Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Alankomaat

Uusin päivitys: 06-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Alankomaat

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Alankomaiden prosessioikeudessa lähtökohtana on, että sen, joka väittää jotakin, on näytettävä väitteensä toteen. Toisin sanoen kummankin osapuolen on näytettävä toteen ne tosiseikat, joihin ne vetoavat tai joihin niitä on vaadittu vetoamaan osoittaakseen vaatimuksensa oikeaksi. Poikkeuksellisesti todistustaakka voi määräytyä myös toisin, jos erityissäännöksissä niin säädetään tai jos se on tarpeen oikeuden ja kohtuuden nimissä.

Siviiliprosessilaissa (Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering, 149–207 §) vahvistettuja todistussääntöjä sovelletaan sekä riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä että hakemusasioissa, paitsi jos se ei ole asian luonteen vuoksi suotavaa. Sääntöjä ei tarvitse soveltaa välitoimimenettelyissä. Niitä ei sovelleta automaattisesti myöskään välimiesmenettelyissä, mutta välimiesmenettelyn osapuolet voivat sopia, että sääntöjä sovelletaan heidän asiansa käsittelyssä.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Tuomarin on katsottava toteen näytetyiksi ne tosiseikat, jotka toinen osapuoli on esittänyt ja joita toinen osapuoli ei ole kiistänyt. Poikkeuksena tästä on kuitenkin tilanne, jossa tällainen päätelmä aiheuttaisi oikeusvaikutuksia, joihin osapuolet eivät voi vapaasti vedota. Tällöin tuomari voi vaatia todisteiden esittämistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toteen ei tarvitse näyttää myöskään sellaisia tosiseikkoja ja olosuhteita, jotka ovat yleisesti tunnettuja ja perustuvat yleiseen elämänkokemukseen. Tuomari voi ottaa tällaiset seikat huomioon riippumatta siitä, vetoavatko osapuolet niihin vai eivät. Yleisesti tunnetuilla tosiseikoilla ja olosuhteilla tarkoitetaan sellaisia tosiseikkoja ja olosuhteita, jotka jokainen normaalisti kehittynyt ihminen tuntee tai voi tuntea. Yleisellä elämänkokemuksella taas tarkoitetaan yleisesti tunnettuja syy-seuraussuhteita. Toteen ei tarvitse näyttää myöskään niitä tosiseikkoja, jotka tuomari oma-aloitteisesti ottaa huomioon menettelyn yhteydessä (oikeuden tiedossa viran puolesta olevat tosiseikat).

Laissa voidaan määritellä olettamia. Eräät tosiseikat ja olosuhteet ovat niin todennäköisiä, että osapuolen, joka vetoaa niihin, ei tarvitse näyttää niitä toteen. Vastapuolen on sen sijaan esitettävä niistä vastanäyttöä, jos hän haluaa kiistää ne. Myös tuomari voi yleisen elämänkokemuksen perusteella esittää olettamuksia hänelle esitettyjen tosiseikkojen nojalla. Myös tällöin vastapuolella on mahdollisuus esittää vastanäyttöä.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Tuomari voi arvioida hänelle esitettyjä todisteita vapaan harkintansa mukaan, ellei laissa toisin säädetä. Tämä poikkeus koskee sääntöjä, joissa määritellään sitovat todisteet. Jos kyseessä on sitova todiste, tuomarilla on velvollisuus ottaa tietyn todisteen merkitys totena tai ainakin tunnustaa todisteen todistusvoima. Tällöinkin vastapuolella on mahdollisuus esittää vastanäyttöä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi tehdä päätöksensä ainoastaan sellaisten tosiseikkojen nojalla, jotka on otettu menettelyssä huomioon todistelusääntöjen mukaisesti.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Tietyissä tapauksissa (mm. tilintarkastus, todistajainkuulustelu) tuomari voi joko toisen osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan määrätä osapuolelle velvollisuuden esittää todisteita. Kummassakin tapauksessa kyseinen osapuoli on velvollinen esittämään vaaditut todisteet.

Tuomari voi myös joko osapuolen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan pyytää asiantuntijalausuntoa tai määrätä toimitettavaksi paikalla tehtävän katselmuksen tai tarkastuksen. Tuomari nimeää asiantuntijan, ja tämä toimittaa lausuntonsa suoraan tuomarille. Myös katselmus suoritetaan tuomioistuimen toimesta. Osapuolilla on velvollisuus auttaa asiantuntijaa lausunnon laatimisessa.

Osapuolet voivat tuoda esiin omat näkemyksensä ja esittää vaatimuksia sekä asiantuntijalausunnon että katselmuksen yhteydessä.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Kun todisteiden esittämistä on pyydetty, tuomari antaa toiselle osapuolelle mahdollisuuden esittää pyydetyt todisteet. Todistustaakka koskee nyt tätä osapuolta. Todistustaakkaan sisältyy velvollisuus esittää todisteet väitetyistä tosiseikoista. Sillä osapuolella, jota todistustaakka ei koske, on oikeus esittää vastanäyttöä, ellei laissa nimenomaisesti toisin säädetä.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Jos osapuoli ei esitä selkeästi, mitä hän haluaa todistaa, tai jos hänen pyyntönsä ei ole asian kannalta olennainen, tuomari voi kieltäytyä ottamasta todisteita vastaan.

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Alankomaissa todisteita on mahdollista esittää missä tahansa muodossa. Tämä tarkoittaa, että todisteita voidaan periaatteessa esittää millä tahansa välineellä, ellei laissa toisin säädetä. Lainsäädännössä mainitaan kuitenkin eräitä todistelukeinoja, joita ovat mm.

  • viralliset asiakirjat ja tuomioistuimen päätökset
  • tilintarkastus- ja kirjanpitomerkinnät ja niihin liittyvät asiakirjat
  • todistajien kuuleminen
  • asiantuntijoiden suulliset ja kirjalliset lausunnot
  • paikalla tehtävät katselmukset ja tarkastukset.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Todisteiden vastaanottamisen todistajilta on perustuttava lakiin. Se tapahtuu toisen osapuolen pyynnöstä tai tuomarin määräyksestä, jonka perusteella todistustaakka koskee tällöin toista osapuolta. Myös osapuolet voivat esiintyä todistajina (ks. jäljempänä 9. kohta). Osapuolten tehtävä on kutsua todistajat oikeudenkäyntiin kuulemista varten.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todisteet saadaan todistajilta todistajainkuulustelun yhteydessä. Kuulustelu tapahtuu oikeudenistunnon yhteydessä suullisesti. Todistajanlausuntoa voidaan käyttää todisteena ainoastaan siltä osin kuin se koskee tosiseikkoja, joista todistajalla on ensi käden tietoa. Osapuolen pyyntö saada esittää todistajanlausunto voidaan hyväksyä, jos lausunnon aiheena oleviin tosiseikkoihin liittyy ristiriitaisuuksia, joiden selvittämistä todistajanlausunto voi edistää.

Toisen osapuolen pyynnöstä tai tuomioistuimen omasta aloitteesta voidaan myös hankkia asiantuntijalausunto (siviiliprosessilain 194 §). Lausunto voidaan antaa joko kirjallisesti tai suullisesti. Jos lausunto annetaan kirjallisesti, tuomioistuin asettaa määräajan, johon mennessä se on toimitettava. Asiantuntija voi myös antaa suullisen lausunnon oikeudenkäynnin yhteydessä.

Jos asiassa on tarpeen suorittaa tutkimuksia asiantuntijan toimesta, tuomioistuin nimeää asiantuntijan tähän tehtävään osapuolia kuultuaan. Asiantuntijan on esitettävä lausunnossaan ennen muuta omat tietonsa ja kokemuksensa asiasta. Tuomioistuin voi vapaasti määrittää tilaamastaan asiantuntijalausunnosta maksettavan palkkion.

b) Osapuolet voivat esittää tuomioistuimelle todisteita myös omatoimisesti, ilman että niitä on pyydetty. Kirjallisia todisteita voidaan esittää yksinkertaisesti liittämällä jäljennös niistä johonkin viralliseen menettelyasiakirjaan. Tämä ei vaikuta menettelyn kulkuun. Ennen asiantuntijalausunnon hankkimista tai asiantuntijan kuulemista tuomarin on tehtävä päätös tällaisten todisteiden hankkimisesta ja asetettava niiden esittämiselle määräaika (ks. myös a kohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

On erotettava toisistaan sitovat ja ei-sitovat todisteet. Jos kyseessä on sitova todiste, tuomarin on katsottava sen sisältö toteen näytetyksi eli tunnustettava tällaisen todisteen todistusvoima sellaisena kuin se laissa määritellään. Myös sitovia todisteita vastaan on mahdollista esittää vastanäyttöä, ellei laissa nimenomaan kielletä sitä. Sitovia todisteita ovat esimerkiksi viralliset asiakirjat ja rikostuomioistuimen tuomiot.

Ei-sitovien todisteiden todistusarvon tuomioistuin voi määrittää itse.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Tietyissä tapauksissa todisteeksi kelpaa ainoastaan asiakirja. Yksi esimerkki tästä on yksityishenkilön antama takaus. Tietyissä tapauksissa asiakirja on välttämätön tietyn oikeuden vahvistamista varten. Esimerkkejä tästä ovat mm. avioehtosopimus tai testamentti, joista on voitava esittää virallinen asiakirja.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Perusperiaate on, että jokainen, joka on kutsuttu todistajaksi lain mukaisesti, on velvollinen tekemään sen. Velvollisuus edellyttää todistajaa olemaan läsnä oikeudenistunnossa ja esittämään siellä lausuntonsa.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Todistamisvelvollisuudesta voi saada vapautuksen tietyissä olosuhteissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vapautus todistamisvelvollisuudesta voidaan myöntää esimerkiksi perhesuhteiden nojalla osapuolten läheisille. Tähän ryhmään kuuluvat osapuolen (entinen) puoliso tai (entinen) rekisteröity kumppani sekä henkilöt, jotka ovat osapuolen sukulaisia joko verisukulaisuuden tai avioliiton kautta ensimmäisessä tai toisessa asteessa eli vanhemmat, lapset, isovanhemmat, lastenlapset ja sisarukset.

Vapautus voidaan myöntää myös ammattiaseman perusteella. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joita sitoo salassapitovelvollisuus heidän ammattinsa, työtehtäviensä tai muun asemansa vuoksi. Esimerkkeinä voidaan mainita papit ja lääkärit sekä asianajajat ja notaarit.

Lisäksi todistaja voi pyytää vapautusta todistamisvelvollisuudesta tiettyjen kysymysten osalta, jos hän niihin vastaamalla joutuisi myötävaikuttamaan oman tai sukulaisensa syyllisyyden selvittämiseen. Tässä yhteydessä sukulaisiksi katsotaan verisukulaiset ja avioliiton kautta sukua olevat henkilöt suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa sekä toisen ja kolmannen asteen sivusukulaiset sekä todistajan (entinen) puoliso tai (entinen) rekisteröity kumppani (siviiliprosessilain 165 §:n 3 kohta).

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Jos todistaja, joka on kutsuttu oikeudenkäyntiin kirjatulla kirjeellä, ei saavu paikalle, tuomari voi asianomaisen osapuolen vaatimuksesta määrätä, että todistaja voidaan kutsua kuultavaksi haasteella tiettynä päivänä. Jos todistaja ei tällöinkään saavu kuultavaksi, tuomari voi määrätä poliisin tuomaan hänet paikalle. Jos todistaja edelleen kieltäytyy antamasta lausuntoa, asianomainen osapuoli voi vaatia, että tuomioistuin määrää todistajan säilöönotettavaksi oikeuden halventamisen vuoksi. Kyseinen osapuoli joutuu maksamaan säilöönotosta aiheutuvat kustannukset. Tuomari voi päättää säilöönotosta vain jos hän katsoo, että se on perusteltua totuuden selvittämiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Periaatteessa kaikilla on velvollisuus esiintyä todistajana, lukuun ottamatta niitä, jotka on vapautettu tästä velvollisuudesta (ks. vastaus kohtaan 6b).

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten videoneuvottelua?

Todistajien kuulusteleminen on tuomarin tehtävä. Tuomari kuulee kutakin todistajaa erillään muista samaan istuntoon kutsutuista todistajista, jotka eivät ole vielä antaneet lausuntoaan, paitsi jos kyseessä on osapuolen kutsuma todistaja. Myös osapuolet ja niiden oikeudelliset neuvonantajat voivat esittää todistajille kysymyksiä. Tuomari voi joko omasta aloitteestaan tai toisen osapuolen hakemuksesta ristikuulustella todistajia joko keskenään tai osapuolia vastaan. Tuomari voi esittää osapuolille kysymyksiä todistajanlausunnon perusteella, ja myös osapuolet voivat esittää kysymyksiä toisilleen.

Alankomaiden todistussäännöissä ei mainita videoneuvottelua. Sellainen voidaan kuitenkin yleensä järjestää todisteiden vastaanottamisesta annetun EY:n asetuksen (1206/2001) 10 artiklan 3 kohdan nojalla. Tätä vaihtoehtoa ei ole suljettu pois Alankomaiden lainsäädännössä, eikä sen toteuttaminen yleensä aiheuta ongelmia myöskään käytännössä.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Lainvastaiset todisteet voidaan jaotella lainvastaisesti hankittuihin ja lainvastaisesti käytettyihin todisteisiin. Se, että todiste on hankittu lainvastaisesti, ei välttämättä tarkoita sitä, että myös sen käyttäminen on lainvastaista. On tuomioistuimen harkintavallassa päättää olosuhteiden nojalla, onko todisteita pidettävä lainvastaisina.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Osapuolia voidaan kuulla menettelyssä asianosaisina. Niiden antamaa lausuntoa ei tällöin voida ottaa huomioon todisteena, joka vaikuttaa asian ratkaisemiseen todistajana kuullun osapuolen kannalta, paitsi jos lausunnon avulla voidaan täydentää muita, puutteellisia todistajanlausuntoja (siviiliprosessilain 164 §).

Lisätietoja

Osa edellä esitetyistä tiedoista löytyy siviiliprosessilain (Wetboek van Burgerlijke rechtsvordering) English - Nederlands 149-207 §:stä.

  • valitse kohta ”wet- en regelgeving” (lait ja asetukset)
  • kirjoita kohtaan 3 sanat ”burgerlijke rechtsvordering” (siviiliprosessi)
  • valitse ”Wetboek van Burgerlijke Rechtsvordering” (siviiliprosessilaki).

Kansainvälisissä yhteyksissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden tuomioistuinten välisestä yhteistyöstä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tapahtuvassa todisteiden vastaanottamisessa 28 päivänä toukokuuta 2001 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1206/2001 ja todisteiden vastaanottamisesta ulkomailla siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 18 päivänä maaliskuuta 1970 tehty Haagin yleissopimus.

Ks. lähemmin asetus ja vuoden 1970 Haagin yleissopimus English - français.

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta