Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Luxemburg

Uusin päivitys: 07-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Luxemburg

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianomaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Periaatteessa sen, joka vaatii velvoitteen täyttämistä, on näytettävä velvoite toteen. Vastavuoroisesti sen, joka pyrkii vapautumaan velvoitteesta, on osoitettava suorittaneensa maksun tai teon, jonka seurauksena velvoite on lakannut.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Luxemburgin laissa säädetään tietyissä tapauksissa olettamista, joilla henkilö, jonka on todistettava mahdoton tai vaikeasti osoitettava seikka, vapautetaan todistustaakasta. Olettamat ovat seurausta laista tai tuomarin harkinnasta tiedossa olevan ja tuntemattoman seikan suhteen.

Lainsäätäjä erottaa kaksi olettamien ryhmää: Lainmukaisesta olettamasta säädetään erityislaissa tiettyjen toimien tai seikkojen osalta. Olettamat, joista ei säädetä laissa, kuuluvat puolestaan tuomarin harkintavaltaan, jolloin ainoastaan vakaat, täsmälliset ja pitävät olettamat ovat sallittuja.

Vastanäytön esittäminen olettamille on yleensä mahdollista. Esimerkiksi avioliitossa syntyneen lapsen isäksi oletetaan äidin aviomies. Isyyden kiistämiskanne on kuitenkin mahdollinen.

Harvemmin olettamat ovat kumoamattomia, jolloin niihin ei ole mahdollista esittää vastanäyttöä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Tosiseikkojen arviointi jätetään tuomarin yksinomaiseen harkintavaltaan. Jos epäily herää, tuomari tutkii, onko olemassa vakaita, täsmällisiä ja pitäviä aihetodisteita ja hyväksyy tai hylkää näytön väitettyjen seikkojen todennäköisyyden perusteella.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Tuomari voi asianosaisen pyynnöstä määrätä hankittavaksi selvitystä, mutta hän voi myös omasta aloitteestaan määrätä selvityksen hankkimisesta.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianomaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Tuomari selvittää nimetylle asiantuntijalle tehtävän sisällön. Asiantuntija kääntyy asianosaisten ja niiden kolmansien henkilöiden puoleen, joiden apua tarvitaan selvitysten hankinnassa. Kontradiktorisen periaatteen mukaisesti selvitykset esitetään asianosaisten läsnäollessa.

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Selvitys voidaan määrätä hankittavaksi aina silloin, kun tuomarilla ei ole tarpeeksi aineistoa asian ratkaisemiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Selvityksen hankkimista tosiseikasta ei voida määrätä, ellei sitä esittäneellä asianosaisella ole tarpeeksi aineistoa sen toteen näyttämiseksi. Selvitystä ei voida missään tapauksessa määrätä hankittavaksi sen sijasta, että asianosainen on kykenemätön selviytymään todistustaakastaan.

Tuomari voi määrätä käytettäväksi vain sellaisia selvityskeinoja, jotka ovat tarpeen riidan ratkaisemiseksi, jolloin on pyrittävä valitsemaan yksinkertaisin ja huokein tapa.

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Todistelukeinoja ovat kirjalliset todisteet, todistajanlausumat, olettamat, tunnustaminen ja valaehtoinen lausunto.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Asiantuntijan suullisella ja kirjallisella lausunnolla ei ole eroa. Todistajan kuuleminen jätetään tuomarin harkintaan. Tietyissä tapauksissa kirjallinen todiste sitoo tuomaria, ellei toinen osapuoli kiistä sitä.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Autenttisen asiakirjan laatii viranhaltija (notaari, haastemies) virkansa puolesta. Tällaisellä asiakirjalla on julkinen luotettavuus, ellei sitä osoiteta vääräksi.

Virallisesti vahvistamaton asiakirja laaditaan ilman viranhaltijan myötävaikutusta asianosaisten kesken ja varustetaan asianosaisten allekirjoituksilla. Sillä on julkinen luotettavuus, ellei toisin osoiteta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todistajanlausunnot ja muut todistelukeinot jätetään tuomarin vapaaseen harkintaan.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Kirjallinen todiste on välttämätön sellaisen oikeustoimen (sopimus) osoittamiseksi, jonka arvo ylittää 2 500 euroa. Oikeudellisen tosiseikan (tapahtuman) toteen näyttäminen on vapaamuotoista.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Lainsäätäjä velvoittaa todistajan avustamaan oikeutta totuuden selville saamisessa.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Todistamisvelvollisuudesta voidaan vapauttaa henkilöt, joilla on siihen laillinen syy. Asianosaisen vanhemmat tai häneen suorassa sukulaisuussuhteessa olevat henkilöt taikka aviopuoliso, myös eronnut puoliso, voivat kieltäytyä todistamasta.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Niskoittelevat todistajat voidaan kutsua saapumaan paikalle omalla kustannuksellaan, jos heidän kuulemisensa katsotaan välttämättömäksi. Niskoittelevat todistajat ja ne, jotka ilman laillista syytä kieltäytyvät todistamasta tai vannomasta valaa, voidaan tuomita 50–2 500 euron suuruiseen sakkoon.

Henkilö, joka pystyy osoittamaan olleensa estynyt saapumasta paikalle määrättynä päivänä, voidaan vapauttaa sakosta ja haastamiskulujen maksamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Ketä tahansa voidaan kuulla todistajana, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka eivät ole kelpoisia todistamaan oikeudessa.

Todistamaan kelpaamattomia voidaan kuitenkin kuulla samoin ehdoin, mutta ilman valan vannomista. Jälkeläisiä ei kuitenkaan koskaan voida kuulla väitteistä, joita aviopuolisot ovat esittäneet avioero- tai asumuserovaatimuksen tueksi.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Tuomari kuulee todistajia kutakin erikseen, kun asianosaiset ovat läsnä tai kun heidät on kutsuttu paikalle, määräämässään järjestyksessä. Todistajat eivät saa lukea lausuntoaan paperista.

Tuomari voi kuulla tai kuulustella todistajia kaikista seikoista, joiden toteen näyttäminen laissa sallitaan, vaikka kyseisiä seikkoja ei olisi mainittu tutkintapäätöksessä. Tuomari voi kuulla todistajia uudelleen, kuulustella heitä ristiin muiden todistajien tai asianosaisten kanssa, ja tarvittaessa todistajaa kuullaan teknisen asiantuntijan läsnäollessa.

Asianosaiset eivät saa keskeyttää tai puhutella lausuntoaan antavaa todistajaa tai yrittää vaikuttaa häneen eivätkä kääntyä suoraan todistajien puoleen istunnosta poistamisen uhalla. Tuomari esittää kysymykset, jotka asianosaiset antavat hänelle todistajan kuulustelun jälkeen, jos hän katsoo sen aiheelliseksi.

Tuomari voi määrätä koko esitettävän selvityksen tai osan siitä tallennettavaksi äänen tai kuvan toistolaittein taikka audiovisuaalisin laittein. Oikeuden kirjuri säilyttää tallenteen. Kukin asianosainen voi pyytää omalla kustannuksellaan kappaletta, kopiota tai toisintoa tallenteesta.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Tuomioistuin ei ota huomioon todisteita, jotka on saatu vilpillisellä tavalla, kuten piilokameralla tai äänittämällä puhelu vastaajan tietämättä.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Oikeudenkäynnin osapuolen omilla lausumilla ei ole todistusarvoa.

Lisätietoja

  • www.legilux.lu français

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 07-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta