Euroopan komissio > EOV > Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot > Tšekki

Uusin päivitys: 12-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Tšekki

 

SISÄLLYSLUETTELO

I. Todistustaakka I.
1.
a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt? a)
b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua? b)
2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon? 2.
II. Todisteiden vastaanottaminen II.
3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti? 3.
4.
a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty? a)
b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta? b)
5.
a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa? a)
b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla? b)
c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla? c)
d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn? d)
6.
a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan? a)
b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta? b)
c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan? c)
d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina? d)
7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua? 7.
III. Näytön arviointi III.
8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa? 8.
9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa? 9.

 

I. Todistustaakka

1.

a) Mitkä ovat todistustaakkasäännöt?

Todistustaakka seuraa nk. väittämistaakasta, joka määräytyy periaatteessa sen oikeusnormin mukaan, jonka nojalla tiettyä oikeutta haetaan tuomioistuimessa. Väittämistaakalla tarkoitetaan asianosaisen velvollisuutta vedota tosiseikkoihin, jotta nämä voidaan ottaa huomioon yksittäisessä tapauksessa. Tšekin siviiliprosessilain mukaan jokaisen asianosaisen on esitettävä sitten väitteensä tueksi tarvittavat todisteet, ja tätä velvollisuutta kutsutaan todistustaakaksi. Yleisesti voidaan siis sanoa, että todistustaakka on jokaisella, joka esittää väitteen, mikäli kyseisellä väitteellä on merkitystä tapauksen kannalta.

Väittämis- ja todistustaakka sitovat jokaista asianosaista. Jos tosiseikat, joihin asianosainen vetoaa, ja esitetyt todisteet ovat puutteellisia, tuomioistuin on velvollinen ilmoittamaan tästä asianosaiselle.

Jos tuomioistuin katsoo, ettei riita-asioissa toistaiseksi ole näytetty toteen tosiseikkoja, joihin jokin asianosainen vetoaa, sen on ilmoitettava asianosaiselle, että tämän on esitettävä väitteensä tueksi todisteet ja että jos asianosainen ei täytä tätä velvollisuutta, se voi merkitä sitä, että asianosainen voi hävitä jutun. Tuomioistuimella on velvollisuus ilmoittaa tästä kuitenkin vain istuntojen yhteydessä, ei kirjallisessa muodossa (esim. haasteissa).

Jos tuomioistuimella on epäilyksiä tietyistä tosiseikoista, se pyytää asianosaisilta lisätodisteita. Jos on kyse tosiseikoista, joiden toteen näyttäminen edellyttää erityisasiantuntemusta, tuomioistuin pyytää pääsääntöisesti asiantuntijalausunnon. Jos tuomioistuin epäilee asiantuntijalausunnon paikkansapitävyyttä, sitä on täydennettävä tai on laadittava uusi lausunto.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Onko olemassa sääntöjä, joiden nojalla tiettyjä tosiseikkoja pidetään sellaisina, ettei niiden toteen näyttäminen ole tarpeen? Millaisissa tapauksissa? Onko näiden olettamusten kumoaminen mahdollista esittämällä vastatodistelua?

Toteen ei tarvitse näyttää yleiseen tietämykseen kuuluvia tosiseikkoja (jotka ovat tunnettuja laajalle ihmismäärälle tietyssä paikassa tiettyyn aikaan ja näin ollen myös tuomareille) eikä tosiseikkoja, jotka tuomioistuin jo tuntee toimintansa vuoksi. Toteen ei myöskään tarvitse näyttää Tšekin lakikokoelmassa (Sbírka zákonů České republiky) julkaistuja tai ilmoitettuja säädöksiä. Tuomioistuin voi tuntea vieraan valtion lain oman työnsä vuoksi, oikeusministeriön lausunnosta tai asiantuntija-arvion perusteella. Kaikki nämä tosiseikat voidaan kumota esittämällä todistelua.

Eräiden tosiseikkojen osalta laissa voidaan säätää olettamista (legaalinen presumptio). (Näiden presumptioiden luetteleminen ei ole tämän tekstin tarkoituksen kannalta tarpeen, ne asetetaan kulloiseenkin tapaukseen sovellettavissa aineellisoikeudellisissa säännöksissä.) Olettamat voivat olla joko kumottavissa olevia olettamia, jotka voidaan syrjäyttää esittämällä vastatodistelua, tai poikkeuksellisissa tapauksissa kumoamattomia olettamia. Kumottavissa olevien olettamien osalta tuomioistuin katsoo tosiseikan toteen näytetyksi, jos yksikään asianosainen ei esitä todistelua, joka kumoaisi olettaman ja näyttäisi näin toteen vastaväitteen riita-asian käsittelyssä. Jotkin kumottavissa olevat olettamat voidaan kumota vain laissa säädetyn määräajan kuluessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muihin tosiseikkoihin, joita ei tarvitse näyttää toteen ja joihin ei myöskään voi esittää vastatodistelua, kuuluvat toimivaltaisten viranomaisten päätökset siitä, että on tehty rikos, rikkomus tai hallintorikkomus, josta voidaan rangaista lain nimenomaisen säännöksen nojalla, sekä päätökset siitä, kuka rikkoja on, samoin kuin päätökset henkilöoikeudellisesta asemasta. Tuomioistuinta ei kuitenkaan sido päätös siitä, että lakia on rikottu, eikä päätös siitä, kuka lakia rikkoi, jos kyseinen päätös tehtiin nopeutetussa menettelyssä. Muut rikostuomioon sisältyvät päätökset tai päätökset hallintorikkomuksesta eivät sido tuomioistuinta.

Kumottavissa olevien olettamien erikoisluokan muodostavat tosiseikat, joihin vedotaan väitettäessä, että asianosainen on joutunut suoran tai epäsuoran syrjinnän kohteeksi sukupuolen tai muun syyn takia. Todistustaakka on tällöin vastapuolella, jonka on näytettävä toteen, ettei asianosaista ole syrjitty.

Jos on kyse tosiseikoista, jotka näytetään toteen julkisilla asiakirjoilla, todistustaakka on sillä, joka haluaa riitauttaa niiden luotettavuuden. Jos on kyse yksityisistä asiakirjoista, todistustaakka on sillä, joka vetoaa niihin. Jos asianosainen esittää väitteensä tueksi yksityisen asiakirjan ja vastapuoli kiistää sen luotettavuuden tai paikkansapitävyyden, todistustaakka siirtyy takaisin sille riita-asian asianosaiselle, joka esitti kyseisen todistelun. Asianosaisen on tällöin näytettävä väitteensä toteen muilla keinoin. Asianosaisten keskenään identtisiä väitteitä ei pääsääntöisesti tarvitse näyttää toteen, ja tuomioistuin katsoo ne hyväksytyiksi tosiseikoiksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Missä määrin oikeuden on vakuututtava jostakin tosiseikasta voidakseen perustaa tuomionsa tällaisen tosiseikan olemassaoloon?

Oikeudenkäynnissä sovelletaan vapaan todistusharkinnan periaatetta, toisin sanoen laki ei määrää tarkkoja rajoja sille, milloin tuomioistuimen on pidettävä tiettyjä tosiseikkaa toteen näytettynä ja milloin ei. Laissa säädetään, että tuomioistuin on velvollinen vapaasti harkitsemaan todisteet, jokaisen todisteen erikseen ja kaikki todisteet niiden keskinäisessä yhteydessä ja että tuomioistuimen on otettava asianmukaisesti huomioon kaikki oikeusmenettelyssä esille tulevat seikat, muiden muassa asianosaisten esittämät seikat.

Yleisesti pätee, että jos todistusharkinta johtaa siihen päätelmään, ettei väitettyjen seikkojen totuudenmukaisuutta voida vahvistaa eikä kiistää, tuomioistuimen päätös on epäedullinen sen asianosaisen kannalta, jonka väitteet oli määrä näyttää toteen.

Tuomioistuin perustaa päätöksensä päätelmiinsä. Päätelmät koostuvat toteamuksista, joihin ei liity perusteltuja tai legitiimejä epäilyksiä (toisin sanoen tuomioistuimella voi olla tiettyjä epäilyksiä, mutta ne eivät saa olla luonteeltaan ratkaisevia).

II. Todisteiden vastaanottaminen

3. Edellyttääkö todisteiden vastaanottaminen aina asianosaisen pyyntöä, vai voiko tuomari tietyissä tapauksissa hankkia todisteita oma-aloitteisesti?

Riita-asian käsittelyssä pätee yleisesti, että tuomioistuin tutkii vain esitetyt todisteet. Tuomioistuin voi kuitenkin päättää, ettei se ota vastaan tiettyä todistelua, pääsääntöisesti silloin, jos se pitää kyseistä tosiseikkaa jo toteen näytettynä. Tilanteessa, jossa kukaan riita-asian osapuoli ei esitä tiettyä todistetta, vaikka sen tarve on tullut esiin menettelyn kuluessa, tuomioistuin hankkii todisteen oma-aloitteisesti. 

Sivun alkuunSivun alkuun

Sitä vastoin oikeudenkäynneissä, jotka eivät koske riita-asiaa – ja jotka voidaan panna vireille ilman kannetta – tuomioistuin on velvollinen ottamaan vastaan myös muita tosiseikkojen arviointiin tarvittavia todisteita kuin asianosaisten esittämiä. Tällaiset oikeudenkäynnit voivat koskea avioliittolupaa, vanhemmuuden vahvistamista tai kiistämistä, kysymystä siitä, tarvitaanko lapsen adoptoinnille hänen vanhempiensa suostumus, adoptiota, välimiehen tai välimiesoikeuden puheenjohtajan nimittämistä, kaupparekisteriasioita, lupaa vuokrasopimuksen irtisanomiselle, poliittisen puolueen tai poliittisen liikkeen purkamista tai sen toiminnan keskeyttämistä tai jatkamista, ulkomaalaisen vangitsemisen laillisuutta ja hänen vapauttamistaan sekä eräitä liikeyrityksiin, osuuskuntiin ja muihin oikeushenkilöihin liittyviä kysymyksiä.

4.

a) Mitä seuraa sen jälkeen, kun asianosaisen pyyntö todisteiden vastaanottamisesta on hyväksytty?

Jos pyyntö esitetään oikeuden istunnossa, tuomioistuin voi määrätä todisteet vastaanotettaviksi heti, jos se on mahdollista. Muussa tapauksessa se päättää, miten ja milloin todisteet vastaanotetaan (mikä riippuu siitä, minkä tyyppisestä todisteesta on kyse jne.).

b) Millaisissa tapauksissa oikeus voi evätä asianosaisen esittämän pyynnön todisteiden vastaanottamisesta?

Tuomioistuimen harkintavallassa on, mitkä todisteet se ottaa vastaan ja mitkä ei. Yleisesti voidaan sanoa, että tuomioistuin ei ota vastaan todisteita, jotka eivät sen näkemyksen mukaan voi edesauttaa asian selvittämistä (jolloin tarkoituksena on estää turhien todisteiden vastaanottaminen). Tuomioistuin ei myöskään ota vastaan todistelua, joka aiheuttaisi riita-asian kohteeseen nähden kohtuuttomia kustannuksia. Katso myös vastaus kysymykseen 8. Jotta tuomioistuin voisi arvioida yksiselitteisesti, mitä todistelua se ottaa vastaan, asianosaiset ovat velvollisia esittämään sen konkreettisesti - toisin sanoen nimeämään todistajat ja antamaan muut tunnistetiedot sekä ilmoittamaan, mistä väitteistä todistaja antaa lausuntonsa. Asianosaisten on myös täsmennettävä kirjallinen todistusaineisto ja rajattava ne kysymykset, joista asiantuntijan on määrä antaa lausuntonsa.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.

a) Mitä erilaisia todistelukeinoja on olemassa?

Periaatteessa todisteluun voidaan käyttää kaikkia keinoja, joiden avulla tapauksen tosiseikasto voidaan selvittää. Todistelukeinoina ovat erityisesti todistajan, asianosaisen ja asiantuntijan kuuleminen sekä henkilön, esineen ja kirjallisen aineiston tutkiminen.

b) Mitä eroa on toisaalta todistajan tai asiantuntijan suullisella kuulemisella ja toisaalta todistajan tai asiantuntijan kirjallisella lausunnolla?

Jokainen luonnollinen henkilö, joka ei ole oikeudenkäynnin asianosainen, on velvollinen kutsusta saapumaan oikeuteen ja antamaan todistajanlausunnon. Todistaja antaa lausunnon siitä, mitä hän itse koki ja havaitsi. Hänen on annettava lausuntonsa totuudenmukaisesti ja mitään salaamatta. Todistajan kuulemisen alussa määritetään hänen henkilöllisyytensä ja olosuhteet, jotka voivat vaikuttaa hänen uskottavuuteensa.  Niin ikään todistajalle on kerrottava todistajanlausunnon merkitys, hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä väärän lausunnon rikosseuraamukset. Oikeuden puheenjohtaja (tuomari) pyytää todistajaa antamaan johdonmukaisen kuvauksen kaikesta, mitä tämä tietää kuulemisen aiheesta. Tuomari esittää hänelle sitten kysymyksiä lausunnon täydentämiseksi ja selventämiseksi. Kysymyksiä voivat esittää lisäksi oikeuden jäsenet ja oikeuden puheenjohtajan suostumuksella myös asianosaiset ja asiantuntijat.

Todistelun vastaanottaminen asiantuntijoilta eroaa tästä menettelystä lähinnä siksi, että asiantuntija useimmiten laatii kirjallisen asiantuntijalausunnon, minkä lisäksi hän yleensä antaa siihen liittyvän suullisen lausunnon. Todisteita hankitaan asiantuntijalausunnon muodossa silloin, kun tosiseikaston arvioimiseksi tarvitaan erityisasiantuntemusta. Asiantuntijalausunnossa on kolme osaa: selvitys, jossa asiantuntija kuvaa tutkimansa seikat, arviointi, joka sisältää tekijän asiantuntija-arvion (päätelmät), sekä asiantuntijalauseke. Asiantuntija antaa lausuntonsa pääsääntöisesti tuomioistuimen määrittämistä yksittäisistä kysymyksistä, jollei lausunto ole suoraan alisteinen lain vaatimuksille (erityisesti yhtiöoikeuden alalla). Asiantuntijat nimeää tuomioistuin henkilöistä, jotka on rekisteröity (alueoikeuksien ylläpitämään) asiantuntijoiden ja tulkkien rekisteriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Todistaja antaa lausunnon välittömästi havaitsemistaan seikoista ja asiantuntija vain niiltä osin kuin todistusharkinta riippuu erityisasiantuntemuksesta. Tuomioistuin ei arvioi asiantuntijan päätelmien paikkansapitävyyttä. Tuomioistuin arvioi lausunnon vakuuttavuuden mitä tulee sen täydellisyyteen toimeksiantoon nähden, sisäiseen johdonmukaisuuteen sekä siihen, miten se sopii yhteen muiden vastaanotettujen todisteiden kanssa. 

Kirjallinen todistusaineisto otetaan vastaan siten, että oikeuden puheenjohtaja lukee sen kokonaan tai osittain istunnossa tai antaa tiedoksi sen sisällön. Oikeuden puheenjohtaja voi lisäksi määrätä sen, jolla on hallussaan todisteeksi tarvittava asiakirja, esittämään tämän asiakirjan. Tuomioistuin voi myös hankkia todisteeksi tarvittavan asiakirjan itse toiselta tuomioistuimelta, viranomaiselta tai oikeushenkilöltä.

c) Onko joillakin todistelukeinoilla suurempi painoarvo kuin toisilla?

Todistelukeinoille ei ole määrätty tärkeysjärjestystä. Joitakin todistelukeinoja voidaan kuitenkin käyttää vasta sitten kun lain vaatimia keinoja on mahdotonta soveltaa (pääsääntöisesti on kyse erilaisista kirjallisessa muodossa olevista todisteista – vain jos ne on esimerkiksi tuhottu, voidaan hankkia todisteita muulla tavoin, kuten kuulustelemalla todistajia jne.) Todisteiden hankkiminen kuulustelemalla asianosaista hänen väitteistään voidaan riita-asioissa määrätä vain siinä tapauksessa, että kyseistä tosiseikkaa ei voida näyttää toteen muulla keinoin (lukuun ottamatta asianosaisen suostumista kuulusteluun).  Muilla todisteilla on siksi parempi todistusarvo.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) Onko tiettyjen tosiseikastojen todistaminen sidottu määrätynlaiseen todistelumenettelyyn?

Joissain tapauksissa laki määrää, mitä todistelua on esitettävä. Tämä riippuu riita-asian luonteesta (esim. avioliittolupaa koskevassa asiassa on kuultava kumpaakin kihlakumppania).

Tietyt tosiseikat voidaan näyttää toteen vain tarkoin määrätyin keinoin. Esimerkiksi vekseliä tai sekkiä koskeva lunastusmääräys voidaan antaa vain, jos esitetään alkuperäinen vekseli, vekselin lunastuspäätös tai muu asiakirja. Päätöksen täytäntöönpanomääräys voidaan antaa vain esittämällä lainvoimainen päätös, ulosottoperuste tms.

Eräiden velvollisuuksien tai (erityisesti kiinteistöjä koskevien) esineoikeuksien syntyminen edellyttää lain mukaan kirjallista sopimusta, joten myös todisteiden on oltava tämän vaatimuksen mukaisia.

6.

a) Velvoittaako laki todistajat todistamaan?

Kyllä, jokaisella on lakisääteinen velvollisuus saapua kutsusta oikeuteen ja antaa todistajanlausunto. Heitä ei voi edustaa kukaan toinen henkilö tässä tehtävässä. Todistajalla, joka täyttää todistajavelvollisuutensa, on oikeus korvauksiin (kulu- ja ansiomenetyskorvauksiin).

Jos asianosainen laiminlyö toimenpiteet tai tuomioistuimen kehotuksista huolimatta ei esitä tarvittavaa todistelua ja oikeudenkäynti tästä syystä viivästyy, tuomioistuin voi toisen asianosaisen aloitteesta päättää, että todistelu ratkaisevien tosiseikkojen toteen näyttämiseksi on esitettävä määräajassa, joka ei saa olla lyhyempi kuin 15 päivää. Määräajan päätyttyä tuomioistuin ei enää ota huomioon uusia todisteita lukuun ottamatta todisteita, joilla asianosaiset kiistävät jo vastaanotettua todistelua tai joita asianosaiset eivät voineet omaa syyttään esittää aiemmin.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Millaisissa tilanteissa todistajat voivat kieltäytyä todistamasta?

Todistaja voi kieltäytyä todistamasta vain siinä tapauksessa, että hän todistamisellaan aiheuttaisi itselleen tai omaiselleen rikossyyteuhan. Tuomioistuin päättää, onko kieltäytyminen perusteltu. Tuomioistuimen on myös kunnioitettava todistajan lakisääteistä salassapito- tai vaitiolovelvollisuutta (esim. luottamuksellisten tietojen suojaa koskevan lain mukaisesti, potilaan terveystiedot (lääkärin vaitiolovelvollisuus),  pankkisalaisuus jne.)

c) Voidaanko todistamisesta kieltäytyvää henkilöä rangaista tai pakottaa hänet todistamaan?

Todistaja voidaan pakottaa todistamaan noutamalla hänen oikeuteen (poliisin toimesta) tai ääritapauksessa määräämällä enimmillään 50 000 Tšekin korunan suuruinen prosessuaalinen sakko.

d) Onko olemassa henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina?

Yleisesti ottaen ei ole henkilöryhmiä, joita ei voida kuulla todistajina. Pikemminkin on määritelty joukko olosuhteita, joissa tiettyjä henkilöitä ei voida kuulla todistajina (ks. vastaus kysymykseen 6.b).

7. Mikä on tuomarin ja asianosaisten asema todistajainkuulustelussa? Millä edellytyksillä todistajaa voidaan kuulla käyttämällä hyväksi uusinta tekniikkaa kuten televisiota ja videoneuvottelua?

Vain oikeuden puheenjohtajalla on oikeus kuulustella todistajaa, ja hän johtaa kuulustelua. Muut oikeuden jäsenet sekä muut asianosaiset tai asiantuntijat voivat esittää todistajalle kysymyksiä vain oikeuden puheenjohtajan luvalla. Oikeuden puheenjohtaja voi kieltäytyä hyväksymästä kysymystä, joka on esimerkiksi johdatteleva tai harhaanjohtava tai joka ei ole sovelias tai tarkoituksenmukainen.

Uuden teknologian käyttö todistajien etäkuulemiseen ei ole tällä hetkellä mahdollista.

III. Näytön arviointi

8. Estääkö se, että todiste on hankittu lainvastaisin keinoin, tuomioistuinta ottamasta todistetta huomioon tuomiossa?

Kyllä. Jos asianosainen esittää väitteensä tueksi todisteen, joka on saatu tai joka on hankittu yleisesti sitovan lainsäädännön vastaisesti ja jonka saamisen tai hankkimisen yhteydessä on rikottu toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeuksia, tuomioistuin ei ota vastaan kyseistä todistetta. Hylättäviä todisteita ovat siksi esimerkiksi puhelinkeskustelut, jotka on nauhoitettu keskustelijoiden tietämättä (tämä kielletään televiestintälaissa).  

9. Käykö lausumani todisteesta ollessani itse asianosaisena asiassa?

Periaatteessa ehtona on, että tosiseikkaa, joka on määrä näyttää toteen tällä tavoin, ei voida näyttää toteen muilla todistelukeinoilla. Todistelukeinona voidaan pitää vain sellaista asianosaisen kuulemista, jonka tuomioistuin on erikseen määrännyt prosessuaalisena näyttönä väitettyjen tosiseikkojen toteen näyttämiseksi.

« Todisteiden vastaanottaminen ja todistuskeinot - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 12-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta