Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Malta

Uusin päivitys: 13-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Malta

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Maltan lainsäädännössä todistustaakkaa säädellään Code of Organisation and Civil Procedure -laissa (Maltan lakikokoelman 12 luku). Yleisen periaatteen mukaan todistustaakka, eli velvollisuus näyttää tosiseikka toteen, on tosiseikkaan vetoavalla asianosaisella. Tämä koskee sekä kantajaa että vastaajaa. Asianosaisten on esitettävä vaatimuksilleen tai vastineilleen perusteet, jotka heidän on näytettävä toteen todistelulla. Esitetyn näytön on oltava paras mahdollinen. Jos tuomioistuin katsoo, että vaatimuksen tai vastineen tueksi esitetty todistelu on merkityksetöntä, liiallista tai ettei se ole paras saatavilla oleva näyttö, se voi kieltää kyseisen näytön esittämisen.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Maltan prosessioikeuden mukaan kirjallinen tai muunlainen tosiseikan myöntäminen, joka on tehty oikeuden edessä tai muualla, voidaan hyväksyä todisteeksi myöntämisen tehnyttä henkilöä vastaan. Jos asianosainen on myöntänyt seikan oikeaksi valaehtoisesti, voidaan myöntämistä pitää tosiseikkaa koskevana näyttönä myös muita asianosaisia vastaan. Huomioon otettavaksi näytöksi katsotaan kuitenkin vain tuomioistuimen sellaiseksi arvioima osa tietyn seikan myöntämisestä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Siviili- ja rikosasioissa näyttöä arvioidaan eri tavalla. Siviiliasioissa tuomioistuin arvioi tosiseikkaa koskevan näyttövaatimuksen täyttymistä todennäköisyyden perusteella. Tuomioistuimet tutkivat siviiliasioissa esitetyn näytön sen selvittämiseksi, onko tosiseikka olemassa kanteessa tai siihen annetussa vastauksessa ilmoitetulla tavalla. Rikosasioissa tuomioistuimen on varmistauduttava siitä, riittääkö esitetty näyttö vastaajan toteamiseksi syylliseksi todennäköisin syin.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Jos yksityishenkilö haluaa haastaa toisen henkilön oikeuteen, hänen on käytettävä tähän tarkoitukseen haastetta. Haasteen on sisällettävä tarkat tiedot kantajan esittämistä vaatimuksista, kantajan valaehtoisesti antama vakuutus esitettyjen tosiseikkojen olemassaolosta sekä luettelo vaatimuksen tueksi esitettävistä todistajista ja asiakirjatodisteista, joiden tarkka sisältö, merkitys ja käyttötarkoitus yksilöidään oikeudenkäynnissä. Vastaajan on myös ilmoitettava vastineessaan hänelle tiedoksi annettuun haasteeseen näyttö, jonka hän aikoo esittää vaatimustensa tueksi. Maltan prosessilainsäädännön mukaan todistajan kuulemista ei voida suorittaa ilman tuomioistuimen suostumusta, jos kyseistä näyttöä ei ole ilmoitettu ennen varsinaisten vaatimusten esittämistä asian käsittelyssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jotta varmistetaan oikeudenkäytön toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan määrätä tarvittaessa esimerkiksi asiantuntijatodistajan teknisen kysymyksen selvittämiseksi. Tuomioistuin määrää päätöksessään selvitettävän asian ja tarvittaessa ajankohdan, jolloin kyseisen asiantuntijan on suoritettava fyysinen tarkastus, sekä antaa tälle ohjeita tehtävän suorittamiseksi. Vaikka parhaita oikeudenkäytön menettelytapoja ei ole tarkasti määritelty, tuomioistuimella on laaja harkintavalta sen osalta, keitä henkilöitä se kutsuu todistajiksi riidanalaisen asian käsittelyssä ja mitä asiakirjoja se pyytää esittämään.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Tähän tarkoitukseen on käytettävä pätemättömyyden uhalla erityistä lomaketta Malti (todistajan haaste), jolla todistajalle ilmoitetaan todistamaan saapumisen ajankohta, tuomioistuimen tiedot, puheenjohtajana toimivan tuomarin nimi, todistusteema ja tarvittaessa se, mitä asiakirjoja (1) hänen on esitettävä kyseisessä oikeuden istunnossa. Riita-asian osapuolet voivat suullisesti pyytää istunnossa läsnä olevaa henkilöä todistamaan; tämä vastaa kutsumista todistajan haasteella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianosainen ei saa esittää kutsumalleen todistajalle johdattelevia kysymyksiä ilman tuomioistuimen erityistä suostumusta. Vastapuoli voi suorittaa todistajan vastakuulustelun, jolloin voidaan esittää myös johdattelevia kysymyksiä. Vastakuulustelussa todistajalle voidaan esittää kysymyksiä vain hänen kertomuksestaan ilmi tulleista tai kertomuksen luotettavuuden kyseenalaistavista seikoista. Jos vastakuulustelun esittävä asianosainen haluaa osoittaa kyseisen todistajan avulla jonkin sellaisen tosiseikan olemassaolon, joka ei liity todistajan kertomuksesta ilmenneisiin seikkoihin, hänen on ilmoitettava todistajasta määräajassa ja kuultava tätä omana todistajanaan, jollei tuomioistuin perustellusta syystä toisin määrää. Kyseisen asianosaisen pyynnöstä tuomioistuin voi määrätä, ettei todistaja saa poistua tuomioistuimesta, jotta hänet voidaan kutsua uudelleen todistamaan. Tämä määräys vastaa vaikutukseltaan todistajan haastetta.

Kun todistajan pää- ja vastakuulustelu on suoritettu, kumpikaan asianosaisista ei voi enää esittää tälle kysymyksiä. Sen sijaan tuomioistuin, tai tuomioistuimen luvalla asianosainen, voi esittää todistajan pää- tai vastakuulustelussa annettujen vastausten johdosta lisäkysymyksiä. Tuomioistuin voi esittää todistajalle tarpeellisiksi tai välttämättömiksi katsomiaan kysymyksiä kaikissa pää- tai vastakuulustelun vaiheissa.

(1) Asiakirjat on esitettävä tuomioistuimelle alkuperäisinä tai oikeaksi todistettuina jäljennöksinä.

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Tuomioistuimen on hoidettava tehtävänsä nopeasti, tehokkaasti ja avoimesti, ja sen on myös varmistettava, että todisteet ovat käsiteltävän asian kannalta merkityksellisiä ja hyväksyttäviä. Tuomioistuin voi hylätä pyynnön todisteen esittämisestä, jos se katsoo, että todiste on merkityksetön, kiusanpäiten esitetty, ilman yhteyttä käsiteltävään riita-asiaan tai ettei se ole paras mahdollinen todiste tai että sen esittämistä on pyydetty vain käsittelyn pitkittämiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Code of Organisation and Civil Procedure -laissa (Maltan lakikokoelman 12 luku) säädetään seuraavista todistelukeinoista:

  1. todistajat
  2. asiakirjat
  3. asiantuntijat
  4. katselmus paikanpäällä (in faciem loci)
  5. asianosaisen tunnustaminen tai valaehtoinen vakuutus.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Todistajien kuuleminen

Todistajina voidaan kuulla kaikkia henkilöitä, jotka ovat täysissä ruumiin ja sielun voimissa ja joilla on kelpoisuus esiintyä todistajina. Todistajan ikä ei estä kuulemista, jos hän ymmärtää, että todistajan kertomuksen on oltava totuudenmukainen.

Todistajat antavat kertomuksensa valan velvoittamina, julkisessa tuomioistuinkäsittelyssä ja viva voce, eli henkilökohtaisesti omalla äidinkielellään (1). Todistajien on vastattava kaikkiin heille esitettyihin kysymyksiin sekä pää- että vastakuulustelussa, jollei tuomioistuin kiellä kysymysten esittämistä.

Tässä yhteydessä on otettava huomioon seuraavat seikat:

  1. Jos todistaja on kuuromykkä, mutta hän kykenee kirjoittamaan, kysymykset esitetään hänelle kirjallisesti; tuomioistuimen kirjaaja lukee tällöin kysymykset ja vastaukset ääneen, ja ne merkitään asian käsittelystä tehtävään pöytäkirjaan.
  2. Jos todistaja on kuuromykkä ja kykenemätön kirjoittamaan, tuomioistuin nimittää ammattitaitoisen tulkin kuulemisen suorittamiseksi.
  3. Jos todistaja on mykkä tai kuuro mutta ei molempia, tuomioistuin määrää kuulemisen suoritettavaksi siten, että todistajan kertomuksen vastaanottaminen oikein varmistetaan parhaiten.
  4. Jollei tuomioistuin ymmärrä todistajan käyttämää kieltä, se nimittää ammattitaitoisen tulkin todistajan nimenneen asianosaisen kustannuksella. Kyseiset kustannukset korvataan myöhemmin asianosaiselle.

Tuomioistuin voi nimittää avustajan vastaanottamaan valat, riita-asiaan nimetyn todistajan kertomukset, valaehtoiset todistukset (sekä tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden että myöhemmin käsiteltävien asioiden osalta) ja asiakirjat, jotka on esitetty todistajan kertomusten, valaehtoisten todistusten tai ilmoitusten yhteydessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asianosainen, joka aikoo nimetä todistajan tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan, voi toimittaa tuomioistuimen kirjaamoon kyseisen todistajan antaman valaehtoisen todistuksen, jonka on vastaanottanut tuomioistuimen avustaja tai muu lain nojalla valan vastaanottamiseen valtuutettu henkilö, yhdessä haasteen tai vastustamisilmoituksen kanssa; valaehtoinen todistus annetaan tällöin toiselle asianosaiselle tiedoksi. Jos vastapuoli haluaa vastakuulustella todistajaa, tätä koskeva pyyntö on toimitettava tuomioistuimelle. Jos tuomioistuin suostuu tähän, todistajan on saavuttava henkilökohtaisesti vastakuulusteluun tuomioistuimeen.

Tuomarille tai muulle henkilölle, myös asianosaisten poissa ollessa ilman valan velvoitusta, annetut kirjalliset ilmoitukset (esim. kuolinvuoteella annettu ilmoitus (in articulo mortis)) voidaan esittää todisteena (2).

Jos henkilö, jonka on esiinnyttävä todistajana vireillä olevassa asiassa, on lähdössä pois Maltasta, tai jos hänen terveydentilansa tai ikänsä perusteella voidaan olettaa, että hän saattaa menehtyä tai tulla kykenemättömäksi antamaan kertomustaan ennen asian käsittelyä, tai ei kykene muutoin osallistumaan oikeudenkäyntiin, tuomioistuin määrää avustajan ottamaan kertomuksen vastaan todistajalle sopivassa paikassa ja tälle sopivana ajankohtana. Todistajalle esitetyt kysymykset ja hänen niihin antamat vastaukset tallennetaan kirjallisesti, ja todistaja allekirjoittaa tai merkitsee nimikirjaimin valaehtoisen todistuksensa.

Jos tuomioistuin katsoo, että ulkomailla asuvan henkilön antama todistajan kertomus on välttämätön vireillä olevan asian ratkaisemiseksi, se antaa määräyksen todistajan kuulemisesta (se voi myös lykätä menettelyä siihen asti, kunnes kyseinen näyttö esitetään tuomioistuimessa) ja tätä koskevien virka-apupyyntöjen (letters of request) laatimisesta (3).

Sivun alkuunSivun alkuun

On huomattava, että virka-apupyyntöjen käytön lisäksi oikeaksi todistettu valaehtoinen todistus voidaan esittää näytöksi Maltan tuomioistuimessa, jos muualla kuin Maltassa asuva todistaja antaa tällaisen todistuksen tiedossaan olevista tosiseikoista valan vastaanottamiseen valtuutetulle viranomaiselle tai todistajan asuinmaassa sijaitsevan Maltan konsulaatin virkamiehelle.

(1) Todistajat voivat käyttää muistinsa apuna asiakirjoja, jotka he ovat itse laatineet tai jotka on laatinut heidän alaisuudessaan ollut henkilö tosiseikan ilmenemishetkellä tai välittömästi tämän jälkeen tai muuna sellaisena ajankohtana, jona tosiseikka on ollut heidän tuoreessa muistissaan ja he ovat voineet olla varmoja seikan kirjaamisesta oikein; kyseinen asiakirja on tällöin esitettävä ja vastapuolen on voitava tutustua siihen.

(2) Tällöin on osoitettava, että ilmoitus on annettu harkitusti ja sellaisissa olosuhteissa, joiden perusteella voidaan olettaa ilmoituksen olevan totuudenmukainen. Lisäksi on osoitettava, että ilmoituksen antaneella asianosaisella olisi ollut kelpoisuus esiintyä todistajana, jos hänet olisi voitu kutsua todistamaan oikeuteen.

(3) Virka-apupyynnöistä käytetään myös englanninkielistä termiä letters rogatory.

Asiantuntijoiden kuuleminen

Asiantuntijatodistajien on laadittava raportti heidät nimittävän tuomioistuimen määräyksen nojalla. Määräyksessä yksilöidään toimeksiannon kohde ja tarvittaessa ajankohta, jolloin asiantuntijan on suoritettava kohteen fyysinen tarkastus (in faciem loci), sekä annetaan asiantuntijalle ohjeet tehtävän suorittamiseksi. Määräyksessä ilmoitetaan myös ajankohta, johon mennessä asiantuntijan on esitettävä raporttinsa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun asiantuntija nimitetään, tuomioistuin voi myös määrätä hänet osallistumaan asian käsittelyyn oikeudessa, jolloin tuomioistuin voi esittää todistajille kysymyksiä, jotka asiantuntija katsoo tarpeellisiksi raportin loppuun saattamiseksi. Jos tuomioistuimen kirjaamoon on toimitettu valaehtoinen kirjallinen todistus, siitä annetaan jäljennös tiedoksi asiantuntijalle ennen oikeuden istuntoa.

Asiantuntijan raportissa esitetään tehdyt tutkimukset ja päätelmät perusteluineen. Asiantuntijan on liitettävä raporttiinsa kaikki asianosaisten esittämät asiakirjat ja todistajien valaehtoiset kirjalliset todistukset. Raporttia voidaan myös täydentää suunnitelmilla tai mallikuvilla, jos tuomioistuin niin määrää tai jos asianosaiset ovat siitä yksimielisiä.

Asiantuntija esittää raporttinsa sinetöimättömänä sen määrättynä julkaisemispäivänä tai tätä aiemmin, mutta ennen asian käsittelyn aloittamista oikeuden istunnossa, tuomioistuimen kirjaajalle palkkion määrittelemiseksi.

Yleisesti lainsäädännössä sallitaan, että asiantuntija julkaisee raporttinsa vasta sen jälkeen, kun tuomioistuimen kirjaajan määrittelemä palkkio on maksettu hänelle tai talletettu kirjaajaan hallintaan. Kirjaaja ei saa antaa tietoja raportista, ennen kuin palkkio on maksettu tai talletettu edellä mainitulla tavalla. Kun palkkio on maksettu tai talletettu, kirjaaja liittää raportin asiakirja-aineistoon, josta lähtien siihen voidaan tutustua samalla tavoin kuin muuhun asiaa koskevaan aineistoon.

Asiantuntija saapuu tuomioistuimeen määrättynä raportin julkaisemispäivänä lukemaan raportin julkisesti ja vahvistamaan sen sisällön oikeaksi valan nojalla. Tuomioistuin voi vapauttaa hänet kyseisestä saapumisvelvollisuudesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asiantuntijaa voidaan kuulustella raportin julkaisemisen jälkeen. Päinvastoin kuin kuulusteltaessa todistajia, joiden kertomukset vastaanotetaan erikseen, samaan tehtävään nimitettyjä eri asiantuntijoita voidaan kuulustella toistensa läsnä ollessa. Asiantuntijoille voidaan esittää pää- ja vastakuulustelu heidän raporttinsa osalta samalla tavoin kuin todistajille.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Kyllä. Näytön esittämistä viva voce koskeva pääsääntö on osittaisena perusteena myöntävälle vastaukselle. Kuulopuheisiin perustuva todistelu, eli todistajan kertomus siitä, mitä hänelle oli kerrottu tai mitä hän oli kuullut kolmannen henkilön kautta, katsotaan yleensä vähempiarvoiseksi kuin todistajan henkilökohtaisesti havainnoimaan tietoon perustuva kertomus. Jos kyseessä on paras mahdollinen näyttö, tuomioistuin pitäytyy siihen sen heikosta todistusarvosta huolimatta.

Vaatimuksen luonne vaikuttaa kuitenkin edellä mainittuihin seikkoihin: jos riita-asia koskee esimerkiksi isyyttä, DNA-testin tulokset katsotaan parhaaksi mahdolliseksi näytöksi huolimatta todistajien määrästä ja heidän valaehtoisten kertomustensa sisällöstä.

On kuitenkin huomattava, että tietyt asiakirjat ovat erityisasemassa (1), eikä niiden esittämistä voida vaatia.

Seuraavassa luettelossa mainitaan joitakin asiakirjoja, jotka hyväksytään sellaisenaan näytöksi ilman oikeaksi todistamista (lukuun ottamatta asiakirjan etupuolella olevia merkintöjä), jollei muuta osoiteta:

  1. Maltan hallituksen asiakirjat, jotka ministeri tai kyseisen asiakirjan laatineen osaston päällikkö on allekirjoittanut
  2. Maltan ministeriöiden rekisterit
  3. kaikki viralliset asiakirjat, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat allekirjoittaneet ja jotka on julkaistu Maltan hallituksen tiedotteessa; Maltan hallituksen asiakirjat, jotka on painettu hallituksen suostumuksella ja julkaistu asianmukaisesti
  4. Maltan tuomioistuinten, myös kirkollisten tuomioistuinten, asiakirjat ja rekisterit
  5. yleisen rekisteriviranomaisen (Public Registry Office) ja maarekisterin antamat todistukset

toisen valtion hallituksen tai sen osaston, tuomioistuimen taikka laitoksen asiakirjat, jotka Maltan diplomaatti- tai konsuliedustaja on todistanut oikeiksi kyseisessä valtiossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

(1) Osa siviili- ja puolustushallinnon sekä meri- ja ilmavoimien yksiköiden asiakirjoista taikka tällaisen yksikön laatimista raporteista.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Kysymystä on arvioitava tapauskohtaisesti. Jos riita-asia koskee esimerkiksi kiinteää omaisuutta, ensisijaisena todisteena on virallinen asiakirja, joka osoittaa omistussuhteet tai tukee muutoin vaatimusta tai siihen annettua vastinetta.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Kyllä. Todistajan haaste on tuomioistuimen määräys, joka annetaan riita-asian osapuolen pyynnöstä. Todistamasta kieltäytyminen on näin ollen oikeuden halventamista. Jos todistaja ei saavu oikeuteen antamaan kertomustaan, hänet voidaan pakottaa tähän siten, että tuomioistuin rankaisee häntä sakolla ja määrää hänet tarvittaessa tuotavaksi oikeuteen tai vangittavaksi oikeuden halventamista koskevien säännösten nojalla. Todistaja voi kuitenkin pyytää tuomioistuinta kumoamaan määrätyn sakkorangaistuksen, jos hän voi esittää asianmukaisen perusteen poisjäännilleen.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Todistajat voivat kieltäytyä todistamasta luottamuksellisista tiedoista. Esimerkiksi asianajajaa tai muuta lainopillista avustajaa ei saa kuulustella ilman päämiehen suostumusta taikka pappia ilman tunnustuksen tehneen henkilön suostumusta seikoista, jotka päämies on ilmaissut avustajalleen luottamuksellisesti tai jotka ovat tulleet papin tietoon tunnustamisen yhteydessä (loco confessionis).

Sivun alkuunSivun alkuun

Myöskään kirjanpitäjää, lääkäriä, sosiaalityöntekijää, psykologia tai avioliittoneuvojaa ei voida kuulustella ilman tuomioistuimen määräystä sellaisista seikoista, jotka heidän asiakkaansa ovat ilmaisseet heille luottamuksellisesti tai jotka he ovat saaneet tietoonsa ammattiaan harjoittaessa. Tämä salassapitovelvollisuus koskee myös tulkkia, jota on käytetty luottamuksellisten tietojen välittämiseen.

Todistajaa ei voida pakottaa paljastamaan tietoja, jotka koskevat siviili- tai puolustushallinnon taikka meri- ja ilmavoimien yksiköille kuuluvia tai niiden hallussa olevia asiakirjoja, jotka muodostavat poikkeuksen todistamisvelvollisuudesta.

Asianosaisen aviopuolisolla on kelpoisuus toimia todistajana ja hänet voidaan pakottaa tähän asianosaisten vaatimuksesta. Aviopuolisoa ei voida kuitenkaan pakottaa paljastamaan toisen puolison avioliiton aikana ilmaisemaa seikkaa, eikä tätä voida myöskään velvoittaa vastaamaan kysymyksiin, joilla syytetään toista puolisoa rikoksesta.

Tuomioistuin voi päättää myös tapauskohtaisesti, ettei todistaja ole velvollinen vastaamaan tiettyyn kysymykseen, koska vastaaminen voisi olla todistajalle haitallista. Tuomioistuin voi myös määrätä, ettei todistaja ole velvollinen todistamaan tosiseikoista, joiden paljastaminen vahingoittaisi yleistä etua.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Ks. edellä kohdassa 6.a annettu vastaus.

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Ks. edellä kohdassa 6.b annettu vastaus.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Ks. edellä kohdassa 5.b annettu vastaus.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Tuomioistuimen on varmistettava, että kaikki asianosaiset esittävät parhaan mahdollisen näytön. Kun tämä yhdistetään siihen, että tuomioistuin voi käyttää laajaa harkintavaltaa oikeudenkäytön toteutumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, kysymykseen ei voida antaa yksiselitteistä vastausta. Näin ollen voidaan todeta, että tuomioistuin punnitsee jokaista todistetta tapauskohtaisesti.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Kyllä. Kaikkien asianosaisten lausumat käyvät todisteesta riippumatta siitä merkityksestä, joka asialla on heille. Tämä edellyttää, että asianosaisella on kelpoisuus todistaa näytön vastaanottamista koskevien säännösten nojalla (ks. edellä kohta 5.a). Asianosainen voi todistaa omasta tai toisen asianosaisen pyynnöstä, tai tuomioistuin voi kutsua viran puolesta hänet todistamaan.

Lisätietoja

  • Tuomioistuimet Malti – Oikeus- ja sisäasiainministeriö

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Malta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 13-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta