Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Puola

Uusin päivitys: 24-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Puola

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Täytäntöönpanotoimien aloittamisen edellytykset: 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkätyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanotoimien kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan niitä laissa säädettyjä pakkokeinoja, joiden avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat pakottaa velallisen maksamaan velkansa velkojalle täytäntöönpanoasiakirjan nojalla.

Täytäntöönpanomenettelyllä tarkoitetaan kaikkia täytäntöönpanoon liittyviä toimia, jotka toteutetaan täytäntöönpanomenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen perusteella.

Täytäntöönpanomenettelystä vastaavat elimet:

  • lainkäyttöelimet päättävät menettelyn yhteydessä täytäntöönpanoasiakirjan täytäntöönpanokelpoisuudesta: oikeuden puheenjohtaja, alioikeus (sąd rejonowy), aluetuomioistuin (sąd okręgowy), muutoksenhakutuomioistuin (sąd apelacyjny);
  • täytäntöönpanoelimet osallistuvat varsinaiseen täytäntöönpanomenettelyyn: alioikeus, ulosottomies (komornik).

Menettelyn osapuolet:

  • täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista koskeva menettely;
  • varsinainen täytäntöönpanomenettely: täytäntöönpanoasiakirjassa mainitut velkoja ja velallinen ovat potentiaalisia osapuolia, kunnes täytäntöönpanomenettely aloitetaan.

Täytäntöönpanotoimet, joiden tarkoituksena on saada velallinen maksamaan velkansa:

  • pakkokeinot: tuomioistuimen määräämä sakko, joka voidaan muuntaa vapausrangaistukseksi, jos sitä ei makseta; velalliseen kohdistuva määräys turvata velkojan saatavat menettämisen uhalta; tuomioistuimen ulosottomiehelle antama kehotus poistaa velallisen vastustus velkojan hakemusta kohtaan; velkoja voi toteuttaa toimia velallisen kustannuksella; asunnon avaaminen; velallisen omaisuuden ja vaatteiden tutkinta; ulosottomiehen määräämä 500 zlotyn sakko, jos vastuullinen henkilö kieltäytyy perusteetta antamasta selitystä tai jos velallinen on laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa osoitteenmuutoksesta;
  • kiinteän tai irtaimen omaisuuden ulosmittaus;
  • ulosmitatun kiinteän tai irtaimen omaisuuden myynti julkisella pakkohuutokaupalla;
  • ulosmitatun irtaimen omaisuuden vapaa myynti sopimuksen perusteella;
  • yrityksen tai maatilan asettaminen pesänhoitajan hallintoon – velallisen irtaimen omaisuuden ulosmittaus ulosottomiehen toimesta;
  • häätö;
  • vanhempainvastuun piiriin kuuluvan lapsen siirtäminen pois huoltajuusoikeutensa menettäneen vanhemman luota.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely

Täytäntöönpanon perusteena on täytäntöönpanomääräyksellä täytäntöönpanokelpoiseksi todettu täytäntöönpanoasiakirja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanoasiakirjat:

  • tuomioistuimen päätös, joka on lainvoimainen tai jolla ei ole vielä lainvoimaa mutta joka on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen (välitöntä täytäntöönpanokelpoisuutta koskevan määräyksen nojalla)
  • tuomioistuimessa tehty sovinto
  • välimiestuomio
  • välimiesmenettelyssä tehty sovinto
  • muut tuomioistuimen päätökset tai tuomioistuimessa laaditut sopimukset ja asiakirjat, jotka lain mukaan on pantava täytäntöön oikeudellisen (eli tuomioistuimessa toteutettavan) täytäntöönpanomenettelyn mukaisesti
  • notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen hyväksyy saatavan täytäntöönpanon (ja johon sisältyy velvoite maksaa tietty rahasumma tai luovuttaa vastaava määrä kulutushyödykkeitä tai tietyt erikseen nimetyt esineet), jos asiakirjassa mainitaan päivämäärä, johon mennessä maksu on suoritettava tai omaisuus luovutettava
  • notaarin vahvistama asiakirja, jossa velallinen hyväksyy saatavan täytäntöönpanon ja johon sisältyy velvoite maksaa asiakirjassa mainittu tai siinä esitetyn laskukaavan avulla määriteltävä rahasumma
  • EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomiot, niiden laatimat tai vahvistamat sopimukset sekä EU:n jäsenvaltioissa laaditut viralliset asiakirjat, jotka on kyseisissä valtioissa vahvistettu eurooppalaisiksi täytäntöönpanoperusteiksi.

Täytäntöönpanoperusteeksi kelpaavat vain lainvoimaiset tuomioistuimen päätökset, joista on annettu täytäntöönpanomääräys tai jotka ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia (viran puolesta tai hakemuksesta annetun määräyksen nojalla). Kun kyseessä on välimiestuomio, kansallisen tuomioistuimen on ensin todettava se täytäntöönpanokelpoiseksi, minkä jälkeen on annettava täytäntöönpanomääräys, sillä täytäntöönpanokelpoisuuden toteaminen ei yksinään riitä täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen. Notaarin vahvistama asiakirja voi olla täytäntöönpanoperusteena, jos se täyttää siviiliprosessilaissa ja notariaatteja koskevassa laissa esitetyt vaatimukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muut täytäntöönpanoasiakirjat:

  • ote konkurssimenettelyyn liittyvästä saatavien luettelosta
  • ote saatavien luettelosta ja jäljennös konkurssimenettelyssä tehtyä sopimusta koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä
  • lainvoimainen pankkisopimus
  • maanmittausviranomaisen vahvistama sopimus
  • ammattiyhdistyskysymyksiä käsittelevässä sovittelulautakunnassa tehty sopimus
  • kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta ja myynnistä saatujen varojen jakamista koskeva suunnitelma
  • pankkilain nojalla annettu pankin täytäntöönpanomääräys, sen jälkeen kun tuomioistuin on todennut sen täytäntöönpanokelpoiseksi
  • ulkomaisten tuomioistuinten tuomiot tai niiden laatimat sopimukset, sen jälkeen kun puolalainen tuomioistuin on todennut ne täytäntöönpanokelpoisiksi
  • merioikeudellisia vaateita koskevan rahaston varojen jakamista koskeva suunnitelma
  • ns. varallisuuskomitean (Komisja Majątkowa) päätökset ja sen sääntelymenettelyssä tekemät sopimukset (joita säännellään Puolan tasavallan ja katolisen kirkon suhteista annetulla lailla).

Täytäntöönpanotoimien aloittaminen:

  • viran puolesta eli alioikeuden vaatimuksesta silloin kun tämä on mahdollista siviiliprosessilain nojalla
  • velkojan hakemuksesta, joka jätetään toimivaltaiseen alioikeuteen tai sen yhteydessä toimivalle ulosottomiehelle sen mukaan, kumpi on vastuussa täytäntöönpanomenettelystä
  • toimivaltaisen elimen vaatimuksesta (tuomioistuin tai yleinen syyttäjä, kun asia koskee sakkojen ja rahamääräisten seuraamusten, tuomioistuinmaksujen tai valtion kassaan suoritettavien käsittelymaksujen täytäntöönpanoa).

Täytäntöönpanotoimien aloittamista koskeva hakemus tehdään joko kirjallisesti tai merkitään pöytäkirjaan suullisen pyynnön perusteella. Täytäntöönpanoelimelle osoitettu kehotus aloittaa toimet on esitettävä kirjallisesti. Hakemukseen tai vaatimukseen on liitettävä täytäntöönpanomääräys.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velkojan ei tarvitse esittää hakemustaan edustajan tai toisen elimen välityksellä.

Ulosottomiehen palveluista perittävistä maksuista, menettelyyn liittyvistä kustannuksista ja täytäntöönpanomaksuista säädetään tuomioistuinten yhteydessä toimivista ulosotto- ja haastemiehistä ja täytäntöönpanosta 20. elokuuta 1997 annetussa laissa (Ustawa z dnia 20 sierpnia 1997 r. o komornikach sądowych i egzekucji; laki sellaisena kuin se on muutettuna).

Maksuja koskevat periaatteet:

  • rahasaatavien täytäntöönpano: 15 % vaateen arvosta
  • vaateen turvaaminen: 5 % vaateen arvosta sen jälkeen kun turvaamistoimi on toteutettu
  • omaisuuden takavarikointi: kiinteämääräinen 50 prosentin korvaus arvioidusta keskimääräisestä palkkiosta
  • kiinteän omaisuuden omistusoikeuden siirto, toimitusjohtajan nimittäminen yrityksen hallintoneuvostoon, häätö (esineet ja henkilöt): 40 prosentin korvaus arvioidusta keskimääräisestä palkkiosta
  • inventaarioluettelon tai muun omaisuusluettelon laatiminen: kiinteämääräinen 10 prosentin korvaus arvioidusta keskimääräisestä palkkiosta tuntia tai sen osaa kohti
  • omaisuuden siirtäminen velkojan omistukseen muissa tapauksissa: kiinteämääräinen 25 prosentin korvaus; jos täytäntöönpanotoimi joudutaan uusimaan hallinnan loukkauksen toistumisen vuoksi, korvausta korotetaan joka kerta 100 prosentilla
  • sinetöinti tai sinetöinnin poistaminen, jos samalla ei laadita inventaarioluetteloa: kiinteämääräinen 4 prosentin korvaus arvioidusta keskimääräisestä palkkiosta
  • poliisin apua vaativat toimenpiteet: kiinteämääräinen 25 prosentin korvaus
  • osallistuminen velallisen vastustuksen poistamiseen ja velallisen vangitsemismääräyksen toimittaminen: 25 prosentin korvaus; vangitsemismääräyksen toimittamisen ehtona on, että velkoja maksaa kyseisen korvauksen.
2.2. Täytäntöönpanotoimien aloittamisen edellytykset:

Velkojan hakemus, jonka liitteenä on täytäntöönpanoasiakirja. Hakemuksen sisältö on tärkeä (siinä on todettava vaade ja täytäntöönpanon toteuttamistapa eli se omaisuus, johon saatavien perintä on tarkoitus kohdistaa; kun täytäntöönpanotoimi koskee kiinteää omaisuutta, mainitaan kiinteistörekisteri ja tuomioistuin, jonka yhteydessä se toimii; kun täytäntöönpanotoimi koskee irtainta omaisuutta, sitä ei tarvitse yksilöidä hakemuksessa, koska täytäntöönpano voi periaatteessa koskea mitä tahansa velalliselle kuuluvaa irtainta omaisuutta).

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkätyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanotoimien kohteena?
  • irtain omaisuus
  • ansiotulot
  • pankkitilit
  • kiinteä omaisuus
  • alukset
  • muut saatavat ja omistusoikeuteen sisältyvät oikeudet.

Minkätyyppiseen varallisuuteen täytäntöönpano ei voi kohdistua?

  • koti-irtaimisto, liina- ja vuodevaatteet, pito- ja työvaatteet
  • elintarvikkeet ja lämmityspolttoaine velallisen ja hänen perheensä tarpeisiin yhden kuukauden ajaksi
  • yksi lehmä, kaksi vuohta tai kolme lammasta
  • ansiotyössä tarvittavat työkalut ja raaka-aineet yhden viikon tuotantoa varten, moottoriajoneuvoja lukuun ottamatta
  • rahavarat, jotka eivät ole täytäntöönpanotoimien kohteena (eli se osa palkasta, joka jää jäljelle, kun siitä on säännöllisesti ulosmitattu työlainsäädännön mukainen osuus) ja, jos velallinen ei ole työssä, rahavarat, jotka tarvitaan velallisen ja hänen perheensä ylläpitoon kahden viikon ajan
  • opiskelutarvikkeet, henkilökohtaiset paperit, ansiomerkit ja uskonnonharjoittamisessa käytettävät esineet sekä jokapäiväiset käyttöesineet, jotka voidaan myydä vain niiden arvoa selvästi alempaan hintaan, mutta joilla on velallisen kannalta merkittävä käyttöarvo
  • eräät aktiivisessa käytössä olevat maanviljeljysvälineet (ks. erityissäännökset)
  • viranhoitoon liittyvien kustannusten ja matkojen kattamiseen tarkoitetut rahavarat ja luontoisetuudet
  • tiettyihin tarkoituksiin osoitetut valtion varat (stipendit, tukitoimet), paitsi jos vaade on syntynyt näiden tavoitteiden toteuttamisen yhteydessä tai jos se liittyy elatusvelvollisuuteen
  • oikeudet, joita ei voi siirtää
  • velallisen saatavat valtiollisilta laitoksilta toimituksista, töistä tai palveluista, joiden toteuttaminen on kesken
  • henkilö- ja vahinkovakuutusten perusteella maksetut korvaukset.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Ellei täytäntöönpanoasiakirjassa toisin määrätä, se muodostaa perusteen, jonka nojalla siinä mainittu vaade voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan käyttäen hyväksi velallisen koko omaisuutta. Velallisella on oikeus vallita omaa omaisuuttaan, paitsi jos tuomioistuin on evännyt häneltä puolisona oikeuden vallita yhteistä omaisuutta itsenäisesti. Irtainta omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen aloittamisen yhteydessä ulosottomies kuitenkin ulosmittaa kyseisen omaisuuden ja laatii ulosmittauspöytäkirjan. Kiinteän omaisuuden luovutus ulosmittauksen jälkeen ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun, kun taas ulosmitattua irtainta omaisuutta koskeva täytäntöönpanomenettely voi kohdistua myös ostajaan. Ulosottomies voi kuitenkin painavista syistä missä tahansa menettelyn vaiheessa asettaa ulosmitatun irtaimen omaisuuden kolmannen henkilön, esimerkiksi velkojan, valvontaan. Kiinteää omaisuutta koskevan täytäntöönpanotoimen yhteydessä ulosottomies kehottaa ensin velallista maksamaan velkansa kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, ulosottomies aloittaa omaisuuden luetteloinnin ja arvioinnin. Ulosmittauksen jälkeen tapahtuva kiinteän omaisuuden luovutus ei vaikuta menettelyn myöhempään kulkuun. Ostaja voi osallistua menettelyyn velallisena. Oikeustoimet, jotka (yritystoimintaa esim. maatilan muodossa harjoittava) maksukyvyttömyysmenettelyyn joutunut velallinen toteuttaa sen jälkeen kun pesänhoitaja on aloittanut täytäntöönpanomenettelyn, katsotaan mitättömiksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos velalliselle on määrätty velvollisuus olla toteuttamatta tiettyjä toimia tai olla estämättä velkojan toimia eikä hän noudata tätä velvollisuutta, tuomioistuin voi määrätä hänelle velkojan hakemuksesta sakon, joka voidaan muuntaa vapausrangaistukseksi, jos sitä ei makseta. Tällaisessa tapauksessa siis velallinen, joka ei maksa hänelle pakkokeinona määrättyä sakkoa, voi joutua vankilaan.

Jos pankki rikkoo sääntöjä, jotka koskevat pankkitilien, myös säästötilien, ulosmittaukseen liittyviä pankin velvollisuuksia, se joutuu vastaamaan velkojalle tästä aiheutuvasta vahingosta. Pankkien yksityis- ja rikosoikeudellisesta vastuusta säädetään pankkilaissa. Rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuu myös henkilö, joka on antanut toimivaltaisille viranomaisille pankeista ja niiden asiakkaista virheellisiä tietoja tai salannut oikeita tietoja (sakko ja enintään 3 vuoden vapausrangaistus), sekä salassapitovelvollisuuden alainen henkilö, joka paljastaa tai käyttää hyväkseen pankkisalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja (enintään 1 miljoonan zlotyn sakko ja enintään 3 vuotta vankeutta).

3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Lainsäädännössä ei millään tavoin rajoiteta sitä, mihin mennessä täytäntöönpanoa on haettava. On kuitenkin otettava huomioon täytäntöönpanomenettelyyn liittyvät edellytykset (asia on mahdollista saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi, kansallinen lainkäyttövalta, oikeudenkäyntikelpoisuus ja asianosaiskelpoisuus). Jos nämä edellytykset eivät täyty, täytäntöönpano peruuntuu.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Täytäntöönpanopäätöksestä valittaminen:

  • ulosottomiehen toteuttamista toimista voi valittaa alioikeuteen viikon kuluessa toimen toteuttamisesta
  • valituksen hylkäämistä koskevaan tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta
  • ulosottomiehen päätöksellä määrätystä sakosta voi valittaa alioikeuteen
  • tuomioistuimen päätökseen peruuttaa em. päätös voi hakea muutosta
  • tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta, jos samanaikaisesti vireillä on sekä hallinnollinen että oikeudellinen täytäntöönpanomenettely
  • täytäntöönpanomääräyksen antamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta
  • menettelyn keskeyttämistä tai peruuttamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta
  • täytäntöönpanotoimien rajoittamista koskevaan tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta
  • velallinen voi valittaa täytäntöönpanosta kanneteitse
  • kun tuomioistuin on määrännyt irtaimeen omaisuuteen kohdistuvan täytäntöönpanon yhteydessä, että omaisuuden valvonnasta vastaavalle osapuolelle on korvattava tästä aiheutuneet kustannukset ja valvojan palkkio, päätökseen voi hakea muutosta
  • tuomioistuimen päätökseen, joka koskee irtaimen omaisuuden ulosmittaukseen liittyvien varojen vapauttamista, voi hakea muutosta
  • tuomioistuimen päätökseen, joka koskee kiinteän omaisuuden luettelointia ja arviointia täytäntöönpanoa varten, voi hakea muutosta
  • omaisuuden huutokauppaan liittyvistä ulosottomiehen toimista voi valittaa valvovalle tuomarille suullisesti
  • tarjousten hyväksymistä koskevaan tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta
  • ulosmitatun omaisuuden myynnistä saatujen varojen jakamista koskevan suunnitelman voi riitauttaa (kahden viikon kuluessa päivästä, jona suunnitelma on annettu tiedoksi ulosmittauspäätöksen tehneelle täytäntöönpanoviranomaiselle)
  • tuomioistuimen päätökseen, joka koskee omaisuuden jakoa koskevan suunnitelman riitauttamista, voi hakea muutosta
  • tuomioistuimen päätökseen, jonka mukaan velkoja voi toteuttaa toimenpiteitä velallisen kustannuksella, sekä päätökseen, jossa velallista kehotetaan toteuttamaan tiettyjä toimenpiteitä sen uhalla, että hänelle määrätään sakko, joka voidaan muuttaa vapausrangaistukseksi, ja kehotetaan häntä korvaamaan velkojalle aiheutunut vahinko, voi hakea muutosta
  • tuomioistuimen päätökseen, jolla tietty omaisuus suljetaan täytäntöönpanomenettelyn ulkopuolelle, voi hakea muutosta, kun menettelyn osapuolina ovat valtio ja liikeyritykset.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta