Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Kreikka

Uusin päivitys: 04-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Kreikka

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? (Kummalle osapuolelle kuuluu eri seikkojen toteen näyttäminen? Mitä tapahtuu, jos johonkin seikkaan liittyviä epäilyjä ei pystytä poistamaan?) a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko tällöin mahdollista esittää vastatodistelua? b)
2. Missä määrin tuomioistuimen on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan toteen näyttämiseen? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden esittäminen aina asianosainen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa tehdä aloitteen? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisilta on pyydetty todisteiden esittämistä? a)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Miten todistajia kuullaan ja miten se eroaa asiantuntijoiden kuulemisesta? b)
c) Onko joillakin todistuskeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? (Esimerkiksi vaaditaanko kirjallista näyttöä tietyn määrän ylittäville veloille?) d)
6.
a) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? a)
b) Voidaanko todistamasta kieltäytyvä henkilö pakottaa todistamaan? b)
c) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? c)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajankuulustelussa? Millä edellytyksin voidaan todistajien kuulemisessa käyttää uusia tekniikoita? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? (Kummalle osapuolelle kuuluu eri seikkojen toteen näyttäminen? Mitä tapahtuu, jos johonkin seikkaan liittyviä epäilyjä ei pystytä poistamaan?)

Kreikan oikeudessa noudatetaan todistelussa periaatetta, että kantajan täytyy viedä asiansa oikeuteen. Sen mukaisesti tuomioistuin tutkii asian vain, kun on esitetty kanne, ja ratkaisee asian asianosaisten esittämien tosiasiaväitteiden ja todisteiden sekä heidän esittämiensä vaatimusten perusteella. Prosessitoimet toteutetaan asianosaisten aloitteesta, ellei laissa toisin määrätä. Kukin asianosainen saa esittää todisteita vain tosiseikoista, jotka liittyvät asiaan, josta tuomio on määrä antaa, ja jotka ovat välttämättömiä alkuperäisen kanteen tai vastakanteen tueksi. Jos kannetta tukevaa näyttöä ei kyetä esittämään, kanne hylätään.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko tällöin mahdollista esittää vastatodistelua?

Jos laki edellyttää näyttöä jonkin seikan olemassaolosta, on vastanäytön esittäminen sallittua, jollei laki sitä nimenomaan kiellä. Tosiseikat, jotka ovat niin yleisesti tunnettuja, ettei niiden todenperäisyydestä ole epäilyä, tai seikat, jotka oikeus tuntee toisen oikeusasian käsittelyyn perustuen, hyväksytään ilman todisteita. Tuomioistuin ottaa myös viran puolesta huomioon yleiseen kokemukseen perustuvat seikat ilman todisteita. Muun valtion lait, tavat ja käytännöt otetaan viran puolesta huomioon. Jos tuomioistuin ei niitä tunne, se saattaa kuitenkin pyytää todisteita.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Missä määrin tuomioistuimen on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan toteen näyttämiseen?

Tuomioistuin arvioi todisteet vapaan harkinnan mukaisesti ja päättää omantuntonsa mukaan, onko näyttö oikea. Tuomiossa ilmoitetaan syyt, joiden perusteella tuomari on muodostanut päätelmänsä. Jos lain mukaan todennäköisyysnäyttö riittää (esimerkiksi turvaamistoimissa), ei tuomioistuimen tarvitse soveltaa todisteiden antamista, todistelukeinoja ja niiden todistusarvoa koskevia säännöksiä, vaan se ottaa huomioon kaikki seikat, jotka se katsoo sopiviksi tosiseikkoja koskevan päätelmän muodostamiseksi.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden esittäminen aina asianosainen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa tehdä aloitteen?

Periaatteena on, että asianosaiset ehdottavat ja esittävät todisteet. Tuomioistuin voi kuitenkin omasta aloitteestaan määrätä hankittavaksi todisteita kaikilla lain sallimilla keinoilla, vaikka asianosaiset eivät niitä pyydä.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisilta on pyydetty todisteiden esittämistä?

Kun todisteet on esitetty, tuomioistuin tekee pääasiaa koskevan päätöksen, paitsi jos se katsoo, etteivät todisteet riitä. Tuomioistuin voi silloin määrätä hankittavaksi lisää todisteita.

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Todistelukeinoja ovat tunnustus, asiantuntijalausuntojen ja kirjallisten todisteiden esittäminen, asianosaisten kuuleminen, todistajat, asianosaisen vala sekä tosiseikkoja koskevat olettamat (presumptiot).

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Miten todistajia kuullaan ja miten se eroaa asiantuntijoiden kuulemisesta?

Todistajiin liittyviä menettelyjä noudatetaan myös silloin, kun on todistettava aiemmin tapahtuneita seikkoja ja kuullaan henkilöitä, jotka havaitsivat mainitut seikat erityisen asiantuntemuksensa perusteella. Kuultaessa asiantuntijoita todistajina heihin sovelletaan samaa menettelyä kuin todistajiin yleensä.

c) Onko joillakin todistuskeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Suullinen tai kirjallinen tunnustus, jonka asianosainen tekee asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tai asiaa käsittelemään määrätylle tuomarille, hyväksytään todisteeksi tunnustuksen tehnyttä henkilöä vastaan, kun taas muissa olosuhteissa tehty tunnustus ja kaikki muut todisteet arvioidaan vapaata todistusharkintaa käyttäen.

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? (Esimerkiksi vaaditaanko kirjallista näyttöä tietyn määrän ylittäville veloille?)

Sopimuksia ja kollektiivisia asiakirjoja ei voida todistaa todistajien avulla, jos ne koskevat määrää, joka on suurempi kuin 5 869,405 euroa. Myöskään asiakirjan sisältöä koskevaa todistajan lausuntoa ei oteta vastaan, vaikka asian arvo olisi pienempi kuin 2 miljoonaa drakmaa tai 5 869,405 euroa. Todistajien kuuleminen hyväksytään kuitenkin seuraavissa tapauksissa:

  1. jos todisteen pitäisi periaatteessa olla kirjallinen, voidaan todistajan lausunto ottaa vastaan silloin, kun se perustuu todistusvoimaiseen asiakirjaan,
  2. jos asiakirjaa ei voitu hankkia käytännöllisestä tai eettisestä syystä,
  3. jos on osoitettu, että asiakirja on kadonnut vahingossa,
  4. jos todistajan käyttäminen on perusteltua oikeudellisen asiakirjan luonteen vuoksi tai sen laatimiseen liittyvien olosuhteiden vuoksi, erityisesti jos on kyse kaupasta tai muusta liiketoimesta.

6.

a) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Henkilön, joka kutsutaan kuultavaksi todistajana, on saavuttava oikeudenistuntoon ja annettava lausunto tuntemistaan seikoista. Jos henkilö ei saavu oikeudenistuntoon ilmoittamatta siihen perustelua, tuomioistuin antaa päätöksen, joka kirjataan oikeuden pöytäkirjaan ja jolla hänet määrätään maksamaan poissaolostaan aiheutuneet kulut. Hänelle voidaan määrätä myös sakkoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Voidaanko todistamasta kieltäytyvä henkilö pakottaa todistamaan?

Jos todistaja saapuu oikeudenistuntoon, mutta kieltäytyy todistamasta, silloinkin kun häneltä sitä vaaditaan, voi tuomioistuin määrätä hänelle sakkoja.

c) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Todistajina eivät voi olla:

  1. papit seikoista, joita he ovat saaneet tietoonsa ripittäytymisen kautta
  2. henkilöt, jotka tapahtumahetkellä eivät ole voineet aisteillaan havaita tapahtumia tai jotka eivät pysty viestimään havaitsemistaan seikoista
  3. henkilöt, jotka tapahtumahetkellä olivat sellaisessa psyykkisessä tai aistifysiologisessa tilassa, joka rajoitti heidän arvostelukykyään tai esti heitä toimimasta tahtonsa mukaisesti, tai jotka ovat tällaisessa tilassa todistamistilaisuudessa
  4. asianajajat, notaarit, lääkärit, apteekkarit, sairaanhoitajat, kätilöt, heidän avustajansa sekä asianosaisten oikeusavustajat, niiden seikkojen osalta, joita heille on uskottu tai jotka he ovat havainneet ammattinsa harjoituksen yhteydessä ja joiden suhteen heillä on salassapitovelvollisuus, paitsi jos henkilö, joka heille asian uskoi tai johon salassapitovelvollisuus liittyy, sallii sen
  5. virkamiehet ja palveluksessa olevat tai palvelusta vapaana olevat sotilashenkilöt, niiden seikkojen osalta, joiden suhteen heillä on salassapitovelvollisuus, jollei toimivaltainen ministeri salli heidän antaa todistusta
  6. henkilöt, joiden etu on kyseessä kyseisessä asiassa.

Todistamisesta voivat kieltäytyä myös asianosaisten verisukulaiset tai avioliiton tai adoption kautta sukuun tulleet kolmanteen polveen saakka, aviopuolisot (myös avioeron jälkeen) sekä kihlakumppanit.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajankuulustelussa? Millä edellytyksin voidaan todistajien kuulemisessa käyttää uusia tekniikoita?

Todistajan on ennen todistuksen antamista vannottava todistajanvala tai -vakuutus. Todistajia kuullaan yksittäin, ja vain jos on välttämätöntä, voidaan heitä ristikuulustella toisten todistajien tai asianosaisten kanssa. Todistajat antavat lausuntonsa suullisesti. Todistajan on ilmoitettava, miten hän sai tietoonsa sen, mistä hän todistaa. Jos kyseessä on seikka, josta hänellä ei ollut ensi käden tietoa, hänen on ilmoitettava myös se, keneltä hän sai sen tietoonsa. Tuomioistuin voi kieltää asianosaisia tai heidän edustajiaan esittämästä selvästi asiaankuulumattomia kysymyksiä, ja se julistaa todistajan kuulemisen päättyneeksi, kun se katsoo, että tämä on kertonut kaikki, mitä tiesi todistettavasta asiasta.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Tuomioistuin voi käsitellä vain laillisin keinoin hankittuja todisteita. Laillisuusvaatimus koskee myös tapaa, jolla todiste on hankittu. Todistelukeino, joka perustuu lainvastaiseen hankintatapaan, on lainvastainen, eikä sitä oteta huomioon.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Kyllä, asianosaisten kuuleminen on hyväksytty todistelukeino.

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta