se takavarikon päätyttyä. Kyseisen henkilön oikeudesta palkkioon on säädetty laissa (prosessilain 1962 §:n 3 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

C. Väliaikaistoimet

Väliaikaistoimien suorittamista on pyydettävä tuomioistuimelta joko välipäätösmenettelyssä tai pääasian käsittelyssä. Niiden suorittamisesta voidaan määrätä myös välimiesmenettelyssä (prosessilain 1696 §).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtaja antaa väliaikaismääräyksiä kaikissa kiireellisissä asioissa, joita ei ole laissa säädetty annettavaksi tuomioistuimen täydessä kokoonpanossa (prosessilain 584 §:n 1 momentti). Määräyksen väliaikaisuus merkitsee sitä, ettei ratkaisulla ole lopullisia ja peruuttamattomia vaikutuksia. Kauppa- ja työtuomioistuimen puheenjohtajat voivat antaa väliaikaismääräyksiä kaikissa kiireellisissä asioissa, jotka kuuluvat kyseisten tuomioistuinten toimivaltaan.

Väliaikaistoimilla ei saa aiheuttaa haittaa pääasian käsittelylle, minkä vuoksi niitä koskevilla määräyksillä on vain suhteellinen oikeusvoimavaikutus. Väliaikaistoimet ratkaisevan tuomioistuimen määräykset eivät sido pääasiaa käsittelevää tuomioistuinta.

Esimerkiksi avioero-oikeudenkäynnissä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtaja voi määrätä väliaikaistoimista, jotka koskevat puolisoita taikka lapsia sekä heidän omaisuuttaan ja toimeentuloaan (prosessilain 1280 §:n 1 momentti).

Ulosottomies ilmoittaa virallisesti asianosaiselle määräyksen mukaan noudatettavista toimista. Tiedoksiantoon voidaan käyttää tarvittaessa poliisin virka-apua, ja sitä voidaan tehostaa määräaikaisilla seuraamusmaksuilla. Ulosottomiehen palkkioista on säädetty 30. marraskuuta 1976 annetussa asetuksessa (Belgian virallinen lehti, 8. helmikuuta 1977).

Ensimmäisenä oikeusasteena toimiva paikallinen tuomioistuin voi antaa aviopuolisoiden tai suhteensa rekisteröineiden avopuolisoiden suhteen päättymisen jälkeen heidän yhteiselämäänsä koskevan väliaikaismääräyksen esimerkiksi yhteisen kodin sekä lasten ja näiden omaisuuden osalta. Määräys on ainoastaan väliaikainen ja sen vaikutukset päättyvät puolisoiden muuttaessa erilleen. Määräyksellä ei säännellä pysyvästi eron seuraamuksia, jotka on käsiteltävä lopullisesti myöhemmin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Saatavaa koskeva tuomio on täytäntöönpanokelpoinen. Tuomio ei ole kuitenkaan pantavissa täytäntöön, jollei se ole lopullinen. Lain sallima muutoksenhakumahdollisuus lykkää täytäntöönpanoa lukuun ottamatta mahdollisuutta kassaatiomuutoksenhakuun (prosessilain 1397 §).

Lopullisen ratkaisun antava tuomioistuin voi sallia tuomion väliaikaisen täytäntöönpanon lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeuksia (prosessilain 1398 §). Kyseiset poikkeukset koskevat avioeroa, puolisoiden erilleen muuttamista sekä avioesteeseen vetoamista ja avioliiton mitätöimistä. Jos tuomiosssa määrätään alle 1 860 euron suuruisen maksun suorittamisesta, sitä ei voida panna väliaikaisesti täytäntöön (1399 §).

Väliaikainen täytäntöönpano suoritetaan sitä hakeneen asianosaisen vastuulla. Tuomioistuin voi määrätä täytäntöönpanoa koskevista edellytyksistä määräämällä hakijan antamaan vakuuden (prosessilain 1400 §:n 1 momentti). Hakija voi tällöin ryhtyä täytäntöönpanoon, mutta hänen on suoritettava maksu Deposito- en Consignatiekas -talletuksena tai annettava pankkitakaus, koska toiselle osapuolelle voidaan tuomita maksettavaksi korvauksia väliaikaista täytäntöönpanoa koskevan valituksen perusteella.

2.2. Mitkä ovat aineelliset edellytykset? Edellytetäänkö asian kiireellisyyttä?
A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskielto voidaan määrätä vain kiireellisissä tapauksissa, jos kyseessä on erääntynyt velka, jonka suuruus on selvä ja vahvistettavissa.

Kiireellisyydellä tarkoitetaan sitä, että velallisen maksukyvyn epävarmuus vaarantaa tämän omaisuuteen kohdistuvan velkojan saatavan. Hukkaamiskieltoa ei määrätä vain painostustarkoituksessa, vaan se muodostaa myös laillisen välineen silloin, kun velallisen taloudellinen tilanne on objektiivisesti arvioituna epävarma. Kiireellisyysvaatimuksen on täytyttävä sekä hukkaamiskiellon asettamishetkellä että tuomioistuimen käsitellessä myöhemmin asiaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hukkaamiskiellon hakijan saatavan on oltava selvä. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaatimuksen perusteen on oltava selkeä ja että sen riitauttamiselle ei ole kohtuullisia perusteita. Myös saatavan määrän on oltava vahvistettavissa siten, että se on jo määritelty tai että se ainakin voidaan alustavasti määritellä. Jos velan täsmällistä määrää ei ole vielä vahvistettu, hukkaamiskiellon määräävä tuomioistuin arvioi sen. Velan on oltava myös erääntynyt, jolloin velkoja voi ryhtyä sitä koskeviin perimistoimiin. Tätä edellytystä on lavennettu prosessilain 1415 §:ssä siten, että hukkaamiskiellolla voidaan turvata myös vaateita, jotka koskevat säännöllisiä (elatusapumaksut, vuokrat ym.) ja jopa satunnaisia saatavia.

B. Takavarikko

Tuomioistuin voi määrätä takavarikkoon velkojan haltuunsa ottamaa irtaimistoa, kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka omistus- tai hallintaoikeus on riitautettu, sekä velallisen velkaneuvotteluissa takavarikoitavaksi ehdottamaa omaisuutta (prosessilain 1961 §). Yleisesti ottaen omaisuutta voidaan määrätä takavarikkoon, jos olosuhteet edellyttävät takavarikon käyttöä varotoimenpiteenä vallitsevan tilanteen säilyttämiseksi riidan ratkaisuun

asti. Asian kiireellisyydellä ei ole tällöin merkitystä. Tuomioistuimet noudattavat kuitenkin varovaisuutta takavarikkomääräysten antamisessa, koska kyseessä on vakava ja poikkeuksellinen toimenpide, johon voidaan ryhtyä vain hyvillä perusteilla.

C. Väliaikaistoimet

Asia voidaan käsitellä välipäätösmenettelyssä vain, jos se on niin kiireellinen, että hakijana olevalle asianosaiselle aiheutuisi muussa tapauksessa huomattava menetys tai haitta. Asian kiireellisyys on siten välipäätösmenettelyn käynnistämisen tärkeimpiä edellytyksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Pääasian käsittelyn yhteydessä määrättävät väliaikaistoimet edellyttävät myös kiireellisyyttä. Näin ollen paikalliselle tuomioistuimelle voidaan osoittaa hakemus ryhtymisestä dringende voorlopige maatreregelen -menettelyyn eli kiireellisiin väliaikaistoimiin.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Päättäessään väliaikaisen täytäntöönpanomääräyksen antamisesta tuomioistuin punnitsee toimenpiteen hakijalle aiheutuvan vaaran siinä tapauksessa, että toinen osapuoli viivästyttää tai estää tarpeettomasti tuomion täytäntöönpanoa. Jos toinen osapuoli hakee tuomioon muutosta vain estääkseen sen täytäntöönpanon, voi alkuperäisen tuomion antanut tuomioistuin määrätä väliaikaiseen täytäntöönpanoon ryhtymisestä. Joissakin tapauksissa väliaikainen täytäntöönpano on kuitenkin kielletty (ks. edellä).

3. Kyseisten toimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla toimien kohteena?
A. Hukkaamiskielto

Kaikentyyppinen (irtain, kiinteä, immateriaalinen) omaisuus voidaan asettaa hukkaamiskieltoon. Tiettyä omaisuutta ei voida kuitenkaan määrätä hukkaamiskieltoon, tai kielto voidaan kohdistaa siihen vain osittain. Hukkaamiskieltoa koskevat rajoitukset määräytyvät lainsäädännön, omaisuuden luonteen tai omaisuuden ja velallisen suhteen mukaan.

Sellainen omaisuus, jota ei voida asettaa hukkaamiskieltoon, on lueteltu prosessilain 1408 §:ssä. Tähän ryhmään kuuluvat välttämättömät perustarvikkeet, velallisen tai hänen lastensa opiskeluun tai työntekoon tarvittavat esineet, uskonnon harjoittamiseen liittyvät tarpeelliset esineet, elintarvikkeet ja polttoaineet. Prosessilain 1410 §:n 2 momentissa säädetään rahamääristä, joita ei voida asettaa hukkaamiskieltoon. Näihin kuuluvat perhe-etuudet ja vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi suoritetut maksut.

Sivun alkuunSivun alkuun

Palkat ja muut ansiotulot sekä vastaavat suoritukset voidaan määrätä hukkaamiskieltoon vain osittain. Asianomaisista määristä on säädetty prosessilain 1409 §:n 1 momentissa, ja niitä mukautetaan vuosittain asetuksella kuluttajahintaindeksin perusteella. Prosessilain 1410 §:n 1 momentissa laajennetaan niiden suoritusten piiriä, joihin hukkaamiskieltoa ei voi kohdistaa, kattamaan muita tulonlähteitä kuten elatusapumaksut, eläkkeet, työttömyyskorvaukset sekä invaliditeetti- ja työkyvyttömyyskorvaukset.

Ulosottomies laatii hukkaamiskieltoon asetettavasta omaisuudesta virallisen luettelon omaisuuden myymiseksi, joka suoritetaan silloin, jos velkoja ja velallinen eivät pääse saatavan suorittamisesta yksimielisyyteen ulosottomiehen välityksellä. Ulosottomiehen luetteloimasta omaisuudesta määrääminen on rikos.

B. Takavarikko

Tuomioistuin voi määrätä takavarikkoon velkojan haltuunsa ottamaa irtaimistoa, kiinteää tai irtainta omaisuutta, jonka omistus- tai hallintaoikeus on riitautettu, sekä velallisen velkaneuvotteluissa takavarikoitavaksi ehdottamaa omaisuutta (prosessilain 1961 §).

C. Väliaikaistoimet

Kaikentyyppinen omaisuus voidaan asettaa hukkaamiskieltoon välipäätösmenettelyssä. Toimivalta on ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtajalla kaikissa tavallisissa siviilioikeudellisissa riita-asioissa. Työ- ja kauppaoikeudelliset riidat on saatettava joko työ- tai kauppatuomioistuimen ratkaistavaksi.

Paikallinen tuomioistuin voi antaa aviopuolisoiden tai suhteensa rekisteröineiden avopuolisoiden suhteen päättymisen jälkeen heidän yhteiselämäänsä koskevan väliaikaismääräyksen esimerkiksi yhteisen kodin sekä lasten ja näiden omaisuuden osalta. Tämä koskee näin ollen ainoastaan aviopuolisoita (prosessilain 223 §:n 1 kohta) ja suhteensa rekisteröineitä avopuolisoita (1479 §:n 1 kohta), mutta ei muita avopuolisoita.

Sivun alkuunSivun alkuun

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Lopullisen ratkaisun antava tuomioistuin voi sallia ratkaisun väliaikaisen täytäntöönpanon lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeuksia (prosessilain 1398 §). Kyseiset poikkeukset koskevat avioeroa, puolisoiden erilleen muuttamista sekä avioesteeseen vetoamista ja avioliiton mitätöimistä. Jos tuomiossa määrätään alle 1 860 euron suuruisen maksun suorittamisesta, sitä ei voida panna väliaikaisesti täytäntöön (1399 §).

3.2. Mikä on toimien vaikutus?
A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskieltoon asetetun varallisuuden omistaja ei menetä omistus- tai nautintaoikeuttaan (käyttö, vuokraus, tuotto jne.). Hän ei voi kuitenkaan määrätä kyseisestä omaisuudesta tai hakea siihen rasitteita. Jos omistaja määrää hukkaamiskiellon alaisesta omaisuudestaan kiellon vastaisesti, kyseinen oikeustoimi on pätevä, mutta siihen ei voida vedota hukkaamiskiellon hakijaa vastaan; hakija voi näin ollen sivuuttaa nämä oikeustoimet siten kuin niitä ei olisi tapahtunutkaan.

B. Takavarikko

Takavarikko, kuten muukin omaisuuden haltuunotto, merkitsee varallisuuden hallinnan siirtämistä; tässä tapauksessa hallinta siirretään takavarikoijalle, joka voi ryhtyä omaisuutta koskeviin toimenpiteisiin ainoastaan sen säilyttämisen osalta.

C. Väliaikaistoimet

Ei sovelleta.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Väliaikainen täytäntöönpano tarkoittaa sitä, että tuomio pannaan täytäntöön, vaikka siihen voidaan hakea vielä muutosta. Väliaikaisen täytäntöönpanon hakija kantaa toimenpiteestä aiheutuvan vahingonkorvausriskin (ks. edellä).

Sivun alkuunSivun alkuun

3.3. Mikä on näiden toimien voimassaoloaika?
A. Hukkaamiskielto

Hukkaamiskiellon voimassaoloaika on rajoitettu kolmeen vuoteen. Kiellon asettava tuomari voi kuitenkin määrätä lyhyemmän voimassaoloajan. Voimassa oleva määräys hukkaamiskiellosta voidaan uudistaa. Määräys uudistamisesta, joka merkitsee käytännössä voimassaoloajan pidentämistä, annetaan perustelluissa ja kiireellisissä tapauksissa.

B. Takavarikko

Takavarikon voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Asian lopullisen ratkaisun lähestyessä takavarikko kumotaan, jos varallisuuden säilyminen ei ole enää uhattuna.

C. Väliaikaistoimet

Väliaikaistoimien voimassaoloajalle ei ole asetettu lainsäädännössä yleistä rajoitusta. Väliaikaistoimet voidaan vahvistaa tai kumota asiassa annettavassa lopullisessa tuomiossa.

Paikallisen tuomioistuimen määräämien kiireellisten väliaikaistoimien voimassaolo päättyy silloin, kun pääasian käsittely aloitetaan. Toimivalta asiassa on tästä lähtien ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella, jolloin hakemus väliaikaistoimien määräämisestä toimitetaan kyseisen tuomioistuimen puheenjohtajalle.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Ei sovelleta.

4. Voiko tällaista tointa koskevasta päätöksestä valittaa?

A. Hukkaamiskielto

Jos tuomioistuin hylkää hakemuksen hukkaamiskiellon määräämisestä, hakija voi valittaa päätöksestä kuukauden kuluessa sen antamisesta (prosessilain 1419 §:n 1 momentti ja 1031 §). Valitus käsitellään kuten ratkaisun antaneessa tuomioistuimessa, mutta valitustuomioistuin antaa ratkaisunsa jaostoihin (raadkamer) jakautuneena. Jos omaisuutta määrätään hukkaamiskieltoon valituksen perusteella, kyseisen varallisuuden omistajan on nostettava väliintulijan kanne ylemmän oikeusasteen tuomioistuimessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomioistuin määrää omaisuutta hukkaamiskieltoon, varallisuuden omistaja ja muut asiaan osalliset voivat hakea ratkaisuun muutosta kanteella (prosessilain 1419 §). Kanne on toimitettava kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta hukkaamiskiellon asettaneeseen tuomioistuimeen (1125 §). Kanteella ei ole lykkäävää vaikutusta, jollei määräyksen antanut tuomioistuin suostu täytäntöönpanon lykkäämiseen.

B. Takavarikko

Jos takavarikosta on päätetty osapuolten sopimuksella, muutoksenhaku ei ole mahdollista.

Tuomioistuimen päätökseen omaisuuden takavarikoimisesta voidaan hakea muutosta prosessilain mukaisesti.

C. Väliaikaistoimet

Se osapuoli, jota vastaan annetaan välipäätös, voi hakea kyseiseen ratkaisuun muutosta tai nostaa asiassa kanteen. Toimivaltaisena muutoksenhakutuomioistuimena on ensimmäisen oikeusasteen tai kauppaoikeuden puheenjohtajan antamien määräysten osalta ylemmän oikeusasteen tuomioistuin. Työtuomioistuimen puheenjohtajan antamien määräysten osalta muutoksenhaun käsittelee ylempi työtuomioistuin.

Muutoksenhaulle tai kanteen nostamiselle on asetettu yhden kuukauden määräaika määräyksen tiedoksiannosta silloin, kun välipäätösmenettely käynnistyi haasteen antamisella tai saapumisella asian käsittelyyn. Yhden kuukauden pituista määräaikaa, joka lasketaan määräyksen tiedoksiannosta tuomioistuimen kirjallisella ilmoituksella, sovelletaan myös silloin, kun määräys annettiin yksipuolisen hakemuksen perusteella.

D. Väliaikainen täytäntöönpano

Väliaikaista täytäntöönpanoa koskevaan määräykseen ei voi hakea muutosta. Ylemmän oikeusasteen tuomioistuin ei voi myöskään kieltää tai lykätä kyseisen määräyksen soveltamista (prosessilain 1402 §).

« Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-03-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta