Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Ruotsi

Uusin päivitys: 02-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviilioikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä täytäntöönpanomääräys voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimet 3.
3.1. Minkätyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimella on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviilioikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano ulosottokaaren (utsökningsbalken) mukaan

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan, että täytäntöönpanoviranomainen panee pakkokeinoin täytäntöön velvoitteen, joka on määrätty tuomioistuimessa tai jossakin muussa erityisjärjestelmässä. Tavallisimman täytäntöönpantaviksi tulevat velvoitteet ovat maksuvelvollisuus ja velvoite muuttaa pois asunnosta. Täytäntöönpanon erityislaji ovat turvaamistoimista tehtävät päätökset (esim. vakuustakavarikko).

Maksuvelvollisuus pannaan täytäntöön ulosmittaamalla, jolloin velallisen omaisuutta otetaan hallintaan.

Muiden velvoitteiden kuin maksuvelvollisuuden täytäntöönpano (esim. velvoite muuttaa pois asunnosta) ja turvaamistoimien täytäntöönpano (esim. vakuustakavarikko) tapahtuu ulosottokaaressa annetussa järjestyksessä. Jos kyseessä on esimerkiksi velvoite muuttaa pois asunnosta, toteutetaan häätö. Yleensä ottaen täytäntöönpano tapahtuu, kun täytäntöönpanoviranomainen velvoittaa vastaajan toteuttamaan hänelle määrätyn velvoitteen, noudattamaan kieltoa tai muuta määräystä tai viranomainen itse toteuttaa tarvittavan toimenpiteen. Täytäntöönpanoviranomainen voi asettaa uhkasakon.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren (föräldrabalken) mukaan

Täytäntöönpanoa voidaan hakea, kun lapsen huollosta, asuinpaikasta tai tapaamisoikeudesta on tehty päätös. Täytäntöönpanopäätös voidaan yhdistää uhkasakkoon tai poliisin toteuttamaan noutoon.

2. Millä edellytyksillä täytäntöönpanomääräys voidaan antaa?

2.1. Menettely
Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Täytäntöönpanon perusedellytyksenä on tuomio tai muu täytäntöönpanomääräys, johon sisältyy jonkin velvoitteen täyttäminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanoperusteena voi olla seuraavia täytäntöönpanomääräyksiä:

  1. tuomioistuimen tuomio tai päätös,
  2. tuomioistuimen vahvistama sovinto,
  3. hyväksytty rangaistusmääräys (strafföreläggande) tai hyväksytty rikesakko (föreläggande av ordningsbot) ,
  4. välitystuomio (skiljedom) ,
  5. avioliittokaaren (äktenskapsbalken) ja vanhempainkaaren mukainen kirjallinen, kahden henkilön todistama sitoumus elatusmaksusta,
  6. hallintoviranomaisen päätös, joka erityismääräyksen mukaisesti voidaan panna täytäntöön,
  7. asiakirja, joka erityismääräyksen mukaisesti voidaan panna täytäntöön,
  8. kruununvoutiviranomaisen päätös maksumääräystä tai virka-apua koskevassa asiassa.

Täytäntöönpanomääräyksen antamisen jälkeen ei enää tarvita muita tuomioistuimen tai jonkin toisen viranomaisen päätöksiä, jotta täytäntöönpano voidaan aloittaa.

Täytäntöönpano tapahtuu valtion viranomaisen (kruununvoutiviranomainen eli kronofogdemyndigheten) valvonnassa. Kruununvoutiviranomainen siis päättää esimerkiksi ulosmittauksesta. Kruununvoudilla on yleinen oikeudellinen vastuu täytäntöönpanosta, mutta tavallisesti täytäntöönpanon toteuttavat toimitusmiehet (förrättningsmän).

Huomattava osa kruununvoutiviranomaisen työstä kuluu tietojen etsimiseen velallisesta ja hänen varallisuudestaan. Velallisen velvollisuus on esittää tiedot varallisuudestaan ja rangaistusvastuun alaisena vahvistaa toimittamiensa tietojen oikeellisuus esittämällä luettelo tai toteamalla tiedot oikeiksi kuulemisen yhteydessä. Viranomainen voi myös esittää velalliselle uhkasakon tietojen toimittamiseksi. Käräjäoikeus määrää uhkasakon kruununvoutiviranomaisen pyynnöstä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sivulliset ovat ulosottoasioissa velvollisia esittämään tietoja (ks. jäljempänä 3. 2 kohta). Velvoitteeseen esittää tiedot voidaan yhdistää uhkasakko tai vangitseminen.

Oikeutettu henkilö voi tehdä hakemuksen täytäntöönpanosta itse tai asiamiehen välityksellä suullisesti tai kirjallisesti. Suullinen käsittely edellyttää, että hakija (eli se, joka hakee täytäntöönpanoa) saapuu kruununvoutiviranomaisen luo. Joissakin tapauksissa hakemuksen voi tehdä automaattisessa tietojenkäsittelyssä käytettävällä tallenteella. Hakijan tai hänen asiamiehensä on allekirjoitettava kirjallinen hakemus.

Pääsääntöisesti täytäntöönpanoa haetaan velallisen kotipaikkakunnan kruununvoutiviranomaiselta. Ulosmittausta voidaan myös hakea esimerkiksi siinä läänissä, jossa omaisuus sijaitsee.

Ulosmittauksesta valtiolle aiheutuvat kustannukset (ulosmittauksen toimituskustannukset) katetaan erillisellä maksulla (ulosmittausmaksu). Toimituskustannukset peritään pääsääntöisesti vastaajalta (hakijan vastapuolelta) täytäntöönpanon yhteydessä, jos se vain on mahdollista. Hakija kantaa kuitenkin valtiota kohtaan yleisvastuun aiheutuvista kustannuksista. Hakijan vastuuta koskevaan sääntöön tekevät poikkeuksen mm. avioliittokaaren ja vanhempainkaaren mukaiset elatusmaksusaamiset sekä ulkomaiset elatusmaksut, jotka voidaan periä Ruotsissa, jos maksusaatava ei ole yli viisi vuotta vanhempi.

Pääsääntöisesti peritään perusmaksu kaikista täytäntöönpanomääräyksistä, joiden täytäntöönpanoa haetaan. Jos ulosmittaukseen tulee yksityisoikeudellinen saaminen, perusmaksu on yleensä 1 000 kruunua. Tietyissä ulosmittausasioissa perusmaksu voi kuitenkin olla 500 kruunua, esimerkiksi jos hakija on pyytänyt ainoastaan palkanulosmittausta tai jos kyseessä on verojen tai maksujen palautuksen ulosmittaus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muita mahdollisia maksuja ovat valmistelumaksu, myyntimaksu ja erityismaksu.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren mukaan

Täytäntöönpano voidaan toteuttaa lapsen huoltoa, asuinpaikkaa, tapaamisoikeutta tai luovutusta koskevalla yleisen tuomioistuimen tuomiolla tai päätöksellä. Täytäntöönpano voidaan myös toteuttaa vanhempien tekemällä ja sosiaalilautakunnan hyväksymällä sopimuksella, joka koskee lapsen huoltoa, asuinpaikkaa ja tapaamisoikeutta.

Täytäntöönpano tapahtuu lääninoikeuden valvonnassa. Tavallisesti täytäntöönpanohakemus tehdään lapsesta huolehtivan henkilön asuin- tai oleskeluläänin lääninoikeudelle. Jos lapsi oleskelee jossain toisessa läänissä, myös kyseisen läänin lääninoikeus on toimivaltainen.

2.2. Aineelliset edellytykset
Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Joissakin tapauksissa täytäntöönpanolla voi olla esteitä.

Täytäntöönpanomääräys voi olla esimerkiksi niin epäselvä, ettei sitä voida käyttää täytäntöönpanon perusteena.

Jos vastaaja väittää, että täytäntöönpanomääräyksessä tarkoitettu velvoite, esim. maksuvelvollisuus, on toteutettu täytäntöönpanomääräyksen antamisen jälkeen, hänen velvollisuutenaan on näyttää tämä toteen täytäntöönpanon välttämiseksi.

Velallinen voi myös väittää, että hänellä on hakijaa kohtaan vastasaaminen, eli toisin sanoen hän voi tehdä kuittausväitteen. Kuittaus estää täytäntöönpanon, jos kruununvoutiviranomainen voi todeta, että vastasaaminen on vahvistettu täytäntöönpanokelpoisella täytäntöönpanomääräyksellä tai perustuu kirjalliseen saamistodisteeseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos täytäntöönpanomääräys kumotaan, täytäntöönpano on peruttava viipymättä. Joissakin tapauksissa tuomioistuin voi määrätä, ettei täytäntöönpanoa saa toteuttaa.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren mukaan

Joissakin tapauksissa täytäntöönpanolla on esteitä.

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoa ei saa toteuttaa lapsen tahdon vastaisesti, jollei lääninoikeus katso sitä tarpeelliseksi lapsen edun mukaisesti. Samoin menetellään, jos lapsi on alle 12-vuotias, mutta hän on saavuttanut riittävän kypsyystason niin, että hänen tahtonsa on otettava huomioon vastaavalla tavalla.

Lääninoikeus voi lisäksi evätä täytäntöönpanon, jos olosuhteet ovat selkeästi muuttuneet yleisen tuomioistuimen ratkaisun tiedoksiantamisen jälkeen tai sosiaalilautakunta on hyväksynyt vanhempien sopimuksen ja lapsen edun mukaisesti kysymys huoltajuudesta ja muista seikoista on otettava uudelleen käsittelyyn.

Lääninoikeus voi myös evätä täytäntöönpanon, jos on olemassa riski lapsen ruumiillisen tai henkisen terveyden vaarantumisesta eikä tämä riski ole vähäinen.

3. Täytäntöönpanotoimet

3.1. Minkätyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?
Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Jotta omaisuutta voidaan ulosmitata, tiettyjen edellytysten on täytyttävä. Omaisuuden on

  • kuuluttava velalliselle
  • oltava luovutuskelpoista
  • oltava varallisuusarvoista.

Periaatteessa mitä tahansa omaisuutta voidaan ulosmitata. Kyseeseen voi tulla niin kiinteä kuin irtain omaisuus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Irtaimella omaisuudella ei tarkoiteta pelkästään irtaimistoa (esim. autoja, veneitä ja kalustoa) vaan myös saamisia (esim. pankkitalletukset) ja erilaisia oikeuksia (esim. nautintaoikeus tai osuus kuolinpesästä).

Myös esimerkiksi palkkaa tai eläkettä voidaan ulosmitata.

Tietynlaista omaisuutta ei voida ulosmitata. Tällaista omaisuutta on ns. erottamis- eli beneficium-edun alainen omaisuus. Beneficium-edun alaiseksi omaisuudeksi katsotaan mm. seuraavat:

  • velallisen henkilökohtaisessa käytössä olevat vaatteet ja muut esineet kohtuullisesta arvosta,
  • kodin ja kodinhoidon kannalta tarpeelliset huonekalut, kodinkoneet ja muut varusteet,
  • velallisen ammattitoiminnan tai ammattikoulutuksen kannalta tarpeelliset työvälineet ja muut välineet,
  • henkilökohtainen omaisuus, esim. kunnia- ja urheilumitalit, joiden henkilökohtaista arvoa velalliselle olisi kohtuutonta mitata.

Myös erityismääräykset voivat suojata omaisuutta ulosmittaukselta. Näin on esimerkiksi vahingonkorvausten osalta. Jos velalliselle maksetaan vahingonkorvausta esimerkiksi henkilövahingon, vapaudenriiston, väärän syytteen tai kunnianloukkauksen vuoksi, varoja ei voi ulosmitata ennen korvauksen maksamista. Kun vahingonkorvaus on maksettu, sitä ei saa ulosmitata, jos varat pidetään erillään ja vahingonkorvaus on tarkoitettu edelleen olemassa olevan elatusvelvoitteeseen. Jos vahingonkorvausta maksetaan jonkin muun syyn, esimerkiksi kivun ja säryn vuoksi, se voidaan ulosmitata aikaisintaan kahden vuoden kuluttua maksupäivämäärästä.

Palkasta voidaan ulosmitata vain se osa, joka ylittää velallisen tarpeet itsensä ja perheensä elättämiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Palkanulosmittauksessa tietyt saamiset ovat etuoikeutettuja. Avioliittokaaren ja vanhempainkaaren mukaiset elatusmaksusaamiset ovat etusijaisessa asemassa muihin saamisvaatimuksiin nähden.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimella on?
Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Kun omaisuus on ulosmitattu, velallinen ei enää määrää omaisuudestaan samalla tavalla kuin ennen. Velallinen ei saa määrätä omaisuudestaan hakijan vahingoksi sitä luovuttamalla tai muulla tavalla, jos kruununvoutiviranomainen ei hakijaa kuultuaan anna tähän lupaa erityisistä syistä.

Jos laittomasti ryhtyy ulosmitattuun omaisuuteen, voidaan tuomita rangaistukseen.

Ulosottopäätös tuo etuoikeuden omaisuuteen.

Sivulliset ovat ulosmittausasioissa velvollisia ilmoittamaan, onko velallisella heiltä saatava tai muu välipuhe, jolla voi olla merkitystä arvioitaessa velallisen ulosmittauskelpoista omaisuutta. Sivullisilla on myös velvollisuus esittää tietoja, jos heillä on hallussaan velallisen omaisuutta esimerkiksi panttauksen tai talletuksen vuoksi. Pankki on velvollinen ilmoittamaan velallisen pankkitalletuksista, tallelokerosta tai pankin notariaattiosastolla olevasta omaisuudesta. Myös velallisen läheisillä on velvollisuus esittää tietoja.

Sivullisilta voidaan pyytää tietoja suullisesti tai kirjallisesti ja tarvittaessa sivullinen voidaan pyytää kuultavaksi. Pakkokeinoina voidaan käyttää uhkasakkoa tai vangitsemista.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Ulosmittauksesta tehdyn päätöksen voimassaololle ei ole aikarajoitusta. Lähtökohtana lainsäädännössä on kuitenkin, että ulosmitattu omaisuus on myytävä viipymättä.

Jos kyseessä on häätö, häädön on säännösten mukaisesti tapahduttava mahdollisuuksien mukaan neljän viikon kuluessa siitä, kun kruununvoutiviranomainen vastaanotti tarvittavat asiakirjat.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Täytäntöönpano ulosottokaaren mukaan

Kruununvoutiviranomaisen päätökseen voi yleensä hakea muutosta. Muutosta on haettava kirjallisesti kruununvoutiviranomaisen toimialueen käräjäoikeudelta valtioneuvoston vahvistamien säännösten mukaisesti. Hakemus muutoksenhausta toimitetaan kruununvoutiviranomaiselle.

Kruununvoutiviranomaisen päätöksestä saa valittaa se, jota päätös koskee, jos päätös on hänen vastaisensa. Päätökseen palkanulosmittauksesta saa hakea muutosta ilman aikarajaa. Päätökseen muusta ulosmittauksesta saa hakea muutosta kolmen viikon kuluessa päätöksen antamisesta tiedoksi. Sivulliset voivat hakea tällaiseen ulosmittaukseen muutosta ilman aikarajaa.

Käräjäoikeus voi määrätä, ettei jotain täytäntöönpanotointa toistaiseksi saa toteuttaa tai että jokin jo toteutettu toimi on erityisistä syistä kumottava.

Täytäntöönpano vanhempainkaaren mukaan

Täytäntöönpanosta tehtyyn lääninoikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta kamarioikeudelta. Muutoksenhaun on tapahduttava kirjallisesti. Hakemus muutoksenhausta toimitetaan lääninoikeudelle. Hakemus on toimitettava kolmen viikon kuluessa päätöksen antamisesta tiedoksi.



« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta