Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Liettua

Uusin päivitys: 04-05-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Liettua

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan niiden velvoitteiden toteuttamista, joita oikeusmenettelyjen asianosaisille on asetettu tuomioistuinten päätöksillä. Toisin sanoen asianosaiset suorittavat toimet, joihin heidät tuomioistuimen päätöksessä velvoitetaan.

On tuomioistuimen päätöksiä, joita ei tarvitse panna erikseen täytäntöön. Tämä koskee esimerkiksi tuomioiden tunnustamista sekä oikeussuhteen lakkaamista, muuttamista tai vahvistamista koskevia päätöksiä.

Tuomioistuimen päätös voidaan panna täytäntöön joko vapaaehtoisesti asianosaisten toimesta (siis ilman täytäntöönpanotoimia) tai pakkokeinoja käyttäen.

Jos henkilö, jolle tuomioistuimen päätös on osoitettu, ei toteuta päätöstä vapaaehtoisesti, asianomaisella velkojalla on oikeus hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanomääräystä ja jättää saamansa määräys ulosottomiehelle. Ulosottomiehet ovat henkilöitä, joille valtio on antanut valtuudet toteuttaa velkojan pyynnöstä toimia sen varmistamiseksi, että tuomioistuimen päätös, jota ei toteuteta vapaaehtoisesti, pannaan täytäntöön pakkokeinojen avulla.

Tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanosta säädetään siviiliprosessilain VI luvussa (Täytäntöönpanomenettely) ja oikeusministerin määräyksellä vahvistetuissa erityisissä ohjeissa. Päätösten täytäntöönpanoa koskevia erityissäännöksiä on mahdollista sisällyttää muihinkin säädöksiin.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely

Tuomioistuimen päätökseen perustuvan täytäntöönpanomääräyksen jättää ulosottomiehelle henkilö, jolla on tähän valtuudet, eli kantaja tai hänen edustajansa. Jos määräyksen jättää edustaja, hänellä on oltava tähän lain vaatimusten mukaisesti myönnetty ja laadittu valtuutus. Tämä merkitsee, että luonnollisen henkilön antaman valtuutuksen on oltava notaarin vahvistama; oikeushenkilön antaman valtuutuksen voi hyväksyä myös kyseisen oikeushenkilön päätösvaltainen elin. Jos täytäntöönpanomääräyksen jättää ulosottomiehelle asianajaja tai asianajajan avustaja, hänen on toimitettava ulosottomiehelle myös asiakkaan kanssa tehty kirjallinen sopimus tai muu asiakirja, jossa vahvistetaan kyseisen edustajan oikeudet ja velvollisuudet ja niiden laajuus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asiakirjan hylkäämiselle ei ole mitään ilmeisiä perusteita, ulosottomiehen on ilmoitettava tästä kolmen päivän kuluessa täytäntöönpanoasiakirjan saatuaan. Kiireellisissä tapauksissa tällainen ilmoitus on annettava välittömästi.

2.2. Aineelliset edellytykset

Täytäntöönpanoasiakirja jätetään sille ulosottomiehelle, jonka toimialueella velallisella on asuinpaikka, työpaikka tai omaisuutta. Jos perintätoimien kohteena on oikeushenkilö, täytäntöönpanoasiakirja jätetään sille ulosottomiehelle, jonka toimialueella velallisen eli oikeushenkilön pääkonttori tai sen omaisuus sijaitsee.

Täytäntöönpanoasiakirja hyväksytään, kun kantaja maksaa täytäntöönpanomaksun ulosottomiehelle kokonaisuudessaan. Ulosottomies voi luopua maksusta kokonaan tai osittain tai lykätä maksua siihen asti, kunnes täytäntöönpanomenettely on päättynyt, jos tämä on aiheellista kantajan (luonnollinen henkilö) taloudellisen tilanteen perusteella. Jos täytäntöönpanoasiakirjan jättää oikeushenkilö, ulosottomiehellä on oikeus kieltäytyä maksulykkäyksestä, joka käsittäisi enemmän kuin puolet maksun kokonaismäärästä.

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Käytettävissä olevat täytäntöönpanotoimet ovat

  1. velallisen omaisuuteen, saataviin ja varallisuusoikeuksiin kohdistuva perintä;
  2. muiden henkilöiden hallussa oleviin velallisen rahavaroihin ja muuhun omaisuuteen kohdistuva perintä;
  3. muihin henkilöihin kohdistettu kielto siirtää rahaa tai muuta omaisuutta tai suorittaa velallisen puolesta muita velvoitteita;
  4. velallisen oikeuksia koskevien asiakirjojen haltuunotto;
  5. velallisen palkkaan, eläkkeeseen, etuuksiin tai muuhun tuloon kohdistuva perintä;
  6. tiettyjen velallisen hallinnassa olevien, tuomioistuimen päätöksessä mainittujen esineiden haltuunotto ja niiden luovuttaminen velkojan haltuun;
  7. velallisen omaisuuden hallinnointi ja tästä saadun tulon käyttäminen velkojan vaatimuksen maksuun;
  8. velallisen velvoittaminen toteuttamaan tiettyjä toimia tai pitäytymään niistä;
  9. kuittausoikeuden toteuttaminen;
  10. muut laissa säädetyt toimet.

Useampia täytäntöönpanotoimia voidaan toteuttaa samanaikaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Täytäntöönpanotoimet ja -menettelyt vaihtelevat sen mukaan, pannaanko täytäntöön rahamääräinen vai jokin muu velvoite ja kohdistuuko perintä velkojan varoihin, tuloihin tai muuhun omaisuuteen.

Jos täytäntöönpantava velvoite on rahamääräinen ja perintä kohdistetaan pankin tai kolmannen osapuolen hallussa oleviin velallisen varoihin, ulosottomies lähettää pankille tai muulle luottolaitokselle tai henkilölle asianmukaisen määräyksen, jossa niitä kehotetaan tarkistamaan, pitävätkö ne hallussaan rahavaroja velallisen lukuun, ja keskeyttämään niihin kohdistuvien maksujen suorittaminen siinä määrin kuin se on tarpeen perittävien määrien ja täytäntöönpanokulujen kattamiseksi. Kun ulosottomies saa pankilta vahvistuksen, että velallisen varoista tehtävät maksut on keskeytetty, velallisen varat ulosmitataan ja siirretään ulosottomiehen tilille.

Jos ulosottomies saa tietää, että velallisen varoja tai muuta omaisuutta on kolmannen osapuolen hallussa, kyseiset varat ulosmitataan. (Ulosottomiehellä on oikeus ottaa vastaan tällainen tieto ja myös tieto siitä, onko kolmannella velvollisuus maksaa varoja tai toimittaa muuta varallisuutta velalliselle).

Jos täytäntöönpano koskee rahavelvoitetta ja perintätoimet kohdistetaan velallisen tuloihin, ulosottomies toimittaa täytäntöönpanomääräyksen velallisen työnantajalle tai muulle henkilölle, jolta velallinen saa tuloa. Perittävän summan kattamiseen tarvittava määrä vähennetään velallisen palkasta ja siihen rinnastettavasta tulosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos täytäntöönpano koskee rahamääräistä saatavaa ja perintätoimet kohdistetaan velallisen omaisuuteen, kyseinen omaisuus ulosmitataan ja myydään. Perintätoimia ei voi kohdistaa velallisen rahavaroihin, jos velallinen toimittaa ulosottomiehelle näyttöä siitä, että kyseinen rahamäärä saadaan perittyä velallisen tuloista tehtävien lakimääräisten vähennysten kautta kuuden kuukauden kuluessa. Perintätoimia voidaan kohdistaa velallisen omistamaan ja hänen omana asuntonaan käyttämään asuntoon ainoastaan siinä tapauksessa, että perittävä määrä on suurempi kuin 7 000 Liettuan litiä. Tapauksissa, joissa energialaskuihin tai kunnallisiin tai muihin palveluihin liittyvien maksamattomien summien perimiseksi on ulosmitattu asunto, tuomioistuin voi velallisen tai hänen perheenjäsentensä pyynnöstä määrätä, ettei ulosottoa saa toimittaa asuinhuoneistosta tai talosta tai sen osasta, jossa kyseiset henkilöt ovat viimeksi asuneet ja jonka he tarvitsevat asunnokseen. Tehdessään asiaa koskevan päätöksen tuomioistuin ottaa huomioon lasten, vammaisten ja epäedullisessa asemassa olevien henkilöiden edut ja taloudellisen tilanteen.

Velallisen omaisuuden ulosmittaus merkitsee, että omaisuuteen kohdistetaan väliaikainen kieltomääräys tai sen omistusoikeutta tai omistusoikeuteen kuuluvia yksittäisiä oikeuksia (hallinnointi-, käyttö- tai luovutusoikeus) rajoitetaan.

Ulosmittauksen toimittaa tuomioistuin tai ulosottomies.

Tuomioistuin toteuttaa omaisuuden ulosmittauksen antamalla määräyksen väliaikaisen turvaamistoimen täytäntöönpanosta. Ulosmitattavan omaisuuden arvo ei saa ylittää saatavan määrää. Tuomioistuin voi peruuttaa tällaisen päätöksen asianosaisen pyynnöstä tai määrätynlaisissa tapauksissa omasta aloitteestaan. Kun tuomioistuin on tutkinut pääasian ja hylännyt kantajan vaatimuksen, väliaikaiset turvaamistoimet jäävät kuitenkin voimaan, kunnes pääasiaa koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi. Jos kantajan vaatimus täytetään sen jälkeen kuin tuomioistuin on soveltanut väliaikaisia turvaamistoimia, turvaamistoimet jäävät voimaan, kunnes tuomioistuimen päätös on pantu täytäntöön.

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanopäätöstä toimeenpanevan ulosottomiehen on allekirjoitettava ulosmittausmääräys velallisen omaisuuden ulosmittauksen yhteydessä. Ulosottomies voi peruuttaa ulosmittausmääräyksen ainoastaan, jos kyseessä on ulosmittaus, jonka hän toimittaa henkilökohtaisesti. Periaatteena on, ettei ulosottomies saa ulosmitata velallisen omaisuutta enemmän kuin mitä on tarpeen perittävän määrän ja täytäntöönpanokustannusten kattamiseksi.

Omaisuuden realisoinnista voi huolehtia yritys, jonka tehtävänä on muuttaa omaisuutta rahaksi tai muuksi omaisuudeksi. Tällöin omaisuus realisoidaan toimittamalla pakkohuutokauppa. Kun kyseessä on velalliselle tai vakuudenantajalle kuuluva ulosmitattu omaisuus, se siirretään velkojalle, myydään velallisen ehdottamalle ostajalle tai realisoidaan muulla tavoin. Sen mukaan, mistä syystä ulosmittaus toimitetaan ja minkälaatuisesta omaisuudesta on kyse, ulosmitatun omaisuuden realisoi lain edellytysten mukaisesti joko ulosottomies, valtion verotarkastusvirasto tai julkista arvopaperikauppaa harjoittava välittäjä tai liike.

Kiinteä omaisuus, muu lain mukaisesti velalliselle kuuluvaksi rekisteröity omaisuus ja muu irtain omaisuus, jonka yksikköhinta on enemmän kuin 100 000 Liettuan litiä, realisoidaan myymällä se huutokaupassa. Muunlaista omaisuutta voidaan realisoida muilla tavoin.

Velallisella on oikeus etsiä omaisuudelle ostaja ennen huutokaupan alkamista. Jos velallinen löytää ostajan ennen huutokauppaa, omaisuus on myytävä kyseiselle ostajalle. Omaisuus voidaan myydä velallisen löytämälle ostajalle vähintään ulosmittausmääräyksessä ilmoitettua arvoa vastaavasta summasta tai alemmasta summasta, jos tämä riittää kattamaan koko velan ja täytäntöönpanokustannukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulosmitatun omaisuuden realisoinnin myötä kaikki kyseiseen omaisuuteen liittyvät turvaamistoimet lakkaavat.

Jos velallisella on ulosottomiehelle luovutettujen täytäntöönpanoasiakirjojen mukaan vastasaatavaa velkojalta, ulosottomies suorittaa kyseisten summien kuittauksen säädetyn menettelyn mukaisesti. Jos koko määrä on säädetyn menettelyn mukaisesti mahdollista kattaa kuittaamalla, mitään muita pakkotäytäntöönpanotoimia ei toteuteta. Kuittausta ei voi käyttää elatusmaksujen perinnässä.

Muiden kuin rahamääräisten velvoitteiden täytäntöönpanoon sovellettavista vaatimuksista säädetään laissa erikseen.

Pantaessa täytäntöön lasten huoltajuuden siirtämistä koskevaa päätöstä otetaan menettelyyn mukaan ulosottomiehen lisäksi henkilö, jolle lapsen huoltajuus on määrä siirtää, sekä lastensuojeluviranomaisten edustaja. Lapsen edun puolustaminen on varmistettava.

Jos oikeuden päätöksellä on määritetty tietty omaisuus tai esine kantajalle kuuluvaksi, ulosottomies takavarikoi sen velalliselta ja siirtää sen kantajan haltuun.

Ainoastaan täytäntöönpanomääräyksessä nimenomaisesti mainittuja henkilöitä voidaan muuttaa sisään asuinhuoneistoon (tai heidät voidaan häätää) oikeuden päätöksen sisällön mukaisesti. Poliisilta voidaan tarvittaessa pyytää virka-apua.

Jos päätöstä, jonka mukaan suoritusvelvollisen (velallisen) on toteutettava tai lakattava toteuttamasta tiettyjä omaisuuden tai varojen siirtoon liittymättömiä toimia, ei toteuteta, ulosottomies laatii tästä muistion. Muistio toimitetaan edelleen täytäntöönpanopaikan alioikeudelle, joka antaa määräyksen, jonka mukaan alkuperäisessä päätöksessä mainitut seuraukset on saatettava voimaan (tämä merkitsee, että jollei vastaaja ole pannut päätöstä täytäntöön asetetun määräajan kuluessa, kantajalla on oikeus toteuttaa toimia tai lakkauttaa toimien toteuttaminen vastaajan varoja käyttäen; hänellä on oikeus periä tarvittavat kustannukset vastaajalta). Jos alkuperäisessä päätöksessä ei ole määräyksiä seurauksista, tuomioistuin tutkii, onko päätöksen täytäntöönpanoa koskevia järjestelyjä syytä muuttaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomioistuimen päätöksessä tarkoitetut toimet ovat sellaisia, että ainoastaan vastaaja itse voi ne toteuttaa (tai lakata toteuttamasta niitä), eikä hän noudata päätöstä, vastaajalle voidaan määrätä sakkoa kantajan hyväksi ja hänelle voidaan antaa määräys päätöksen täytäntöönpanoon sovellettavasta uudesta määräajasta. Sakon maksaminen ei vapauta vastaajaa velvoitteesta toteuttaa tuomioistuimen päätöksessä tarkoitettuja toimia (tai lakata toteuttamasta niitä).

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanomääräys voidaan yleensä jättää täytäntöönpantavaksi 10 vuoden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Määräaika kiireellisesti täytäntöönpantavien tuomioistuimen päätösten jättämiselle alkaa kulua päätöksen hyväksymispäivää seuraavana päivänä. Työpaikan palauttamista koskevat täytäntöönpanoasiakirjat voidaan jättää täytäntöönpantavaksi kuukauden kuluessa päätöksen hyväksymispäivästä.

Jos vaatimus koskee säännöllisesti toistuvaa maksusuoritusta, täytäntöönpanomääräys on yleensä voimassa koko sillä ajanjaksolla, jolla maksettavaksi määrätyt summat on suoritettava, ja määräaika kunkin maksun täytäntöönpanon hakemiselle alkaa päivämääränä, jona maksu erääntyy maksettavaksi.

Muiden viranomaisten tai toimielinten täytäntöönpanokelpoisten päätösten täytäntöönpanon hakemisen osalta on säädetty erityisistä määräajoista.

Jos tuomioistuin on pidentänyt täytäntöönpanoasiakirjan jättämiselle täytäntöönpantavaksi asetettua määräaikaa tärkeinä pitämiensä syiden vuoksi, tuomioistuin voi uusia pidennyksen, jollei laissa toisin säädetä.

Ulosottomiehen toteuttamat täytäntöönpanotoimet ovat voimassa, kunnes kyseinen ulosottomies peruuttaa ne. Jos ulosottomiehen toimien laillisuus riitautetaan valitusteitse ja tuomioistuin on todennut valituksen kokonaan tai osittain oikeutetuksi, valitusasiaa tutkiva tuomioistuin voi peruuttaa kaikki toteutetut toimet tai osan niistä.

Omaisuuden ulosmittaus ja muut tuomioistuimen asettamat väliaikaiset turvaamistoimet ovat voimassa, kunnes ne on peruutettu (tai korvattu toisella toimella), tuomioistuin on soveltanut niitä tai ylempi tuomioistuin on peruuttanut ne valituksen johdosta.

Ulosmitatun omaisuuden realisoinnin myötä kaikki kyseiseen omaisuuteen liittyvät turvaamistoimet lakkaavat.

Ks. myös vastaus kysymykseen 3.2.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Ulosottomiehen toimista voi valittaa viimeistään 10 päivää sen jälkeen kun valituksen tekijä sai tietää tai hänen olisi pitänyt tietää kyseisestä toimen toteuttamisesta tai laiminlyönnistä mutta kuitenkin enintään 30 päivän kuluessa toimen toteuttamisesta. Valitus jätetään siihen alioikeuteen, jonka tuomiopiirissä ulosottomies harjoittaa toimintaansa.

Tuomioistuimen toteuttamia toimia koskevista muutoksista tai niiden peruuttamisesta päättää alkuperäinen tuomioistuin – tai ylempi tuomioistuin, jos kyseessä on muutoksenhakuasia.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-05-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta