Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Alankomaat

Uusin päivitys: 09-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Alankomaat

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Täytäntöönpanoperusteet 2.1.
2.2. Tärkeimmät täytäntöönpanoa koskevat edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano-oikeus: yleistä

Käsittely päättyy tuomioistuimessa ratkaisuun, jossa saatetaan määrätä velallinen suorittamaan saatava velkojalle (esimerkiksi maksamaan rahasumma vahingonkorvauksena). Mikäli velallinen ei suorita saatavaa vapaaehtoisesti, velkoja voi täytäntöönpano-oikeuden avulla pakottaa velallisen suorittamaan sen. Täytäntöönpano-oikeudessa säädetään määräyksiä sisältävän tuomioistuimen ratkaisun täytäntöönpanosta. Tämän vuoksi täytäntöönpano-oikeus sisältää pakkokeinoja ja niiden soveltamista koskevia määräyksiä. Täytäntöönpanovaltuus on ulosottomiehillä, joiden tehtävänä on suorittaa täytäntöönpanotehtävät, jotta oikeus täyttyy velkojan osalta. Täytäntöönpano-oikeuden pakkokeinojen käytölle on olemassa kaksi edellytystä: on oltava olemassa täytäntöönpanoperuste (esimerkiksi täytäntöönpantava tuomio) ja peruste on ennen täytäntöönpanoa annettava tiedoksi niille, joihin täytäntöönpano kohdistuu.

Pakkokeinot

Tärkein pakkokeino on ulosmittaus. Tätä keinoa käsitellään tässä tekstissä laajemmin.

Muita pakkokeinoja ovat uhkasakko ja vapausrangaistus (vangitseminen).

Uhkasakko on tuomioistuimen ratkaisussa määrätty rahasumma, joka tuomitun on maksettava, mikäli hän ei täytä päävelvoitetta. Erityisesti yksinkertaistetuissa menettelyissä uhkasakkoa käytetään tehosteena. Uhkasakko voi liittyä vain sellaiseen päävelvoitteeseen, johon ei kuulu rahasumman maksamista. Esimerkkejä tällaisista tapauksista ovat tuomio luovuttaa tiettyjä asiakirjoja tai tuomioistuimen määräämä kielto käyttää tiettyä tavaramerkkiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vapausrangaistusta tai vangitsemista käytetään tehosteena, kun pyritään saamaan henkilö täyttämään tietty velvoite. Tuomioistuimet eivät käytä tätä mahdollisuutta usein, ja sen täytäntöönpano käytännössä on vielä harvinaisempaa. Vapausrangaistus on mahdollista ainoastaan silloin, kun tuomioistuin tuomitsee siihen.

Tärkeimmät täytäntöönpanoon liittyvät henkilöt ovat hakija (velkoja, joka hakee täytäntöönpanoa), vastaaja (velallinen, johon täytäntöönpano kohdistuu) sekä ulosottomies (valtion virkamies, joka hakijan pyynnöstä vastaa varsinaisesta täytäntöönpanosta).

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Täytäntöönpanoperusteet

Täytäntöönpanoperusteena voivat toimia alankomaalaisen tuomioistuimen antamat ratkaisut (tuomio, päätös, määräys), oikeelliset asiakirjat (julkisen notaarin laatimat asiakirjat) tai jotkin muut asiakirjat. Muista asiakirjoista, joita lain mukaan voidaan käyttää täytäntöönpanoperusteena, voidaan mainita seuraavat: yleisen syyttäjän antama täytäntöönpanomääräys, veroviranomaisten antama täytäntöönpanomääräys, välitystuomio, johon liittyy täytäntöönpanolupa, sekä sovintoratkaisun pöytäkirja.

Osapuolille annetaan maksutta tuomioistuimen ratkaisusta virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös (”grosse”), jonka yläreunassa on sanat ”In naam der Koningin” (kuningattaren nimissä). Tällä tavoin voidaan tunnistaa virallinen jäljennös, joka on siis täytäntöönpanoperusteena annettu tuomioistuimen ratkaisu. Täytäntöönpano voidaan toteuttaa ainoastaan esittämällä tämä virallinen jäljennös.

Sivun alkuunSivun alkuun

Myös julkisen notaarin laatimasta asiakirjasta voidaan antaa virallinen jäljennös.

Ulosottomies saa virallisen jäljennöksen esittämisen myötä täytäntöönpanovaltuudet. Velkoja voi itse antaa virallisen jäljennöksen ulosottomiehelle; hänen ei tarvitse käyttää tähän asianajajaa.

Ulosottomies antaa ennen täytäntöönpanoa täytäntöönpanoperusteen tiedoksi sille henkilölle, johon täytäntöönpano kohdistuu. Tarkoituksena on antaa tuomio tiedoksi vastapuolelle ja saattaa hänen tietoonsa se, että velkoja hakee tuomioistuimen ratkaisun täyttämistä.

Tiedoksiannosta ks. tiedoksiantoa koskevaa EU:n asetusta: neuvoston asetus (EY) N:o 1348/2000, annettu 29. toukokuuta 2000, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa.

Sekä ”Betekening en kennisgeving van stukken – Gemeenschapsrecht”.

Ulosottomiehet
Tehtävät täytäntöönpanon yhteydessä

Ulosottomies on täytäntöönpanossa keskeinen toimija. Hän hoitaa kaikki tehtävänsä täytäntöönpanoa hakevan henkilön toimesta. Toimeksianto tapahtuu antamalla ulosottomiehelle virallinen jäljennös. Ulosottomies ei yleensä tarvitse erillistä valtuutusta.

Ulosottomies voi täytäntöönpanon yhteydessä toteuttaa muun muassa seuraavat toimet:

  • täytäntöönpanoperusteen antaminen tiedoksi niille, joihin täytäntöönpano kohdistuu;
  • kehotus suorittaa saatava, esimerkiksi kehotus maksaa rahasumma;
  • maksun vastaanottaminen, jos velallinen suorittaa sen;
  • ulosmittaus.

Ulosottomies voi tarvittaessa saada apua poliisilta (esimerkiksi ulosmittauksessa).

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulosottomaksut

Ulosottomiesten viran hoitoon sovelletaan kiinteitä maksuja, jotka peritään velalliselta. Velkojille ei ole määrätty kiinteitä maksuja, vaan maksuista neuvotellaan ulosottomiehen kanssa. Velallisilta perittävät ulosottomaksut löytyvät 4. heinäkuuta 2001 tehdystä päätöksestä, joka sisältää tarkemmat säännöt ulosottomiesten virkatehtävistä ja ulosottomaksuista (Besluit tarieven ambtshandelingen gerechtsdeurwaarders Nederlands PDF File (PDF File 61 KB)).

Hinnat ovat voimassa 1. tammikuuta 2005 alkaen.

2.2. Tärkeimmät täytäntöönpanoa koskevat edellytykset

Täytäntöönpanolla on kaksi yleistä edellytystä:

  • on olemassa täytäntöönpanoperuste ja
  • peruste annetaan tiedoksi ennen täytäntöönpanoa niille, joihin täytäntöönpano kohdistuu.

Ks. kysymys 1.

Pakkokeinot

Tärkein pakkokeino on ulosmittaus, kuten edellä jo todettiin. Lisäksi on olemassa toimenpiteitä, joihin voidaan ryhtyä odoteltaessa täytäntöönpanoperusteen saamista. Toimenpiteitä voidaan hakea ennen ratkaisun antamista tai oikeudenkäynnin aikana tai jopa ennen sitä. Näitä toimenpiteitä kutsutaan turvaamistoimenpiteiksi, joiden tavoitteena on säilyttää oikeus. Turvaamistoimenpiteitä ovat esimerkiksi varokeinona suoritettava ulosmittaus, sinetöinti ja omaisuuden luettelointi. Tässä tekstissä käsitellään ulosmittausta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Ulosmittauksen kohteita voivat olla

  • irtain omaisuus, joka ei ole rekisterissä
  • henkilön osakkeisiin ja muihin arvopapereihin kohdistuvat omistus- ja käyttöoikeudet
  • kolmannen osapuolen hallinnassa oleva omaisuus (ulosmittaus kolmannelta osapuolelta)
  • kiinteä omaisuus
  • alukset
  • ilma-alukset.

Hakijalla on yleensä vapaus valita, minkä omaisuuden hän haluaa ulosmitattaviksi.

Periaatteessa kaikki velalliselle kuuluva omaisuus voidaan ulosmitata, mutta on kuitenkin olemassa ulosmittauskelvotonta omaisuutta. Elämisen kannalta välttämätöntä omaisuutta ei voida ulosmitata, esimerkkeinä vaatteet, elintarvikkeet, työvälineet, ammattikirjallisuus sekä koulutus-, taide- ja tiedeaineisto. Kun on kyse määräajoin suoritettavista maksuista, kuten palkasta, elatusavusta tai etuuksista, maksusta voidaan ulosmitata vain osa.

Julkiseen käyttöön tarkoitettua omaisuutta ei voida ulosmitata. Ulosmittausta voidaan samanaikaisesti hakea erilaiselle omaisuudelle, esimerkiksi irtaimelle ja kiinteälle omaisuudelle.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?
Irtaimeen omaisuuteen, joka ei ole rekisterissä, kohdistuvan ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Ulosmittauksen jälkeen toteutetuista velallisen toimista ei saa aiheutua haittaa velkojan oikeuksille. Jos velallinen esimerkiksi myy omaisuutta, ostaja ei periaatteessa voi esiintyä omaisuuden omistajana velkojaan nähden. Myös omaisuuden tuotto ulosmitataan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Osakkeisiin, arvopapereihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuvan ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Ei ole olemassa mitään erityisiä oikeusvaikutuksia.

Äänivalta säilyy ulosmittauksen ajan velallisella.

Kolmannen osapuolen hallinnassa olevan omaisuuden ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Tällaisessa tapauksessa velkoja hakee kolmannen osapuolen (ei siis velallisen) omaisuuden ulosmittaamista, koska kyseinen kolmas osapuoli on velalliselle velkaa tai koska hän pitää hallussaan velallisen omaisuutta. Ulosmittaus koskee siis velallisen omaisuutta, joka on kolmannen osapuolen hallussa. Velkojalla on suoja vastapuolen oikeustoimia vastaan. Ulosmittauksen jälkeen toteutetut oikeustoimet ovat pätemättömiä velkojaa vastaan.

Seuraavia kahta tapaustyyppiä esiintyy yleisesti: pankki- tai postisiirtotilivarojen ulosmittaus pankilta tai työntekijän palkan ulosmittaus työnantajalta.

Kiinteän omaisuuden ulosmittauksen oikeusvaikutukset

Ulosmittaus ilmoitetaan julkiseen rekisteriin. Ulosmittaus on voimassa kirjaamisajankohdasta alkaen. Myös kiinteästä omaisuudesta ulosmittauksen jälkeen saatava tuotto ulosmitataan. Velkojalla on suoja velallisen ulosmittauksen jälkeen suorittamia oikeustoimia vastaan. Kiinteän omaisuuden luovutus (myynti) on pätemätön velkojaa vastaan.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Tuomioistuimen ratkaisun täytäntöönpanokelpoisuus vanhenee pääsääntöisesti kahdenkymmenen vuoden kuluttua ratkaisun päivämäärää seuraavasta päivästä. Jos tuomioistuimen ratkaisun täytäntöönpanolle on asetettu edellytyksiä, joiden täyttyminen ei riipu ratkaisun vastaanottaneen henkilön tahdosta, täytäntöönpanokelpoisuus vanhenee kahdenkymmenen vuoden kuluttua näiden edellytysten täyttymistä seuraavasta päivästä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta silloin, jos maksu on ratkaisun mukaan suoritettava vuodessa tai sitä lyhyemmässä ajassa. Kun on kyse koroista, sakoista, uhkasakoista ja muista liitännäisseuraamuksista, vanhentumisaika ei, saatavan vanhentumisen keskeytystä tai pidennystä lukuun ottamatta, ole pidempi kuin pääasiassa annetun tuomion täytäntöönpanokelpoisuuden vanhentumisaika.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Täytäntöönpanoriidat

Siviilioikeuslakikirjan (Wetboek van Burgerlijke rechtsvordering) 438 § sisältää yleisen säännöksen riita-asioista täytäntöönpanon yhteydessä. Näitä riita-asioita kutsutaan täytäntöönpanoriidoiksi. Velallinen voi tällaisessa riidassa yrittää vastustaa täytäntöönpanoa. Riidan kohteena saattavat olla esimerkiksi täytäntöönpanoperusteen sisältö ja laajuus, niiden seikkojen vaikutus, jotka ovat ilmenneet ratkaisun (täytäntöönpanoperuste) antamisen jälkeen, ulosmittauksen oikeellisuus tai kysymys siitä, kenen omistukseen ulosmittauksen kohteena oleva omaisuus kuuluu. Velallinen voi täytäntöönpanoon liittyvässä riita-asiassa esimerkiksi osoittaa, että on kyse oikeuden väärinkäytöstä täytäntöönpanon hakijan puolelta tai että ulosmittaus on tuomioistuimen ratkaisuun nähden kohtuuton. Velallinen ei voi esittää valituksia ratkaisun sisällöstä. Tällaisessa tapauksessa on esitettävä vastustusilmoitus tai valitettava korkeampaan oikeusasteeseen tai korkeimpaan muutoksenhakutuomioistuimeen. Käytössä ovat nämä oikeuskeinot. Täytäntöönpanoriidassa riidan kohteena on siis ainoastaan täytäntöönpano. Pääasiaa, josta on jo annettu ratkaisu, ei käsitellä enää uudelleen.

Toimivaltainen tuomioistuin

Tuomioistuin on toimivaltainen kaikissa täytäntöönpanoriidoissa riippumatta siitä, mikä tuomari oli antanut täytäntöönpantavan ratkaisun. Tuomioistuin on toimivaltainen silloinkin, kun ratkaisun on antanut korkeampi oikeusaste tai korkein muutoksenhakutuomioistuin (Hoge Raad).

Alueellinen toimivalta. Alueellinen toimivalta on tuomioistuimella, joka on toimivaltaa koskevien yleisten säännösten mukaan toimivaltainen, tai sen tuomiopiirin tuomioistuin, jossa ulosmittaus tapahtuu tai tulee tapahtumaan, tai sen tuomiopiirin tuomioistuin, jossa täytäntöönpanon kohteena oleva omaisuus sijaitsee, tai sen tuomiopiirin tuomioistuin, jossa täytäntöönpano tapahtuu. Kaikkien Alankomaissa toteutettavien täytäntöönpanojen osalta on olemassa toimivaltainen alankomaalainen tuomioistuin.

Täytäntöönpanoriidat käsitellään yleensä yksinkertaistetussa menettelyssä. Tuomioistuin voi esimerkiksi keskeyttää täytäntöönpanon määräajaksi tai kumota ulosmittauksen.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 09-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta