Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Slovenia

Uusin päivitys: 15-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Täytäntöönpanon edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimenpiteet 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimenpiteiden voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.
5. Miten on toimittava, jotta toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Sloveniassa? 5.
5.1. Kuinka hakemus ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta on esitettävä ja mitä asiakirjoja siihen on liitettävä? 5.1.
5.2. Mille viranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemus on toimitettava? 5.2.
5.3. Millä kielellä hakemus on tehtävä? 5.3.
5.4. Onko maksettava oikeudenkäyntikuluja? Onko maksettava muita kuluja? 5.4.
5.5. Onko käytettävä asianajajaa? Jos on, miten hankin asianajajan Sloveniasta? 5.5.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Slovenian tasavallassa täytäntöönpanosta säädetään laissa täytäntöönpanosta ja turvaamistoimista (Zakon o izvršbi in zavarovanju - ZIZ).

  • (Täytäntöönpanon määritelmä)

Slovenian oikeusjärjestyksessä täytäntöönpano tarkoittaa vaatimuksen (maksun, suorituksen, poikkeuksen tai luvan) suorittamista koskevan täytäntöönpanoperusteen pakkotäytäntöönpanoa tuomioistuimen toimesta. Perheoikeudellisissa asioissa täytäntöönpano voi poikkeuksellisesti kattaa myös oikeudellisen suhteen muutosta koskevan vaatimuksen täytäntöönpanon.

  • (Luettelo täytäntöönpanolajeista, joilla täytäntöönpanon kohteena oleva henkilö voidaan velvoittaa tekemään jotakin, olemaan tekemättä jotakin tai maksamaan tietty summa)

Rahasaatavien perimistä koskevat täytäntöönpanokeinot ovat seuraavat: velallisen irtaimen omaisuuden myynti, kiinteän omaisuuden myynti, velallisen saatavien siirtäminen, velallisen muiden taloudellisten tai aineellisten oikeuksien ja arvo-osuuksien realisointi, osakkaan omistusosuuden myynti ja maksuliikennettä hoitavien organisaatioiden (kuten pankkien) hallussa olevien velallisen saatavien siirtäminen.

Ei-rahallisten vaatimusten täytäntöönpanokeinot ovat seuraavat: irtaimen omaisuuden luovutus, kiinteän omaisuuden tyhjentäminen ja luovutus, korvaava suoritus velallisen kustannuksella, uhkasakko, työntekijän palauttaminen töihin, omaisuuden jako, tahdon ilmaus ja lapsen luovuttaminen.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Tuomioistuimet määräävät täytäntöönpanon, jos sille on peruste.

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanoperusteita ovat:

  • täytäntöönpanokelpoinen tuomioistuimen päätös (tuomio tai välitystuomio, päätös sekä maksamismääräys tai muu tuomioistuimen tai välitystuomioistuimen määräys),
  • täytäntöönpanokelpoinen notaarin vahvistama asiakirja,
  • muu täytäntöönpanokelpoinen päätös tai asiakirja, joka lain, ratifioidun ja julkaistun kansainvälisen sopimuksen tai Slovenian tasavallassa suoraan sovellettavan Euroopan unionin säädöksen mukaan kelpaa täytäntöönpanoperusteeksi.

Täytäntöönpanoperuste on täytäntöönpanokelpoinen, jos siihen on kirjattu velkoja ja velallinen sekä vaatimuksen kohde, laji, laajuus ja täyttämisajankohta (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 21 §:n 1 kohta)

Jos täytäntöönpanoa haetaan tuomioistuimessa, joka ei ole tehnyt päätöstä vaatimuksesta ensimmäisenä oikeusasteena, sille on toimitettava alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä täytäntöönpanoperuste, jonka perusteella täytäntöönpanokelpoisuus todetaan (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 42 §:n 1 momentti).

2.1. Menettely
  • (Mitä oikeudellisia ja muita asiakirjoja täytäntöönpano koskee?)

Kuten jo edellisen kysymyksen yhteydessä todettiin, tuomioistuinten päätösten ja tuomioistuimessa tehtyjen sovintojen lisäksi täytäntöönpanokelpoisia ovat (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevassa laissa säädetyin edellytyksin) myös notaarin vahvistamat asiakirjat, kuten myös päätökset tai asiakirjat, jotka lain, ratifioidun ja julkaistun kansainvälisen sopimuksen tai Slovenian tasavallassa suoraan sovellettavan Euroopan unionin säädöksen mukaan kelpaavat täytäntöönpanoperusteeksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • (Onko tuomioistuimelta pyydettävä lupa täytäntöönpanoon?)

Täytäntöönpano edellyttää tuomioistuimen päätöstä täytäntöönpanosta.

  • (Mikä tuomioistuin on toimivaltainen määräämän täytäntöönpanosta?)

Paikallistuomioistuimet (okrajno sodišče) ovat toimivaltaisia määräämään täytäntöönpanosta.

  • (Säännökset täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä, vastuusta ja valtuuksista)

Täytäntöönpanoviranomaiset ovat henkilöitä, jotka suorittavat täytäntöönpanon ja turvaamistoimet (eli suorittavat konkreettisen täytäntöönpanon: suorittavat ulosmittauksen, määrittävät vakuuden jne.). Oikeusministeri nimittää täytäntöönpanoviranomaiset kunkin paikallistuomoistuimen alueelle (okrajno sodišče). Yksittäisissä täytäntöönpanoasioissa täytäntöönpanoviranomaiset nimetään tuomioistuimen päätöksellä. Velkoja voi myös itse valita täytäntöönpanoviranomaisen. Täytäntöönpanoviranomainen voi yksittäisessä täytäntöönpanoasiassa hoitaa tehtäväänsä kaikkialla Slovenian tasavallan alueella. Täytäntöönpanoviranomainen on julkinen viranomainen ja hoitaa tehtäväänsä itsenäisesti.

Täytäntöönpanoviranomainen vastaa vahingoista, jotka syntyvät täytäntöönpanon ja turvaamistoimien yhteydessä hänen toimintansa vuoksi tai sen vuoksi, että hän on laiminlyönyt velvollisuuksia, joita hänellä on soveltamissäännösten ja tuomoistuimen määräysten nojalla.

Jos täytäntöönpanoviranomainen laiminlyö velvollisuuksiaan vakavasti, oikeusministeri voi vapauttaa hänet tehtävistään.

  • (Onko asianajajan tai muun oikeusalan asiantuntijan käyttö pakollista?)

Ei. Velkoja voi tehdä täytäntöönpanohakemuksen myös itse. Yleensä täytäntöönpanohakemuksen kuitenkin laatii asianajaja, jolla on tarvittava oikeudellinen asiantuntemus.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • (Täytäntöönpanon kustannukset)

Jos velkoja toimii täytäntöönpanomenettelyssä itsenäisesti, velkojan on suoritettava tuomioistuimelle maksu hakemuksesta ja päätöksestä, jonka tuomioistuin tekee käsiteltyään hakemuksen. Jos velkoja käyttää täytäntöönpanomenettelyssä asianajajaa, maksettavaksi tulevat vielä asianajotariffin mukaiset asianajokulut.

Oikeudenkäynti- ja täytäntöönpanomenettelyjen maksuista säädetään tuomioistuinmaksulain (Zakon o sodnih taksah - ZST) tariffissa I. Täytäntöönpanoa hakevalta perittävän maksun suuruus määräytyy saatavan arvon perusteella.

a) Tuomioistuinmaksut (saatavan arvon perusteella)

Tuomioistuinmaksut määräytyvät vaaditun saatavan arvon perusteella. Esim. 1 000 euron saatavasta peritään kuluja seuraavasti (laskelma on pelkästään suuntaa antava):

  • täytäntöönpanohakemus: 28 euroa,
  • täytäntöönpanopäätös: 28 euroa,
  • mahdollinen muutoksenhaku: 56 euroa.

b) Täytäntöönpanoviranomaisen kulut ja korvaukset

  • kiinteät kulut ja maksut: todelliset matkakustannukset, ruoka- ja majoituskustannukset, asiakirjoihin tutustuminen (10 euroa), asiakirjojen henkilökohtainen tiedoksianto (10 euroa), viivästyskoron laskentakulut (10 euroa), maksu kululaskelman laatimisesta (4 euroa).
  • muuttuvat kulut ja maksut, jotka määräytyvät vaaditun saatavan suuruuden perusteella (jos saatavan suuruus on 1 000 euroa, maksetaan seuraavat kulut: käteisen ulosmittaus 83 euroa, velallisen vapaaehtoinen käteismaksu 10 euroa, irtaimen omaisuuden ulosmittaus 312 euroa, julkisen huutokaupan järjestäminen 312 euroa, irtaimen omaisuuden myynti suoralla sopimuksella 156 euroa, myynti pörssimeklarin välityksellä 62 euroa, omaisuuden jakaminen 156 euroa).
  • muut kulut: ulosmitatun irtaimen omaisuuden säilyttämismaksu, joka määräytyy kyseisen omaisuuden painon perusteella (esim. jos omaisuus painaa enintään 100 kiloa, maksu on 0,42 euroa jokaiselta alkavalta seitsemältä päivältä, kuitenkin vähintään 3 euroa), ulosmitatun irtaimen omaisuuden käsittelymaksu, joka sekin määräytyy painon perusteella (esim. jos omaisuus painaa enintään 30 kiloa, maksu on 2,50 euroa).
2.2. Täytäntöönpanon edellytykset
  • (Mitkä ovat täytäntöönpanon määräämisen edellytykset?)

Ensimmäinen edellytys täytäntöönpanon määräämiselle on täytäntöönpanokelpoinen täytäntöönpanoperuste tai autenttinen asiakirja, joka on täytäntöönpanon suorittamisen perustana olevien säännösten mukainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toinen edellytys on täytäntöönpanohakemus, jossa on mainittava seuraavat seikat: velkoja ja velallinen, täytäntöönpanoperuste tai autenttinen asiakirja, velalliseen kohdistuva vaatimus, täytäntöönpanokeino ja täytäntöönpanon kohde sekä muut tiedot, joita täytäntöönpanon suorittamiseksi tarvitaan (autenttiseen asiakirjaan perustuvaan täytäntöönpanohakemukseen on sisällytettävä myös pyyntö, että tuomioistuin määrää velallisen maksamaan saatavan ja arvioidut kulut kahdeksan päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta, tai kolmen päivän kuluessa, jos on kyse vekseli- tai sekkiasiasta).

Vastaanotettuaan täytäntöönpanohakemuksen ja täytäntöönpanokelpoisen täytäntöönpanoperusteen tai autenttisen asiakirjan tuomioistuin tarkastaa, onko se täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain säännösten mukainen, ja tekee päätöksen täytäntöönpanon suorittamisesta tai hylkää täytäntöönpanohakemuksen (perusteettomana tosiseikkojen vuoksi) tai jättää hakemuksen käsittelemättä (menettelyllisistä syistä).

  • (Mitä saatavilta edellytetään?)

Saatavan on täytynyt syntyä ja velvollisuuden vapaaehtoisen täyttämisen määräajan on täytynyt päättyä.

  • (Mitä velalliselta edellytetään?)

Velallinen on mainittava selvästi täytäntöönpanoperusteessa tai autenttisessa asiakirjassa. Velallisen nimi ja osoite (tai kotipaikka) on mainittava selvästi myös täytäntöönpanohakemuksessa.

Velallisen on oltava olemassa oleva henkilö (kuollut tai kaupparekisteristä poistettu velallinen ei tule kysymykseen). Jos täytäntöönpanohakemus koskee henkilöä, jota ei ole olemassa, hakemus hylätään. Jos taas henkilö lakkaa olemasta täytäntöönpanomenettelyn aikana, menettely keskeytetään lain nojalla (eikä siitä tarvitse tehdä erillistä päätöstä).

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanon yhteydessä sekä velalliseen että velkojaan sovelletaan samoja ennakkoedellytyksiä (oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus), joiden on siviiliprosessilain mukaisesti täytyttävä myös siviilioikeudenkäynnissä yhdessä täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 15 §:n kanssa.

3. Täytäntöönpanotoimenpiteet

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevassa laissa säädetään erilaisista täytäntöönpanotoimenpiteistä (lain 30 §):

  • irtaimen omaisuuden myynti, kiinteän omaisuuden myynti, saatavien siirtäminen velkojalle, muiden taloudellisten tai aineellisten oikeuksien ja arvo-osuuksien realisointi, osakkaan omistusosuuden myynti ja maksuliikennettä hoitavien organisaatioiden (kuten pankkien) hallussa olevien varojen siirtäminen velkojalle.

Edellä mainittuja täytäntöönpanotoimenpiteitä voidaan soveltaa kaikkiin täytäntöönpanon kohteisiin (kaikkeen velallisen omaisuuteen tai taloudellisiin tai aineellisiin oikeuksiin), ellei laissa ole säädetty, että ne jätetään täytäntöönpanon ulkopuolelle tai että niihin voidaan kohdistaa täytäntöönpanotoimia vain rajoitetusti (täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain 32 §).

  • Mihin esineisiin ja rahasaataviin täytäntöönpano ei voi kohdistua?

Täytäntöönpanon kohteena eivät voi olla:

  • esineet, jotka eivät voi olla oikeustoimien kohteena,
  • kivennäisvarat ja muut luonnonvarat,
  • esineet, laitteet ja muu omaisuus, joita valtio tai paikallinen itsehallintoyhteisö tarvitsee kiireellisesti tehtäviensä hoitamiseen, sekä maanpuolustukseen tarkoitetut kiinteät ja irtaimet esineet,
  • muut laissa säädetyt tavarat ja oikeudet (esim. lapsen elättämiseen tarkoitetut varat, puhtaasti henkilökohtaiset tavarat, saadut sosiaaliavustukset, vanhempainraha, lapsilisät, invalidiavustus, ruoka, lämmitys, työ- ja siitoseläimet, sato, mitalit, invalidien apuvälineet, viljelymaa ja talousrakennukset, jotka maanviljelijä tarvitsee elatustaan varten, jne.)
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kaikkien täytäntöönpanotoimien päävaikutus on velkojan saatavan maksaminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • (Mitä vaikutuksia täytäntöönpanolla on velalliseen, joka ei hoida sitoumuksiaan?)

Täytäntöönpaneva tuomioistuin voi määrätä sakon velalliselle, joka toimii tuomioistuimen päätösten vastaisesti esim. kätkemällä, vahingoittamalla tai tuhoamalla omaisuuttaan tai tekemällä jotakin, mistä voi aiheutua velkojalle vahinkoa, joka on hyvin vaikea tai mahdoton korvata, toimii turvaamistoimista tehtyjen päätösten vastaisesti, antaa virheellisiä tietoja varallisuudestaan tai estää irtaimen omaisuuden tarkastuksen ja arvioinnin tai ei salli sitä.

Jos velallinen vastoin täytäntöönpanevan tuomioistuimen päätöstä luovuttaa omaisuuttaan, luovutus pätee vain, jos omaisuus on maksettu ja vastapuoli on toiminut omaisuuden luovutus- tai veloitushetkellä hyvässä uskossa (ei tiennyt eikä voinut tietää, että velkojalla ei ollut oikeutta luovuttaa omaisuutta).

Velallinen, joka estääkseen velkojaa saamasta maksua tuhoaa, vahingoittaa, hävittää tai kätkee omaisuuttaan ja näin vahingoittaa velkojaa pakkotäytäntöönpanon yhteydessä, kuuluu rikosoikeudellisen vastuun piiriin, ja hänelle voidaan määrätä sakko tai enintään vuoden vankeusrangaistus.

  • (Mitkä ovat vaikutukset kolmansiin?)

a) Pankki

Pankin on tuomioistuimen pyynnöstä annettava tälle kaikki selvitykset ja asiakirjat, joista käy ilmi, miten se on noudattanut tuomioistuimen täytäntöönpanopäätöstä, ja miten se on noudattanut laissa säädettyä saatavien maksujärjestystä. Sen on myös annettava velkojalle ja tuomioistuimelle tiedot velallisen pankkitileistä. Täytäntöönpanopäätöksen nojalla pankin on jäädytettävä hallussaan olevat velallisen rahavarat täytäntöönpanopäätöksen mukaiseen määrään asti ja maksettava jäädytetty summa velkojalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi määrätä, että pankki, joka vastoin tuomioistuimen päätöstä ei ulosmittaa, siirrä tai maksa velkasummaa, joutuu maksamaan summan velkojalle omista varoistaan velallisen sijaan. Tässä tapauksessa pankki on velvollinen korvaamaan velkojalle myös vahingon, joka on aiheutunut siitä, että se ei ole noudattanut täytäntöönpanopäätöstä, tai siitä, että se on rikkonut lain säännöksiä tiedonantovelvollisuudesta sekä täytäntöönpanopäätöksessä asetettuja maksujärjestystä, laajuutta ja maksutapaa koskevia velvollisuuksia.

b) Työnantaja

Työnantajan on maksettava täytäntöönpanopäätöksen perusteella velkojalle rahasumma tai rahasummat, jotka kuuluisivat velalliselle palkkasaatavina. Näin tehdessään työnantajan on kuitenkin jätettävä velalliselle vähintään vähimmäispalkan suuruinen summa kuluvaa kuukautta varten. Tuomioistuin voi määrätä, että työnantaja, joka vastoin tuomioistuimen päätöstä ei pidätä ja maksa erääntyneitä summia velkojalle, joutuu maksamaan summan velkojalle omista varoistaan velallisen sijaan. Tässä tapauksessa työnantaja on velvollinen korvaamaan velkojalle myös vahingon, joka on aiheutunut siitä, että se ei ole noudattanut täytäntöönpanopäätöstä.

c) Velallisen velalliset

Velallisen velallisen on ilmoitettava, tunnustaako se saatavan ja minkä suuruisena sekä onko saatavaan liittyvän velvoitteen suorittaminen riippuvainen jonkin muun velvoitteen täyttämisestä. Jos velallisen velallinen ei ilmoita näitä tietoja tai sen ilmoitus ei pidä paikkaansa, se vastaa velkojalle aiheutuneesta vahingosta.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimenpiteiden voimassaoloaika?
  • (Onko toimenpiteiden voimassaolaoa rajoitettu lailla tai voiko tuomioistuin rajoittaa sitä?)

Täytäntöönpanevan tuomioistuimen yksittäisen toimenpiteen voimassaolo riippuu siitä, millainen toimenpide on kyseessä. Yleensä täytäntöönpanomenettely (ja sen myötä täytäntöönpanopäätöksen vaikutus) lakkaa, kun velkojan vaatimukset on täytetty. Jos täytäntöönpanoa ei oikeudellisten tai aineellisten esteiden vuoksi voida suorittaa, se lopetetaan keskeyttämällä täytäntöönpano. Tämän seurauksena kaikki täytäntöönpanotoimet mitätöidään, elleivät ne vaikuta sivullisen (esim. ulosmitatun omaisuuden ostajan) saamiin oikeuksiin. Velkojalla on aina myös mahdollisuus esittää täytäntöönpanomenettelyn keskeyttämistä haluamakseen ajaksi ja tällä tavoin pitää täytäntöönpanopäätös voimassa myös siinä tapauksessa, että velallinen on päätöksentekoaikaan varaton (mikä merkitsee aineellista estettä velkojan saatavien maksamiselle).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos täytäntöönpano kohdistuu velallisen pankkisaataviin, mutta velallisen tileillä ei ole varoja tai velallinen ei sitoumusten vuoksi voi käyttää niitä, pankin on säilytettävä täytäntöönpanopäätöstä vuoden ajan ja suoritettava maksuja velkojalle, kun velallisen tilille tulee varoja tai kun velallinen saa oikeuden käyttää niitä. Tänä aikana täytäntöönpanoa ei voida lopettaa.

Jos täytäntöönpanoviranomainen ei ulosmittausta tehdessään löydä omaisuutta, johon täytäntöönpano voidaan kohdistaa, tai jos ulosmitattu omaisuus ei riitä velkojan saatavan maksamiseen, velkoja voi vuoden kuluessa ulosmittauksesta pyytää täytäntöönpanoviranomaista kuinka monta kertaa tahansa suorittamaan uuden ulosmittauksen. Tänä aikana täytäntöönpanoa ei voida lopettaa.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Ensimmäisessä oikeusasteessa tehtyjen päätösten osalta varsinainen muutoksenhakukeino on valitus. Täytäntöönpanopäätös muodostaa tästä poikkeuksen. Velallinen ja sivullinen, jolla on täytäntöönpanon estävä oikeus täytäntöönpanon kohteena olevaan esineeseen, voivat moittia täytäntöönpanopäätöstä. Pääsääntönä on, että täytäntöönpanopäätöksiin ei sovelleta ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja.

(Kuka voi kiistää päätöksen?)

Velallisella, velkojalla, sivullisella, jolla on täytäntöönpanon estävä oikeus täytäntöönpanon kohteena olevaan esineeseen, ja jos omaisuutta on myyty, ostajalla on oikeus hakea varsinaisin muutoksenhakukeinoin muutosta tuomioistuimen tekemään täytäntöönpanopäätökseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

(Mikä tuomioistuin on toimivaltainen?)

Valitus ja moite esitetään sille tuomioistuimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon haetaan muutosta. Moitteen käsittelee yleensä sama tuomioistuin, joka on tehnyt täytäntöönpanopäätöksen, valitus taas käsitellään toisen asteen tuomioistuimessa.

(Koska muutoksenhakuaika päättyy?)

Moite ja valitus on esitettävä kahdeksan päivän kuluessa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen tiedoksiantamisesta. Poikkeustapauksissa on mahdollista esittää moite myös tämän määräajan päätyttyä täytäntöönpanomenettelyn päättymiseen asti, jos se perustuu vaatimusta koskevaan seikkaan, joka on tullut ilmi päätöksen tultua täytäntöönpanokelpoiseksi ja johon ei ollut mahdollista vedota määräajan kuluessa.

(Mikä on muutoksenhaun vaikutus?)

Valitus ja moite eivät estä täytäntöönpanomenettelyyn kuuluvien toimien suorittamista ennen kuin maksuvaiheessa. Velkojalle ei voida maksaa ennen kuin täytäntöönpanopäätös on tullut lainvoimaiseksi.

5. Miten on toimittava, jotta toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Sloveniassa?

Sloveniassa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuden tunnustamiseen sovelletaan suoraan Bryssel I -asetusta, Bryssel II a -asetusta ja eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annettua asetusta. Täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevassa laissa säädetään, että elin, joka on tehnyt ensimmäisenä oikeusasteena päätöksen saatavasta tai laatinut autenttisen asiakirjan, todistaa asianosaisen pyynnöstä, että päätös tai autenttinen asiakirja on täytäntöönpanokelpoinen suoraan sovellettavan EU-säädöksen perusteella. Se aluetuomioistuin (okrožno sodišče), jonka alueella velallinen pysyvästi tai tilapäisesti asuu, on toimivaltainen tunnustamaan ja panemaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen. Elin, joka on täytäntöönpanokelpoisuuden todistanut, on toimivaltainen oikaisemaan ja kumoamaan todistuksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.1. Kuinka hakemus ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta on esitettävä ja mitä asiakirjoja siihen on liitettävä?

Ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevalle hakemukselle ei ole määrämuotoa. Hakemukseen on liitettävä ulkomaisen tuomioistuimen päätös tai sen oikeaksi todistettu kopio ja todistus täytäntöönpanokelpoisuudesta EU:n säädösten liitteiden mukaisesti.

5.2. Mille viranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemus on toimitettava?

Tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva hakemus on toimitettava sille aluetuomioistuimelle (okrožno sodišče), jonka alueella velallinen pysyvästi tai tilapäisesti asuu.

5.3. Millä kielellä hakemus on tehtävä?

Hakemus on tehtävä sloveenin kielellä.

5.4. Onko maksettava oikeudenkäyntikuluja? Onko maksettava muita kuluja?

Täytäntöönpanon tunnustamismenettelystä on maksettava noin 8 euron hakemusmaksu ja noin 16 euron päätösmaksu. Täytäntöönpanomaksuista ks. vastaus 2.1.

5.5. Onko käytettävä asianajajaa? Jos on, miten hankin asianajajan Sloveniasta? 

Aluetuomioistuimessa (okrožno sodišče) asianosaista voi edustaa asianajaja tai valtion oikeudellisen tutkinnon suorittanut henkilö. Luettelo Slovenian asianajajista on seuraavassa verkko-osoitteessa: http://www.odv-zb.si/ English - slovenšcina

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta