Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Espanja

Uusin päivitys: 15-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Espanja

 

SISÄLLYSLUETTELO

1.
1.a) Kenellä on todistustaakka? 1.a)
1.b) Mikä on todistelun tarkoitus? Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? 1.b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
4.a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? 4.a)
4.b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? 4.b)
5.
5.a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? 5.a)
5.b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? 5.b)
5.c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? 5.c)
5.d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? 5.d)
6. Velvoittaako Espanjan laki todistajat todistamaan? 6.
7. Ketkä henkilöt voivat kieltäytyä todistamasta? 7.
8. Mikä on tuomioistuimen ja asianosaisten asema todistajankuulustelussa? 8.
9. Mikä todistusarvo on todistajanlausumalla? 9.
10. Voidaanko oikeushenkilöitä tai sellaisia yksiköitä, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, määrätä kuultavaksi oikeudenkäynnissä? 10.
11. Miten kuulustelu järjestetään? 11.
12. Mikä arvo on kantaja- tai vastaajapuolen antamalla lausumalla? 12.
13. Miten todistajanlausunto ja asianosaisten kuuleminen dokumentoidaan? 13.
14. Mikä arvo on lainvastaisesti saadulla todisteella? 14.
15. Voiko todisteita esittää ennen oikeudenkäyntiä? 15.
16. Mistä saa tietoa prosessimenettelyistä? 16.

 

Jotta saisi oikeutensa tunnustetuksi tuomioistuimessa, on näytettävä väitteet toteen. Tämä tarkoittaa sitä, että suoritetaan prosessitoimia, joiden muodot ja ajankohdat on edeltäkäsin säännelty.

Harkittaessa asian viemistä tuomioistuimeen on perusedellytyksenä pohtia etukäteen mahdollisuuksia näyttää väitteet toteen, jotta vältettäisiin ajan ja rahan hukkaa (oikeudenkäyntikulut), joka epäonnistumisesta saattaa aiheutua. Oikeudenkäyntiin ryhtyvän on myös tunnettava edes yleisesti ja periaatteessa, mitä todistelumenettelystä on säädetty.

Todistelumenettelystä säädetään Espanjan oikeudessa 7. tammikuuta 2000 annetun siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) 1/2000 I jakson V ja VI luvussa (281–386 §), tosin tietyissä prosesseissa (ennen lain 1/2000 voimaantuloa eli ennen 8. tammikuuta 2 001 vireille pannut kanteet) sovelletaan kuitenkin aikaisempaa siviiliprosessilakia (3. helmikuuta 1881 annettu laki). Uuden siviiliprosessilain johdanto-osan XI kappaleessa (jonka teknisenä nimenä on ”exposición de motivos”) on eräitä yleismainintoja todistelusta, ja niistä voi olla hyötyä kenelle tahansa, joka haluaa selvittää itselleen, mitä Espanjan lainsäätäjä ymmärtää todistelulla.

1.

1.a) Kenellä on todistustaakka?

Kunkin oikeudenkäyntiin osallistuvan asianosaisen on näytettävä toteen väittämänsä tosiseikat ja vaatimustensa perusteet, toisin sanoen kantajan on todistettava kanteessa mainitut seikat ja vastaajan on toisaalta osoitettava seikat, jotka estävät tai tekevät tyhjäksi kanteen oikeusvaikutuksen tai vievät siltä pohjan. Tämä on todistustaakkaa koskeva yleissääntö, ellei laissa säädetä erityisperusteista.

Puuttuvasta näytöstä aiheutuvat haitalliset seuraukset on sen osapuolen kannettava, jolla on todistustaakka, ja jos asianosainen ei ole pystynyt näyttämään toteen väittämiään seikkoja tuomion tai muun päätöksen julistamishetkellä, tuomioistuin hylkää vaatimukset. Edellä kerrotusta huolimatta todistustaakkasäännöt eivät ole tiukkoja periaatteita, vaan ne voidaan sovittaa kuhunkin tapaukseen myönnettyjen tai kiistettyjen seikkojen luonteen ja kunkin asianosaisen näyttömahdollisuuksien ja -kykyjen mukaan. Tätä voidaan havainnollistaa kuluttaja-asioilla, joissa kohtuuttomana lausekkeena pidetään todistustaakan sälyttämistä kuluttajalle, kun sopimusosapuolen on esitettävä näyttö.

1.b) Mikä on todistelun tarkoitus? Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Todistelun aiheena ovat tosiseikat, joihin osapuolet perustavat vaatimuksensa. Todistelun aiheena voivat olla myös tapa ja ulkomaan laki, mutta tavan toteen näyttäminen ei ole tarpeen, jos osapuolet ovat yhtä mieltä sen olemassaolosta ja sisällöstä ja jos se ei ole yleisen järjestyksen vastainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleisesti ja kiistatta tunnustettuja tosiseikkoja ei tarvitse näyttää toteen, ei myöskään seikkoja, joista osapuolet ovat yhtä mieltä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa prosessin kohde ei ole asianosaisten määräysvallassa, kuten oikeuskelpoisuutta, sukulaisuutta, pätemättömyyttä, asumus- ja avioeroa sekä alaikäisten holhousta ja huoltoa koskevat prosessit tai vanhempien alaikäisten lastensa nimissä toisiltaan vaatimat elatusavut, alaikäisten suojelemiseksi tehtyjen hallintopäätösten vastustaminen ja oikeudenkäynnit, joissa on kyse lapseksiottoon tarvittavasta suostumuksesta.

Lailla luotuja olettamia pidetään todistettuina seikkoina niistä hyötyvän osapuolen kannalta. Tällaisille olettamille voidaan esittää vastanäyttöä, ellei laki sitä nimenomaisesti kiellä. Esimerkkinä laista johtuvista olettamista on avioliiton aikana hankitun omaisuuden lukeminen yhteiseen aviovarallisuuteen, ellei sen näytetä kuuluvan yksin jommallekummalle puolisoista, olettama puolisoiden yhteisasumisesta ja kadonneen henkilön elossaolosta siihen hetkeen asti, jona hänet julistetaan kuolleeksi.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Tosiseikkoja koskevat väitteet, joita osapuolet esittävät kanne- ja vastinekirjelmissään, on näytettävä toteen ja niitä on arvioitava tapauksen olosuhteiden mukaisesti sekä ottamalla huomioon kaikki esitetyt todisteet ja niiden luonne (siis julkisen asiakirjan arvo ei ole sama kuin asianosaisen itsensä antaman lausuman). Arviointi ja perusteet, joiden pohjalta tuomari tekee tiettyjä päätelmiä, on ilmoitettava tuomiossa. Suoran todistelun ohella voidaan esittää myös epäsuoraa todistelua, joka tarkoittaa sitä, että tuomioistuin pääsee myönnetyn tai täysin todistetun seikan nojalla varmuuteen toisesta seikasta, kun niiden välillä on selvä ja suora yhteys, ja tuomioistuin tuo ratkaisussa esille, miten todistetun seikan avulla päädyttiin oletettuun seikkaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Siviilioikeudenkäyttöä sääntelevän periaatteen mukaisesti asianosaisten on esitettävä tuomioistuimelle todisteet, joihin nojaten he aikovat ajaa etujaan prosessissa. Tästä huolimatta tuomioistuin voi viran puolesta määrätä esittämään tiettyjä todisteita, kuitenkin vain laissa säädetyissä tapauksissa. Jos tuomioistuin arvioi, etteivät asianosaisten varsinaista oikeudenkäyntiä edeltävän kuulemisen aikana esittämät todisteet ole riittäviä kiistanalaisten seikkojen selvittämiseksi, se voi ilmaista asianosaisille, mikä seikka on tullut riittämättömästi toteennäytetyksi, ja osoittaa samalla, mitä todisteita asianosaisten odotetaan esittävän.

Oikeuskelpoisuutta, sukulaisuutta, avioliittoa ja alaikäisiä koskevissa oikeudenkäynneissä tuomioistuin voi asianosaisten tai syyttäjäviraston todistelupyynnöistä riippumatta aina määrätä mitä tahansa todistelua, jonka se katsoo aiheelliseksi asian ratkaisemiseksi.

4.

4.a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Kun todistelua on ehdotettu suullista käsittelyä (enintään 3 000 euron vaatimukset) edeltävässä kuulustelussa ja pyyntö on hyväksytty, näyttö vastaanotetaan varsinaisessa oikeudenistunnossa.

Kun todisteiden esittäminen on hyväksytty tavanomaista oikeudenkäyntiä (vähintään 3 000 euron vaatimukset) edeltävässä kuulustelussa (jossa ratkaistaan lisäksi prosessijärjestystä koskevat kysymykset), määrätään istuntopäivä, jona todisteet esitetään. Samoin kutsutaan oikeuteen todistajat, joita asianosainen ei pysty itse saamaan paikalle, ja asiantuntijat, kun asianosaiset kaipaavat selvennyksiä tai selityksiä annettuihin lausuntoihin, sekä otetaan virkateitse yhteyttä elimiin sellaisten asiakirjojen hankkimiseksi, joita asianosaiset eivät ole voineet liittää kanteeseen ja vastineeseen ja joiden säilytyspaikat he ovat ilmoittaneet. Mikä tahansa todistelu, jota ei esitetä oikeudenistunnossa (kuten määrättyjä paikkoja koskeva katselmus), on suoritettava ennen kyseistä istuntoa. Jos oikeudenkäyntiä edeltävässä kuulustelussa on hyväksytty esitettäväksi ainoastaan asiakirjanäyttöä eikä sitä ole kiistetty, tai kun on esitetty asiantuntijalausunto eikä kumpikaan osapuoli ole vaatinut asiantuntijan suullista kuulemista, tuomioistuin antaa päätöksensä kuulustelun jälkeen eikä varsinaista oikeudenistuntoa ole tarpeen määrätä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleissääntönä on todisteiden esittäminen asiaa tutkivalle tuomarille tai tuomioistuimelle, vaikka todistaja ei asu sen oikeus- tai tuomioistuimen tuomiopiirissä, johon hänen on haasteessa ilmoitettuna päivänä saavuttava (todistajalla on kuitenkin oikeus vaatia hänet nimennyt asianosainen maksamaan oikeuden vahvistama korvaus rajoittamatta jutun voittaneen asianosaisen myöhempää oikeutta vaatia vastapuolta korvaamaan oikeudenkäyntikulut). Ainoastaan poikkeustapauksissa on turvauduttava oikeudelliseen virka-apuun (todistajanlausunto otetaan vastaan todistajan asuinpaikan oikeusistuimessa), ja pyynnön on perustuttava olosuhteisiin, joissa etäisyydellä on merkitystä. Tällaisessa tapauksessa turvaudutaan (kansallisen tason) virka-apuun tai kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevissa normeissa säänneltyyn menettelyyn sen mukaan, millä paikkakunnalla todistus on otettava vastaan. Viimeksi mainitussa tapauksessa asianosaiset laativat esitettävät kysymykset kirjallisesti. Yhä useammin käytetään kuitenkin videoneuvottelua, jolloin kysymyksiä ei tarvitse laatia etukäteen, vaan riittää, että videoneuvottelun järjestämistä pyydetään sen paikkakunnan viranomaiselta, jossa todistus on vastaanotettava.

4.b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Tuomioistuin ei koskaan salli todistelua, jossa on kyse laissa kielletystä toiminnasta, tai sellaisten todisteiden esittämistä, joilla ei ole merkitystä prosessin aiheen kannalta tai jotka oikeudenmukaisten ja luotettavien sääntöjen ja perusteiden nojalla eivät edistä kiistettyjen tosiseikkojen selvittämistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Samoin hylätään näyttö, jonka esittämistä ei ole prosessin oikeassa vaiheessa pyydetty.

5.

5.a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Oikeudenkäynnissä käytettävät todistelukeinot ovat seuraavat: asianosaisten kuuleminen; julkiset asiakirjat; yksityiset asiakirjat; asiantuntijalausunnot; tuomioistuimen suorittama katselmus; todistajainkuulustelu; puheen, äänen ja kuvan toisto sekä laitteet, jotka mahdollistavat prosessin kannalta tärkeiden sanojen, päivämäärien, lukujen ja laskutoimitusten tallennuksen ja tunnistamisen tai toistamisen laskemis- tai muussa tarkoituksessa.

5.b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Jos asianosainen haluaa käyttää hyväkseen asiantuntijatodistelua, hänen on liitettävä kanteeseen tai vastineeseen asiantuntijalausunto, joka tukee hänen vaatimuksiaan, ellei se ole mahdotonta, jolloin on ilmoitettava käytettävät lausunnot ja esitettävä ne, kun ne on saatu ja joka tapauksessa ennen varsinaista oikeudenkäyntiä edeltävän kuulustelun alkamista tai ennen suulliseen käsittelyyn kuuluvaa kuulustelua. Edellä kerrotusta huolimatta asianosaiset voivat kannetta tai vastinetta esittäessään pyytää, että oikeus nimeää asiantuntijan, jolloin lausunto annetaan myöhemmin (yleensä alustavan kuulemisen ja varsinaisen oikeudenkäynnin välisenä aikana, tosin on pidettävä huolta siitä, että asianosaisilla on riittävästi aikaa tutkia lausuntoa ennen paikalletuloa).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kanteessa tai vastineessa ei tarvitse mainita todistajia, koska suullisessa käsittelyssä ilmoitetaan paikalletulopäivä, jolloin kunkin asianosaisen on saavuttava oikeuden eteen niiden henkilöiden kanssa, joiden on tarkoitus todistaa oikeudenkäynnissä, ja tuomioistuimelta on pyydettävä niiden todistajien haastamista oikeudenkäyntiin, joita asianosaiset eivät voi omasta puolestaan esittää ja joiden on tultava paikalle kolmen päivän kuluessa haasteen vastaanottamisesta. Tavanomaisessa oikeudenkäynnissä todistajat, jotka antavat lausuntonsa paikalletulopäivänä, nimetään sitä edeltävässä kuulustelussa, jossa päätetään myös prosessikysymyksistä ja siitä, mitkä ovat asiassa kiistetyt tosiseikat, sekä ehdotetaan ja hyväksytään näitä seikkoja koskeva todistelu. (Poikkeus tästä järjestyksestä on lain vaatimus nimetä kanteessa todistajat, joita kantaja vaatii kuultaviksi suullisessa käsittelyssä, jonka tarkoituksena on ottaa haltuun perintöomaisuutta, jos mainittu omaisuus ei ole kenenkään hallussa omistus- tai nautintaoikeuden nojalla).

Todistajanlausunto on aina suullinen ja se annetaan aina istuntopäivänä (sama koskee asiantuntijoiden selvennyksiä, jotka katsotaan aiheellisiksi). Tästä todistajien kuulemissäännöstä poiketaan, kun oikeushenkilöiden tai julkisyhteisöjen on annettava tietoa prosessin kannalta merkittävistä tosiseikoista, mutta ei ole välttämätöntä kuulla asiassa tiettyjä luonnollisia henkilöitä. Suullisen todistuksen sijasta yhteisölle toimitetaan tässä tapauksessa asianosaisten esittämät kysymykset, joihin on vastattava ja jotka tuomari katsoo aiheellisiksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asiantuntijalausunto taas esitetään aina kirjallisena, tosin asianosaiset päättävät lausuntoon tutustuttuaan, onko asiantuntijan osallistuttava oikeudenistuntoon antaakseen aiheellisia lisätietoja tai selvennyksiä lausunnon sisältämistä tosiseikoista.

5.c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

On. Julkiset asiakirjat antavat täyden näytön niihin kirjatuista tosiseikoista, toimenpiteestä tai asiantilasta, laatimispäivämäärästä sekä notaarin ja muiden laatijoiden henkilöllisyydestä. Jos julkisen asiakirjan aitous kiistetään, sitä verrataan alkuperäiseen asiakirjaan tai se pyritään todistaman oikeaksi alkuperäisen avulla, mistä tahansa se on löydettävissä. Edellä kerrotusta huolimatta seuraavat asiakirjat tuottavat oikeudessa täyden näytön niitä erikseen todistamatta tai vertaamatta, ellei vastatodistelua esitetä tai käsialavertailua suoriteta silloin, kun se on mahdollista: vanhat virallisasiakirjat, joista ei ole notaarin merkintää ja mikä tahansa muu julkinen asiakirja, josta ei ole alkuperäiskappaletta tai rekisteriä, johon sitä voitaisiin verrata tai jonka avulla se voitaisiin todistaa oikeaksi.

Yksityiset asiakirjat antavat samoin täyden näytön oikeudenkäynnissä, ellei niistä haittaa kärsivä asianosainen kiistä niitä. Jos yksityinen asiakirja kiistetään, sen esittänyt asianosainen voi pyytää käsialavertailua tai muuta näyttöä asiakirjan todistamiseksi. Kun yksityisen asiakirjan aitoutta ei pystytä todistamaan, asiaa arvioidaan terveen kritiikin säännöin, joita noudatetaan muidenkin esitettyjen todisteiden merkitystä harkittaessa. Jos asiakirjan aitous käy ilmi kiistämisen jälkeen, sen kiistäneen asianosaisen maksettavaksi voidaan määrätä kulujen lisäksi sakkoa.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Periaatteessa ei ole sääntöä siitä, mitä todistelua on käytettävä konkreettisten seikkojen todistamiseksi, mutta esimerkkinä voidaan mainita, että on loogista ajatella, kun on kyse osapuolten välisistä liikesuhteista seuraavasta rahamääräisestä vaatimuksesta, että velan olemassaolo tai poispyyhkiminen määräytyy ensisijassa asiakirjatodistelun perusteella.

6. Velvoittaako Espanjan laki todistajat todistamaan?

Todistajiksi haastettujen velvollisuutena on saapua määrättyyn oikeudenistuntoon tai kuulusteluun, ja velvollisuuden laiminlyönnistä rangaistaan kuulemiselle varatun viiden päivän jälkeen 180–600 euron sakolla. Jos todistaja ei ilmesty toiseenkaan tilaisuuteen, rangaistus ei ole sakkoa, vaan hän voi joutua rikosvastuuseen oikeuden halventamisesta, mistä todistajaa muistutetaan.

Todistajilla on myös velvollisuus vastata asianosaisten kysymyksiin, joiden esittämiseen tuomioistuin on ensin antanut luvan. Tästä yleisperiaatteesta poiketaan sellaisen todistajan kohdalla, jolla on asemansa tai ammattinsa vuoksi velvollisuus pitää salassa kysyttävät seikat, jolloin hän ilmoittaa syynsä ja tuomioistuin harkitsee todistamasta kieltäytymisen perusteet sekä ratkaisee, miten kuulustelun kanssa menetellään ja voidaanko todistaja vapauttaa vastaamasta. Jos todistaja vapautetaan vastaamasta, tämä merkitään pöytäkirjaan.

Jos todistaja väittää, että häneltä kysytyt seikat kuuluvat laissa luottamukselliseksi taikka salaiseksi julistettuun tai luokiteltuun aineistoon, tuomioistuin pyytää viran puolesta tapauksissa, joissa oikeushallinnon etujen katsotaan sitä edellyttävän, toimivaltaiselta elimeltä asian luonteen todistavan alkuperäisen asiakirjan. Tarkastettuaan luottamuksellisuus- tai salaisuusväitteen perusteen tuomioistuin määrää asiakirjan liitettäväksi pöytäkirjaan merkinnällä, että kysymykset ovat virallisesti luottamuksellisia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi myös tiedustella todistajalta ennen lausunnon antamista tämän henkilökohtaisia suhteita (sukulaisuus, ystävyys tai vihamiehisyys asianosaisiin, henkilökohtainen intressi asiassa jne.), ja vastauksen perusteella asianosaiset voivat esittää tuomioistuimelle huomautuksia todistajan puolueettomuudesta.

7. Ketkä henkilöt voivat kieltäytyä todistamasta?

Todistajia voivat olla kaikki, lukuun ottamatta henkilöitä, joilta puuttuu pysyvästi täysi ymmärrys tai jokin aisti (näkö, kuulo jne.), joka vaaditaan tiettyjen tosiseikkojen tiedostamiseksi.

Alle neljätoistavuotiaat voivat todistaa, jos heidät oikeudenistunnossa todetaan tarpeeksi kypsiksi tiedostamaan ja todistamaan totuudenmukaisesti.

Espanjan oikeudessa klassisella todistajakäsitteellä tarkoitetaan luonnollista henkilöä, mutta se ei estä oikeushenkilöiden laillisia edustajia esiintymästä todistajina kertoakseen tosiseikoista, jotka he tässä asemassa ovat saaneet tietoonsa. Oikeushenkilöiden ja julkisyhteisöjen kohdalla säädetään nimenomaisesta mahdollisuudesta antaa tuomioistuimelle kirjallinen lausunto, kuten edellä selvitettiin (381).

8. Mikä on tuomioistuimen ja asianosaisten asema todistajankuulustelussa?

Osapuolten asianajajat esittävät suoraan tuomioistuimen hyväksymät kysymykset, ja kuulustelun aloittaa sen osapuolen asianajaja, joka on ehdottanut todistajan kuulemista. Kun todistajan kuulemista ehdottaneen osapuolen asianajajan esittämiin kysymyksiin on vastattu, voivat muiden osapuolten asianajajat esittää todistajalle uusia kysymyksiä, jotka he katsovat aiheellisiksi tosiseikkojen selventämiseksi. Tuomioistuin voi niin ikään kuulustella todistajaa selvennysten ja lisätietojen saamiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä määrätä, että toisen todistajan tai aiemmin kuullun osapuolen lausuntoon verrattuna selvästi ristiriitaisen lausunnon antanut todistaja ristikuulustellaan yhdessä mainitun todistajan tai osapuolen kanssa.

9. Mikä todistusarvo on todistajanlausumalla?

Tästä kysymyksestä päättää tuomioistuin, joka arvioi todistajanlausunnon todistajan itsensä esille tuoman kokemuksen, loogisuuden ja perusteiden mukaisesti, ja sen mukaan, mikä on hänen henkilökohtainen tilanteensa, suhteensa asianosaisiin ja mahdollinen intressinsä asiassa.

10. Voidaanko oikeushenkilöitä tai sellaisia yksiköitä, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, määrätä kuultavaksi oikeudenkäynnissä?

Kyllä, niitä voidaan kuulla laillisen edustajansa tai sellaisen henkilön välityksellä, joka esittää niiden kannan prosessissa esitettyihin väitteisiin.

Valtion, autonomisten alueiden, kuntien ja muiden julkiselinten kohdalla säädetään nimenomaisesta mahdollisuudesta vastata kysymyksiin kirjallisesti.

11. Miten kuulustelu järjestetään?

Asianosainen vastaa suullisesti ja suoraan todistusta pyytäneen osapuolen asianajajan kysymyksiin, jotka tuomioistuin on todennut aiheellisiksi. Tämän jälkeen kysymyksiä voivat esittää muiden osapuolten asianajajat ja viimeiseksi kuullaan kuulustelua ehdottanutta osapuolta. Tuomioistuin voi niin ikään kuulustella todistajaa selvennysten ja lisätietojen saamiseksi.

12. Mikä arvo on kantaja- tai vastaajapuolen antamalla lausumalla?

Asianosaisen tunnustamia tosiseikkoja, jotka ovat hänelle haitallisia, pidetään totena, jos asianosainen ottaa niihin henkilökohtaisesti kantaa, elleivät ne ole ristiriidassa muulla todistelulla toteen näytettyjen seikkojen kanssa. Tuomioistuin menettelee samoin tapauksessa, jossa oikeuteen haastettu asianosainen ei saavu paikalle, tai jos hän läsnä ollessaan kieltäytyy lausumasta tai antaa vältteleviä vastauksia. Istunnosta poisjäävä asianosainen voidaan myös määrätä maksamaan 180–600 euroa sakkoa.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Miten todistajanlausunto ja asianosaisten kuuleminen dokumentoidaan?

Istunnossa annetut suulliset lausumat ja esiintyminen tallennetaan sopivalla äänen ja kuvan nauhoittamistavalla. Nauhoittamisen todentaa oikeusnotaari Secretario Judicial, joka vastaa niiden nauhojen, levyjen tai laitteiden säilytyksestä, joilla tallennus on suoritettu. Secretario Judicial laatii myös suppean pöytäkirjan, johon merkitään aikaa ja paikkaa koskevien tietojen ohella ainoastaan asianosaisten pyynnöt ja ehdotukset, tuomioistuimen hyväksymät ratkaisut sekä olosuhteet ja muut seikat, joita ei voitu tallentaa mainitulla tavalla.

Lausuma voidaan antaa myös videoneuvottelussa, kun todistaja ei tule oikeuden istuntoon vaan antaa lausumansa todistelupaikan Secretario Judicialille.

14. Mikä arvo on lainvastaisesti saadulla todisteella?

Lailla kiellettyä toimintaa ei voida koskaan sallia näyttönä. Perusoikeuksia tai -vapauksia suoraan tai epäsuorasti loukkaamalla saaduilla todisteilla ei ole myöskään todistusvoimaa. Tästä syystä tuomioistuin jättää mainitun näytön huomioimatta päättäessään asiasta.

Kun joku asianosaisista havaitsee, että sallitun näytön hankintatapa tai alkuperä loukkaa perusoikeuksia, sitä koskeva väite on välittömästi annettava tiedoksi muille osapuolille. Tuomioistuin päättää tämän jälkeen mainitun näytön laillisuudesta.

Jos tuomioistuin havaitsee itse, että näytön hankinnassa on loukattu jotakin perusoikeuksista, se hylkää näytön viran puolesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tämä kysymys, jonka tuomioistuin voi myös ottaa esille viran puolesta, ratkaistaan oikeudenistunnossa tai, jos on kyse suullisista käsittelyistä, kuulustelun alkaessa ennen todisteluun ryhtymistä.

15. Voiko todisteita esittää ennen oikeudenkäyntiä?

Näytön esittämisestä etukäteen säädetään nimenomaisesti, kun on perusteltua aihetta pelätä, että todistelua ei voida suorittaa oikeudenistunnossa (esimerkiksi todistajan tai asianosaisen vakavan sairastumisen, matkasta johtuvan poissaolon tai muun syyn vuoksi). Tässä tapauksessa kuka tahansa asianosaisista voi pyytää tuomioistuimelta, että todistelu suoritetaan etukäteen, ja jos tuomioistuin katsoo pyynnön perustelluksi, todistelu suoritetaan asianosaisten läsnä ollessa.

Tuomioistuimelta voidaan myös pyytää turvaamistoimien määräämistä (esimerkiksi esineiden talteenottoa), millä estetään sellaisten aineellisten esineiden häviäminen tai pilaantuminen, joita on myöhemmin tarkoitus käyttää näyttönä.

16. Mistä saa tietoa prosessimenettelyistä?

Yleisen oikeusneuvoston (Consejo General del Poder Judicial) verkkosivustolta español

Oikeusministeriön (Ministerio de Justicia) verkkosivustolta English - español

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Espanja - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta