Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Portugali

Uusin päivitys: 06-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Portugali

Viimeisimmät päivitykset ovat saatavilla kieliversioina português
 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä täytäntöönpanomääräys voidaan antaa? 2.
2.1. Täytäntöönpanomääräykset 2.1.
2.2. Tuomioistuinkäsittelyn pakollisuus 2.2.
2.3. Toimivaltaisuus 2.3.
2.4. Ulosottomies 2.4.
2.5. Oikeusalan ammattilaiseen tukeutuminen 2.5.
2.6. Täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut 2.6.
2.7. Täytäntöönpanoperusteet 2.7.
2.7.1. Saatavat 2.7.1.
2.7.2. Velallinen 2.7.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.2.1. Miten täytäntöönpanotoimet vaikuttavat velalliseen, joka ei noudata niitä? 3.2.1.
3.2.1.1. Voiko velallinen luovuttaa omaisuuttaan? 3.2.1.1.
3.2.1.2. Voidaanko velalliselle määrätä seuraamuksia? 3.2.1.2.
3.2.2. Kolmansien osapuolten asema 3.2.2.
3.2.2.1. Mitä velvoitteita pankilla on antaa tietoja ja jäädyttää tilejä? 3.2.2.1.
3.2.2.2. Minkälaisia seuraamuksia määrättyjen täytäntöönpanotoimien laiminlyönnistä seuraa? 3.2.2.2.
3.2.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? Ovatko määräajat lakisääteisiä tai perustuvatko ne tuomioistuimen päätökseen? 3.2.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.
4.1. Kuka voi valittaa täytäntöönpanopäätöksestä? 4.1.
4.2. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään valituksen? 4.2.
4.3. Onko valittamiselle määräaikaa? 4.3.
4.4. Mitä vaikutuksia valituksella on? 4.4.
5. Miten on toimittava, jotta toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Portugalissa? (Vanhempainvastuuseen liittyvät asiat, ks. ”Vanhempainvastuu – Portugali”) 5.
5.1. Kuinka hakemus ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta on esitettävä ja mitä asiakirjoja siihen on liitettävä? 5.1.
5.2. Mille viranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemus on toimitettava? 5.2.
5.3. Millä kielellä hakemus on tehtävä? 5.3.
5.4. Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut? Kuka maksaa muut kulut? 5.4.
5.5. Onko käytettävä asianajajaa? Jos on, miten hankin asianajajan Portugalista? 5.5.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Termillä täytäntöönpano tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti sellaiseen oikeustoimeen ryhtymistä, jolla yksityishenkilö tai oikeushenkilö hakee tuomioistuimelta asianmukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Näin hakija pyrkii samaan asiaankuuluvan korvauksen kärsimästään oikeuden loukkauksesta. Täytäntöönpano vastaa siis oikeusteitse esitettävää, tietyn velvollisuuden täyttämiseen liittyvää vaatimusta ja sen sisällön toteuttamista pakkokeinoin.

Täytäntöönpanon tavoitteena voi olla rahasaatavan maksaminen tai irtaimen omaisuuden luovuttaminen. Tavoitteena voi olla myös positiivisen tai negatiivisen velvollisuuden täyttäminen, toisin sanoen toimenpiteen toimeenpano tai siitä kieltäytyminen.

Sekä irtaimen omaisuuden luovuttamista koskevassa asiassa että tietyn toimenpiteen suorittamista koskevassa asiassa täytäntöönpano muunnetaan aina tietyn rahasumman maksuksi, jos ulosottovelallinen ei ole täyttänyt velvollisuuttaan.

Jos velallinen ei suorita maksua vapaaehtoisesti, kuten viimeksi mainitussa toimenpiteessä, velallisen omaisuutta tai oikeuksia ulosmitataan. Tietyissä yksittäistapauksissa ulosmittaus koskee kolmannen osapuolen omaisuutta (esim. silloin kun omaisuus on kiinnitetty lainan vakuudeksi tai se on kyseisen oikeustoimen kohteena velkojan tappioksi). Myöhemmin velkojalle tilitetään ulosmitatusta omaisuudesta saadut tulot tai hänelle siirretään ulosmitattu omaisuus tai tuloina saadut summat maksetaan tai omaisuus myydään ja tuotto luovutetaan velkojalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Millä edellytyksillä täytäntöönpanomääräys voidaan antaa?

2.1. Täytäntöönpanomääräykset

Täytäntöönpanomääräyksiä ovat tuomioistuinten tuomiot, määräykset ja päätökset, oikeusviranomaisen päätökset, jotka edellyttävät tietyn velvollisuuden täytäntöönpanoa, välitystuomioistuinten päätökset, virallisesti laaditut tai notaarin vahvistamat asiakirjat, joissa määrätään tai tunnustetaan jokin velvollisuus, yksityiset, velallisen allekirjoittamat asiakirjat, joiden perusteella määrätään tai tunnustetaan maksuvelvollisuus, jonka summa on määritelty tai määriteltävissä yksinkertaisilla laskutoimenpiteillä, tai joista seuraa velvollisuus luovuttaa tietty esine tai hoitaa tietty asia, ja asiakirjat, joiden voidaan katsoa olevan täytäntöönpanokelpoisia erityisen määräyksen perusteella (esim. sekit, vekselit, velkakirjat ja maksamismääräykset, jotka on laadittu täytäntöönpanomääräyksen muotoon), sekä asunto-osakeyhtiöiden kokousten pöytäkirjat.

2.2. Tuomioistuinkäsittelyn pakollisuus

Täytäntöönpanomääräysten täytäntöönpano edellyttää aina tuomioistuinkäsittelyä.

2.3. Toimivaltaisuus

Portugalilaisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanossa on toimivaltainen se ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, joka on tehnyt päätöksen.

Täytäntöönpanossa toimivaltainen on velallisen asuinpaikkakunnan tuomioistuin, jos vireillepanokanne on nostettu toisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai ylimmän oikeusasteen tuomioistuimessa. Jos kysymyksessä ei ole toimenpide, jossa osapuolena on tuomari, hänen puolisonsa, tietyt sukulaiset tai henkilöt, joiden kanssa hän asuu yhteisessä taloudessa, tapana on, että toimivaltainen on se tuomioistuin, jossa tuomari harjoittaa virkaansa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tässä tapauksessa toimivaltainen on sen tuomiopiirin tuomioistuin, joka sijaitsee lähimpänä.

Jos päätöksen on antanut välimies välimiesmenettelyssä Portugalissa, toimivaltainen tuomioistuin täytäntöönpanoasiassa on sen paikkakunnan paikallinen tuomioistuin, jonka alueella välimiesmenettely toteutettiin.

Muiden täytäntöönpanomääräysten osalta pätee yleinen sääntö, jonka mukaan täytäntöönpanoasiassa toimivaltainen on sen alueen tuomioistuin, jonka alueella velvollisuus on täytettävä.

Jos täytäntöönpanon tavoitteena on toteuttaa esineen luovutus tai velan perintä reaalivakuutta vastaan, toimivaltaisia ovat vastaavasti ne tuomioistuimet, joiden alueella esine tai luovutuksen kohteena oleva omaisuus sijaitsee.

Kun täytäntöönpano on suoritettava velallisen asuinpaikkakunnan tuomioistuimessa eikä hänellä ole kotipaikkaa vaan ainoastaan omaisuutta Portugalissa, täytäntöönpanovaltainen on sen paikkakunnan tuomioistuin, jonka alueella omaisuus sijaitsee.

2.4. Ulosottomies

Ellei laissa toisin säädetä, ulosottomies toteuttaa tuomarin valvonnan alaisena kaikki täytäntöönpanoprosessin toimenpiteet, kuten antaa tiedoksi haasteet, asiakirjat ja ilmoitukset.

Kyseisiä tehtäviä hoitaa kantajan tai tuomioistuimen kirjaamon nimeämä toimistoasianajaja, joka on rekisteröity kyseiseen aluetuomioistuimeen tai johonkin lähellä sijaitsevista aluetuomioistuimista. Ellei niissäkään ole saatavilla toimistoasianajajaa, tehtävään valitaan joku saman tuomiopiirin muihin aluetuomioistuimiin rekisteröityneistä toimistoasianajajista. Ellei tuomiopiirissä ole yhtään rekisteröitynyttä toimistoasianajajaa tai jos ilmaantuu jokin muu este, ulosottoasiamiehen tehtävää hoitaa tuomioistuimen virkamies tehtäväjaon sääntöjen mukaisesti. Tässä tapauksessa ulosottoasiamiehenä toimii asiaa käsittelevän tuomioistuimen osaston viranhaltija.

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanoon määrätty toimistoasianajaja on lainoppinut avustaja, joka harjoittaa erikseen määriteltyjä ulosottomiehen toimivaltaan kuuluvia sekä muita lakisääteisiä tehtäviä Câmara de Solicitadores -liiton (toimistoasianajajien liitto) valvonnan alaisena ja asiaa käsittelevän tuomarin toimintaohjeiden perusteella.

Täytäntöönpanotehtävään nimetty toimistoasianajaja voidaan vapauttaa tehtävistään vain asiaa käsittelevän tuomarin päätöksellä, viran puolesta tai kantajan pyynnöstä, silloin kun perusteena on vilpillinen tai huolimaton menettely tai asemasta johtuvan velvollisuuden vakava laiminlyönti. Asiasta annetaan tieto toimistoasianajajien liitolle (Câmara dos Solicitadores).

Oikeudenkäyntikulujen täytäntöönpanossa ulosottoasiamiehenä toimii aina tuomioistuimen viranhaltija.

Kun ulosottotehtävään määrätty ulosottomies on toimistoasianajaja, hän voi pyytää omalla vastuullaan toisen alueen ulosottomiestä hoitamaan ulosottotehtävän. Näin menetellään, jos toimenpiteet vaativat matkustamista täytäntöönpanoa hoitavan tuomiopiirin ja sen naapurituomiopiirin alueen tai Lissabonin ja Porton tuomiopiirin tapauksessa näiden suurkaupunkialueiden ulkopuolelle. Tätä menettelyä ei kuitenkaan noudateta, jos siihen liittyy esteitä tai vakavia ongelmia.

Täytäntöönpanoon määrätty toimistoasianajaja voi ryhtyä omalla vastuullaan ja Câmara de Solicitadores -liiton valtuuttaman työntekijänsä avustuksella myös muihin kuin ulosotto-, myynti-, maksu- tai muihin täytäntöönpanoluonteisiin toimenpiteisiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.5. Oikeusalan ammattilaiseen tukeutuminen

Jos toisen oikeusasteen tuomioistuimessa käsiteltävänä olevan täytäntöönpanoasian rahamääräinen arvo on yli 14 963,94 euroa, asianajajan käyttäminen on aina pakollista.

Täytäntöönpanoasioissa, joiden rahamääräinen arvo on 3 740,99–14 963,94 euroa, on nimettävä asianajaja vain jos täytäntöönpanosta on valitettu tai toimesta seuraa jokin muu oikeudellinen toimenpide.

Täytäntöönpanoasioissa, joiden rahamääräinen arvo on enintään 3 740,98 euroa, ei ole pakko nimetä edustajaa, ei edes silloin kun täytäntöönpanosta on valitettu. Sen sijaan eri osapuolet voivat osallistua asian käsittelyyn.

2.6. Täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut

Täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut koostuvat oikeudenkäyntikuluista ja maksuista. Kulut koostuvat ennakkomaksujen palautuksista, eri yhteisöjen erääntyneistä saatavista ja etukäteismaksuista, prosessiin tilapäisesti osallistuneiden osapuolten palkkioista, matkakuluista ja päivärahoista sekä oikeusapukulujen takaisinmaksusta valtiolle. Tähän sisältyvät mm. palkkiot ja ennakkomaksut sekä tuomioistuimen virkamiehelle koituneet haastekulut, jos velkoja niitä vaatii. Näihin kuluihin sisältyvät myös toimistoasianajajan palkkiot ja asianmukaisesti vahvistetut kulut sekä omaisuuden säilyttämiskulut, etenkin omaisuudenhoitajan palkkiot.

Toimistoasianajalle maksettava palkkio on vahvistettu lailla ja määräytyy suoritettujen toimenpiteiden perusteella.

2.7. Täytäntöönpanoperusteet

2.7.1. Saatavat

Saatavien määrän (täytäntöönpantavan velvollisuuden) on oltava täsmällisesti määritelty ja täytäntöönpanokelpoinen nettosumma.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.7.2. Velallinen

Täytäntöönpanon kohteena on henkilö, joka on nimetty velalliseksi täytäntöönpanoasiakirjassa.

Jos oikeus tai velvollisuus on siirtynyt perintönä, täytäntöönpano on suoritettava niiden henkilöiden perillisiä vastaan, jotka täytäntöönpanoasiakirjassa on merkitty velallisiksi. Kantajan on osoitettava täytäntöönpanokanteessa perintönä siirtymisen vahvistavat tosiasiat.

Kun velan reaalivakuutena on kolmannen osapuolen omaisuutta (reaalivakuuksia ovat palkan pidätykset, pantti, kiinnitys, etuoikeutetut saatavat, pidätysoikeus, takavarikko ja haltuunotto), velka ulosmitataan täytäntöönpanotilanteessa suoraan kolmannelta osapuolelta, jos kantaja haluaa käyttää oikeuttaan tällaiseen vakuuteen. Kanne voidaan nostaa myös suoraan velallista vastaan.

Kun täytäntöönpanoa on haettu ainoastaan kolmatta osapuolta vastaan ja tämän reaalivakuutena oleva rasitettu omaisuus todetaan riittämättömäksi, kantaja voi vaatia samassa oikeusprosessissa täytäntöönpanotoimien jatkamista velallista vastaan, kunnes velan on maksettu kokonaisuudessaan. Jos omaisuus kuuluu velalliselle mutta on kolmannen osapuolen hallussa, tämä voidaan haastaa suoraan oikeuteen yhdessä velallisen kanssa.

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpanon kohteena voi olla kaikki velallisen varallisuusarvoiset ja takavarikoitavissa olevat omaisuuserät. Lain mukaan erikoistapauksessa, joissa täytäntöönpanoa on haettu kyseistä osapuolta vastaan, voidaan takavarikoida kolmannen osapuolen omaisuutta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Takavarikointi rajoitetaan kuitenkin omaisuuteen, joka on tarpeen velan maksamiseksi ja ennakoitavien täytäntöönpanokulujen kattamiseksi, ja se edellyttää tiettyjen erikoisehtojen täyttymistä.

Takavarikoida voidaan vain sellaista omaisuutta ja sellaisia oikeuksia, jotka ovat rahallisesti arvioitavissa, ja näin ollen kyseeseen ei tule omaisuus, jota ei voi realisoida. On myös lakisääteisiä takavarikoinnin rajoitteita, jotka estävät tietynlaisen omaisuuden takavarikoimisen osittain tai kokonaisuudessaan tai vain tietyin ehdoin.

Takavarikointikiellossa ovat seuraavat:

  1. esineet tai oikeudet, joita ei voi luovuttaa
  2. valtion ja muiden julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden julkinen omaisuus
  3. esineet, joiden takavarikointi olisi vastoin hyvää tapaa tai jolle ei ole taloudellista perustetta vähäisen myyntiarvon vuoksi
  4. esineet, jotka on tarkoitettu erityisesti hartaustilaisuuteen
  5. hautamuistomerkit
  6. kotitaloudelle välttämättömät esineet, jotka sijaitsevat ulosottovelallisen pysyvässä asuinpaikassa, ellei ulosotossa ole nimenomaisesti kyse mainitun esineen hankintahinnan suorittamisesta tai sen kunnostamiskuluista, ja
  7. liikuntavammaiselle välttämättömät laitteet ja esineet, joita käytetään sairaanhoitoon.

Jos kyse ei ole reaalivakuuden takavarikoinnista velan maksua varten, ulosmittauskelvotonta on valtion omaisuus ja muiden julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden omaisuus, sellainen julkisten rakennusurakoiden ja palveluiden toimiluvan haltijoiden tai yleishyödyllisten oikeushenkilöiden omaisuus, joka on erikseen osoitettu niille yleishyödyllisten tehtävien suorittamiseksi. Takavarikointikiellossa ovat myös työnteossa tarvittavat laitteet ja ulosottovelallisen ammatinharjoittamiseen tai ammatilliseen koulutukseen tarvittavat esineet, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. ulosottovelallinen osoittaa esineet ulosmitattaviksi,
  2. täytäntöönpanon tarkoituksena on kyseisen omaisuuserän hankintahinnan tai korjauskulujen maksaminen,
  3. takavarikoitava varallisuuserä liittyy liiketoimintaan.

Ulosmittauskelvottomia ovat seuraavat:

  1. kaksi kolmasosaa kuukausipalkasta, palkkioista tai ulosottovelallisen saamista samanlaatuisista tuloista,
  2. kaksi kolmasosaa säännöllisesti maksetusta eläkkeestä tai muusta sosiaalietuudesta, vakuutuksesta, tapaturmakorvauksesta tai elinkorosta tai jostakin muusta samankaltaisesta elatusavusta. Viimeksi mainituissa tapauksissa ulosmittauskieltoon sovelletaan ylärajaa, joka vastaa kolmea kansallista minimipalkkaa kunkin ulosmittauspäivämäärän hetkellä, ja vastaavasti alarajaa, silloin kun ulosottovelallisella ei ole muita tuloja ja kun ulosmitattava velka ei ole ruokatavaraa, joka on yhden kansallisen minimipalkan määrää vastaava summa. Rahasumman tai käyttötilin saldon ulosmittauksessa määrä, jota ei voi ulosmitata, vastaa yhtä kansallista minimipalkkaa. Arvioituaan täytäntöönpantavan velan määrän ja luonteen sekä ulosmittausvelallisen ja hänen perheensä tarpeet, tuomioistuin voi poikkeuksellisesti vähentää kohtuulliseksi katsomakseen ajaksi tulojen ulosmitattavaa osaa. Velallinen voidaan vapauttaa jopa kokonaan ulosmittauksesta kuitenkin enintään vuodeksi. Velkojan pyynnöstä ja arvioituaan vaaditun velkasumman ja sen luonteen sekä ulosmittausvelallisen ja hänen perheensä elämäntilanteen ja tarpeet tuomioistuin voi keskeyttää edellä mainitun ulosmittauskelvottomuutta koskevan menettelyn soveltamisen tiettyyn pankkitilin osaan ja alentaa mainittua yhden kansallisen minimipalkan rajaa. Tätä käytäntöä ei kuitenkaan sovelleta eläkkeen tai sosiaalietuuden kohdalla.

Rahasumma ja pankkitalletus, jotka perustuvat sellaisen ulosmittauskelvottoman vaatimuksen täyttämiseen, jota ei voitu ulosmitata, ovat samaan tapaan ulosottokelvottomia kuin alkuperäinen varallisuuserä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lukuun ottamatta tapauksia, joita osapuolet eivät voi sopia, osapuolet voivat yhteisellä sopimuksellaan rajoittaa velallisen vastuun joihinkin osiin omaisuutta, jos velvollisuutta ei ole täytetty vapaaehtoisesti.

Ulosmittauskelpoisia ovat kiinteä ja irtain omaisuus, osto-oikeudet, palkkiot tai palkkatulot, pankkitalletukset, jakamaton omaisuus, yritysten osakkeet ja liikeyritykset.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

3.2.1. Miten täytäntöönpanotoimet vaikuttavat velalliseen, joka ei noudata niitä?

3.2.1.1. Voiko velallinen luovuttaa omaisuuttaan?

Ulosmittauksessa ulosottovelallinen menettää omaisuutensa laillisen hallinnan tai oikeuden siihen. Vaikka ulosottovelallinen luovuttaisi, rasittaisi tai vuokraisi ulosmitattavaa omaisuuttaan, tämä ei vaikuta ulosmittauksen täytäntöönpanoon.

Nykyään täytäntöönpanoasiassa ei ole tapana nimetä ulosottovelallista omaisuudenhoitajaksi. Ulosottovelalliselle annetaan tämä tehtävä vain poikkeustilanteessa, jos velkoja antaa siihen suostumuksensa tai jos ulosmitattava omaisuus käsittää velallisen käytössä olevan asunnon.

3.2.1.2. Voidaanko velalliselle määrätä seuraamuksia?

Jos ulosmittausvelallinen toimii omaisuudenhoitajana eikä täytä velvollisuuksiaan, hän voi menettää omaisuudenhoitotehtävän asiaa käsittelevän tuomioistuimen päätöksellä. Jos omaisuudenhoitaja ei täytä velvollisuuttaan esittää ulosmitattu omaisuus viiden päivän kuuluessa siitä, kun hän on saanut tähän määräyksen, eikä perustele laiminlyöntiään, tuomioistuin määrää välittömästi hoidetun omaisuuden arvoa vastaavat velallisen varallisuuserät ulosmitattavaksi. Lisäksi velallinen määrätään maksamaan ulosottokulut ja muut toimenpiteestä aiheutuneet kulut. Tällainen velallinen voidaan tuomita sakkoihin ja saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.2.2. Kolmansien osapuolten asema

3.2.2.1. Mitä velvoitteita pankilla on antaa tietoja ja jäädyttää tilejä?

Luottolaitoksilla, jotka on määrätty jäädyttämään velallisen pankkitilit, on velvollisuus ilmoittaa ulosottomiehelle 15 päivän kuluessa olemassa olevien saldojen summa tai se, ettei pankkitiliä ole olemassa tai siellä ei ole varoja.

Pankkitilien jäädyttäminen luottolaitoksissa, joilla on toimilupa ottaa vastaan talletuksia, tapahtuu yleensä sähköpostitse esitettävällä ilmoituksella ja vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.

Ilmoitus esitetään suoraan luottolaitokselle, ja siinä mainitaan erityisesti, että tilillä oleva summa tai ulosottovelallisen osuus siitä on jäädytetty ilmoituspäivämäärästä lukien ja että tiliä voi käyttää vain ulosottomies ulosmitattavan velan ja ennakoitujen ulosottokulujen arvoon saakka.

Luottolaitos vastaa ilmoituspäivämääränä tilillä olevien varojen käytöstä.

3.2.2.2. Minkälaisia seuraamuksia määrättyjen täytäntöönpanotoimien laiminlyönnistä seuraa?

Omaisuudenhoitajaksi nimetylle kolmannelle osapuolelle määrätään samat seuraamukset kuin kyseiseen tehtävään nimetylle ulosottovelalliselle.

3.2.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? Ovatko määräajat lakisääteisiä tai perustuvatko ne tuomioistuimen päätökseen?

Lakisääteisiä määräaikoja ei ole ja tuomioistuinten päätöksissä ei aseteta määräaikoja täytäntöönpanoasian ja siinä määrättyjen toimenpiteiden voimassaololle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vaikka lailla onkin säädetty voimassaoloajoista erityistapauksissa – kuten kiinteän omaisuuden ulosottorekisteröintien tapauksessa (ne raukeavat kymmenen vuoden kuluttua) – tämä ei kuitenkaan automaattisesti johda täytäntöönpanotoimien voimassaolon päättymiseen, koska rekisteröinnit voidaan uusia samanpituisiksi ajanjaksoiksi ilman uusintakertojen määrän rajoitusta.

Poikkeuksena tästä periaatteesta ulosottovelallinen voi hakea ulosottoasian kumoamista ja velkojan tuomitsemista virheellisen menettelyn aiheuttamien oikeudenkäyntikulujen maksuun, jos asian käsittely on keskeytynyt yli kuuden kuukauden ajaksi velkojan laiminlyönnin vuoksi (ts. ellei kyseisenä aikana ole esitetty minkäänlaista vaatimusta asian eteenpäin viemiseksi).

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Täytäntöönpanotoimea koskevaan päätökseen voi hakea muutosta, jos asian rahamääräinen arvo ylittää sille tuomioistuimelle asetetun rajan, jossa asia on ollut käsiteltävänä (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimille asetettu raja on 3 740,98 euroa), ja jos muutoksenhaun kohteena olevat päätökset aiheuttavat vastaajalle seuraamuksia, joiden rahamääräinen arvo vastaa vähintään puolta kyseiselle tuomioistuimelle asetetusta ylärajasta.

Ulosottovelallinen voi vastustaa täytäntöönpanoa myös haasteen saatuaan riippumatta siitä, onko hän saanut ilmoituksen siitä ennen ulosottoa vai sen jälkeen. Täytäntöönpanon vastustaminen ja ulosoton vastustaminen tulee yhdistää, ellei asianosaisia ole ennen sitä kutsuttu kuultavaksi. Ulosottovelallisen puolisolla on oikeus vastustaa täytäntöönpanoa tai ulosottoa, sillä myös hänet haastetaan oikeuteen, kun ulosotto koskee kiinteää omaisuutta tai liikeyritystä, jota ulosottovelvollinen ei voi luovuttaa vapaasti, tai jos se koskee pariskunnan yhteistä omaisuutta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos ulosotto tai muu tuomioistuimen määräämä takavarikointi tai omaisuuden luovutus loukkaa oikeusjutun ulkopuolisen tahon hallintaoikeutta tai muuta oikeutta, joka on yhteensopimaton ulosoton tai siihen liittyvien toimenpiteiden kanssa, vahinkoa kärsivä ulkopuolinen osapuoli voi esittää kanteen toimenpiteiden kumoamiseksi.

4.1. Kuka voi valittaa täytäntöönpanopäätöksestä?

Muutosta päätökseen hakee oikeusjutun hävinnyt asianosainen.

Päätöksestä voi valittaa ulosottovelallinen tai hänen puolisonsa, ja täytäntöönpanon kumoamista voivat hakea tahot, jotka eivät ole oikeusprosessin asianosaisia mutta joiden oikeuksia ulosoton paneminen täytäntöön loukkaisi.

4.2. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään valituksen?

Muutoksenhaun arvioinnissa toimivaltainen on sen tuomiopiirin toisen oikeusasteen tuomioistuin, missä muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen tehnyt ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sijaitsee.

Muutoksenhaku ja asiassa ulkopuolisen hakemus takavarikon kumoamiseksi etenevät rinnakkaisina prosesseina (yhteys täytäntöönpanoasiaan, mutta siitä riippumaton), ja ne ovat rakenteeltaan vahvistuskanteita (tällaisessa tapauksessa analysoidaan asianosaisten väitteitä, tutkitaan, kerätäänkö ehdotetut todisteet, ja tuomioistuin tekee päätöksen, jossa arvioidaan esitettyjä väitteitä ja niiden todenperäisyyttä). Tällaisen päätöksen laatimisessa toimivaltainen on tuomioistuin, jossa täytäntöönpanoasia käsitellään.

Sivun alkuunSivun alkuun

4.3. Onko valittamiselle määräaikaa?

Muutosta päätökseen on haettava 10 vuorokauden kuluessa tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta.

Täytäntöönpanoa tai ulosottoa voi vastustaa 20 vuorokauden kuluessa oikeuteen haastamisesta. Kun syy vastustukseen syntyy myöhemmän tapahtuman perusteella, määräaika lasketaan tapahtuma-ajankohdasta tai siitä alkaen, kun muutoksenhakija sai siitä tiedon.

Myös velallisen puoliso haastetaan, jos ulosotto koskee kiinteää omaisuutta tai liikeyritystä, jota ulosottovelallinen ei voi luovuttaa vapaasti, tai jos se koskee pariskunnan yhteistä omaisuutta. Velallisen puoliso voi valittaa täytäntöönpano- tai ulosottomääräyksestä 10 vuorokauden kuluessa tai saman määräajan kuluessa kuin ulosottovelallinen.

Oikeusprosessin ulkopuolisen henkilön on haettava toimenpiteiden kumoamista 30 vuorokauden kuluessa oikeuksiensa loukkaukseen johtaneiden toimenpiteiden tai niitä koskevan tiedon saannin päivämäärästä. Kyseistä muutoksenhakua ei voi tehdä enää sen jälkeen, kun omaisuus on oikeuden määräyksestä myyty tai pakkohuutokaupattu.

4.4. Mitä vaikutuksia valituksella on?

Valituksen vaikutus riippuu päätöksen luonteesta. Täytäntöönpanotoimenpiteestä tehtävä valitus ei yleensä johda täytäntöönpanon keskeyttämiseen.

Jos valitus koskee tapausta, jossa haastetta ei ole aiemmin esitetty, tuomioistuimen päätös ottaa valitus käsiteltäväksi keskeyttää täytäntöönpanon. Kun ulosottovelallisen haaste on toimitettu etukäteen, täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain ulosottovelallisen maksamaa takuuta vastaan. Lykkäys on mahdollista myös silloin, kun täytäntöönpanoperusteena käytetyn asiakirjan allekirjoitus kiistetään ja asiakirjatodiste esitetään välittömästi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hyväksytyn valituksen esittäminen lakkauttaa täytäntöönpanon joko kokonaan tai osittain.

Jos tuomioistuin päättää tapausta alustavasti tutkittuaan, että kolmannen osapuolen kumoamiskanne on aiheellinen, tuomioistuin lykkää täytäntöönpanoprosessia toistaiseksi kanteen kohteena olevan omaisuuserän osalta. Myös hallintaoikeus voidaan palauttaa väliaikaisesti kantajan pyynnöstä. Tuomioistuin voi kuitenkin asettaa ehdoksi takuun maksamisen.

5. Miten on toimittava, jotta toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Portugalissa? (Vanhempainvastuuseen liittyvät asiat, ks. ”Vanhempainvastuu – Portugali”)

PDF File (PDF File 16 KB)
5.1. Kuinka hakemus ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanosta on esitettävä ja mitä asiakirjoja siihen on liitettävä?

Kun todistus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta on saatu ja jos asiaa käsitellään Portugalissa, velan täytäntöönpanon hakija esittää tuomioistuimelle lailla vahvistetun mallin mukaisen hakemuksen. Hakemuksen allekirjoittaa kantaja tai häntä tuomioistuimessa edustava henkilö (ks. kohta 2.5 edellä, kun oikeusavustajan käyttö on pakollista) ja siinä pyydetään velan pakkoperintää.

Jos täytäntöönpano ei sisällä tunnustamisprosessia, hakemukseen on liitettävä kopio ja käännös ulkomaisen tuomioistuimen päätöksestä sekä todistus päätöksen tunnustamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Eurooppalaiseen täytäntöönpanomääräyksen täytäntöönpanossa kantajan on esitettävä samanlainen hakemus, johon liitetään oikeaksi osoitettu todistus täytäntöönpantavasta päätöksestä, oikeaksi osoitettu todistus eurooppalaisesta täytäntöönpanomääräyksestä sekä portugalinkielinen käännös, jonka on virallisesti vahvistanut tähän valtuutettu taho.

Kaikissa täytäntöönpanomenettelyissä noudatetaan Portugalin lainsäädäntöä.

5.2. Mille viranomaiselle tai tuomioistuimelle hakemus on toimitettava?

Täytäntöönpanoa koskeva hakemus on osoitettava vastaajan asuinpaikkakunnan tuomioistuimelle tai, jos hänellä ei ole asuinpaikkaa vaan ainoastaan omaisuutta Portugalissa, sen alueen tuomioistuimelle, jossa kyseinen omaisuus sijaitsee.

Jos alueella on täytäntöönpanotuomioistuin, hakemus lähetetään sille tiedoksi.

5.3. Millä kielellä hakemus on tehtävä?

Hakemus on laadittava portugalin kielellä.

Myös kaikki liitteet on käännettävä portugaliksi.

5.4. Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut? Kuka maksaa muut kulut?

Kantajan on maksettava tuomion täytäntöönpanosta aiheutuvat kulut.

Ks. edellä kohta 2.6.

Jos on pakko käyttää asianajajaa, myös hänen palkkionsa on maksettava.

5.5. Onko käytettävä asianajajaa? Jos on, miten hankin asianajajan Portugalista?

Ks. edellä kohta 2.5.

Portugalissa asianajajaliitoilla Ordem dos Advogados (www.oa.pt português) ja Câmara dos Solicitadores (www.solicitador.net português) on Internet-sivut ja hakukoneet, joiden avulla voi etsiä asianajajia ja muita oikeusalan ammattilaisia.

Lisätietoja

Lisätietoja on saatavissa seuraavista Internet-osoitteista:

  • http://www.stj.pt English - français - português - Supremo Tribunal de Justiça (korkein oikeus)
  • http://www.tribunalconstitucional.pt/ português - Tribunal Constitucional (perustuslakituomioistuin)
  • http://www.mj.gov.pt/ English - português - Ministério da Justiça (oikeusministeriö)
  • http://trl.pt/ português - Tribunal da Relação de Lisboa (Lissabonin ylioikeus)
  • http://www.trc.pt/ português - Tribunal da Relação de Coimbra (Coimbran ylioikeus)
  • http://www.tre.pt English - français - português - Tribunal da Relação de Évora (Évoran ylioikeus)
  • http://www.trp.pt português - Tribunal da Relação do Porto (Porton ylioikeus)
  • http://www.trg.mj.pt/ português - Tribunal da Relação de Guimarães (Guimarãesin ylioikeus)
  • http://www.pgr.pt/ português - Procuradoria Geral da República (tasavallan syyttäjälaitos)
  • http://www.cej.pt/ English - français - português - Centro de Estudos Judiciários (oikeudellinen koulutuskeskus, tuomareiden koulutuksesta vastaava laitos)
  • http://www.oa.pt/ português - Ordem dos Advogados (asianajajaliitto)
  • http://dre.pt/ português - Lainsäädäntö verkossa
  • http://www.solicitador.net/ português - Câmara dos Solicitadores (toimistoasianajajien liitto)
  • http://www.redecivil.mj.pt/ português - Ponto de Contacto de Portugal da Rede Judiciária Europeia em Matéria Civil e Comercial - Euroopan oikeudellisen verkoston (siviili- ja kauppaoikeus) yhteysviranomainen Portugalissa.

Huomautus

Näitä tietoja päivitetään ja muokataan vähitellen, eikä niitä ole tarkoitettu oikeusopilliseen käyttöön; ne pikemminkin kuvaavat lainsäädännön sisältöä ja lainsäätäjän käyttämää kieltä siten, että niissä pyritään välttämään tulkintoja ja esittämään yksinkertaistettu ja lyhyt tiivistelmä kunkin aiheen erityispiirteistä.

Näihin tietoihin tutustuminen ei korvaa mahdollisesti tarvittavaa ammattimaista oikeudellista neuvontaa.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta