Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Portugali

Uusin päivitys: 16-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Portugali

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. TODISTUSTAAKKA I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. TODISTEIDEN VASTAANOTTAMINEN II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa myös vastaanottaa todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä keinoja on hankkia todisteita todistajilta ja eroavatko nämä niistä keinoista, joita käytetään hankittaessa todisteita asiantuntijatodistajilta? Mitä sääntöjä sovelletaan kirjallisten todisteiden ja asiantuntijaraporttien/-lausuntojen esittämiseen? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikkojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöitä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä voidaan todistajaa kuulla käyttämällä hyväksi uutta tekniikkaa kuten televisiota tai videoneuvottelua? 7.
III. NÄYTÖN ARVIOINTI III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. TODISTUSTAAKKA

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Todistustaakkasääntöjen avulla pyritään määrittelemään se juttuun liittyvä henkilö, jonka on näytettävä toteen tietyt tosiseikat, jotta hänen oikeudessa esittämänsä argumentin pätevyys voidaan arvioida.

Tältä osin sovelletaan seuraavaa periaatetta: Tiettyyn oikeuteen vetoavan henkilön on esitettävä tuomioistuimelle todisteet oikeuden olemassaoloon johtavista tosiseikoista, tai pikemminkin tosiseikoista, jotka tavallisesti johtavat kyseisen oikeuden olemassaoloon.

Vastapuolen on puolestaan osoitettava, että epätavalliset olosuhteet syrjäyttävät tai poissulkevat kyseisen oikeuden syntymiseen johtavien tekijöiden vaikutuksen.

Osapuolen, jota vastaan tiettyyn oikeuteen vedotaan, on kyettävä tuomaan esille tosiseikkoja, jotka estävät, muuttavat tai lakkauttavat oikeuden. Esteenä olevilla tosiseikoilla tarkoitetaan sellaisia tekijöitä, jotka estävät tietyn oikeuden syntymisen. Muuttavat tosiseikat vaikuttavat syntyneen oikeuden laajuuteen. Lakkauttavat tosiseikat johtavat syntyneen oikeuden raukeamiseen.

Epäselvissä tapauksissa esitettyjä tosiseikkoja pidetään konstitutiivisina eli oikeuksia perustavina, ja näin ollen toteen näyttäminen on sen osapuolen velvollisuutena, joka on nostanut kanteen oikeuttaan käyttääkseen.

Jos asianosainen ei ole hakemassa tuomiota toista osapuolta vastaan, vaan haluaa pelkästään tuomioistuimen toteavan, että tiettyä oikeutta tai tosiseikkaa ei ole olemassa, vastaajan (sen osapuolen, jota vastaan kanne on nostettu) velvollisuutena on näyttää toteen ne konstitutiiviset seikat, joihin väitetty oikeus perustuu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Niissä oikeusjutuissa, jotka on pantava vireille tietyn määräajan kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kantaja (kanteen nostanut asianosainen) on saanut tietoonsa tietyn tosiseikan, vastaajan tehtävänä on näyttää toteen, että määräaika on jo umpeutunut, ellei laissa säädetä muunlaisesta ratkaisusta.

Jos kantajan vetoamaan oikeuteen kohdistuu lykkäävä ehto (epävarma tuleva tapahtuma, jonka toteutumisesta oikeustoimen vaikutukset riippuvat) tai määräaika (se ajankohta, jonka jälkeen oikeus voi syntyä), on hakijan velvollisuutena näyttää toteen ehdon täyttyminen tai määräajan umpeutuminen. Jos oikeuteen kohdistuu lakkaamisehto (epävarma tuleva tapahtuma, jonka toteutumisesta oikeustoimen vaikutuksien lakkaaminen riippuu) tai määräaika (ajankohta, jonka jälkeen oikeus raukeaa), on vastaajan velvollisuutena näyttää toteen ehdon täyttyminen tai määräajan umpeutuminen.

Nämä todistustaakkasäännöt muuttuvat käänteisiksi, kun kyse on laillisesta olettamasta eli presumptiosta (seuraamuksesta tai päätelmästä, joka laissa johdetaan tunnetusta tosiseikasta, jotta tuntematon seikka voidaan selvittää), vapautuksesta toteen näyttämistä koskevasta velvoitteesta tai voimassa olevasta sopimuksesta, ja kun vastapuoli on tahallaan tai tuottamuksellisesti tehnyt toteen näyttämisen mahdottomaksi sille osapuolelle, jolla todistustaakka on, sekä yleisesti ottaen aina kun laissa niin määrätään.

Sopimus käänteisestä todistustaakasta on pätemätön, jos asiaan liittyy luovuttamaton oikeus (oikeus, josta asianosainen ei voi luopua pelkästään ilmoittamalla haluavansa luopua oikeudesta) tai kun osapuolen olisi kohtuuttoman vaikeaa käyttää tätä oikeutta. Pätemättömäksi katsotaan myös sopimus, jossa poissuljetaan lainmukaiset todistuskeinot tai jossa sallitaan muita kuin laissa hyväksyttyjä todistuskeinoja. Jos todistuskeinoon liittyvästä laista syntyvät päätökset ovat vastoin oikeusjärjestyksen perusteita, sopimukset eivät ole päteviä missään olosuhteissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun asian näyttää toteen asianosainen, jolle tämän tietyn tosiseikan todistustaakka lankeaa, vastapuoli voi esittää vastanäyttöä herättääkseen epäilyjä tai epävarmuutta selvitettävän tapahtuman todenperäisyydestä. Kun epäilyjä on riittävästi, päätöksen on oltava epäedullinen sille osapuolelle, jolla todistustaakka oli.

Jos on epäselvyyttä siitä, kenelle todistustaakka kuuluu, todistustaakka on asetettava sille osapuolelle, joka kyseisestä tosiseikasta hyötyy.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Kyllä, tällaisia sääntöjä on.

Ensinnäkin yleisesti tunnettua seikkaa (notorista seikkaa) ei tarvitse näyttää toteen.

Sama koskee tapauksia, joissa osapuolella on laillinen olettama (määritelty edellä) puolellaan, jolloin olettamuksellista seikkaa ei tarvitse näyttää toteen.

Yleensä laillisiin olettamiin voidaan esittää vastaväite, ne voidaan siis kumota esittämällä vastatodiste. Laki ei kuitenkaan salli kaikissa tilanteissa olettaman kumoamista. Esimerkkinä on tapaus, jossa kolmas osapuoli toimii lain mukaan aina vilpillisessä mielessä hankkiessaan itselleen oikeuden sen jälkeen kun sitä koskeva väärennystapaus on vahvistettu (kun pyritään osoittamaan, että osapuolten välisen tiettyä oikeustoimea koskevan sopimuksen tapauksessa ilmoitettu oikeustoimi ja ilmoituksen antaneen osapuolen todellinen tarkoitus poikkeavat toisistaan ja tarkoituksena on johtaa harhaan kolmansia osapuolia).

Sivun alkuunSivun alkuun

Laissa säädetään esimerkiksi seuraavista laillisista olettamista, joita voidaan vastustaa vastanäytöllä:

  • Henkilö, jolla on hallussaan irtainta tai kiinteää omaisuutta ja jonka velvollisuutena on huolehtia siitä, sekä henkilö, joka on ottanut velvollisuudekseen huolehtia eläimistä, kantaa vastuun mahdollisesta vahingosta, jonka omaisuus tai eläimet voivat aiheuttaa; poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jossa voidaan osoittaa, että vahinko ei aiheutunut kyseisen henkilön tuottamuksesta tai vahinko olisi aiheutunut joka tapauksessa.
  • Henkilön, joka aiheuttaa vahinkoa toiselle henkilölle toiminnalla, joka on luonteensa tai siinä käytettävien keinojen luonteen vuoksi vaarallista, on korjattava aiheuttamansa vahinko, ellei voida osoittaa, että olosuhteet huomioiden kyseinen henkilö toteutti kaikki vaaditut varotoimet voidakseen välttää vahingon.
  • Velallisen on todistettava, että suoritusvirhe tai velvollisuuden täyttämättä jättäminen ei ollut hänen syynsä.
  • Omistusoikeuteen perustuva hallinta katsotaan vilpittömäksi, mutta muu kuin omistusoikeuteen perustuva hallinta katsotaan vilpilliseksi.
  • Haltijalla katsotaan olevan omistusoikeus, ellei ole dokumentoitua näyttöä toisen henkilön puolesta mainitun hallinnan alkamisajankohtaa edeltävältä ajalta.
  • Keskenään ristiriitaisten dokumentoitujen laillisten olettamien välinen tärkeysjärjestys määritetään lainsäädännön perusteella.
  • Kahden rakennuksen välinen väliseinä katsotaan yhteiseksi koko korkeudeltaan, jos rakennukset ovat samankorkuisia. Jos rakennukset ovat erikorkuisia, niiden välinen seinä on yhteinen matalamman rakennuksen korkeuteen asti.
  • Maaseutukiinteistöjen väliset seinät sekä terassien ja puutarhojen väliset seinät kaupunkikiinteistöissä oletetaan myös yhteisiksi, ellei toisin todisteta. Poikkeuksena ovat seuraavat tilanteet: a) Jos vain toisella puolella on rinnetuki; b) Jos vain toisella puolella seinää on kivisiä tukikannattimia koko seinän leveydeltä; c) Yhtenäinen kiinteistö ei ole samalla tavoin seinien ympäröimä muilta sivuilta. Ensiksi mainitussa tapauksessa oletetaan, että seinä kuuluu kiinteistöön, jonka puolella tukirakenne on. Muissa tapauksissa seinän oletetaan kuuluvan kiinteistöön, jonka puolella edellä mainitut rakenteet sijaitsevat. Jos seinä tukee koko leveydeltään rakennetta, joka sijaitsee vain yhdellä sivulla, oletetaan vastaavasti, että seinä kuuluu yksinomaan kyseisen rakenteen omistajalle.
  • Oletuksena on, että kun lapsi syntyy tai saa alkunsa avioliiton aikana, äidin aviomies on lapsen isä.
  • Mikäli perintö otetaan vastaan perunkirjan perusteella, veroja kannetaan ja muita maksuja peritään vain perunkirjaan kirjatuista omaisuuseristä, elleivät velkojat tai perilliset todista muuta varallisuutta olevan olemassa.
  • Mikäli perintö otetaan vastaan ilman perunkirjaa, verojen ja muiden maksujen maksuvelvollisuus ei voi ylittää perittyjen omaisuuserien arvoa. Perillisen on kuitenkin näytettävä toteen, että perintö ei riitä verojen ja muiden maksujen maksamiseen.
  • Mikäli testamentti on revitty tai muuten kappaleina, sen katsotaan tulleen perutuksi, ellei voida todistaa, että testamentin vahingoittuminen ei johtunut testamentin tekijästä tai tämän tarkoituksena ei ollut perua testamenttia tai hän ei ollut oikeustoimikelpoinen niin tehdessään. Oletetaan, että vahingon on aiheuttanut joku muu kuin testamentin tekijä, jos testamenttia ei ole löydetty tämän jäämistön joukosta kuolinhetkellä.
  • Testamentatun omaisuuserän täydellinen tai osittainen luovuttaminen merkitsee legaatin kyseisen kohdan peruuttamista. Peruuttaminen tulee voimaan, vaikka luovutus mitätöitäisiin sillä perusteella, että siirtäjä ei halunnut luovuttaa omaisuuserää, ja siinäkin tapauksessa, että luovuttaja on hankkinut kyseisen omaisuuserän takaisin omistukseensa muulla tavoin. Legaatin peruuttaminen on oikeutettua myös silloin, kun omaisuuserä muutetaan joksikin toiseksi, muodoltaan ja nimeltään tai luonteeltaan toisenlaiseksi ja kun muutos johtuu testamenttaajasta. Tämän vuoksi hyväksytään todiste siitä, että testamenttaaja ei halunnut peruuttaa legaattia luovuttaessaan tai muuntaessaan omaisuuserän.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Tuomioistuin ottaa todisteen vapaasti harkittavakseen ja tuomari tekee päätöksensä perustaen sen varovaisuuteen kunkin seikan osalta. Tuomari päätyy käsitykseensä rationaalisia ja perusteltuja menettelyjä noudattaen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari voi periaatteessa hyödyntää arvioinnissaan mitä tahansa todistelukeinoa.

Jos laissa edellytetään tiettyjä muotovaatimuksia oikeudellisesti merkityksellisen tapahtuman syntymiseksi tai sen toteen näyttämiseksi, näitä vaatimuksia on noudatettava. Näin on muun muassa silloin, kun laissa edellytetään asiakirjatodisteita tai suljetaan pois todistajanlausuntojen muodossa saatu näyttö.

Todisteeseen sovellettavan vapaan harkinnan periaate kumoutuu myös niissä tapauksissa, joissa todisteita on saatu tuomioistuimen myöntäminä tai joissa on kyse laillisesta olettamasta.

Koska tuomioistuin ei voi pidättyä tuomion antamisesta sillä perusteella, että kiistanalaisiin seikkoihin liittyy ratkaisemattomia epäilyjä, sen on todisteiden puuttuessa tehtävä päätös, joka on epäedullinen sille osapuolelle, jolle kyseistä seikkaa koskeva todistustaakka kuuluu.

II. TODISTEIDEN VASTAANOTTAMINEN

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa myös vastaanottaa todisteita oma-aloitteisesti?

Todisteiden vastaanottaminen ei aina tapahdu osapuolten aloitteesta. Laki sallii sen, että todisteet hankitaan tuomarin aloitteesta.

Tuomarin vastuulla on suorittaa tai määrätä, myös omasta aloitteestaan, kaikki tarpeelliset toimet todellisen tilanteen ja kiistanalaisten seikkojen selvittämiseksi.

Tuomari voi milloin tahansa jutun käsittelyn aikana kutsua osapuolet todistamaan henkilökohtaisesti päätöksen kannalta merkittävistä seikoista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi tuomari voi perustellun virallisen päätöksen nojalla vaatia tietojen toimittamista tuomioistuimelle, jos tiedot katsotaan välttämättömiksi jutun normaalin etenemisen tai riidan todellisen luonteen ymmärtämisen kannalta. Kyse voi olla esimerkiksi luottamuksellisista tiedoista, jotka ovat hallintoviranomaisten käytettävissä.

Tuomioistuimen tehtävänä on pyytää omasta aloitteestaan tai osapuolten pyynnöstä tietoja, teknisiä lausuntoja, suunnitelmia, valokuvia, piirroksia, esineitä tai muita asiakirjoja tosiasioiden selvittämiseksi. Nämä pyynnöt voidaan osoittaa viranomaisille, riidan osapuolille tai kolmansille osapuolille.

Tuomioistuin voi tarpeen vaatiessa omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä määrätä esinettä koskevasta tarkastuksesta tai henkilöön käyvästä katselmuksesta. Näissä tarkastuksissa on turvattava henkilöiden yksityisyys, perhe-elämä ja ihmisarvo ja tarkoituksena on oltava päätökseen liittyvien seikkojen selvittäminen. Tuomioistuin voi käydä paikan päällä tai määrätä tapahtumien lavastamisesta, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi.

Mikäli tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä ilmenee syitä olettaa, että henkilöllä, jota ei ole kutsuttu todistajaksi, on oikean päätöksen tekemisen kannalta tärkeitä tietoja, tuomarin on kutsuttava kyseinen henkilö tuomioistuimeen todistajaksi.

Tuomari voi oma-aloitteisesti määrätä asiantuntijoita antamaan todisteita.

Seikkoja, joista tuomioistuimella on jo tietoa virantoimituksen tuloksena, ei tarvitse sisällyttää oikeudenkäyntiväitteeseen.

Tuomarin on otettava kaikki esitetyt todisteet huomioon riippumatta siitä, ovatko ne peräisin siltä asianosaiselta, jonka olisi pitänyt toimittaa ne.

Sivun alkuunSivun alkuun

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Tavallisesti asianosaiset esittävät todisteet tutkintavaiheen aikana, eli heti sen jälkeen kun toteen näyttämistä edellyttävät seikat on määritetty. Yleensä todisteet otetaan vastaan, kun asian käsittely on edennyt istuntovaiheeseen.

Poikkeuksellisissa tapauksissa todisteet voidaan esittää varhaisemmassa vaiheessa. Tällöin kyse voi olla esim. henkilötodistelusta, asiantuntijatodisteista tai oikeudessa suoritetun tutkinnan kautta saaduista todisteista. Nämä todisteet voidaan esittää varhaisessa vaiheessa, jos on perusteltua epäillä, että lausuntojen tallentaminen tietyiltä henkilöiltä varsinaisen oikeudenkäynnin aikana tai tiettyjen seikkojen toteen näyttäminen myöhemmässä vaiheessa voi olla mahdotonta tai hyvin vaikeasti toteutettavissa.

Todisteiden vastaanottaminen oikeuden istunnossa alkaa sillä, että asianosaiset esittävät lausuntonsa. Tästä poikkeuksena ovat asiat, joissa tuomari voi perustelluista syistä muuttaa käsittelyjärjestystä.

Tämän jälkeen esitetään todisteiden mahdollisesti sisältämä elokuva- tai äänitemateriaali.

Seuraavaksi voidaan esittää asianosaisten tai tuomioistuimen mahdollisesti kutsumien asiantuntijoiden suulliset selvitykset.

Yleensä todistajalausunnot esitetään istuntokäsittelyn loppuvaiheessa.

Kun todisteet on otettu vastaan, juttuun liittyvistä seikoista esitetään väitteitä. Näin asianajajat pyrkivät selvittämään ne seikat, jotka tulisi todeta vahvistetuiksi, ja ne seikat, joita ei heidän mielestään ole näytetty toteen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun nämä keskustelut on saatu päätökseen, oikeus vetäytyy harkitsemaan päätöstään. Jos oikeus katsoo, ettei sille ole toimitettu riittävästi tietoja, se voi palata istuntosaliin kuullakseen haluamiaan henkilöitä ja määrätäkseen toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi epäselvän asian selvittämiseksi.

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Hakemus koskien todisteiden hankkimista voidaan hylätä, jos se esitetään laissa tätä tarkoitusta varten asetetun määräajan umpeuduttua.

Myös laissa kielletyt todisteet hylätään. Esimerkkejä tällaisista todisteista ovat sellaisten todistajien antamat todistajalausunnot, jotka eivät kykene riittävään todistamiseen fyysisistä tai henkisistä syistä, asianosaisen antamat lausunnot, jotka liittyvät vilpillisiin tai rikollisiin seikkoihin, joista heitä syytetään, tai muihin kuin henkilökohtaisiin seikkoihin tai seikkoihin, joista todistavalla asianosaisella ei pitäisi olla tietoa. Tähän ryhmään kuuluvat myös sellaisten todistajien antamat todistajalausunnot, jotka ovat asiattomasti kuunnelleet puhelinkeskusteluja, toimineet yksityisinä salapoliiseina tai hankkineet tietoja kidutuksen tai alentavan kohtelun kautta. Hylättäviksi todisteiksi katsotaan myös vastapuolen henkilökohtaisen päiväkirjan sisällön esittäminen sekä kaikki sellaiset keinot, joihin liittyy henkilön yksityisyyden ja ihmisarvon mahdollinen loukkaaminen tai valtiosalaisuuden tai ammattisalaisuuden tai viranomaisen noudatettavaksi tarkoitetun luottamuksellisuusvelvoitteen loukkaus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Salassapito- tai luottamuksellisuusvelvoite voidaan kumota siten, että asian ensimmäisestä käsittelystä vastaavan tuomioistuimen yläpuolella tuomioistuinhierarkiassa oleva tuomioistuin voi määrätä nämä seikat paljastettaviksi, koska tärkeämmät edut sitä edellyttävät.

Hakemus todisteiden hankkimisesta voidaan hylätä, jos käytössä on lain edellyttämästä keinosta poikkeava todistelukeino (esim. laissa edellytetään tietynmuotoisen asiakirjan esittämistä seikan todistamiseksi, mutta vaatimuksena on, että todistuslausunto täyttää saman tarkoituksen) tai jos ylitetään menettelysääntöjen mukainen rajoitus (esim. kun tietylle asialle asetettu todistajien lukumääräraja ylitetään, on ylimääräiset todistajat hylättävä).

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Seuraavat todistelukeinot tunnetaan:

  1. irtaimen tai kiinteän omaisuuden esittäminen;
  2. olettamat eli presumptiot (määritelty edellä);
  3. asiakirjat;
  4. asianosaisten lausunnot, jos tuomioistuin on suostunut ottamaan ne vastaan;
  5. asiantuntijalausunnot, joiden laatijat ovat tiettyjen teknisten tietojen asiantuntijoita;
  6. tuomioistuimen suorittamat tutkinnat tilanteissa, joissa tuomari on välittömästi tekemisissä todistettavan seikan kanssa;
  7. todistajien todistajalausunnot.

b) Mitä keinoja on hankkia todisteita todistajilta ja eroavatko nämä niistä keinoista, joita käytetään hankittaessa todisteita asiantuntijatodistajilta? Mitä sääntöjä sovelletaan kirjallisten todisteiden ja asiantuntijaraporttien/-lausuntojen esittämiseen?

Se, onko todiste suullinen vai kirjallinen, ei vaikuta todistelukeinon todistusarvoon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vapaa todistusharkinta on yleissääntö siviiliprosesseissa, ja tuomari tekee ratkaisunsa tietyn seikan merkittävyyden tai todisteiden rationaalisen tutkimisen tuloksen perusteella. Myös tuomarin omilla kokemuksilla ja tiedoilla on tärkeä merkitys. Tietyn muotoseikan noudattaminen ei välttämättä ole merkityksellistä. Esimerkiksi kirjallisen todisteen esittäminen ei ole tarpeen yleisesti tunnetun seikan tukemiseksi.

Portugalilaisen siviiliprosessin vaatimukset ovat seuraavat: välittömyys (henkilökohtainen kontakti tuomarin ja eri todistelähteiden välillä), keskittäminen (tiivistäminen ja rajoitettu tila ja aika, todisteiden keräämisen mahdollinen jatkuminen, jutusta keskustelu ja tuomio), suullisuus (suullinen keskustelu), ja tuomarin oma toiminta (tuomarin on huolehdittava kaikista todisteiden vastaanottamiseen liittyvistä toimista ja keskustelusta loppukäsittelyn aikana). Kysymyksessä mainitulla erolla ei ole merkitystä, kun nämä tekijät otetaan huomioon.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Toisilla todistelukeinoilla on todellakin suurempi painoarvo.

Vapaata todistusharkintaa ei sovelleta ja eräät todistelukeinot menevät toisten edelle silloin, kun laissa säädetään tärkeysjärjestys todistelukeinolle tai tietyn oikeustosiseikan olemassaolo tai sen todistaminen edellyttää lain mukaan tietyn muotoseikan täyttymistä. Tapauksissa, joissa lain mukaan edellytetään negatiivista todistusfaktaa, laki kieltää tuomarilta tiettyjen todistetyyppien käytön.

Tuomioistuimen vapaa harkintavalta kattaa kaiken todistemateriaalin, joka otetaan vastaan todistajien lausuntoina, asiantuntijoiden suullisena kuulemisena (yleissääntönä on, että asiantuntijoita kuullaan ainoastaan loppukäsittelyssä, jos on tarpeen tuoda esille suullisia selvennyksiä, koska kuulustelujen tulokset annetaan kirjallisissa lausunnoissa), tuomioistuimen tutkintoina, tutkintapöytäkirjoina ja muina laissa määrittelemättöminä asiakirjoina.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomarin vapaa harkintavalta käsittää myös todistajalausuntojen merkittävyyden todisteina. Todistajalausuntoa ei voida kuitenkaan käyttää laissa edellytetyn asiakirjan korvikkeena eikä tiettyjen asiakirjojen sisältöä vastaan tai niiden sisällön täydentämiseen.

Tuomioistuin voi vapaasti arvioida asiantuntijalausuntojen merkittävyyttä todisteina ja myös suorittamiensa tutkintojen tuloksia.

Virallisten asiakirjojen (ts. kirjalliset jonkin toimivaltaisen viranomaisen laatimat asiakirjat) katsotaan todistavan ne seikat, jotka niissä mainitaan. Tällaiset asiakirjat ovat todisteita, jotka voidaan hylätä vain vastatodisteiden perusteella. Ei siis riitä, että tuomarilla on vain epäilyjä asiakirjoja kohtaan. Yksityisiä asiakirjoja, jotka on allekirjoitettu tai kirjoitettu käsin ja jotka ovat notaarin vahvistamia, voidaan käyttää todisteina laatijoiden pyynnöstä. Tämä ei estä vastaväitteiden tai väärentämistä koskevien todisteiden esittämistä. Näihin asiakirjoihin sisältyvät seikat katsotaan näytetyksi toteen silloin, kun ne ovat laatijan etujen vastaisia. Asiakirja on kuitenkin otettava huomioon kokonaisuudessaan.

d) Onko tiettyjen tosiseikkojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Kyllä Portugalin lainsäädännön mukaan.

Jos laissa edellytetään asiakirjalta tietyn muotovaatimuksen noudattamista, tällaista asiakirjaa ei voida yleensä korvata muilla todistelukeinoilla tai asiakirjoilla. Poikkeuksena on tilanne, jossa korvaava todistelukeino tai asiakirja katsotaan todistusvoimaisemmaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tietyn oikeusseikan olemassaolo tai todistaminen edellyttää lain mukaan tietyn muotovaatimuksen täyttymistä, tästä vaatimuksesta ei voida luopua.

Esimerkkejä tällaisista tilanteista ovat seuraavat:

  • Lainasopimus (sopimus, jonka mukaan joku lainaa toiselle rahaa tai jotakin muuta ominaisuuksiensa, laatunsa ja määränsä suhteen määriteltävissä olevaa hyödykettä), jonka arvo ylittää 20 000 euroa, on pätevä vain silloin, kun siitä on tehty julkinen asiakirja. Lainasopimus, jonka arvo ylittää 2 000 euroa, on pätevä vain silloin, kun se on velallisen (lainaa hakevan osapuolen) allekirjoittama.
  • Sopimukset omaisuuden myynnistä tai lahjoittamisesta ovat päteviä vain silloin, kun niistä on sovittu julkisella asiakirjalla.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Kaikilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä asian ratkaisemiseksi riippumatta siitä, onko kyse asianosaisista. Todistajien on vastattava kysymyksiin, alistuttava tarpeellisiin tutkintatoimiin, toimitettava pyydetyt asiat ja noudatettava päätöksiä.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Seuraavat henkilöt voivat kieltäytyä todistamisesta (muissa kuin lapsen syntymän tai kuoleman todistamista koskevissa asioissa):

  • sukulaiset ylenevässä polvessa, kun asia koskee jälkeläisiä, ja adoptiovanhemmat, kun asia koskee adoptiolapsia, ja päin vastoin;
  • aviopuolison vanhemmat, kun kyse on vävystä tai miniästä, ja päin vastoin;
  • puoliso tai entinen puoliso, kun puoliso tai entinen puoliso on asianosainen;
  • avopuoliso tai entinen avopuoliso, kun avopuoliso tai entinen avopuoliso on asianosainen.

Tuomarin velvollisuutena on neuvoa todistajia tällaisissa tilanteissa, jotta kyseiset henkilöt tietävät voivansa kieltäytyä todistamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todistajat, joita sitovat ammatilliset salassapitovelvoitteet, viranomaisten salassapitovelvoitteet tai valtiosalaisuuksien salassapitovelvoitteet, voivat lain mukaan kieltäytyä todistamasta tapauksissa, jotka liittyvät salassapitovelvoitteiden alaisiin asioihin. Todistajat voivat myös kieltäytyä lain nojalla todistamasta asioissa, joissa yhteistyö oikeusviranomaisten kanssa merkitsisi henkilöiden fyysisen tai henkisen koskemattomuuden loukkaamista tai yksityiselämän, perhe-elämän, kodin, kirjeenvaihdon tai televiestinnän suojan rikkomista.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Asianmukaisesta yhteistyöstä kieltäytyvälle henkilölle määrätään sakko. Erityistapauksissa voidaan soveltaa pakkokeinoja.

Jos todistaja jättää ilman pätevää syytä saapumatta oikeudenkäyntiin, tuomari määrää todistajalle sakon ja voi määrätä todistajan tuotavaksi paikalle pidätettynä.

d) Onko olemassa henkilöitä, joita ei voida kuulla todistajina?

On henkilöitä, joita ei voida kuulla todistajina.

Kyse on henkilöistä, joita ei psyykkisen sairauden vuoksi tai fyysisten tai psyykkisten valmiuksien vuoksi voida kuulla todistajina.

Tuomarin on arvioitava todistamaan kutsuttujen henkilöiden oikeustoimikelpoisuus.

Henkilöt, jotka voivat todistaa asianosaisina, eivät saa todistaa todistajina.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä voidaan todistajaa kuulla käyttämällä hyväksi uutta tekniikkaa kuten televisiota tai videoneuvottelua?

Todistajat todistavat oikeuden istunnossa henkilökohtaisesti tai videoneuvottelussa. Poikkeuksina tästä ovat seuraavat tilanteet:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Todistajainkuulustelu tapahtuu aikaisemmassa käsittelyvaiheessa, kun on perusteltua epäillä, että henkilöltä voi olla mahdotonta tai erittäin vaikeaa saada myöhemmin todistajanlausuntoa.
  • Todistajainkuulustelu perustuu virka-apupyyntöön, ja aineiston hankkimisesta vastaa sellainen Portugalin konsulaatti, jossa ei ole tarvittavaa teknistä välineistöä todistajanlausunnon antamiseksi videoneuvottelussa.
  • Todistajainkuulustelu järjestetään todistajan asunnossa tai toimipaikassa (erioikeus tässä asiassa on tasavallan presidentillä ja ulkomaisilla diplomaateilla vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti).
  • Saapuminen oikeussaliin ei ole todistajalle mahdollista.
  • Sovelletaan erioikeutta, jonka nojalla todistajanlausunto voidaan antaa ensin kirjallisesti, tai tuomari on antanut asianosaisten suostumuksella luvan todistajanlausunnon antamiselle kirjallisesti, koska todistajan on mahdotonta tai erittäin vaikeaa tulla oikeudenkäyntiin.

Oikeuden puheenjohtajalla on täydet valtuudet varmistaa asianmukainen ja lyhyt keskustelu käsiteltävästä asiasta oikean ratkaisun tekemiseksi. Hänen erityisvelvollisuuksiinsa kuuluu oikeudenkäynnin johtaminen, järjestyksen ja kunnioituksen ylläpito instituutioita, lakia ja tuomioistuinta kohtaan, asian arvokkaan ja rauhallisen käsittelyn varmistaminen, asianajajien ja syyttäjän huomion kiinnittäminen epäselvien tai epäilyksenalaisten seikkojen selvittämiseen ja tarvittaessa todistettavien seikkojen lisääminen.

Todistajaa kuulustellaan esitetyistä tai kiistetyistä seikoista. Todistajan on esitettävä lausuntonsa yksityiskohtaisesti ja osoitettava syyt ja olosuhteet, joihin lausunnon mukaiset tiedot perustuvat. Esitettyjä tietoja koskevat perustelut on selostettava mahdollisimman yksityiskohtaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asian käsittelystä vastaa useampi tuomari, todistajainkuulustelun suorittaa todistajan kutsuneen asianosaisen asianajaja. Toisen asianosaisen asianajaja voi esittää todistajalle kysymyksiä todistajanlausunnon käsittämistä seikoista lausunnon täydentämiseksi tai selventämiseksi.

Oikeuden puheenjohtajan on estettävä asianajajia kohtelemasta todistajia epäkohteliaasti sekä asiattomien, johdattelevien, harhaanjohtavien ja loukkaavien kysymysten ja näkökohtien esittäminen. Puheenjohtaja ja avustavat tuomarit voivat esittää kysymyksiä totuuden selvittämiseksi.

Kuulustelusta ja ristikuulustelusta vastaavat asianosaisten edustajat. Tuomioistuimen puheenjohtaja ja avustavat tuomarit voivat pyytää selvennystä mihin tahansa seikkaan.

Oikeuden puheenjohtaja voi hoitaa todistajainkuulustelun itse, jos se on tarpeen todistajan rauhallisuuden varmistamiseksi tai sopimattoman ristikuulustelun lopettamiseksi.

Todistaja voi ennen vastaamista perehtyä käsittelyn kohteena olevaan asiaan, pyytää siihen liittyviä asiakirjoja nähtäväkseen tai esittää lausuntoaan vahvistavia asiakirjoja.

Asianosaiset edustavat lainkäyttöalueen ulkopuolella tai autonomisten alueiden tapauksessa saaren ulkopuolelle asuvia todistajia niissä tapauksissa, joissa todistajat ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä. Vaihtoehtoisesti todistajia voidaan kuulla oikeudenkäynnin aikana videoneuvottelussa. Tällöin todistaja voi olla asuinpaikkansa alueellisessa tuomioistuimessa tai, jos siellä ei ole videoneuvottelulaitteistoa, asuinpaikkansa lainkäyttöalueen päätuomioistuimessa.

III. NÄYTÖN ARVIOINTI

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon?

Tuomioistuin ei voi ottaa huomioon lainvastaisin keinoin hankittua todistetta.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Kyllä. Se huomioidaan todisteena, jos tuomioistuin suostuu ottamaan sen vastaan (ts. jos se on omien etujeni vastainen ja suosii vastapuolta).

Lisätietoja

Lisätietoja saa seuraavilta Internet-sivustoilta:

  • Supremo tribunal de Justiça English - français - português (korkein oikeus);
  • Tribunal Constitucional português (perustuslakituomioistuin);
  • Ministério da Justiça English - português (oikeusministeriö);
  • Tribunal da Relação de Lisboa português (Lissabonin ylioikeus);
  • Tribunal da Relação de Coimbra português (Coimbran ylioikeus);
  • Tribunal da Relação de Évora English - français - português (Évoran ylioikeus);
  • Tribunal da Relação do Porto português (Porton ylioikeus);
  • Procuradoria Geral da República português (tasavallan syyttäjälaitos);
  • Bases de dados jurídicos português (oikeudellinen tietokanta);
  • Centro de Estudos Judiciários (tuomareiden koulutuksesta vastaava laitos) English - português;
  • Direcção Geral da Administração da Justiça (oikeushallinnon keskusvirasto; antaa mm. tuomioistuinten yhteystiedot, tietoa niiden alueellisista toimivallasta ja käyttäjätunnukset Oficiais de Justiça -kotisivulle) English - português;
  • Gabinete de Política Legislativa e Planeamento do Ministério da Justiça (oikeusministeriön lainsäädäntöpolitiikan suunnitteluyksikkö) português;
  • Direcção Geral dos Registos e do Notariado português (kirjaamo- ja notariaattitoiminnasta vastaava virasto);
  • Associação Sindical dos Juízes Portugueses português (tuomarien ammattiyhdistys);
  • Sindicato dos Magistrados do Ministério Público português (syyttäjien ammattiyhdistys);
  • Ordem dos Advogados português (asianajajaliitto);
  • Base de legislação «on-line» (lainsäädäntö verkossa; sisältää säädökset, jotka on julkaistu Portugalin virallisen lehden I-sarjassa 1.1.1970 alkaen; vapaa tutustumisoikeus I-sarjassa 1.1.2000 alkaen julkaistuun lainsäädäntöön) português;
  • Câmara dos Solicitadores português (toimistoasianajajien liitto).

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 16-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta