Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Ruotsi

Uusin päivitys: 29-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Ruotsi

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Asianosaisten kuulustelu 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Yksinkertaisen pääsäännön mukaan sen asianosaisen, jonka on todistettava jotain voittaakseen oikeudenkäynnin, on myös osoitettava sovellettava tosiseikka. Silloin kun asianosaisella on erityinen syy näyttää tietty tosiseikka toteen, myös todistustaakka lankeaa usein hänelle. Myös se, että asianosaisella voi olla vaikeuksia esittää tiettyä tosiseikkaa koskeva todiste, voi olla ratkaisevaa. Esimerkkinä voidaan mainita, että maksua toimitetuista tavaroista tai myönnetystä lainasta vaativan asianosaisen on todistettava, että hänellä on vaade vastapuolelle. Jos vastapuoli väittää, että maksu on jo suoritettu, todistustaakka on hänellä eli hänen on se todistettava. Silloin kun on kyse vahingonkorvauksesta, todistustaakka on tavallisesti vahingon kärsineellä. Joskus todistustaakka voidaan tietyssä tilanteessa siirtää vastapuolelle. Esimerkkinä voidaan mainita syrjintää koskeva asia: jos asian vireille pannut asianosainen voi osoittaa olosuhteet, joiden perusteella on syytä uskoa, että hän on kohdannut syrjintää, vastaajan on todistettava, että syrjintää ei ole tapahtunut.

Silloin kun todiste, johon vedotaan, ei ole riittävä, tuomioistuin ei voi perustaa tuomiotaan kyseessä olevaan tosiseikkaan. Merkittävänä poikkeuksena on kuitenkin tapahtuneen vahingon arvon arvioiminen. Jos vahingon suuruutta ei mitenkään kyetä todistamaan tai se on hyvin vaikeaa, tuomioistuin voi arvioida vahingon arvon kohtuullisen suuruiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen?

Vastapuolen myöntämiä väittämiä ei tarvitse näyttää toteen. Tuomioistuin voi käyttää tällaista kiistatonta väitettä sellaisenaan tuomionsa perusteena. Tietyntyyppisissä asioissa, kuten lasten huoltoa, asumista tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa, sovelletaan kuitenkin eri sääntöjä, joiden mukaan tuomioistuin tekee riippumattoman arvion siitä, mitä on todistettu, vaikka asianosainen olisi myöntänyt häntä vastaan esitetyn tosiseikan. Syy tähän on se, että tuomioistuimella on tällaisissa tapauksissa erityinen vastuu siitä, että oikeudenkäynnin tulos on oikea tosiasiat huomioon ottaen.

Yleisesti tunnettuja tosiseikkoja ei tarvitse näyttää toteen. Asianosaisten ei myöskään tarvitse todistaa sitä, minkä Ruotsin oikeus sisältää. Jos on sovellettava ulkomaista lakia, oikeus voi pyytää asianosaisia todistamaan, mitä ulkomaisessa laissa säädetään.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Todistelun laatua koskevat vaatimukset vaihtelevat käsiteltävänä olevan asiatyypin mukaan. Riita-asioissa vaaditaan tavallisesti, että käsiteltävänä oleva tosiseikka vahvistetaan. Voitaisiin sanoa, että on vakuutettava tuomari. Eräissä riita-asioissa – ja eräiden tosiseikkojen vallitessa – pienempikin näyttö riittää. Esimerkkinä voidaan mainita kuluttajien ottamia vakuutuksia koskevat asiat, joissa katsotaan riittävän, että on todennäköisempää, että vahinko on tapahtunut.

Sivun alkuunSivun alkuun

II. Todisteiden vastaanottamista koskevat säännöt

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Pääsääntönä on, että todisteiden hankkiminen kuuluu ensisijaisesti asianosaisille. Tietyissä tapauksissa tuomioistuin voi hankkia todisteita ilman, että asianosaiset sitä pyytävät. Erityisesti lasten huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa voi käydä niin, että tuomioistuin katsoo, että tutkimusta on täydennettävä ja tarvitaan lisää näyttöä, esimerkiksi kunnan sosiaaliviranomaisten tekemä lasten huoltoa koskeva selvitys. Riita-asiassa, jossa asianosaiset voivat tehdä sitovan sopimuksen asiasta, eli ns. dispositiivisissa jutuissa tuomioistuin ei voi omasta aloitteestaan kuulla uutta todistajaa tai määrätä uutta asiakirjaa esitettäväksi oikeudenkäynnissä.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Jos toinen asianosainen vetoaa tuomioistuinkäsittelyssä suulliseen todisteluun, esim. todistajan kuulusteluun tai asianosaisen kuulusteluun totuusvakuutuksin, tuomioistuin kutsuu kyseisen henkilön kuultavaksi oikeuden istuntoon. Asianosaiset esittävät kirjalliset todisteet itse, usein haastehakemuksen tai vastauksen yhteydessä. Jos pääkäsittely pidetään, todisteet esitetään sen yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että kirjallinen todiste on periaatteessa luettava käsittelyssä ja todistajan kuulustelu tapahtuu oikeudessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Oikeus voi evätä tällaisen pyynnön silloin, kun todisteella ei ole merkitystä asian kannalta. Sama pätee silloin, kun todistetta ei vaadita tai kun todisteella ei selvästikään olisi vaikutusta asiaan. Sen lisäksi on sääntöjä, joiden mukaan kirjalliseen todistajanlausuntoon voidaan vedota vain poikkeuksellisissa tapauksissa.

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Ruotsissa on periaatteessa viisi erilaista todistelukeinoa:

  • kirjalliset todisteet 
  • todistajan kuulustelu 
  • asianosaisen kuulustelu 
  • asiantuntijan kuulustelu 
  • katselmus.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Pääsääntönä on, että todistajaa kuullaan suullisesti ja välittömästi oikeudessa. Kirjalliseen todistajanlausuntoon ei saa vedota. Todistaja voi toki oikeuden luvalla käyttää muistiinpanoja muistinsa tueksi. Asiantuntija taas antaa pääsääntöisesti kirjallisen lausunnon. Asianosaisen pyynnöstä ja jos sillä voi olla merkitystä asian kannalta, asiantuntijaa voidaan myös kuulla suullisesti asian käsittelyssä. Suullista kuulustelua käytetään myös silloin, kun on välttämätöntä, että asiantuntijaa kuullaan suoraan oikeudessa.

Jos asia on tarkoitus ratkaista pääkäsittelyn yhteydessä – esimerkiksi todistajien kuulemisen vuoksi – kirjallinen todiste ja asiantuntijan todistukset on periaatteessa luettava käsittelyssä, jotta tuomioistuin voi ottaa ne huomioon ratkaisussaan. On myös mahdollista, että oikeus päättää, että kirjallinen todiste katsotaan esitetyksi pääkäsittelyssä ilman, että sitä on luettava käsittelyn yhteydessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Ruotsissa sovelletaan vapaan todistelun periaatetta. Se tarkoittaa, että ei ole sääntöjä, joissa määrättäisiin todisteiden painoarvosta. Sen sijaan tuomioistuin päättää, arvioituaan itsenäisesti kaiken esitetyn, mitä asiassa voidaan katsoa näytetyn toteen. Yleisesti voidaan kuitenkin katsoa, että kirjallisella todistajan lausunnolla, johon voidaan vedota erityistapauksessa, on pienempi painoarvo kuin todistajan suullisella ja välittömällä kuulustelulla asian käsittelyn yhteydessä.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Vapaan todistelun periaate tarkoittaa, ettei ole sääntöjä, joissa määrättäisiin, että tiettyjen tosiseikastojen vahvistaminen edellyttäisi määrätynlaista todistelumenettelyä. Sen sijaan tuomioistuin tekee kokonaisarvion asiaa koskevista tosiseikoista sen perusteella, mitä sen käsittelyssä on näytetty toteen (ks. kohta 5 c).

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Ruotsissa on voimassa yleinen velvollisuus todistaa oikeudessa. Se tarkoittaa, että henkilö, joka kutsutaan todistamaan, on velvollinen antamaan todistuksensa, lukuun ottamatta eräitä poikkeustapauksia.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Puolisolla ei ole velvollisuutta todistaa asiassa, jossa toinen puoliso on asianosainen. Myöskään lähisukulaisia tai muita asianosaisten läheisiä ei voida pakottaa todistamaan vasten tahtoaan. Tämän lisäksi todistaja voi kieltäytyä puhumasta tietystä tosiseikasta, jos hän silloin joutuisi paljastamaan tehneensä rikollisen tai häpeällisen teon. Todistajan ei myöskään tarvitse paljastaa ammattisalaisuuksia, paitsi poikkeuksellisista syistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Henkilö kutsutaan todistajaksi asian käsittelyyn sakon uhalla. Jos todistaja ei ilmaannu paikalle ilman perusteltua syytä, kuten sairautta, hänelle määrätään sakko. Jos todistaja ei ilmaannu paikalle, tuomioistuin voi myös päättää lähettää poliisin noutamaan hänet. Viime kädessä oikeudella on mahdollisuus vangita henkilö, joka kieltäytyy todistamasta tai ilman syytä vastaamasta kysymyksiin.

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Esimerkiksi pappeja, asianajajia, lääkäreitä ja psykologeja koskevat todistamisrajoitukset sellaisten tietojen osalta, jotka kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Silloin kun todistajaksi kutsutaan alle 15-vuotias tai sieluntoiminnaltaan häiriintynyt henkilö, oikeus harkitsee nämä seikat huomioon ottaen, voidaanko kyseistä henkilöä kuulla todistajana.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Todistajan kuulustelun aloittaa pääsääntöisesti hänet nimennyt asianosainen. Tämän jälkeen vastapuolella on oikeus kuulustella todistajaa. Sen jälkeen todistajan nimennyt asianosainen ja tuomioistuin voivat tehdä täydentäviä kysymyksiä. Tuomioistuin voi hylätä sellaiset kysymykset, jotka eivät selvästi kuulu asiaan tai jotka ovat hämmentäviä tai muuten asiattomia.

Todistajaa voidaan kuulustella puhelimitse, jos se on soveliasta, kun otetaan huomioon muun muassa kustannukset, joita todistajan tuominen oikeussaliin aiheuttaisi, ja se merkitys, joka henkilökohtaisella osallistumisella kuulusteluun olisi. Eräissä tuomioistuimissa kokeillaan käytäntöä, jonka mukaan todistajaa voidaan samoin edellytyksin kuulla myös videoneuvottelua käyttäen.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Vapaan todistelun periaate tarkoittaa, että ainoastaan harvinaisissa poikkeustapauksissa on kiellettyä käyttää määrätynlaista todistelumenettelyä. Periaatteessa siis se, että todiste on saatu lainvastaisella tavalla, ei estä siihen vetoamista oikeudenkäynnissä. Tätä vastoin sillä voi olla merkitystä todistusharkinnassa.

9. Asianosaisten kuulustelu

Asianosaiset eivät saa todistaa. Heitä voidaan kuitenkin kuulustella todistelutarkoituksessa. Tietyissä tapauksissa kuulustelu tapahtuu totuusvakuutuksen nojalla. Tällöin asianosaisten on rangaistuksen uhalla pysyttävä totuudessa.

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta