Euroopan komissio > EOV > Yhteisön oikeus

Uusin päivitys: 04-11-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Yleistä - Yhteisön oikeus

European flag

Viimeisimmät päivitykset ovat saatavilla kieliversioina English

Yhteisön oikeudella on vaikutusta jokaisen EU:n kansalaisen elämään.

Sisämarkkinoiden toteutuminen on merkinnyt jäsenvaltioiden välisen kaupan kasvua ja ihmisten liikkumista jäsenvaltiosta toiseen enenevässä määrin. Jotkut asettuvat toiseen valtioon pysyvästi työnteon tai avioliiton solmimisen vuoksi, toiset matkustavat liikeasioissa tai vain lomailun merkeissä.

Eri valtioissa asuvien henkilöiden väliset yhteydet ja niistä aiheutuvien oikeusriitojen mahdollisuudet ovat moninkertaistuneet. Euroopan oikeusalueen perustamisesta on tullut tärkeä ajankohtainen kysymys.

Vuonna 1996 tehdyn Amsterdamin sopimuksen myötä oikeudellinen yhteistyö siviilioikeuden alalla on vuodesta 1999 alkaen voitu liittää henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Mahdollisuus hyödyntää yhteisön lainsäädäntöä ei ole yhdentekevä unionin kansalaisille, sillä he voivat vedota tuomioistuinkäsittelyissä suoraan yhteisön asetuksiin.

Tuomioiden vastavuoroinen tunnustaminen on koko järjestelmän perusta. Neuvosto ja komissio ovat hyväksyneet vastavuoroisen tunnustamisen ohjelman, jossa määritellään keskeiset tarvittavat toimenpiteet.

Sen yhteydessä on jo annettu useita säädöksiä, kuten:

-

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 eli Bryssel I-asetus. Siinä vastataan kahteen olennaisen tärkeään kysymykseen, jotka tulevat esille eri valtioissa asuvien henkilöiden välisissä riita-asioissa: mitkä tuomioistuimet ovat toimivaltaisia ja mitä sääntöjä sovelletaan jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamispäätöksiin. Tähän 1. maaliskuuta 2002 voimaan tulleeseen asetukseen, joka korvaa Brysselin yleissopimuksen vuodelta 1968, on tehty useita muutoksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kyseiseen asetukseen tehtiin 24. marraskuuta 2001 oikaisu, joka koskee yleissopimuksia, joiden sopimuspuolena Yhdistynyt kuningaskunta on. Asetuksen liitteistä kahta (liitteitä I ja II) muutettiin vuonna 2002. Vuoden 2004 marraskuussa muutettiin vielä liitteitä I-IV, koska EU:n jäsenvaltioiden määrä nousi 25:een. Neuvosto ja komissio antoivat lausuman PDF File (PDF File 54 KB) 15 ja 73 artiklasta.

-

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27. marraskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003. Sitä sovelletaan 1. maaliskuuta 2005 alkaen (ks. käsikirja PDF File (PDF File 285 KB)).

Asetuksen parhaan mahdollisen soveltamisen varmistamiseksi on julkaistu asetuksen 68 artiklan mukaiset tuomioistuimia ja muutoksenhakumenettelyjä koskevat tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet.

Tämä asetus (EY) N:o 2201/2003 korvaa 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000 eli Bryssel II-asetuksen, joka tuli voimaan maaliskuussa 2001 ja jonka liitteitä on muutettu (liitettä I vuonna 2002 ja liitteitä I-IV vuonna 2004).

-Maksukyvyttömyysmenettelyistä 29. toukokuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000. Siinä vahvistetaan yhteisön säännökset, jotka koskevat maksukyvyttömyyspäätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä sovellettavaa lakia.
-Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29. toukokuuta 2000 annettu asetus (EY) N:o 1348/2000, jossa säännellään oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa jäsenvaltioissa ja jolla parannetaan ja nopeutetaan tuomioistuinmenettelyjä.
-Jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28. toukokuuta 2001 annettu asetus (EY) N:o 1206/2001, jolla yksinkertaistetaan ja nopeutetaan tuomioistuinten välistä yhteistyötä todisteiden osalta.
-Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta 28. toukokuuta 2001 tehty neuvoston päätös 2001/470/EY.
-Yhteisön yleisistä toimintapuitteista oikeudellisen yhteistyön helpottamiseksi yksityisoikeuden alalla 25. huhtikuuta 2002 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 743/2002 (rahoitusohjelma 2005 Deutsch - English - français).
-Oikeussuojakeinojen parantamisesta rajat ylittävissä riita-asioissa vahvistamalla oikeusapuun kyseisissä riita-asioissa liittyvät yhteiset vähimmäisvaatimukset 27. tammikuuta 2003 annettu neuvoston direktiivi 2003/8/EY.
-

Riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 805/2004, jonka tarkoituksena on tehdä yhdessä jäsenvaltiossa annetuista riitauttamattomia vaatimuksia koskevista tuomioista täytäntöönpanokelpoisia kaikkialla yhteisössä ilman välivaiheen toimenpiteitä siinä jäsenvaltiossa, jossa täytäntöönpanoa haetaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Komission asetus (EY) N:o 1869/2005, tehty 16 päivänä marraskuuta 2005, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 805/2004 liitteiden korvaamisesta

-

Rikoksen uhreille maksettavista korvauksista 29. huhtikuuta 2004 annettu neuvoston direktiivi 2004/80/EY, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikki EU:n kansalaiset voivat saada riittävän korvauksen kärsimistään menetyksistä joutuessaan rikoksen uhriksi EU:n alueella.

-Unionin muissa toimielimissä käsiteltävinä olevat komission ehdotukset:

  • Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sopimuksenulkoisiin velvoitteisiin sovellettavasta laista (”ROOMA II”).
  • Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttöönotosta
  • Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi eräistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla
  • Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi PDF File (PDF File 175 KB) eurooppalaisesta vähäisten vaatimusten menettelystä (liite PDF File (PDF File))
  • Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29. toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 muuttamisesta.

-

Lainsäädäntöehdotuksia valmistelevat vihreät kirjat:

  • Vihreä kirja eurooppalaisesta maksusuoritusmääräyksestä ja toimenpiteistä vähäisiä vaateita koskevien oikeudenkäyntien yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi
  • Vihreä kirja sopimussuhteisiin sovellettavasta laista tehdyn vuoden 1980 Rooman yleissopimuksen muuntamisesta yhteisön säädökseksi ja uudistamisesta
  • Vihreä kirja PDF File (PDF File 275 KB) elatusvelvollisuudesta
  • Vihreä kirja PDF File (PDF File 165 KB) kansainvälisestä perintö- ja testamenttioikeudesta
  • Vihreä kirja PDF File (PDF File 139 KB) sovellettavasta lainsäädännöstä ja tuomioistuimen toimivallasta avioeroasioissa.

Taustaa

Euroopan oikeusalueen luominen vahvistettiin yhdeksi unionin tavoitteista Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1993, mutta jo sitä ennen oli tehty erilaisia aloitteita, joilla pyrittiin tiivistämään ja tehostamaan jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä siviilioikeudellisissa asioissa. Niistä voidaan mainita etenkin tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa yksityisoikeuden alalla koskeva vuoden 1968 Brysselin yleissopimus sekä vuonna 1980 tehty Rooman yleissopimus sopimussuhteisiin sovellettavasta laista.

Muita asiaa koskevia aloitteita ovat tehneet muun muassa seuraavat kansainväliset organisaatiot:

  • Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi English - français
  • Euroopan neuvosto English.

Vuonna 1999 yhteisölle annettiin Amsterdamin sopimuksella toimivalta oikeudelliseen yhteistyöhön siviilioikeuden alalla, jolla on siitä lähtien voitu soveltaa yhteisön menetelmiä sekä antaa yhteisön säädöksiä (asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä).

Tanska ei osallistu lainkaan tähän yhteisön toimeen, ja Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat varanneet mahdollisuuden harkita kunkin säädöksen kohdalla erikseen, osallistuvatko ne siihen.

Eurooppa-neuvosto kokoontui lokakuussa 1999 Tampereella vahvistaakseen perustan käytännön toimille Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten tavoitteisiin pääsemiseksi. Sen mukaan ”todellisella Euroopan oikeusalueella jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan, eikä oikeuksien käyttäminen saisi vaikuttaa hankalalta”.

Tämä on osoitus Eurooppa-neuvoston pyrkimyksestä luoda todellinen oikeusalue, jossa ”henkilöt voivat lähestyä minkä hyvänsä jäsenvaltion tuomioistuimia ja viranomaisia yhtä helposti kuin omassa jäsenvaltiossaan”.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 4. ja 5. marraskuuta 2004 valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät oikeuden lujittamiseen tähtäävän Haagin ohjelman. He totesivat, että ”monia toimenpiteitä on jo toteutettu”, mutta että ”olisi jatkettava toimia, joilla helpotetaan oikeussuojan saatavuutta, oikeudellista yhteistyötä ja vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräistä käyttöä”. Haagin ohjelman mukaan ”tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamista siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevan toimenpideohjelman täytäntöönpanon jatkamisen on näin ollen oltava tärkein painopiste tulevina vuosina, jotta se saataisiin päätökseen vuoteen 2011 mennessä”.

Euroopan komission ohjelma on jatkoa näille Eurooppa-neuvoston päätelmille.

Yhteisön oikeudesta ja kuhunkin aihealueeseen liittyvistä komission ehdotuksista saa lisätietoja Euroopan unionin lippua napsauttamalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-11-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta