Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Latvia

SISÄLLYSLUETTELO I. Todistustaakka  1. a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt (kenellä on todistustaakka)?  b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?  2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?  II. Todisteiden vastaanottaminen  3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?  4. Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?  a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?  b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?  5. a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?  b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?  c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?  d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?  6. a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?  b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?  c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?  d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?  7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?  III. Näytön arviointi  8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?  9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt (kenellä on todistustaakka)?

Osapuolen velvollisuutena on todistaa ne seikat, joihin hänen vaateensa tai puolustuksensa perustuvat. Kantajan on todistettava vaateidensa perusteeksi esittämänsä väitteet, ja vastaajan on todistettava puolustuksensa perusteeksi esittämänsä väitteet.

Todisteita esittävät asian osapuolet ja muut asianosaiset. Mikäli osapuolten tai muiden asianosaisten ei ole mahdollista esittää todisteita, tuomioistuin hankkii ne näiden perusteleman pyynnön mukaan.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Jos oikeus tunnustaa jonkin seikan yleisesti tunnetuksi, sitä ei tarvitse näyttää toteen.

Myöskään seikkoja, jotka ovat saaneet lain voiman toisessa siviiliasiassa annetun tuomioistuimen päätöksen perusteella, ei tarvitse näyttää uudestaan toteen, kun oikeudessa käsitellään muita siviiliasioita, joissa ovat mukana samat osapuolet.

Kun tuomioistuin käsittelee sellaisen henkilön siviilioikeudellista vastuuta, jonka teosta on annettu lainvoimaiseksi tullut rikostuomio, kyseinen tuomio sitoo tuomioistuinta siviiliasiassa ainoastaan määritettäessä kysymystä, onko rikollinen teko tai laiminlyönti tapahtunut ja onko sen tehnyt tai antanut tapahtua sama vastaaja.

Sivun alkuun

Lainsäädäntöön perustuvia seikkoja ei tarvitse näyttää toteen. Niitä koskeva olettamus voidaan riitauttaa yleisten menettelysääntöjen mukaisesti.

Osapuolen ei tarvitse näyttää toteen myöskään sellaisia seikkoja, joita toinen osapuoli ei ole kiistänyt siviiliprosessilain mukaisesti.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Oikeus arvioi näytön oikeudellisen harkintansa mukaisesti; tämä perustuu tuomioistuimen käsittelyssä kokonaisvaltaisesti, täydellisesti ja objektiivisesti tarkistettuihin todisteisiin ja oikeusajatteluun, joka pohjautuu logiikan sääntöihin, tieteellisiin johtopäätöksiin ja kokemusperäisiin havaintoihin. Oikeuden on päätöksessään mainittava, miksi se on asettanut yhden todisteen etusijalle verrattuna toiseen ja todennut jotkin seikat toteen näytetyiksi ja toiset toteen näyttämättömiksi.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Siviiliprosessilaissa säädetään osapuolten velvollisuudesta esittää todisteita, mutta laissa mainitaan myös erityisiä tilanteita, joissa tuomioistuin oma-aloitteisesti kehottaa esittämään näyttöä (esim. selvitettäessä kysymystä siltä osin kuin se koskee lapsen etua). Mikäli oikeus katsoo, että joistakin seikoista, joihin osapuolen vaateet tai puolustus perustuvat, ei ole esitetty todisteita, se ilmoittaa siitä osapuolille ja asettaa tarvittaessa määräajan todisteiden hankkimiselle.

Sivun alkuun

4. Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Osapuolet esittävät kirjalliset ja aineelliset todisteet tuomioistuimelle. Jos osapuoli vetoaa suulliseen todistukseen, tuomioistuin kutsuu osapuolen ilmoittaman todistajan oikeuden istuntoon kuullakseen tämän todistuksen.

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Tuomioistuin sallii vain lain mukaiset todisteet ja ne, joilla on vaikutusta asiaan. Oikeus voi kieltäytyä vastaanottamasta todisteita, jos ne on annettu myöhemmin kuin seitsemän päivää ennen asian pääkäsittelyä, ellei tuomari ole asettanut todistelulle muita määräaikoja. Asian käsittelyn aikana todisteita voidaan esittää osapuolen tai muun asianosaisen perustellusta pyynnöstä, jos se ei hidasta asian käsittelyä tai jos oikeus on katsonut, että todisteiden esittämiselle myöhäisessä vaiheessa on riittävät perusteet, tai jos todisteet koskevat asian käsittelyn aikana esiin tulleita seikkoja.

Todisteena ei voi käyttää todistajanlausuntoa, joka perustuu tuntemattomasta lähteestä peräisin oleviin tai sellaisten henkilöiden esittämiin tietoihin, joita ei ole kuulusteltu.

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

1. Osapuolten ja kolmansien henkilöiden lausumat, jotka sisältävät tietoja seikoista, joihin heidän vaateensa tai puolustuksensa perustuvat. Nämä on katsottava todisteiksi, jos muut oikeuskäsittelyssä tarkistetut ja arvioidut todisteet tukevat niitä.
2. Todistajien ja asiantuntijoiden kuuleminen.
3. Kirjalliset todisteet — asiakirjat tai muut kirjelmät, joissa on tietoja asiaan vaikuttavista seikoista ja jotka on kirjattu kirjaimin, numeroin, muilla kirjallisilla merkeillä tai teknisten välineiden avulla, sekä vastaavat tallennusjärjestelmät (audiojärjestelmät, videonauhureiden nauhat, tietokonelevykkeet ym.).
4. Aineelliset todisteet.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Oleellista eroa ei ole; niin asiantuntijan esittämä näyttö kuin asiantuntijan kirjallinen lausuntokin katsotaan todisteeksi.

Sivun alkuun

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Millään todisteilla ei ole etukäteen määrättyä voimaa, joka velvoittaisi oikeutta, mutta tuomioistuimen on kuitenkin mainittava päätöksessään, miksi se on asettanut yhden todisteen etusijalle verrattuna toiseen ja todennut jotkin seikat toteen näytetyiksi ja toiset toteen näyttämättömiksi.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Kyllä. On tosiseikkoja, jotka lain mukaan voidaan todistaa ainoastaan määrätynlaisella todistelumenettelyllä, eikä niitä tällöin voida todistaa millään muulla todistelumenettelyllä.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Laissa säädettyjä poikkeustapauksia lukuun ottamatta ei kenelläkään oikeuteen kutsutulla todistajalla ole oikeutta kieltäytyä todistamasta.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

1. Asianosaisen etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset, asianosaisen ensimmäisen tai toisen polven sivusukulaiset, asianosaisen aviopuoliso, henkilö, joka on naimisissa asianosaisen ensimmäisen polven sukulaisen kanssa, tai asianosaisen perheenjäsen.
2. Asianosaisten huoltajat tai edunvalvojat sekä henkilöt, jotka vastaavat on asianosaisten huollosta tai edunvalvonnasta.
3. Henkilöt, joilla on vireillä toinen oikeusriita jommankumman asianosaisen kanssa.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Jos todistaja, joka on täyttänyt 14 vuotta, kieltäytyy todistamasta ilman laillista syytä ja jos todistaja esittää tietoisesti väärän todisteen, hän on vastuussa rikoslain nojalla.

Sivun alkuun

Mikäli todistaja ei oikeuden tai tuomarin kehotuksesta ilman laillista syytä saavu todistamaan, oikeus voi määrätä hänelle enintään 400 latin määräisen sakon tai määrätä hänet tuotavaksi todistamaan pakkokeinoin.

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

1. Papit sellaisten seikkojen osalta, jotka he ovat saaneet tietoonsa kuuntelemalla ripittäytymistä, ja henkilöt, joilla ammattinsa tai luottamustoimensa johdosta ei ole oikeutta paljastaa saamaansa tietoa.
2. Alaikäiset henkilöt seikoista, joita voidaan käyttää todisteena heidän vanhempiaan, isovanhempiaan ja sisaruksiaan vastaan.
3. Henkilöt, jotka eivät fyysisen tai psyykkisen vajavuutensa johdosta kykene riittävällä tavalla arvioimaan asian kannalta merkityksellisiä seikkoja.
4. Alle 7-vuotiaat lapset.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Todistajaksi kutsutun henkilön on saavuttava oikeuteen ja annettava totuudenmukainen todistajanlausunto tiedossaan olevista seikoista. Todistajan on vastattava oikeuden ja asianosaisten kysymyksiin. Tuomioistuin voi kuulustella todistajaa tämän olinpaikalla, jos tämä ei sairauden, iän, liikuntakyvyttömyyden tai muun laillisen esteen takia voi saapua todistamaan oikeuden kutsusta. Laissa ei säännellä videoneuvottelun välityksellä tapahtuvaa todistajan kuulustelumenettelyä.

Sivun alkuun

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Jos asianosainen väittää todisteen olevan laittomasti hankittu, hänen on näytettävä väitteensä toteen. Asianosaisen on nostettava erillinen kanne tämän todisteen riitauttamiseksi. Asianosainen voi myös esittää väärennetyksi väittämäänsä todistusasiakirjaa koskevan perustellun hakemuksen. Hakemuksen esittänyt henkilö voi pyytää oikeutta jättämään todisteen huomiotta ja ilmoittamaan väärennöksestä syyttäjälle. Tuomioistuin voi määrätä asiantuntijan tarkistamaan kirjallisen todisteen aitouden tai esittämään muuta näyttöä. Jos oikeus kuitenkin toteaa, että asianosainen on nostanut todistetta koskevan kanteen perusteettomasti, oikeus voi määrätä hänelle sakkoa.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Asianosaisten ja kolmansien henkilöiden lausunnot, jotka sisältävät tietoja vaateiden tai puolustuksen perustana olevista seikoista, katsotaan todisteiksi, jos muut oikeudessa tarkistetut ja arvioidut todisteet tukevat niitä. Mikäli yksi osapuoli myöntää oikeaksi seikan, jolla toinen osapuoli perustelee vaateensa tai puolustuksensa, oikeus voi katsoa kyseisen seikan todistetuiksi, jollei ole syytä epäillä, että myöntäminen on saattanut tapahtua petoksen, väkivallan, uhkauksen tai harhaanjohtamisen vaikutuksesta taikka totuuden peittämiseksi.

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 20-09-2007