Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Romania

Uusin päivitys: 30-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Mikä on täytäntöönpanon määritelmä?

Täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevat säännökset ovat Romanian siviiliprosessilain 372 - 580 §:ssä.

Romanian oikeusjärjestelmän mukaan täytäntöönpano tapahtuu siviili- tai kauppaoikeudellisen oikeudenkäynnin toisessa vaiheessa ja sen päätavoite on varmistaa, että tuomioistuimen ratkaisussa tai tuomioistuimen ulkopuolella saavutetussa sovinnossa vahvistetut oikeudet pannaan täytäntöön tehokkaasti ja toimivasti. Näin ollen täytäntöönpanomenettelyn avulla sellaisen oikeuden haltija, joka on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä tai muuten, voi pakottaa oikeutta rikkoneen luonnollisen tai oikeushenkilön kunnioittamaan kyseistä oikeutta ja palauttamaan oikeustilan toimivaltaisten valtion viranomaisten avulla.

Esittäkää luettelo täytäntöönpanotoimenpiteistä, joilla henkilö voidaan velvoittaa toimimaan, estää häntä toimimasta tai maksamaan rahamääräinen suoritus

Romanian siviiliprosessilaissa esitetään luettelo välittömistä ja välillisistä täytäntöönpanotoimenpiteistä.

Seuraavat täytäntöönpanotoimenpiteet ovat välittömiä, jos ne koskevat täytäntöönpanon kohteena olevaa velvoitetta:

  • irtaimen omaisuuden pakkomyynti, kiinteän omaisuuden pakkomyynti, 572 - 5801 §
  • toimimisvelvollisuuden tai jotain toimintaa koskevan kiellon täytäntöönpano, siviiliprosessilain 5802 - 5805 ja siviililain 1073 ja 1075 - 1077 §.

Kun täytäntöönpanon kohteena on velvoite tehdä jotain, laissa erotellaan seuraavat täytäntöönpanokeinot:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Velvoitteen voi suorittaa myös muu kuin velallinen. Tällöin velkojalla on oikeus vaatia velallista poistamaan velkojan oikeuksia loukkaava asian tila tai hän voi pyytää tuomioistuimelta suostumuksen poistaa asian tila itse velallisen kustannuksella. Samaa sääntöä sovelletaan myös silloin, kun kyse on toimimisvelvoitteesta.
  2. Henkilökohtaiset velvoitteet voi suorittaa vain velallinen. Tällöin välitön täytäntöönpano saadaan aikaan velallisen omaisuuteen vaikuttavan välillisen pakon kautta, eli velallinen velvoitetaan maksamaan siviilioikeudellisia maksuja ja/tai vahingonkorvausta, siviiliprosessilain 5803 §.

Välillisellä täytäntöönpanolla tarkoitetaan keinoja, joilla saadaan perittyä täytäntöönpanon kohteena oleva rahamäärä myymällä velallisen irtainta tai kiinteää omaisuutta.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 

2.1. Menettely
Ovatko sekä tuomioistuimen antamat että tuomioistuimen ulkopuoliset ratkaisut täytäntöönpanokelpoisia?

Romanian oikeusjärjestelmän mukaan sekä tuomioistuimen antamat että tuomioistuimen ulkopuoliset ratkaisut ovat täytäntöönpanokelpoisia. On siis monentyyppisiä oikeudellisia ratkaisuja, kuten julkisten notaarien antamat viralliset ratkaisut sekä sekit, pankkisiirrot, sakot jne.

Onko täytäntöönpanomääräyksen hakeminen tarpeellista?

Määräykselle on kolme edellytystä: ratkaisun on oltava sitova ja täytäntöönpanokelpoinen ja tuomioistuimen vahvistaman määrän on oltava tiedossa (määritelty tai määriteltävissä oleva), rahamääräinen ja erääntynyt.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuka on toimivaltainen täytäntöönpanoasioissa?

Useimmiten ensimmäinen oikeus eli se, joka antaa ratkaisun, on toimivaltainen.

Tuomioistuimen virkamiesten oikeudellinen asema, tehtävät, vastuut ja valtuudet

Tuomioistuimen virkamiesten oikeudellinen asema, tehtävät, vastuut ja valtuudet määritellään yksityiskohtaisesti erityisessä normatiivisessa asetuksessa N:o 188/2000, joka koskee tuomioistuimen virkamiehiä, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna ja lisättynä.

Tarvitaanko täytäntöönpanohakemuksen tekemistä varten lakimiestä tai muuta oikeudellisen alan ammattilaista?

Täytäntöönpanohakemuksen voi jättää kumpi tahansa osapuoli tai hänen oikeudellinen edustajansa. Asiaa koskevia pakollisia säännöksiä ei ole.

Esittäkää täytäntöönpanotoimityyppien kustannushaitari

Kansallinen tuomioistuinvirkamiesten liitto vahvistaa ja oikeusministeriön suostumuksella päivittää tuomioistuinvirkamiesten tarjoamien palvelujen vähimmäismaksut.

Oikeusministeriön 14. marraskuuta 2006 antamassa määräyksessä N:o 2550/2006 vahvistetaan seuraavat annettujen palvelujen vähimmäis- ja enimmäismaksut:

  1. Tiedoksianto menettelystä: 20 - 400 leuta
  2. Välitön täytäntöönpano:
    • häätö: 150 - 2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
    • huoltajuuden tai alaikäisen kotipaikan vahvistaminen: 50 - 1 000 leuta
    • alaikäisen tapaaminen: 50 - 500 leuta
    • omistajuuden vahvistaminen, rajankäynti, rasitteet, tavaroiden toimitus jne.: 60 - 2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
    • rakenteiden ja rakennusten purkaminen: 150 - 2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  3. Välillinen täytäntöönpano:
    • Velkomusmenettelyt, joissa on kyse irtaimesta omaisuudesta:
      • enintään 1 000 leun velkojen osalta 60 leuta - alle 50 000 leun rahamäärissä maksu ei voi ylittää 10 prosenttia
      • yli 1 000 leun velkojen osalta 60 leuta ja 2 prosenttia ylimenevältä osalta - 50 001 - 80 000 leun velkojen osalta maksu on 3 prosenttia
      • jos velka ylittää 1 000 leuta - 2 prosenttia 80 001 - 100 000 leun rahamääristä ja 1 prosentti, jos määrä ylittää 100 000 leuta
    • Velkomusmenettelyt, joissa on kyse kiinteästä omaisuudesta:
      • enintään 1 000 leun velkojen osalta 150 leuta - alle 50 000 leun rahamäärissä maksu ei voi ylittää 10 prosenttia
      • yli 1 000 leun velkojen osalta 150 leuta ja 2 prosenttia ylimenevältä osalta - 50 001 - 80 000 leun velkojen osalta maksu on 3 prosenttia
      • jos velka ylittää 1 000 leuta - 2 prosenttia 80 001 - 100 000 leun rahamääristä ja 1 prosentti, jos määrä ylittää 100 000 leuta
  4. Ulosmittaus:
    • enintään 1 000 leun velkojen osalta 60 leuta - alle 50 000 leun rahamäärissä maksu ei voi ylittää 10 prosenttia
    • yli 1 000 leun velkojen osalta 60 leuta ja 2 prosenttia ylimenevältä osalta - 50 001 - 80 000 leun velkojen osalta maksu on 3 prosenttia
    • jos velka ylittää 1 000 leuta - 2 prosenttia 80 001 - 100 000 leun rahamääristä ja 1 prosentti, jos määrä ylittää 100 000 leuta
  5. Maksamattomien vekseleiden, velkakirjojen ja sekkien protestointi: 150 - 400 leuta
  6. Lausunnon antaminen vallitsevasta tilanteesta ja tiettyjen varojen haltuun ottaminen (siviiliprosessilain 239 §): 100 - 2 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 5 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  7. Oikeuden osoittaman omaisuuden myynti julkisella huutokaupalla: 150 - 2 200 leuta
  8. Takavarikkovakuus: 100 - 1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  9. Pakkotäytäntö: 100 - 1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  10. Ulosmittausvakuus: 100 - 1 200 leuta luonnollisten henkilöiden osalta ja 2 200 leuta oikeushenkilöiden osalta
  11. Tarjouksen rekisteröinti: 50 - 350 leuta
  12. Muut lain edellyttämät toimenpiteet: 50 - 200 leuta
  13. Konfiskointi: 10 prosenttia saadusta rahamäärästä (vähimmäismäärä) - 10 prosenttia saadusta rahamäärästä (enimmäismäärä)
  14. Täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat kuulemiset: 20 - 200 leuta.
2.2. Aineelliset edellytykset
Mitä arviointiperusteita tuomioistuin käyttää päättäessään täytäntöönpanotoimeen ryhtymisestä?

Velkoja, ei siis tuomioistuin, on se joka 3711(3) §:n mukaan tekee päätöksen täytäntöönpanon muodosta: ”Täytäntöönpano voi tapahtua missä tahansa lain määräämässä muodossa. Toimia voidaan suorittaa samanaikaisesti tai perättäin, kunnes vahvistettu oikeus on toteutettu tahi lailliset korot, sakot, muut maksut ja täytäntöönpanokustannukset on maksettu.”

Sivun alkuunSivun alkuun

Lain 3714 §:ssä säädetään, että täytäntöönpanomenettelyn aikana velkoja ja velallinen voivat sopia täytäntöönpanosta vastaavan elimen valvonnassa, että vaatimukset on pantava täytäntöön kokonaan tai osittain ainoastaan velallisen rahatuloista, menettelyn kohteena olevan omaisuuden myynti suoritetaan vain yhteisellä sopimuksella tai että velan maksu suoritetaan vaihtoehtoisella laillisella tavalla.

Säädetäänkö vaateen osalta jotain?

Kuten 2.1 kohdassa todetaan, toimelle on kolme edellytystä: ratkaisun pitää olla sitova ja lopullinen sekä tuomioistuimen vahvistaman rahamäärän pitää olla määrätty, rahamääräinen ja erääntynyt.

Jos kyse on toisen valtion tuomioistuimen antamasta ratkaisusta, on käytettävä ylimääräistä menettelyä, eli tarvitaan päätös jolla ratkaisu tunnustetaan ja vahvistetaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden antamien ratkaisujen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan asetuksen 102/1992 tai 187/2003 mukaan.

Säädetäänkö velallisen osalta jotain?

Siviiliprosessilain 3713 §: ”Velallisen tulot ja varallisuus voivat olla täytäntöönpanon kohteena, jos ne voidaan ulosmitata, mutta vain velkojan oikeudet turvaavaan määrään saakka.

Varoja, joiden siirrettävyyttä koskevat erityissäännöt, voidaan ulosmitata vain laissa säädetyillä ehdoilla.”

Velallisen osalta on olemassa erityisehto, jonka mukaan täytäntöönpanoa ei voida suorittaa, jollei velalliselle ole annettu asianmukaista tiedoksiantoa. On myös olemassa muita velallista koskevia erityisehtoja, kuten esimerkiksi alaikäisiä tai täysi-ikäisiä mutta holhottavaksi julistettuja velallisia koskeva rajoitus, jonka mukaan heitä kohtaan ei voida kohdistaa täytäntöönpanotoimia, jollei kyseisellä velallisella ole huoltajaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?
Pankkitilit?

Kyllä.

Irtain aineellinen omaisuus?

Kyllä.

Rekisteröidyt liikennevälineet?

Kyllä.

Kiinteistöt?

Kyllä.

Muut?
Mainitkaa rahamääräisten vaateiden tyyppejä, joita ei voida panna täytäntöön

Tietyt varat ja kiinteistöt eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena. Irtaimen omaisuuden osalta siviiliprosessilain 406 §:ssä säädetään, että tällaista omaisuutta on kaikki velallisen taloudessa olevat esineet ja varat, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä velalliselle ja hänen perheelleen. Näitä ovat esimerkiksi uskonnolliset esineet, velallisen ja hänen perheensä kahden kuukauden tarpeita vastaavat elintarvikkeet ja ruokatavarat sekä tarvikkeet, joita velallinen ja hänen perheensä tarvitsee lämmittämistä varten kolmen kuukauden ajaksi talvella.

Velallisen palkka tai eläke voi olla täytäntöönpanon kohteena vain tiettyyn rajaan saakka. Tämä raja on elatusvaateiden osalta puolet velallisen nettokuukausipalkasta, ja muiden vaateiden osalta se on yksi kolmasosa.

Lisäksi on olemassa tulolajeja, jotka eivät lainkaan voi olla täytäntöönpanon kohteena. Näitä ovat kuoleman tai raskauden vuoksi maksettava avustus, naisille välittömästi raskauden jälkeen maksettava avustus, sairasta lasta hoitavalle henkilölle maksettava avustus, päivärahat, muut erityisavustukset ja opiskelijoiden apurahat.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?
  • Jos velallinen ei noudata täytäntöönpanotointa:
    • Onko hänen varoihinsa kohdistama määräystoimi pätevä? 
    • Koituuko hänelle seuraamuksia?

Siviiliprosessilain 1082 toisessa momentissa säädetään, että:

Sivun alkuunSivun alkuun

Tavallisia täytäntöönpanomenettelyjä rikkovaa henkilöä rangaistaan hakijan pyynnöstä täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen puheenjohtajan määräämällä sakolla, jonka määrä on 50 - 500 leuta.

Rangaistuksen määräämisen yhteydessä vahvistetaan rikkomuksen luonne.

Rikoslain mukaan tuomioistuimen antaman ratkaisun täytäntöönpanon estäminen on rikos.

  • Kolmansien osapuolten osalta:
    • Mikä velvollisuus pankeilla on luovuttaa tietoja ja jäädyttää tilejä?

Siviiliprosessilain 3732 §:n 2 - 4 momentissa säädetään, että ”henkilöiden, jotka ovat velalliselle velkaa tietyn rahamäärän tai joiden hallussa on velallisen varoja, jotka ovat täytäntöönpanon kohteena, on luovutettava täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen tai tuomioistuimen virkamiehen pyynnöstä.

Lisäksi pankkien tai muiden oikeushenkilöiden on ilmoitettava kirjallisesti täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen tai tuomioistuimen virkamiehen pyynnöstä täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot, vaikka erityislaissa säädettäisiin toisin. Tuomioistuimen virkamiehen tai osapuolen pyynnöstä täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin voi ryhtyä 108^1(1)(2)(f) §:ssä ja 108^3 §:ssä säädettyihin toimenpiteisiin.

Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin ja tuomioistuimen virkamies varmistavat, että saatuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti, jollei laissa säädetä toisin.”

Mitä seuraamuksia voi aiheutua täytäntöönpanomääräyksen rikkomisesta? 

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin voi tuomioistuimen virkamiehen tai osapuolen vaatimuksesta ryhtyä 108^1(1)(2)(f) §:ssä ja 108^3 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Lisäksi voidaan määrätä ja panna täytäntöön sakkoja.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 
  • Onko olemassa laissa säädetty tai tuomioistuimen määräyksessä määrätty voimassaoloaika?

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Täytäntöönpanoon kohdistuva valitus

  1. itse täytäntöönpanotoimiin kohdistuva
  2. täytäntöönpanomääräykseen eli täytäntöönpanon laajuuteen tai toteutukseen kohdistuva.
Kuka voi riitauttaa päätöksen?

Kaikki asianosaiset eli yleensä velallinen.

Mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään valituksen?

Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin (yleensä a kohdan tapauksissa siviiliprosessilain 373 §:n toisen momentin mukaan alioikeus).

Kohdan b tapauksissa lopullisen ratkaisun antanut tuomioistuin.

Mikä on määräaika valituksen jättämiselle?

Siviiliprosessilain 401 §

Valitus voidaan jättää 15 päivän kuluessa seuraavasta päivästä:

  1. hakija saa tiedon täytäntöönpanomääräyksestä tai siitä, että vastaaja kieltäytyy noudattamasta sitä
  2. osapuoli on saanut tapauksesta riippuen ilmoituksen tai tiedoksiannon, joka koskee ulosmittausta. Jos säännölliset tulot ovat ulosmittauksen kohteena, velalliselle säädetty määräaika valituksen jättämiselle alkaa viimeistään kun ensimmäinen erä tästä tulosta on ulosmitattu kolmannelle osapuolelle
  3. täytäntöönpanoa vastustava velallinen vastaanotti määräyksen tai sinä päivänä, jolloin hän sai tiedon ensimmäisestä täytäntöönpanopäätöksestä, kun hän ei saanut määräystä tai määräys pannaan täytäntöön antamatta sitä tiedoksi.

Valitukset, jotka koskevat täytäntöönpanoasiakirjan merkityksen selitystä, laajuutta tai sen soveltamista voidaan tehdä milloin vain sinä aikana, jolloin täytäntöönpanoa voidaan hakea.

Valitukset, jotka koskevat kolmannen osapuolen väitteitä omistusoikeudesta tai muita täytäntöönpanon kohteena olevaan varallisuuteen kohdistuvia oikeuksia, on jätettävä 15 päivän kuluessa myynnin suorittamisesta loppuun tai omaisuuden pakkomyynnistä.

Se, että valitusta ei tehdä toisessa kohdassa tarkoitetussa määräajassa ei estä kolmatta osapuolta toteuttamasta oikeuttaan jättämällä lain mukaisesti erillisen hakemuksen.

Mikä vaikutus valituksella on?

Siviiliprosessilain 404 §

(1) Jos tuomioistuin hyväksyy täytäntöönpanovalituksen, se joko kumoaa täytäntöönpanoasiakirjan tai antaa määräyksen sen muuttamisesta, mitätöimisestä tai täytäntöönpanon lopettamisesta tahi mitätöi täytäntöönpanoasiakirjan selityksen tai sen täytäntöönpanomääräyksen soveltamisen, jonka suorittamisesta on kieltäydytty.

(1^1) Jos täytäntöönpanosta vastaava henkilö kieltäytyy suorittamasta täytäntöönpanoa ja jos teko ei ole rikos, täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin, jolle on annettu tieto 399 §:n nojalla, voi sakottaa täytäntöönpanosta vastaavaa henkilöä ja osapuolen niin vaatiessa velvoittaa hänet korvaamaan menettelyllä aiheutettu vahinko.

(2) Jos valitus hylätään, hakija voidaan pyynnöstä velvoittaa korvaamaan täytäntöönpanon viivästyksestä aiheutunut vahinko ja jos valitus jätettiin vilpillisessä mielessä, hakijalle määrätään sakkoja (…).

Lisätietoja

  • http://www.executori.ro/ română
  • http://www.just.ro/ română

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta