Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Liettua

Uusin päivitys: 08-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Liettua

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Missä tapauksissa elatusvelvollisuus on voimassa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Liettuan tasavallan siviiliprosessilain mukaan todistustaakasta säädetään seuraavasti:

178 § Todistustaakka

Asianosaisten on todistettava ne seikat, joiden perusteella heidän vaatimuksensa ja vastauksensa pyritään osoittamaan oikeiksi, lukuun ottamatta seikkoja, joita pidetään sellaisina, ettei niitä voida osoittaa siviiliprosessilaissa määrättyä menettelyä noudattaen.

12 § Kilpailuperiaate

Siviilioikeudellisten asioiden käsittely kaikissa tuomioistuimissa perustuu "kilpailuperiaatteisiin". Jokaisen asianosaisen on todistettava ne seikat, joihin heidän vaatimuksensa ja vastauksensa perustuvat, lukuun ottamatta tapauksia, joissa perusteena olevia seikkoja ei tarvitse todistaa.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Missä tapauksissa elatusvelvollisuus on voimassa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Tosiseikat, joiden toteen näyttäminen ei ole tarpeen, luetellaan siviiliprosessilain 182 §:ssä. On syytä huomata myös, että nämä tosiseikat voidaan kyseenalaistaa esittämällä todisteita yleisessä menettelyssä.

182 § Vapautus todistamisesta

Seuraavia seikkoja pidetään sellaisina, ettei niitä voida osoittaa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • seikat, jotka tuomioistuin on todennut sellaisiksi, jotka kaikki tuntevat,
  • seikat, jotka on todennettu muissa samat asianosaiset käsittävissä siviilioikeudellisissa tai hallintomenettelyissä annetuissa tuomioissa, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tuomio aiheuttaa oikeudellisia seurauksia muille henkilöille, jotka eivät ole asianosaisia menettelyssä (tuomion todistusvoimavaikutus),
  • henkilökohtaisen toiminnan seuraukset, jotka ovat rikos, jos nämä seuraukset on todettu rikosoikeudellisessa menettelyssä annetussa tuomiossa (tuomion todistusvoimavaikutus),
  • seikat, joiden oletetaan olevan voimassa olevan lainsäädännön mukaiset ja joita ei ole kiistetty yleisessä menettelyssä,
  • seikat, jotka on vahvistettu asianosaisten myöntämillä tosiseikoilla (siviiliprosessilain 187 § jäljempänä).

187 § Tosiseikkojen myöntäminen

  1. Asianosaisella on oikeus myöntää tosiseikat, joiden perusteella toinen asianosainen pyrkii osoittamaan oman vaatimuksensa tai vastauksensa oikeaksi.
  2. Tuomioistuin voi katsoa myönnetyn tosiseikan vahvistetuksi, jos se uskoo, että tosiseikan myöntäminen on asian kannalta merkityksellistä eikä sitä ole sanottu petostarkoituksessa, väkivallalla uhkaamalla, uhkaamalla, vahingossa tai siten, että tarkoituksena on salata totuus.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Silloin kun tuomioistuin voi toimitettujen todisteiden nojalla päätellä, että on todennäköisempää, että tietty tosiseikka on olemassa kuin päinvastoin, tuomioistuin toteaa, että kyseinen tosiseikka on vahvistettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Siviiliprosessilain 179 §:n mukaan menettelyn osapuolet ja muut asianosaiset esittävät todisteita. Silloin kun saadut todisteet eivät ole riittävät, tuomioistuin voi antaa menettelyn osapuolille ja muille asianosaisille mahdollisuuden esittää sille vahvistavia todisteita tiettyyn määräaikaan mennessä. Tuomioistuimella on myös viran puolesta oikeus hankkia todisteita oma-aloitteisesti mutta ainoastaan tapauksissa, joista on säädetty siviiliprosessilaissa ja muissa laeissa.

Tuomioistuimella on siviiliprosessilain nojalla oikeus hankkia todisteita omasta aloitteestaan perhe- tai työoikeuden alaan kuuluvissa asioissa, jos se on sen mielestä olennaista asian ratkaisemiseksi oikeudenmukaisesti (376 ja 414 §).

Myös siviiliprosessilain 476 §:ssä säädetään, että valmistautuessaam käsittelemään asioita, jotka koskevat alaikäisen julistamista täysivaltaiseksi (vajaavaltaisuudesta vapauttaminen), tuomioistuin:

  1. antaa alaikäisen asuinpaikan valtion laitokselle tehtäväksi suojella lapsen oikeuksia sekä antaa lausunnon alaikäisen valmiudesta toteuttaa itsenäisesti kaikkia siviilioikeuksiaan tai suorittaa velvollisuutensa,
  2. pyytää tiedot siitä, onko alaikäiselle annettu tuomiota tai onko hän rikkonut hallinnollista tai muuta lakia,
  3. määrää oikeuspsykologisen ja/tai –psykiatrisen tutkimuksen aloittamisesta ja pyytää tutkimuksen kannalta tarpeelliset alaikäisen terveyttä koskevat asiakirjat tai muuta aineistoa, jos on tarpeen osoittaa alaikäisen fyysisen, moraalisen, henkisen tai mielenterveydellisen kehityksen taso,
  4. suorittaa muita asian käsittelyn valmistelun kannalta tarpeellisia toimia.

Siviiliprosessilain 582 §:ssä säädetään myös, että kun on kyse perheen omaisuuden omistusoikeuden siirrosta, perheen omaisuuden panttaamisesta tai muuten siihen liittyvien oikeuksien rajoittamisesta, tuomioistuimella on asian seikat huomioon ottaen oikeus pyytää hakijaa esittämään todisteita perheen taloudellisesta tilanteesta (tulot, säästöt, muu omaisuus, velat), tietoja perheen omaisuudesta, joka on siirron kohteena, tietoja lapsen vanhemmista lasten suojelusta ja oikeuksista vastaavalta viranomaiselta, toteutettavan oikeustoimen alustavat ehdot ja tuotto-oletukset sekä mahdollisuudet suojella lapsen oikeuksia, jos kyseistä oikeustointa ei toteuteta, ja muita todisteita.

Sivun alkuunSivun alkuun

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Siviiliprosessilain 199 ja 206 §:n mukaan silloin kun tarkoituksena on hankkia todisteita:

  1. tuomioistuin voi vaatia oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä esittämään kirjallisen todisteen tai todistusesineen, joka on toimitettava suoraan tuomioistuimelle annettuun määräaikaan mennessä. Jos luonnollinen tai oikeushenkilö ei kykene toimittamaan vaadittua kirjallista todistetta tai todistusesinettä lainkaan tai annetussa määräajassa, hänen on ilmoitettava tästä tuomioistuimelle ja selitettävä, miksi hän ei ole sitä toimittanut.
  2. tuomioistuin voi antaa henkilölle, joka pyytää saada takaisin haltuunsa kirjallisen todisteen tai todistusesineen, todistuksen, joka oikeuttaa todisteiden saamiseen ja velvoittaa niiden toimittamiseen tuomioistuimelle.

Asian käsittelyyn tuomioistuimessa valmistautuva tuomari voi myös toteuttaa muita prosessitoimia, jotka ovat tarpeen asianmukaisen valmistautumisen kannalta (esimerkiksi hankkia todisteita, joita asianosaiset eivät pysty hankkimaan, ja hankkia todisteita viran puolesta silloin, kun tällainen oikeus on tuomioistuimelle myönnetty siviiliprosessilaissa).

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Tuomioistuin voi hylätä todisteet tapauksissa,

  1. joissa ne eivät ole sallittuja,
  2. joissa todisteet eivät vahvista eivätkä kiellä asian kannalta merkityksellisiä seikkoja (siviiliprosessilain 180 §),
  3. joissa todisteet olisi voitu esittää aikaisemmin ja niiden esittäminen myöhemmin viivyttää menettelyä (siviiliprosessilain 181 §:n 2 momentti).

Silloin kun kantaja ei pysty toimittamaan jotain asiakirjaa tai muuta todistetta, johon hänen vaateensa perustuu, tai jotain tietoja, joista on maksettu virallinen maksu, tai ei pysty vastaamaan todisteita koskevaan pyyntöön, on ilmoitettava syyt, miksi kantaja ei tähän pysty, ja kyseiset syyt on liitettävä vaatimukseen, jotta tuomioistuin voi ne hyväksyä (siviiliprosessilain 135 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

On myös syytä mainita, että muutoksenhakutuomioistuin kieltäytyy hyväksymästä uusia todisteita, jotka olisi voitu toimittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kieltäytyi perusteetta vastaanottamasta niitä tai joissa todisteiden toimittaminen kävi välttämättömäksi myöhemmin (siviiliprosessilain 314 §).

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Siviiliprosessilain mukaan siviilioikeudellisissa menettelyissä todisteilla tarkoitetaan kaikkia tosiasiallisia tietoja, joiden perusteella tuomioistuin voi laillisessa menettelyssä todeta, onko olemassa seikkoja, jotka näyttävät osapuolten vaatimukset ja vastaukset toteen, ja muita seikkoja, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisen päätöksen tekemiseksi asiassa. Mainittuja tietoja voi olla osapuolten tai kolmansien (henkilökohtaisesti esittämissä tai edustajan välityksellä esitetyissä) lausunnoissa, todistajanlausunnoissa, kirjallisissa todisteissa, todistusesineissä, tarkastuspöytäkirjoissa ja asiantuntijalausunnoissa.

Myös laillisesti hankittuja valokuvia, ääni- tai kuvanauhatallenteita voidaan käyttää todisteina.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Siviiliprosessilain 192 ja 217 §:ssä säädetään, miten todisteita hankitaan todistajilta ja asiantuntijoilta.

192 § Todistajien kuulustelu

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Jokainen todistaja kutsutaan oikeussaliin, jossa tätä kuulustellaan yksitellen. Todistajat, joita ei kuulustella, eivät saa olla oikeussalissa asian käsittelyn aikana. Todistajien, joita kuulustellaan, on jäätävä oikeussaliin asian käsittelyn päättymiseen saakka. Tuomioistuin voi pyynnöstä sallia todistajien, joita kuulustellaan, lähteä oikeussalista sen jälkeen, kun kaikkien asianosaisten mielipide on kuultu.
  2. Todistajaa voidaan kuulustella muualla (in situ), jos hän ei pysty noudattamaan kutsua saapua tuomioistuimeen sairauden, vanhuuden, vamman tai muun oikeudellisesti pätevän syyn vuoksi ja jos asianosainen, jonka aloitteesta todistaja kutsuttiin, ei pysty varmistamaan tämän saapumista tuomioistuimeen.
  3. Tuomioistuin tunnistaa todistajan henkilöllisyyden, selittää todistajan oikeudet ja velvollisuudet sekä todistajanvalan rikkomisen ja todistajan muiden velvollisuuksien noudattamatta jättämisen tai virheellisen noudattamisen seuraukset.
  4. Ennen kuin todistajaa kuullaan, hän vannoo valan siten, että panee käden Liettuan tasavallan perustuslain päälle ja sanoo: "Minä (koko nimi), lupaan ja vannon kunniani ja omantuntoni kautta, että minä kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta." Tämän jälkeen todistaja allekirjoittaa vannomansa valan, joka liitetään istuntopöytäkirjaan.
  5. Kun ensin on selvitetty todistajan suhteet osapuoliin ja kolmansiin sekä muita todistajanlausunnon kannalta tärkeitä seikkoja (kuten todistajan koulutus ja alat, joilla hän toimii), tuomioistuin kutsuu todistajan kertomaan kaiken, mitä hän asiasta tietää, mutta välttämään sellaisen tiedon antamista, jonka lähteitä hän ei tunne tai ei voi mainita.
  6. Heti sen jälkeen, kun todistaja on antanut lausuntonsa, hänelle voidaan tehdä kysymyksiä. Todistajaa kuulustelee ensin henkilö, joka kutsui tämän todistajaksi, sekä hänen edustajansa. Seuraavaksi todistajaa kuulustelevat muut asianosaiset. Tuomari ei hyväksy johdattelevien tai asiaankuulumattomien kysymysten tekemistä. Tuomarilla on oikeus esittää kysymyksiä milloin tahansa todistajan kuulemisen aikana.
  7. Tuomioistuin voi tarvittaessa kuulustella todistajaa uudelleen saman istunnon aikana, kutsua todistajan, jota on kuulusteltu, saman tuomioistuimen toiseen istuntoon tai vaatia todistajalta selitystä asianosaisen pyynnöstä tai viran puolesta.

217 § Asiantuntijoiden kuulustelu

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Asiantuntijan lausunto luetaan ääneen istunnossa. Ennen asiantuntijan lausunnon lukemista tuomioistuimen istuntoon osallistuva(t) asiantuntija(t) vannoo(vannovat) valan siten, että panee(panevat) käden Liettuan tasavallan perustuslain päälle ja sanoo(sanovat): "Minä (koko nimi) vannon, että suoritan asiantuntijatehtäväni rehellisesti ja annan puolueettoman ja perustellun asiantuntijan lausuntoni parhaan ymmärrykseni mukaan." Jos asiantuntijaa kuullaan istuntosalin ulkopuolella, asiantuntijan allekirjoittama vala liitetään kiinteäksi osaksi asiantuntijan lausuntoa.
  2. Tuomioistuimella on oikeus tarjota asiantuntijalle tilaisuus esittää lausuntonsa suullisesti. Asiantuntijan suullinen lausunto liitetään istuntopöytäkirjaan.
  3. Asiantuntijoille voidaan tehdä kysymyksiä ja heitä voidaan pyytää selittämään tai täydentämään lausuntoaan. Henkilö, joka on pyytänyt asiantuntijan nimeämistä, esittää tälle ensin kysymyksiä. Seuraavaksi asiantuntijalle esittävät kysymyksiä muut asianosaiset. Jos tuomioistuin nimittää asiantuntijan viran puolesta, kantaja esittää asiantuntijalle ensin kysymyksiä.
  4. Tuomareilla on oikeus esittää asiantuntijalle kysymyksiä milloin tahansa tämän kuulustelun aikana.

Asiantuntijan lausunto annetaan (siviiliprosessilain 217 §:ssä esitettyjen sääntöjen mukaisesti) ainoastaan tuomioistuimen pyynnöstä (kirjallisesti asiantuntijan lausunnon muodossa). Asiantuntijan lausunto sisältää yksityiskohtaisia kuvauksia tutkimuksista, niiden perusteella tehdyt päätelmät ja perustellut vastaukset tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin.

On syytä huomata, että silloin kun tuomioistuin edellyttää lausuntoa asiantuntijalta muutoin kuin asiantuntijan ominaisuudessa, tämän lausuntoa pidetään kirjallisena todisteena, jonka hän on antanut niin kuin muutkin asianosaiset tai jonka tuomioistuin on saanut siviiliprosessilaissa määrätyn menettelyn mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kirjallisten todisteiden toimittamista koskevat säännöt annetaan siviiliprosessilain 198 §:ssä:

198 § Kirjallisten todisteiden toimittaminen

  1. Asianosaiset voivat toimittaa kirjallisia todisteita tai tuomioistuin voi hankkia ne laissa määrätyn menettelyn mukaisesti.
  2. Kirjalliset todisteet on toimitettava 114 §:ssä määrätyssä muodossa. Asiakirjojen, jotka asianosaiset ovat allekirjoittaneet ja toimittaneet telepäätelaitteilla lakien ja muiden asetusten mukaisesti, katsotaan vastaavan kirjallisena toimitettua asiakirjaa. Silloin kun kirjallinen todiste on laadittu muulla kuin virallisella kielellä, siihen on liitettävä säädetyn menettelyn mukaisesti varmennettu käännös. Alkuperäiset asiakirjat voi saada takaisin pyynnöstä. Tällöin tuomioistuin säilyttää laissä säädetyn menettelyn mukaisesti varmennetut kopiot palautettavista asiakirjoista.
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Siviiliprosessilain 197 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten myöntämät asiakirjat, jotka virkamiehet ovat hyväksyneet toimivaltansa rajoissa ja asiakirjan muotoon sovellettavien vaatimusten mukaisesti, katsotaan virallisiksi kirjallisiksi todisteiksi ja niillä on suurempi todistusarvo. Virallisissa kirjallisissa todisteissa mainittuja seikkoja pidetään totena, paitsi jos ne kumotaan muilla merkittävillä todisteilla, lukuun ottamatta todistajan lausuntoa. Kieltoa käyttää todistajan lausuntoa ei sovelleta, jos se on ristiriidassa oikeudenmukaisuuden, oikeuden ja kohtuullisuuden periaatteiden kanssa. Virallisen kirjallisen todisteen todistearvo voidaan myöntää lain perusteella myös muille asiakirjoille.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Siviiliprosessilain mukaan asiaan liittyviä seikkoja, jotka on lakisääteisesti todistettava tietyllä tavalla, ei voida todistaa millään muulla tavalla (177 §:n 4 momentti).  

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Siviiliprosessilaki velvoittaa todistamaan kutsutun henkilön saapumaan oikeuteen ja antamaan todistuksensa. Todistamaan kutsuttu henkilö on lain nojalla vastuussa, jos hän ei täytä todistajan velvollisuuksiaan (191 §).

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Siviiliprosessilain 191 §:n 2 momentin mukaan todistaja voi käyttää oikeuttaan olla todistamatta itseään, perheenjäseniään tai läheisiä sukulaisiaan vastaan.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Silloin kun todistaja, asiantuntija tai tulkki/kääntäjä ei ole saapunut asian käsittelyyn, tuomioistuin voi kysyä asianosaisten mielipidettä siitä, voidaanko asiaa käsitellä ilman kyseistä todistajaa, asiantuntijaa tai tulkkia/kääntäjää ja jatkaa asian käsittelyä vai onko asian käsittelyä siirrettävä. Jos oikeuteen kutsuttu todistaja, asiantuntija tai tulkki/kääntäjä ei saavu asian käsittelyyn eikä hänellä ole siihen pätevää syytä, hänet voidaan tuomita 1 000 Liettuan litin suuruisiin sakkoihin ja todistaja voidaan noutaa oikeudenkäyntiin tuomioistuimen määräyksellä. (Siviiliprosessilain 248 §)

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Siviiliprosessilaissa (189 §:n 2 momentissa) säädetään, että seuraavia henkilöitä ei saa kuulla todistajina:

  1. siviilioikeudellisen menettelyn edustajat tai rikosoikeudellisen menettelyn puolustusasianajaja, silloin kun on kyse seikoista, jotka he ovat saaneet tietoonsa ammattiaan harjoittaessa,
  2. henkilöt, jotka eivät kykene ymmärtämään olennaisia seikkoja tai antamaan todistusta fyysisten tai henkisten vammojen vuoksi,
  3. papit, silloin kun on kyse heille ripissä uskotuista seikoista,
  4. terveydenhuoltoalan ammattilaiset, kun on kyse heidän vaitiolovelvollisuutensa piiriin kuuluvista seikoista,
  5. muut laissa määritellyt henkilöt.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Siviiliprosessilain mukaan heti sen jälkeen, kun todistaja on antanut lausuntonsa, hänelle voidaan tehdä kysymyksiä. Todistajaa kuulustelee ensin henkilö, joka kutsui tämän todistajaksi, sekä hänen edustajansa. Seuraavaksi on muiden asianosaisten vuoro. Tuomari ei hyväksy johdattelevien tai asiaankuulumattomien kysymysten tekemistä. Tuomarilla on oikeus esittää kysymyksiä milloin tahansa todistajan kuulemisen aikana. Tuomioistuin voi tarvittaessa kuulustella todistajaa uudelleen saman istunnon aikana, kutsua todistajan, jota on kuulusteltu, saman tuomioistuimen toiseen istuntoon tai vaatia todistajalta selitystä asianosaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan (192 §).

Mitä tulee mahdollisuuteen kuulla todistajia television tai videoneuvottelun välityksellä, on syytä huomata, että tuomioistuin voi siviiliprosessilain 803 §:n 3 momentin mukaan pyytää toisen valtion tuomioistuinta käyttämään kyseisiä teknisiä viestintävälineitä todisteiden keräämiseksi.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Siviiliprosessilain 177 §:n mukaan laillisesti hankittuja valokuvia, ääni- tai kuvanauhatallenteita voidaan käyttää todisteina. Toisaalta valtiosalaisuuksia tai muita salassapidettäviä tietoja ei saa käyttää todisteena siviilioikeudellisissa menettelyissä ennen kuin ne on julkistettu lakisääteistä menettelyä noudattaen.

On myös syytä mainita, että siviiliprosessilain 185 §:n mukaan tuomioistuin perustaa tuomionsa siihen, että se on tutkinut oikeudenkäynnin aikana esiin tuotuja asiaa koskevia todisteita oman harkintansa mukaisesti, perusteellisesti ja puolueettomasti. Millään todisteella ei ole ennalta määrättyä valtaa tuomioistuimeen nähden, tässä laissa määrättyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Kyllä (katso vastaus kysymykseen 5 a).

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 08-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta