Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Romania

Uusin päivitys: 30-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Romania

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

Tärkeimmät asianomaiset säädökset:

Siviililaki, siviiliprosessilaki, kauppaoikeuslaki, kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annettu laki nro 189/2003, kansainvälistä yksityisoikeutta koskevien asioiden sääntelystä annettu laki nro 105/1992.

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

(Kenellä asianosaisista on todistustaakka, ja mitä toimia se koskee? Mitä seuraa siitä, jos tiettyä tosiseikkaa ei voida lopullisesti selvittää?)

Kantajan on näytettävä vaateensa toteen. Jos vastaaja vetoaa poikkeuksellisiin seikkoihin kantajan vaateiden kiistämiseksi, todistustaakka on vastaajalla. Oikeudellisten olettamien osalta todistustaakka siirtyy vastapuolelle siltä henkilöltä, jonka hyväksi olettamat on vahvistettu.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Oikeudelliset olettamat on määritelty laissa, ja absoluuttisten olettamien osalta voidaan esittää vastatodistelua ainoastaan todistajanlausunnoilla (muttei kuitenkaan aina edes niillä). Oikeudellisista olettamista on myös olemassa välimuoto tai sekaryhmä, jotka voidaan kumota esittämällä tietyntyyppistä vastatodistelua tietyissä tilanteissa tai kuulemalla tiettyjä henkilötodistajia. Vastatodistelua voidaan esittää ehdollisia olettamia vastaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todistustaakka ei koske yleiseen tietämykseen ja lakiin perustuvia tosiseikkoja, olivatpa ne ilmaistu missä muodossa tahansa. Tällöin oletetaan, että ne ovat kaikille henkilöille tunnettuja.

Virallisten asiakirjojen esittäjän ei tarvitse toimittaa niiden aitoudesta näyttöä, koska asiakirjat on laatinut lainsäädännön mukaisesti virkamies, joka on ollut oikeutettu kyseiseen toimeen asiakirjan laatimispaikassa. Notaarit tai viranomaiset laativat useimmat oikeudelliset asiakirjat. Ne voivat olla myös tuomioistuimen ratkaisuja taikka siviilirekisteriviranomaisen tai valtion hallintoelinten tms. viranomaisten antamia asiakirjoja.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

(Onko tuomioistuimen oltava täysin vakuuttunut tosiseikasta vai riittääkö se, että tosiseikan olemassaolo on hyvin todennäköistä joistain epäilyistä huolimatta?)

Todisteita ei voida ottaa huomioon, jos ne eivät täytä tiettyjä laillisuutta, luotettavuutta, merkityksellisyyttä ja sitovuutta koskevia edellytyksiä. Ensimmäinen todisteiden hyväksymistä koskeva sääntö on se, että kyseinen todiste on toimitettava oikeudelle ennen pääasian käsittelyn aloittamista. Toiseksi, todisteet ja niiden vastatodisteet on esitettävä samaan aikaan, jos se on mahdollista.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Asianosaisten pyynnöstä voidaan vastaanottaa seuraavat todisteet: asiantuntijatodisteet, kantajan nimeämien todistajien kuuleminen oikeudenkäynnissä tai vastaajan nimeäminen todistajien kuuleminen vastineen esittämisen yhteydessä tai viimeistään oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä, vastapuolen myöntäminen, joka on tehty asianosaisen pyynnöstä esitetyn kuulemiskutsun perusteella; tunnustus (myöntämisen tai kuulemiskutsun perusteella).

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari voi pyytää asiantuntijanäyttöä, tosiseikkojen osoittamista alkuperäisessä paikassa (in situ), todistajien kuulemista tai todistajanlausuntoa kuulustelun perusteella jne.

Siviiliprosessilaissa säädetään niistä tilanteista, joissa asianosaisen todisteeksi nimeämä asiakirja ei ole hänen hallussaan tai se on vastapuolen taikka viranomaisen tai kolmannen osapuolen hallussa.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Tuomioistuin ilmoittaa kantansa asianosaisen esittämien todisteiden osalta sen jälkeen, kun se on tutkinut todisteiden hyväksyttävyyden. Tuomioistuin ei voi hyväksyä todisteita ennen kuin niiden esittämisestä on kuultu asianosaisia.

Todisteiden toimittamista koskeva ensimmäinen sääntö on se, että ne on toimitettava ennen asian tosiseikkojen käsittelemistä. Toiseksi, todisteet ja niiden vastatodisteet on esitettävä samaan aikaan, jos se on mahdollista.

Todisteiden turvaaminen on vastakkainen menettely niiden esittämiselle ja säilyttämiselle silloin, kun on olemassa vaara todisteiden katoamisesta tai niiden esittämisen vaikeutumisesta. Todisteiden turvaamisen olennaisena edellytyksenä on välttämätön tarve. Kyseisen pyynnön käsittelee tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä todiste sijaitsee tai todistaja asuu.

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

(Kuten sellaisissa tilanteissa, joissa todisteet eivät ole tapaukseen soveltuvia, konkreettisia tai hyväksyttäviä)

Sivun alkuunSivun alkuun

Kantajan on esitettävä todisteet asian vireille saattamista koskevassa hakemuksessaan, kun taas vastaajan on esitettävä ne vastineessaan tai viimeistään oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä. Jos todisteita ei ole esitetty kyseisinä ajankohtina tai viimeistään oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä, niitä ei voida käyttää asian käsittelyssä. Todisteet voidaan kuitenkin ottaa huomioon tietyissä erityistilanteissa, joissa todisteita ei ole esitetty ennen pääasiaan vastaamista (in limine litis). Kyseisiä tilanteita käsitellään jäljempänä.

Laissa ei säädetä muista oikeudellisista keinoista tapahtumien tai oikeustosiseikkojen osoittamiseksi. Joidenkin todisteiden käytön osalta on kuitenkin olemassa rajoituksia (esimerkiksi oikeudellisten seikkojen toteen näyttäminen todistajanlausunnon avulla tai suullisen kuulemisen kielto avioeroperusteita koskevan näytön osalta).

Luotettavuuden, merkityksellisyyden tai sitovuuden osalta todisteet voidaan hyväksyä, jos ne vaikuttavat asian ratkaisemiseen.

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Asiakirjat, todistajanlausunnot, olettamat, myöntäminen tuomioistuimessa, tosiseikkojen osoittaminen alkuperäisessä paikassa (in situ), asiantuntijanäyttö.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Asianosaiset nimeävät kuultavat todistajat yleensä ennen pääasiaan vastaamista (in limine litis), jolloin kantaja nimeää heidät hakemuksessaan ja vastaaja vastineessaan tai viimeistään oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä. Jos todisteita ei esitetä näiden edellytysten mukaisesti, kyseinen asianosainen menettää mahdollisuutensa esittää todisteet tuomioistuimessa, jollei asiasta ole toisin säädetty. Totuuden selvittämiseksi tuomioistuin voi ottaa vastaan todisteita asianosaisten vastustuksesta huolimatta. Kaikki oikeudelliset toimet, joiden arvo ylittää 250 leuta, voidaan osoittaa toteen ainoastaan virallisilla tai allekirjoitetuilla asiakirjoilla. Asiakirjaa vastaan esitettyä tai sen sisältöä koskevaa henkilötodistelua ei sallita. Kyseinen rajoitus koskee ainoastaan aiemmin laadittuja asiakirjoja. Näihin kahteen henkilötodistelun rajoittamista koskevaan sääntöön on useita tärkeitä poikkeuksia: henkilötodistelua ei voida ottaa vastaan silloin, jos kirjallinen todistelumenettely on alkanut ja jos velkojat eivät kykene toimittamaan kirjallisia todisteita velasta tai säilyttämään saatuja todisteita.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi pyytää asiantuntijalausunnon tiettyjen tosiseikkojen osoittamiseksi, se nimeää asianosaisten pyynnöstä tai ex officio yhden tai kolme asiantuntijaa, määrittää tarkastelun kohteen ja asettaa määräajan, johon mennessä lausunto on laadittava.

Todisteet on toimitettava tuomioistuimelle, jollei laissa ole toisin säädetty. Jos todistelua suoritetaan muualla kuin asianomaisessa tuomioistuimessa, saman oikeusasteen tuomioistuimen on huolehdittava todistelun vastaanotosta. Todistelun voi ottaa tällaisessa tapauksessa vastaan myös alemman oikeusasteen tuomioistuin, jos kyseisessä kaupungissa ei ole saman oikeusasteen tuomioistuinta. Todistelun vastaanottava tuomioistuin voi jättää kutsumatta asianosaiset saapuville, jos todisteiden luonne sen sallii ja jos asianosaiset siihen suostuvat.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Asianosaiset hyväksyvät yleensä viralliset asiakirjat, joihin sisältyy oikeellisuusolettama ne todisteeksi nimenneen henkilön osalta. Virallinen asiakirja katsotaan laadituksi siihen merkittynä päivänä, jollei toisin todisteta. Viralliset velkakirjat ovat täytäntöönpanokelpoisia asiakirjoja, ja ne voidaan panna täytäntöön ilman tuomioistuimen päätöstä. Yli 250 leun suuruista saatavaa koskevat oikeudelliset asiakirjat on esitettävä alkuperäisinä ja allekirjoitettuina, vaikka kyseinen saatava maksettaisiin vapaaehtoisesti. Henkilötodistelua ei otetaan vastaan niistä seikoista, jotka kohdistuvat asiakirjan sisältöön tai sitä vastaan tai siihen, mitä on suullisesti sovittu ennen asiakirjan laatimista tai asiakirjan laatimisen aikana tai sen jälkeen, vaikka saatavan suuruus ei ylittäisi 250 leuta.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Kaikki oikeudelliset asiakirjat, jotka koskevat yli 250 leun suuruista saatavaa, voidaan todistaa oikeiksi vain alkuperäisellä tai allekirjoituksin varustetulla asiakirjalla. Kyseistä rajoitusta ei sovelleta aineellisiin tosiseikkoihin, jotka riita-asian varsinaiset asianosaiset tai kolmannet osapuolet voivat näyttää toteen tai jotka voidaan osoittaa oikeiksi kaikilla mahdollisilla todisteilla. On kuitenkin olemassa myös aineellisia tosiseikkoja, joita ei voida periaatteessa näyttää toteen todistajanlausunnoilla. Kyseisiä tosiseikkoja ovat esimerkiksi henkilön syntymä ja kuolema tai aviopuolisoiden yhteisesti hankkiman omaisuuden olemassaolo.

Henkilötodistelua ei sallita seikoista, jotka kohdistuvat asiakirjan sisältöön tai sitä vastaan. Kyseitä rajoitusta sovelletaan ainoastaan etukäteen esitettyihin asiakirjoihin. Siviililain 1197 ja 1198 §:ssä säädetään joistakin tärkeistä poikkeuksista henkilötodistelua koskeviin rajoituksiin:

  • henkilötodistelua ei voida ottaa vastaan, jos kirjallista todistelua koskeva menettely on aloitettu
  • lainanantaja ei kykene esittämään kirjallisia todisteita vaateensa tueksi tai säilyttämään jo saatuja todisteita.

Lainsäädännössä edellytetään, että asiakirjat on todistettava oikeiksi, jos niillä pyritään osoittamaan asiakirjassa tarkoitettu oikeudellinen toimi. Tämä koskee lahjoituksia, tavanomaisia kiinnitysluottoja ja maanomistusta koskevia asiakirjoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kyseiseen pääsääntöön on joitakin poikkeuksia: yksityinen asiakirja on pätevä, jos se asianosainen, jota velvoite koskee, allekirjoittaa sen. Lisäksi muiden edellytysten on täytyttävä. Ensimmäinen poikkeus koskee keskinäisiä sopimuksia, jotka on lain mukaan laadittava useampana kappaleena. Toinen poikkeus koskee sellaisen vahvistuksen hyväksymistä, jossa on merkitty rahasumma kirjaimin ja allekirjoitus yksityiseen asiakirjaan, jossa sopimuspuoli sitoutuu maksamaan kyseisen summan toiselle osapuolelle.

Yksityiset asiakirjat ovat päteviä (täytäntöönpanokelpoisia kolmansia osapuolia vastaan), jos ne on toimitettu julkiselle elimelle, rekisteröity julkisessa rekisterissä tai jos niiden sisältö on selvitetty ainakin tiivistelmän muodossa viranomaisen laatimissa asiakirjoissa.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Ks. kysymykseen c) annettu vastaus.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

[esimerkiksi silloin, jos todistaja on sukua jollekin asianosaiselle (kenelle heistä?) tai jos todistamisesta voi aiheutua haittaa todistajalle]

Siviiliprosessilaissa säädetään edellytyksistä, jotka koskevat todistajien kuulemista. Siinä ei anneta säännöksiä edellytyksistä, joiden vuoksi todistajat voivat kieltäytyä todistamasta. Ks. kysymykseen d) annettu vastaus.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Alaikäisiä todistajia lukuun ottamatta tuomioistuin määrää sakon todistajalle, joka jättäytyy pois oikeuden istunnosta tai kieltäytyy todistamasta saavuttuaan oikeuteen. Sakkoa ei määrätä silloin, jos todistaja ei ole voinut täyttää velvollisuuksiaan perustellun syyn vuoksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi antaa paikalle saapumista koskevan määräyksen todistajalle, joka jättäytyy pois asian käsittelystä ensimmäisestä kutsusta huolimatta. Kiireellisissä tapauksissa todistaja voidaan määrätä saapumaan paikalle jo asian ensimmäiseen käsittelyyn. Jollei todistaja saavu paikalle määräyksestä huolimatta, asian käsittelyä jatketaan. Tuomioistuin voi suostua todistajan kuulemiseen hänen kotonaan, jollei todistaja kykene saapumaan oikeuteen.

Jos asianosainen kieltäytyy vastaamasta kysymyksiin, jotka koskevat asiakirjan omistusoikeuden osoittamista, tai jos esitetyistä todisteista ilmenee, että kyseinen asiakirja on kadonnut tai tuhoutunut, tai jos asiakirjan esittämisestä kieltäydytään sen jälkeen, kun asiakirjan omistusoikeus on vahvistettu, tuomioistuin toteaa asiakirjan esittämistä vaatineen asianosaisen vaateet toteen näytetyiksi. Näin ollen kyseisessä tilanteessa on olemassa yksinkertainen olettama siitä, että tuomioistuin voi ratkaista asian ottamalla huomioon kuultavaksi kutsutun asianosaisen näkemyksen asiasta.

Toinen olettama koskee tilannetta, jossa asiakirja on viranomaisen tai jonkun muun henkilön hallussa. Tuomioistuin määrää tällöin asiakirjan esitettäväksi tiettynä päivänä.

Jos asiakirjaa hallussaan pitävä henkilö ei esitä asiakirjaa, hänet voidaan määrätä maksamaan sakko. Lisäksi henkilö, joka laiminlyö asiakirjan esittämisen tahallisesti tai tuottamuksellisesti, voidaan määrätä asianosaisen pyynnöstä maksamaan korvausta viivästymisen aiheuttamasta vahingosta.

Tuomioistuimen mahdollisuuteen määrätä asiakirjan siirtämisestä on vahvistettu poikkeuksia, jotka koskevat kiinteistörekisteristä saatavia asiakirjoja ja niiden jäljennöksiä, julkisia rekistereitä ja tuomioistuimessa tai notaarin luona säilytettäviä alkuperäisiä asiakirjoja. Tuomioistuin voi tarkastella kaikkia kyseisiä asiakirjoja paikan päällä tai virka-apupyynnön nojalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

(täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, alaikäiset, henkilöt, joilla on eturistiriita asianosaisen kanssa, tietyistä rikoksista tuomitut henkilöt)

Niihin henkilöihin, joita ei voida kuulla todistajina, tai jotka on vapautettu todistamisvelvollisuudesta, kuuluvat sukulaiset kolmanteen polveen asti, myös puolisot, vaikka kyseessä olisi eronnut aviopari, holhottavana olevat henkilöt ja sellaiset henkilöt, jotka on oikeudellisesti todettu kykenemättömiksi todistamaan, sekä väärän valan antamisesta tuomitut henkilöt.

Asianosaisen sukulaisia voidaan kuulla todistajina siviilioikeudellisissa asioissa ja avioero-oikeudenkäynneissä. Alenevassa polvessa olevia jälkeläisiä ei voida kuitenkaan tällöin kuulla eettisistä syistä. Todistajia ei voida kuulla avioeroperusteiden toteen näyttämiseksi. Holhottavana olevat henkilöt ja sellaiset henkilöt, jotka on oikeudellisesti todettu kykenemättömiksi todistamaan, sekä väärän valan antamisesta tuomitut henkilöt eivät saa todistaa.

Todistamisvelvollisuudesta on vapautettu papit, lääkärit, kätilöt, apteekkarit, lakimiehet, julkiset notaarit ja kaikki muut henkilöt, joille laissa säädetään vaitiolovelvollisuus niiden asioiden osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa ammattia harjoittaessaan (jollei asianomainen henkilö tai viranomainen ole vapauttanut heitä vaitiolovelvollisuudesta), palveluksessa olevat tai entiset virkamiehet niiden salassa pidettävien asioiden osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa tehtäviä hoitaessaan (jollei asianomainen henkilö tai viranomainen ole vapauttanut heitä vaitiolovelvollisuudesta), tai henkilöt, joihin itseensä tai muihin henkilöihin voitaisiin kohdistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia heidän todistajanlausuntonsa perusteella tai jotka saattaisivat itsensä tai muita henkilöitä julkisen halveksunnan kohteeksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sukulaisten ja (myös entisen) puolison kuulemista koskevat säännökset ovat ehdollisia, koska ne on vahvistettu asianosaisten edun turvaamiseksi. Näin ollen sukulaisia voidaan kuulla todistajina, jos se asianosainen, jota kyseinen todistajan kuulemiskielto koskee, ei vastusta heidän kuulemistaan.

Holhottavana olevat henkilöt ja sellaiset henkilöt, jotka on oikeudellisesti todettu kykenemättömiksi todistamaan, sekä väärän valan antamisesta tuomitut henkilöt eivät saa todistaa missään tilanteessa.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

(Kuka kuulustelee todistajan? Voiko tuomari esittää kysymyksiä todistajalle? Voiko toinen asianosainen esittää todistajalle vastakuulustelua?)

Siviiliprosessilakiin sisältyy joitakin tärkeitä säännöksiä todistajien kuulemisesta.

Ensinnäkin, tuomioistuin kutsuu todistajat saapumaan oikeuteen, ja se voi määrätä sakon asian käsittelystä pois jääneelle todistajalle. Maaomaisuutta koskevissa tapauksissa tuomioistuin ei kutsu todistajia, vaan heidät nimenneen asianosaisen on varmistettava todistajien saapuminen oikeuteen asian käsittelypäivänä. Tuomioistuin määrää todistajien kuulemisjärjestyksen, ja jokaista todistajaa on kuultava erikseen. Ne todistajat, joita ei ole vielä kuultu, eivät saa olla läsnä muiden todistajien kuulemisessa. Kun todistajaa on kuultu, hänen on jäätävä istuntosaliin istunnon loppuajaksi, jollei tuomioistuin toisin päätä. Tämän laissa asetetun vaatimuksen tarkoituksena on estää jo kuultuja todistajia vaikuttamasta myöhemmin kuultaviin todistajiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ennen kuulemista oikeuden puheenjohtajana toimiva tuomari kehottaa todistajaa ilmoittamaan nimensä, ammattinsa, asuinpaikkansa ja ikänsä. Lisäksi todistajia pyydetään ilmoittamaan, onko hän sukua asianosaisille ja jos on, millainen sukulaisuussuhde on kyseessä. Todistajalta tiedustellaan myös, toimiiko asianosainen hänen työnantajanaan, onko hän asianosaisen vastapuolena toisessa oikeudenkäynnissä tai tämän vihamies tai onko hänellä ja asianosaisella etuyhteys. Kyseiset tiedot ovat tarpeen todistajan henkilötietojen kirjaamiseksi ja hänen lausuntonsa luotettavuuden arvioimiseksi. Laissa edellytetään myös todistajanvalan tai -vakuutuksen antamista, jonka jälkeen oikeuden puheenjohtajana toimiva tuomari muistuttaa todistajaa siitä, että tämä syyllistyy väärän valan antamiseen, jos hänen lausuntonsa on totuudenvastainen. Romanian siviiliprosessioikeuden mukaan alle 14-vuotiailta todistajilta ei oteta valaa tai vakuutusta, mutta heitä kehotetaan pysymään totuudessa.

Sen jälkeen kun todistaja on antanut lausuntonsa, asianosaiset voivat esittää hänelle kysymyksiä. Todistajan nimennyt asianosainen aloittaa kysymysten esittämisen, jonka jälkeen vastapuoli voi esittää kysymyksiä. Todistaja ei saa lukea valmiiksi kirjoitettuja vastauksia, mutta hän voi käyttää muistiinpanoja tuomarin suostumuksella (tosin ainoastaan lukujen ja nimien osalta). Todistajia voidaan kuulla uudestaan, jos tuomioistuin katsoo sen tarpeelliseksi. Todistajia voidaan myös ristikuulustella, jos heidän kertomuksensa eivät täsmää.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

(esimerkiksi lainvastainen ääninauhoitus)

Sivun alkuunSivun alkuun

Asiakirja, joka ei ole virallinen virkamiehen toimivallan tai pätevyyden puuttumisen vuoksi tai sen johdosta, ettei asiakirjaa koskevia muotosäännöksiä ole noudatettu, on pätevä yksityisenä asiakirjana, jos sopimuspuolet ovat allekirjoittaneet sen.

Kaikissa tilanteissa, joissa asiakirja tai sen allekirjoitus kiistetään, asiakirjan oikeellisuus määritellään asiakirjan todentamista koskevassa menettelyssä. Kyseistä menettelyä käytetään silloin, kun asianosainen ei hyväksy asiakirjaa tai sen allekirjoitusta. Asiakirjan todentamisen avulla tuomioistuin voi ratkaista asiakirjojen oikeellisuuden. Jos kyseistä ratkaisua ei voida kuitenkaan tehdä todentamisen jälkeen, asiasta pyydetään asiantuntijalausuntoa.

Sen selvittäminen, onko asiassa syyllistytty petokseen, käynnistyy monitahoisella menettelyllä sen jälkeen, kun asianosainen on toimittanut asiaa koskevan kertomuksen joko henkilökohtaisesti tai asianajajan välityksellä. Asiakirjaan vetoavan asianosaisen on esitettävä asiakirja alkuperäisenä. Tuomioistuin voi lykätä siviiliasian käsittelyä siihen asti, kunnes syyttäjänvirasto on saanut petostutkinnan valmiiksi.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Jos vastaaja velkomusasian käsittelyssä myöntää velan ja ilmoittaa halunsa maksaa velan oikeuden nimeämälle henkilölle, asian käsittely voidaan hänen osaltaan päättää, jos hän maksaa kyseisen velkasumman. Jos vastaaja myöntää kantajan vaateen osittain, tuomioistuin antaa kantajan pyynnöstä osittaisen ratkaisun myöntämisen perusteella.

Kantaja voi luopua vaateistaan tuomioistuinkäsittelyn aikana milloin tahansa, myös vastaajan sitä vastustaessa. Kantajan luopuminen ei vaikuta vastaajan vaatimuksiin. Avioeroasian käsittely voi päättyä puolisoiden sovintoon oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa, vaikka asiaan olisi jo haettu muutosta tai vaikka muutoksenhakukirjelmää ei olisi leimattu lain edellyttämällä tavalla. Sovittelun jälkeen kantaja voi kuitenkin esittää vaatimuksensa uudelleen, jolloin hän voi vedota myös aiemmin esitettyihin tosiseikkoihin.

Jos kantajaksi nimetty henkilö myöntää vastaajan vaatimukset ja jos vaatimuksen esittäjä siihen suostuu, hän voi tulla sen vastaajan sijaan, jonka osalta vaateista on luovuttu. Jos oikeudenkäyntiin kutsuttu henkilö ei saavu paikalle tuomioistuimeen tai kiistää vastaajan esiintymisen oikeudessa, se henkilö, jota vastaan kanne oli nostettu, voi osallistua asian käsittelyyn väliintulijana, jolloin tuomioistuimen ratkaisu sitoo häntä.

Lisätietoja

(Linkit internet-sivustoille jne.)

www.just.ro română

kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta