Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Italia

Uusin päivitys: 19-04-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Italia

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

(Kummalle osapuolelle kuuluu eri seikkojen toteen näyttäminen? Mitä tapahtuu, jos johonkin seikkaan liittyviä epäilyjä ei pystytä ratkaisemaan?)

Todistustaakkaan sovelletaan siviililain (codice civile) 2697 §:ssä vahvistettuja periaatteita, joiden mukaan "sen, joka haluaa jonkin oikeuden vahvistettavaksi tuomioistuimessa, on osoitettava vaatimuksensa oikeaksi tosiseikkojen nojalla" ja "sen, joka kiistää kyseiset tosiseikat tai väittää, että vahvistettu oikeus on muuttunut tai lakannut olemasta, on osoitettava vastaväitteensä oikeaksi tosiseikkojen nojalla". Näiden periaatteiden mukaan kantajan on siis näytettävä toteen vaatimustaan tukevat seikat tai ne seikat, joilla on hänen väittämänsä oikeusvaikutukset. Vastaajan puolestaan on näytettävä toteen seikat, jotka ovat vaatimusta vastaan tai osoittavat oikeuksien muuttuneen tai niiden lakanneen ja joiden perusteella kantajan vaatimus voidaan torjua kumoamalla hänen väitteensä.

Jos kantaja ei pysty näyttämään toteen vaatimustaan tukevia tosiseikkoja, hänen vaatimuksensa hylätään riippumatta siitä, esittääkö vastaaja vaateen vastaisia väitteitä ja pystyykö hän näyttämään ne toteen.

Siviililain 2698 §:ssä säädetään mitättömiksi kaikki sopimukset, joiden tarkoituksena on muuttaa todistustaakkaa, joka liittyy sellaisiin oikeuksiin, joista ei voida sopia, tai jos sopimuksesta seuraa, että jommankumman osapuolen on kohtuuttoman vaikea käyttää kyseisiä oikeuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todisteiden riittämättömyyden haitalliset seuraukset kantaa se osapuoli (kantaja tai vastaaja), jonka pitäisi näyttää toteen vaateensa perusteet tai sen vastaiset tosiseikat, sillä riittämättömyyttä pidetään todisteiden puuttumisena.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Seuraavia seikkoja ei tarvitse näyttää toteen:

  1. Tietyt tosiseikat, joiden oikeusvaikutukset määritellään laissa todisteiden perusteella, tai tosiseikat, joiden perusteella tuomioistuimella on lain nojalla oikeus päätellä sellaista, mitä ei tiedetä. Ensimmäisessä tapauksessa on kyse oikeusolettamista (legaalinen presumptio), jotka voivat olla kahdenlaisia: iuris tantum eli kumottavissa olevat olettamukset; tai iuris et de iure eli kumoamattomiksi katsottavat olettamukset, joita ei voida kiistää vastatodisteluin. Jälkimmäisessä tapauksessa tarkoitetaan pelkkiä olettamuksia, joiden todistusvoimaisuus jää tuomioistuimen harkittavaksi. Ne voidaan ottaa huomioon vain jos ne perustuvat vakaviin, täsmällisiin ja yhdensuuntaisiin tosiseikkoihin. Pelkkiä olettamuksia ei voida ottaa huomioon myöskään silloin kun laissa ei sallita kyseisiä tosiseikkoja koskevien todistajanlausuntojen antamista.
  2. Yleisesti tunnetut tosiseikat eli sellaiset tosiseikat, jotka ovat kaikkien päätöksentekoajankohtana läsnä olevien henkilöiden tiedossa ja joiden olemassaolosta ei näin ollen voi olla mitään epäilystä.
  3. Kokemukseen perustuvat periaatteet eli ne loogiset periaatteet ja yhteiseen kokemukseen perustuvat käsitteet, joiden perusteella voidaan johtaa yleisiä kriteereitä tosiseikkojen arvioimista ja punnitsemista varten.
  4. Riidattomat tosiseikat tai tosiseikat, jotka kumpikin osapuoli on hyväksynyt tai jotka se osapuoli, jonka edun mukaista saattaisi olla niiden kiistäminen, on hyväksynyt, myös implisiittisesti.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

(Onko tuomioistuimen oltava täysin vakuuttunut jostakin seikasta vai riittääkö, että se on erittäin todennäköinen, vaikka siihen liittyykin joitakin epäilyksiä?)

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen päätöksen tulee perustua yksinomaan sellaisiin tosiseikkoihin, jotka on voitu näyttää toteen kokonaisuudessaan joko suoraan tai presumption avulla, riippumatta siitä, tukeeko päätös vaatimusta vai sen kiistämistä.

Tuomioistuimen päätös ei voi perustua tosiseikkoihin, joita ei ole näytetty toteen, vaikka ne olisivat mahdollisia tai erittäin todennäköisiä.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Italian oikeusjärjestelmässä sovelletaan todisteiden vastaanottamisessa nk. dispositiivista eli määräämisperiaatetta (siviiliprosessilain 115 §:n 1 momentti), jonka mukaan tuomioistuimen on, laissa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta, tehtävä päätöksensä osapuolten esittämien todisteiden perusteella. Jotta esitetyt tosiseikat voidaan ottaa huomioon todisteina, niiden on oltava asian kannalta merkityksellisiä eli sellaisia, että niiden toteen näyttäminen tai vääräksi osoittaminen vaikuttaa asian ratkaisuun.

Edellä esitetyn perusteella tuomioistuin ei yleensä voi etsiä oma-aloitteisesti todisteita tosiseikkojen selvittämiseksi.

Tähän periaatteeseen on kuitenkin olemassa joitakin poikkeuksia, joista säädetään siviiliprosessilaissa seuraavasti:

  • 257 §: mahdollisuus ottaa huomioon ilman eri toimenpiteitä todistajanlausunto, johon viitataan toisessa todistajanlausunnossa;
  • 317 §: ainoastaan silloin kun asia kuuluu rauhantuomarin ratkaistaviksi, tuomari voi kutsua omasta aloitteestaan todistajiksi henkilöitä, jotka osapuolten lausumien mukaan tuntevat tosiseikat (tämä mahdollisuus ei siis koske ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia eikä muutoksenhakutuomioistuimia);
  • 118 §: mahdollisuus määrätä suoritettavaksi henkilöihin käyviä tarkastuksia tai esineiden katselmuksia;
  • 117 §: mahdollisuus kuulustella osapuolia epävirallisesti;
  • 61 ja 191 §: tuomioistuin voi pyytää teknisiä asiantuntijalausuntoja.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Kun toinen osapuoli on pyytänyt tuomioistuinta vastaanottamaan sen esittämät todisteet, vastapuoli voi pyytää niiden kumoavan näytön vastaanottamista. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin hyväksyy molemmat pyynnöt, jos se katsoo, että niiden tueksi esitetyt tosiseikat ovat asian ratkaisemisen kannalta merkitykselliset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sen jälkeen kun tuomioistuin on hyväksynyt todisteet, se tutkii ne.

Kun esivalmistelu on päättynyt ja kaikki laissa säädetyt prosessitoimet on toteutettu, asia tulee ratkaistavaksi.

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

(Esimerkiksi kun todiste ei ole asian kannalta merkityksellinen tai todistusvoimainen tai kun sen paljastaminen ei ole sallittua.)

Tuomioistuin hylkää todisteiden vastaanottamista koskevat hakemukset, jos todiste ei ole lainmukainen (esimerkiksi kiinteistökauppaa ei voi näyttää toteen todistajanlausuntojen avulla) tai jos hakemuksessa mainitut tosiseikat eivät ole asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä (esimerkiksi jos todistajanlausunto koskee tosiseikkaa, joka ei liity riita-asiaan).

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Italian oikeusjärjestyksessä erotetaan toisistaan asiakirjatodisteet ja muut todistelukeinot.

Asiakirjatodisteita ovat sekä julkiset että yksityiset asiakirjat. Tyypillisiä yksityisiä asiakirjoja ovat sähke, kotiarkistoon kuuluvat asiakirjat, rekisteröityjen yritysten kirjanpitoaineisto, mekaanisesti tai sähköisesti tehdyt asiakirjajäljennökset, virallisten asiakirjojen jäljennökset sekä esim. jonkin oikeuden tunnustamista ja uusimista koskevat asiakirjat.

Muita todistelukeinoja ovat tunnustus, vala, todistajanlausunto, tarkastus/katselmus ja tekninen asiantuntijalausunto.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Todistajanlausunto otetaan vastaan tutkintatuomarin määräyksen nojalla, jossa todistaja velvoitetaan saapumaan kuultavaksi pakkokeinojen ja taloudellisten rangaistusten uhalla.

Sama velvollisuus koskee myös tuomioistuimen nimeämiä teknisiä asiantuntijoita.

Tekninen asiantuntija laatii kirjallisen lausunnon, jos tuomioistuin sitä nimenomaisesti vaatii. Tuomioistuin voi myös vain pyytää asiantuntijaa vastaamaan kysymyksiin suullisesti.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

(Onko esimerkiksi kirjallinen todiste vahvempi kuin suullinen lausunto tai oikeaksi todistettu asiakirja vahvempi kuin yksityinen asiakirja?)

Italian oikeusjärjestyksessä vahvimpana todisteena pidetään julkista asiakirjaa, sillä sellainen voidaan kiistää ainoastaan väittämällä sitä väärennetyksi, sekä kumoamattomiksi katsottavia olettamuksia (iuris et de iure), joita ei voida kiistää vastatodisteluin.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

(Tarvitaanko esimerkiksi tietyn rajan ylittävästä velasta kirjallinen todiste?)

Laissa säädetään, että tietyt tosiseikat voidaan näyttää toteen ainoastaan tietyntyyppisten todisteiden nojalla. Joissain tapauksissa tähän käy ainoastaan julkinen asiakirja, toisissa ainoastaan kirjallinen todiste (julkinen tai yksityinen asiakirja).

Sivun alkuunSivun alkuun

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Kuten edellä todetaan, todistajalla on velvollisuus antaa todistajanlausunto, ellei laissa toisin säädetä. Laissa säädetäänkin erikseen tilanteista, joissa todistajanlausunnon antaminen ei ole mahdollista tai joissa se on kielletty, sekä mahdollisuudesta pidättyä todistajanlausunnon antamisesta.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

(Esimerkiksi kun todistaja on sukua jommallekummalle osapuolelle (onko väliä, kummalle?) tai jos todistaminen aiheuttaisi vahinkoa todistajalle itselleen.)

Rikosprosessilaissa säädetyissä tapauksissa, jotka mainitaan nimenomaisesti siviiliprosessilain 199 ja 200 §:ssä.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Kyllä, kuten edellä on jo todettu.

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

(Täysi-ikäiset henkilöt, jotka eivät ole oikeustoimikelpoisia, alaikäiset, henkilöt joilla on yhteisiä etuja jommankumman osapuolen kanssa, henkilöt jotka on tuomittu tietyistä rikoksista jne.)

Katso edelliset vastaukset.

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

(Kuka kuulee todistajaa? Voiko tuomari esittää todistajalle kysymyksiä? Saako toinen osapuoli ristikuulustella todistajaa?)

Tuomari kuulustelee todistajaa esittämällä hänelle suoraan kysymyksiä, jotka koskevat todisteiksi hyväksyttyjä tosiseikkoja, sekä kysymyksiä, joita osapuolten asianajajat ovat pyytäneet esitettäviksi kuulustelun yhteydessä.

Italian oikeusjärjestyksessä ei toistaiseksi hyväksytä todistajan kuulemista television tai videoneuvottelun välityksellä, koska asiasta ei säädetä laissa.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

(Esimerkiksi kun kyseessä on lainvastaisesti tehty äänite.)

Tuomioistuin ei ota huomioon todisteita, ellei niitä ole esitetty ja vastaanotettu virallisesti.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Asianosaisen omaa lausumaa ei voida hyväksyä todisteeksi hänen hyväkseen. Sen sijaan sitä voidaan käyttää asianosaista vastaan, jos kyseessä on virallisen kuulustelun yhteydessä tehty tunnustus.

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-04-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta