Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Viro

Uusin päivitys: 10-01-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Viro

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Voidaanko nämä olettamukset kumota vastatodistelulla? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun oikeus on hyväksynyt pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? a)
b) Missä tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisten pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko jotkin tosiseikat todistettava jollakin tietyllä menettelyllä? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Jokainen asianosainen näyttää toteen ne tosiseikat, joihin asianosaisen vaatimukset ja kiistämiset perustuvat (esimerkiksi jos kantaja ei voi todistaa väitettään, kanne hylätään). Osapuolet ja muut asianosaiset esittävät todisteet oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi pyytää oikeudenkäynnissä osapuolilta ja muilta asianosaisilta, että he esittävät lisätodisteita. Tuomioistuin voi hankkia omasta aloitteestaan todisteita yleisen edun suojelemiseksi.

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Voidaanko nämä olettamukset kumota vastatodistelulla?

Seikkaa, jonka tuomioistuin katsoo kuuluvan yleiseen tietämykseen, ei tarvitse todistaa. Seikkaa, joka on vahvistettu tuomioistuimen siviiliasiassa antamassa lainvoimaisessa ratkaisussa, ei voida kiistää toisessa siviiliasiassa, jossa samat osapuolet ovat osallisina. Sellaista seikkaa ei voi kiistää myöskään kolmas osapuoli, joka oli osallisena asiassa. Rikosasiassa tai hallinnollista rikkomusta koskevassa asiassa annettu lainvoimainen tuomio sitoo tuomioistuinta, joka käsittelee teon siviilioikeudellisia seurauksia, vain sen osalta, ilmenikö teko tai syyllistyikö kyseinen henkilö siihen.

Jos osapuoli myöntää seikan, johon toisen osapuolen vaatimus tai puolustus perustuu, tuomioistuin katsoo seikan toteennäytetyksi, jollei näin menetellen loukata prosessin muiden osapuolten laillisia etuja, jos myöntämiseen vaikutettiin vilpillä tai pakolla, tai jos se perustui virheeseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sen lisäksi aineellista oikeutta koskevissa laeissa on lukuisia säännöksiä olettamuksista (esimerkiksi oletetaan, että esineen haltija on sen omistaja). Nämä olettamukset voidaan kumota oikeudenkäynnin aikana eli todistaa, että asia on päinvastoin. Jos jotakin on vahvistettu yhdessä asiassa, samat osapuolet eivät voi kiistää sitä toisessa asiassa, eli tilannetta ei voi muuttaa toiseksi todistelulla.

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Tuomioistuin ottaa vastaan vain sellaista todistelua, joka on asian käsittelyn kannalta olennaista. Tuomioistuin perustelee päätöksen olla ottamatta todistelua vastaan. Tuomioistuin arvioi näytön kaikkien osapuolten kannalta perinpohjaisesti ja objektiivisesti lain mukaisesti. Millään todistelulla ei ole etukäteen määriteltyä painoarvoa tuomioistuimessa. Laissa voidaan säätää, että tiettyjen todistusten oletetaan olevan oikeita.

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Osapuolet ja muut asianosaiset esittävät todisteet oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi pyytää oikeudenkäynnissä osapuolilta ja muilta asianosaisilta, että he esittävät lisätodisteita. Tuomioistuin voi hankkia omasta aloitteestaan todisteita yleisen edun suojelemiseksi.

Jos on tarpeen hankkia todisteita asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomiopiirin ulkopuolelta, eikä asian käsittelyn osapuolilla ole mahdollisuutta hankkia kyseisiä todisteita, asiaa käsittelevä tuomioistuin antaa määräyksen prosessitoimesta, joka on suoritettava sen tuomiopiirin tuomioistuimessa, josta todiste voidaan hankkia.

Sivun alkuunSivun alkuun

4.

a) Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun oikeus on hyväksynyt pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Nykyisessä lainsäädännössä ei säädetä erikseen kyseisistä vaiheista asian käsittelyssä. Kun tuomioistuin hyväksyy käsiteltävänä olevan asiakirjan asiakirjanäytöksi, se lisätään jutun asiakirjoihin ja käsitellään istunnossa. Jos tuomioistuin määrää suoritettavaksi paikanpäällä tapahtuvan katselmuksen, se menee paikalle ja suorittaa katselmuksen jne.

b) Missä tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisten pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Tuomioistuin ottaa vastaan vain sellaista todistelua, joka on asian käsittelyn kannalta olennaista. Sen mukaisesti tuomioistuin voi myös kieltäytyä ottamasta vastaan todistelua, joka ei ole asian käsittelyn kannalta olennaista, mutta silloin tuomioistuimen on perusteltava päätöksensä.

Jos lain mukaan tosiseikka on todistettava tietyn tyyppisellä tai tietyt muotovaatimukset täyttävällä todisteella, tosiseikkaa ei voi todistaa muuntyyppisellä tai toiset muotovaatimukset täyttävällä todisteella.

Katso myös vastaus kysymykseen I 1 b).

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Siviiliasiassa todisteena voi olla mikä tahansa tieto, joka on lain säätämässä muodossa ja jonka perusteella tuomioistuin lain säätämässä menettelyssä tarkastelee niiden tosiseikkojen olemassaoloa, joihin osapuolet ja muut menettelyn asianosaiset perustavat vaatimuksensa ja niiden kiistämiset, sekä muiden tosiseikkojen olemassaoloa, jotka ovat olennaisia asian oikeudenmukaiselle ratkaisulle. Todistelu voidaan suorittaa todistajan kuulusteluna, kolmannen osapuolen lausuntoina, asiakirjanäyttönä, fyysisinä todisteina, katselmuskäynnillä tai asiantuntijalausuntona.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Todistajankuulustelu: jokaista, jolla voi olla tietoa asiaan liittyvistä tosiseikoista, voidaan kuulla todistajana, jollei kyseinen henkilö ole oikeudenkäynnin osapuolena.

Osapuolten ja kolmansien antamat lausumat: osapuolten ja kolmansien osapuolten lausumat, jotka koskevat heidän tiedossaan olevia tosiseikkoja ja jotka ovat olennaisia asian ratkaisemiselle.

Asiakirjanäyttö: asiakirjanäyttö koostuu kirjallisista tai muista todistuskappaleista, jotka on tallennettu valokuvana, videotallenteena, äänitallenteena tai muuta tiedon tallennustapaa käyttäen, sisältää tietoja jotka ovat olennaisia asian ratkaisulle ja jotka voidaan toimittaa tuomioistuimen istuntoon havaittavassa muodossa. Viralliset ja henkilökohtaiset kirjeet ovat myös kirjallisia todistuskappaleita. Kirjallinen todistuskappale voidaan toimittaa alkuperäisenä, jäljennöksenä tai otteena. Jos todistuskappale toimitetaan jäljennöksenä tai otteena, tuomioistuimella on oikeus vaatia alkuperäisen todistuskappaleen toimittamista omasta aloitteestaan tai menettelyn osapuolen hakemuksesta.

Fyysinen todiste: fyysinen todiste on esine, jonka olemassaolo tai ominaisuudet voivat helpottaa asian ratkaisun kannalta olennaisten tosiseikkojen varmistamista.

Paikan päällä tehtävä katselmus: paikan päällä tehtävässä katselmuksessa kiinteistö, alue tai tapahtumapaikka tutkitaan yksityiskohtaisesti ja jos se on tarpeen ja mahdollista, sen olennaiset piirteet valokuvataan tai tallennetaan muulla tavalla. Katselmuksesta pidetään pöytäkirjaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asiantuntijan lausunto: tuomioistuimella on oikeus määrätä asiantuntijalausunnosta, jos on tarpeen hankkia muuta kuin oikeudellista asiantuntemusta asiassa olennaisten seikkojen varmistamiseksi. Oikeudellisesta laitoksesta oleva oikeudellinen asiantuntija, virallisesti hyväksytty asiantuntija tai muu tuomioistuimen määräämä pätevä henkilö johtaa asiantuntijalausunnon laatimista. Tuomioistuin ottaa osapuolten mielipiteet huomioon nimittäessään asiantuntijaa.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Ei, mutta laissa voidaan säätää, että tiettyjen todistusten oletetaan olevan oikeita. Esimerkiksi notaareja koskevan lain 1 §:n 5 momentin mukaan oletetaan, että notaarin vahvistamat asiakirjat ja notaarin antamat todistukset, jotka kuuluvat notaarin toimivaltaan ja jotka ovat muotovaatimusten mukaisia, ovat oikeita.

d) Onko jotkin tosiseikat todistettava jollakin tietyllä menettelyllä?

Jos lain mukaan tosiseikka on todistettava tietyn tyyppisellä tai tietyt muotovaatimukset täyttävällä todisteella, tosiseikkaa ei voi todistaa muuntyyppisellä tai toiset muotovaatimukset täyttävällä todisteella.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Henkilö, joka on haastettu todistamaan, on velvollinen saapumaan tuomioistuimeen ja antamaan oikean todistajankertomuksen hänen tiedossaan olevista tosiseikoista.

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Todistajalla on oikeus kieltäytyä todistamasta seuraavissa tilanteissa:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. hän on tai on ollut kantajan tai vastaajan kanssa naimisissa,
  2. hän on kantajan tai vastaajan etenevän tai takenevan polven sukulainen tai hän on tai on ollut naimisissa sellaisen etenevän tai takenevan polven sukulaisen kanssa,
  3. hän on kantajan tai vastaajan veli tai sisko tai hän on tai on ollut naimisissa sellaisen veljen tai siskon kanssa,
  4. oikeus kieltäytyä johtuu muusta laissa säädetystä perusteesta.

Todistajalla on oikeus kieltäytyä perustellusta syystä, jos hänen todistajanlausuntonsa voisi paljastaa hänen tai hänen puolisonsa, entisen puolison, vanhemman, lapsen, veljen, siskon, isovanhemman tai lapsenlapsen tekemän rikoksen tai muun sopimattoman teon.

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Jos haastettu todistaja ei saavu tuomioistuimeen, eikä hänellä ole laillista estettä, tuomioistuin voi määrätä sakon tai todistajan noudettavaksi. Jos todistaja kieltäytyy vannomasta valaa, antamaan todistajanlausuntoa tai vastaamasta kysymyksiin ilman pätevää perustetta, tuomioistuin voi määrätä sakon tai todistajan otettavaksi säilöön. Todistajan vapaudenmenetys voi kestää enintään kolme kuukautta, mutta se ei saa jatkua sen jälkeen kun asian käsittely tuomioistuimessa on päättynyt tai todistaja antaa todistajanlausuntonsa tai vannoo valan, taikka kun tarve todistajan kuulemiselle lakkaa.

Jos oikeudenkäynnin osapuoli, joka on pyytänyt todistajan kuulemista, peruuttaa hakemuksensa, tai tarve todistajan kuulemiselle lakkaa jostain muusta syystä, todistajalle joka jätti saapumatta paikalle, ei määrätä sakkoa. Maksettua sakkoa ei kuitenkaan palauteta. Tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai osapuolen hakemuksesta määrätä todistajan maksamaan oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet siitä, että todistaja kieltäytyi vannomasta valaa tai antamasta todistajanlausuntoa tai hän ei saapunut paikalle oikeudenkäynnin valmisteluistuntoon.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Valtion ja paikallishallinnon virkamiehiä, jotka eivät saa paljastaa valtion- tai liikesalaisuuksia tai muuta luottamuksellista tietoa, joka on tullut heidän tietoonsa heidän virka-asemansa vuoksi, ei voida kuulustella oikeudessa todistajina, jos asia koskee kyseistä tietoa.

Seuraavia henkilöitä ei voida kuulla todistajina ilman, että on hankittu lupa siltä henkilöltä, jonka etuna luottamuksellisuuden säilyminen on:

  1. siviiliasioissa toimivat edustajat ja rikosasioiden puolustusasianajajat niiden seikkojen osalta, jotka ovat tulleet heidän tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan,
  2. lääkärit ja muut lääketieteellisten laitosten työntekijät niiden seikkojen osalta, jotka potilas on heille uskonut, jollei laissa toisin säädetä.

Pappia ei voida kuulla todistajana hänelle uskottujen asioiden osalta. Henkilöä ei voida kuulla todistajana, jos laissa kielletään kyseisen henkilön kuuleminen siviiliprosessissa. Tuomioistuin voi kieltäytyä kuulemasta todistajana henkilöä, joka on alle 15-vuotias, tai henkilöä, joka fyysisen tai henkisen vamman johdosta ei voi ymmärtää asian käsittelyn kannalta olennaisia seikkoja tai antaa niihin liittyvää oikeaa todistajanlausuntoa.

Tarpeen vaatiessa alle 15-vuotiasta todistajaa voidaan kuulla opettajan, psykologin, vanhemman tai edunvalvojan läsnä ollessa. Edellä mainitut henkilöt voivat tuomioistuimen luvalla myös esittää kysymyksiä todistajalle. Tuomioistuin voi poistaa oikeudenkäynnin osapuolen istuntosalista siksi aikaa, kun alaikäistä todistajaa kuullaan, jos se on tarpeen totuuden varmistamiseksi. Kun osapuoli on palannut takaisin istuntosaliin, alaikäisen todistajan lausunto luetaan hänelle, ja hänellä on oikeus kuulustella todistajaa. Tuomioistuin voi tarpeen vaatiessa poistaa alle 15-vuotiaan todistajan istuntosalista sen jälkeen, kun häntä on kuultu.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Jokaista todistajaa kuullaan yksilöllisesti. Todistajat, joita ei ole vielä kuulusteltu, eivät ole istuntosalissa asian käsittelyn aikana. Todistaja, jota on kuulusteltu, jää istuntosaliin kunnes istunto päättyy, jollei tuomioistuin anna todistajalle lupaa poistua aikaisemmin. Tuomioistuin tiedustelee todistajalta hänen henkilöllisyytensä, hänen ammattinsa, koulutuksen, asuinpaikan, yhteyden käsiteltävänä olevaan asiaan sekä suhteet osapuoliin ja kolmansiin. Tuomioistuin muistuttaa todistajaa totuudessapysymysvelvoitteesta, kun hän kertoo asiasta. Todistajan kuulustelun aloittaa se asianosainen, joka on nimennyt todistajan. Sen jälkeen todistajaa kuulustelevat muut asianosaiset. Tuomioistuimen omasta aloitteesta haastettua todistajaa kuulustelee ensin kantaja. Tuomioistuimella on oikeus esittää todistajalle kysymyksiä koko sen ajan, kun todistajaa kuullaan. Tuomioistuin voi kieltää johdattelevien kysymysten tai asian käsittelylle epäolennaisten kysymysten esittämisen.

Voimassaolevassa laissa tai oikeuskäytännössä ei säädellä television tai videoneuvottelun käytön edellytyksiä.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Laki vaikenee asiasta, mutta silloin sovellettaisiin todisteiden vapaata harkintaa.

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Asianosaisten tai kolmansien antamia lausuntoja, jotka koskevat heidän tuntemiaan seikkoja ja jotka ovat olennaisia asian ratkaisulle, arvioidaan yhdessä muiden asiassa saatujen todisteiden kanssa. Oikeudellisen edustajan lausumaa pidetään hänen asianosaisena tai kolmantena osapuolena olevan päämiehensä lausumana. Asianosaiset, kolmannet osapuolet ja heidän oikeudelliset edustajansa voivat antaa lausuntoja valan nojalla seikoista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä asiassa. Lausuma voidaan ottaa valan nojalla henkilöltä, joka on siihen antanut kirjallisesti suostumuksensa. Asianosaisella on oikeus pyytää antaa lausunto, saada lausunto vastapuolelta, kolmannelta osapuolelta tai heidän oikeudellisilta edustajiltaan valan nojalla. Jos asianosainen haluaa antaa lausuman valan nojalla omasta aloitteestaan, hakemus on tehtävä kirjallisesti.

Lisätietoja

  • Siviiliprosessilaki eesti keel - English

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Viro - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 10-01-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta