Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Italia

Uusin päivitys: 28-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Italia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
1.1. Luettelo täytäntöönpanolajeista, joilla täytäntöönpanon kohteena oleva henkilö voidaan velvoittaa tekemään jotakin, olemaan tekemättä jotakin tai maksamaan tietty summa. 1.1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.1.1. Mitä oikeudellisia ja muita asiakirjoja täytäntöönpano koskee? 2.1.1.
2.1.2. Onko tuomioistuimelta pyydettävä lupa täytäntöönpanoon? 2.1.2.
2.1.3. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen määräämän täytäntöönpanosta? 2.1.3.
2.1.4. Säännökset täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä, vastuusta ja valtuuksista 2.1.4.
2.1.5. Onko asianajajan tai muun oikeusalan asiantuntijan käyttö pakollista? 2.1.5.
2.1.6. Täytäntöönpanon kustannukset 2.1.6.
2.2. Millä edellytyksillä tuomioistuin voi käynnistää täytäntöönpanon? Mitä kyseisiltä saatavilta ja velallisilta edellytetään? 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimenpiteet 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.2.1. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanolla on velalliseen, joka ei hoida sitoumuksiaan? Saako hän edelleen pitää omaisuutensa hallussaan? Voidaanko hänelle määrätä seuraamuksia? 3.2.1.
3.2.2. Mitkä ovat vaikutukset kolmansiin? Mitä velvollisuuksia pankilla on siltä pyydettyjen tietojen ja talletettuja varoja koskevien rajoitusten suhteen? Millaisia seuraamuksia asetettujen rajoitusten noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa? 3.2.2.
3.3. Mikä on toimenpiteiden merkitys velalliselle? Onko menettelyn kestoa rajoitettu lailla tai voiko tuomioistuin rajoittaa sitä? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.
4.1. Kuka voi kiistää päätöksen? 4.1.
4.2. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 4.2.
4.3. Koska muutoksenhakuaika päättyy? 4.3.
4.4. Mikä on muutoksenhaun vaikutus? 4.4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan toimia, joilla oikeuden päätöksen perusteella (tai tiettyjen lain mukaan oikeuden päätöksiin rinnastettavien asiakirjojen perusteella) toteutetaan käytännössä henkilön (yksityishenkilön, yrityksen) oikeus saatavaansa toiselta henkilöltä.

Täytäntöönpano on siis menettely, josta on laissa erilaisia säännöksiä vaateen sisällöstä riippuen eli siitä riippuen, millaista saatavaa velkoja vaatii täytäntöönpanomenettelyn avulla velalliseltaan (erilaisista täytäntöönpanolajeista ks. vastaus kysymykseen 1.1). Luonteensa vuoksi täytäntöönpanomenettely edellyttää viranomaisten toimia, joita valvoo tuomioistuin, jota asianosaiset ovat pyytäneet valvomaan, että laissa säädettyjä menettelysääntöjä noudatetaan.

1.1. Luettelo täytäntöönpanolajeista, joilla täytäntöönpanon kohteena oleva henkilö voidaan velvoittaa tekemään jotakin, olemaan tekemättä jotakin tai maksamaan tietty summa.

Täytäntöönpano toteutetaan eri tavoin niiden toimenpiteiden (oikeuden päätökset tai muut asiakirjat, joilla on täytäntöönpanossa sama vaikutus) sisällöstä riippuen, jotka on toteutettava täytäntöönpantavan vaatimuksen toteutumiseksi. Täytäntöönpanomenettelyt jaetaan seuraaviin:

  1. Käytännössä yleisin on täytäntöönpano, jonka päämääränä on, että täytäntöönpanoa hakevalle henkilölle (velkojalle) luovutetaan rahasumma tai aineellista omaisuutta. Tätä menettelyä noudatetaan, kun velkojalla on oikeuden päätöksen tai vastaavan asiakirjan perusteella oikeus tiettyyn rahasummaan. Menettely on kaksivaiheinen: ensin ulosmitataan täytäntöönpanon kohteelle (velalliselle) kuuluvaa omaisuutta (rahavaroja tai muuta omaisuutta tietyin rajoituksin, ks. vastaus kysymykseen 3.1); sitten ulosmitattu rahasumma (jos ulosmittauksen kohteena ovat rahavarat) tai omaisuus taikka rahasumma, joka on saatu täytäntöönpanomenettelyssä toteutetun pakkomyynnin seurauksena (kun ulosmitattu omaisuus on muutettu rahaksi), luovutetaan velkojalle. Tähän ulosottomenettelyyn (espropriazione forzata) sovelletaan erilaisia säännöksiä sen mukaan, onko ulosoton kohteena kiinteä vai irtain omaisuus.
  2. Edelliseen täytäntöönpanomenettelyyn kuuluu myös erityinen menettely, jossa velkojan on mahdollista saada velalliselle kuuluvaa aineellista omaisuutta, joka on täytäntöönpanohetkellä sivullisen (kolmas henkilö, jolla ei ole osuutta riitaan) hallussa, tai saada aineellisen omaisuuden sijaan saatava, joka velallisella on sivulliselta (kolmannelta). Tällä menettelyllä velkoja saa saatavansa ensimmäisessä tapauksessa (velallisen omistaman mutta kolmannen hallussa olevan) omaisuuden ulosmittauksella; toisessa tapauksessa menettelyssä on mukana myös kolmas osapuoli ja velkoja tulee velallisen sijaan suhteessa kolmanteen. Tällöin kolmannen on täytettävä sopimusvelvoitteensa velallisen sijaan tulleen täytäntöönpanoa hakeneen velkojan hyväksi. Tämä täytäntöönpanolaji on perusteltu siksi, että myös saatavat ovat varallisuusarvoista omaisuutta ja kuuluvat henkilön varallisuusoikeuksien käsitteeseen: saatavat kolmansilta vähennetään velallisen varallisuudesta ja siirretään velkojan omaisuuteen. Tätä menettelyä kutsutaan ulosotoksi kolmansilta (espropriazione presso terzi).
  3. Toisessa täytäntöönpanolajissa päämääränä on luovuttaa velkojalle omaisuuseriä, jotka velallisen on määrä palauttaa (esim. vuokrakiinteistö vuokrasopimuksen päätyttyä) tai luovuttaa velkojalle (esim. omaisuus, jonka velallinen on jo myynyt velkojalle mutta jota ei ole vielä tosiasiallisesti luovutettu). Tämä menettely voi koskea sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Se poikkeaa a kohdassa kuvatusta siinä, että kyseessä ei ole omistuksen siirtyminen velalliselta (jolta omaisuutta on ulosmitattu) velkojalle vaan pelkästään omaisuuden palauttaminen sen oikealle omistajalle. Tätä menettelyä kutsutaan luovutusvelvoitteen täytäntöönpanoksi (esecuzione per consegna o rilascio).
  4. Kolmannessa täytäntöönpanolajissa on kyse siitä, että velkoja ei vaadi velalliselta omaisuutta vaan tietynlaista käyttäytymistä. Velallisen on – sopimusvelvoitteiden tai suoraan lain perusteella – tehtävä tietty asia (esim. tehtävä omistamassaan kiinteistössä rakennustöitä) tai oltava tekemättä tiettyä asiaa (esim. jätettävä tekemättä rakennustyöt, jotka ovat vastoin naapurikiinteistön omistajan oikeuksia). Täytäntöönpanomenettely antaa velkojalle mahdollisuuden teettää teko muilla velvollisuutensa laiminlyöneen velallisen kustannuksella (velvollisuus tehdä jotain) tai toteuttaa velallisen oikeudenvastaisesti toteuttaman teon purkaminen (velvollisuus olla tekemättä jotain). Tätä menettelyä kutsutaan tekemisvelvoitteen ja kieltovelvoitteen pakkotäytäntöönpanoksi (esecuzione forzata di obblighi di fare e di non fare).

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely
2.1.1. Mitä oikeudellisia ja muita asiakirjoja täytäntöönpano koskee?

Täytäntöönpano edellyttää muodollisen ja aineellisen edellytyksen täyttymistä. Tästä säännöstä ei ole poikkeusta. Muodollinen edellytys on täytäntöönpanoperuste eli asiakirja tai oikeuden päätös, joka lain mukaan on täytäntöönpanokelpoinen. Aineellinen edellytys liittyy täytäntöönpanoperusteen sisältöön, jonka on lain mukaan koskettava ”varmaa, selvitettyä ja perintäkelpoista” oikeutta. Varmuuden vaatimus on selkeä, koska täytäntöönpanoa ei voida toteuttaa, jos oikeuden olemassaolosta tai sen sisällöstä on epävarmuutta. Se, että oikeus on selvitetty ja perintäkelpoinen, tarkoittaa, että täytäntöönpanotoimen soveltamisalan on oltava alusta asti määritelty. Täytäntöönpanoperustetta (joka sisältyy oikeuden päätökseen) ei voida panna täytäntöön, jos välitön käytännön toteutus (rahasumma, jonka velallisen on maksettava velkojalle; luovutettavan omaisuuden määrittäminen; vaadittava teko tai tekemättä jättäminen, ks. edellä 1.1) ei ole mahdollinen tai jos määritettyä oikeutta ei jostain laillisesta syystä voida vaatia, koska jokin vaadittu lisäehto ei täyty. Jos nämä täytäntöönpanon ennakkoedellytykset eivät täyty ja täytäntöönpano on kuitenkin aloitettu, voidaan täytäntöönpano tältä osin alistaa tuomioistuimen valvontaan (ks. kohta 4).

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanoperuste eli lain säännösten mukaan laadittu asiakirja, joka on perusteena täytäntöönpanotoimien toteuttamiselle, voi olla oikeudellinen tai muu kuin oikeudellinen asiakirja.

Oikeudellisia asiakirjoja ovat kaikki päätökset ja ratkaisut, jotka tuomioistuin tekee tuomioistuinmenettelyssä ja jotka lain mukaan voidaan panna täytäntöön. Näitä ovat:

  1. lainvoimaiset tuomiot (joissa määrätään maksamaan, luovuttamaan omaisuutta tai käyttäytymään tietyllä tavalla), joihin ei voida hakea muutosta ylemmässä oikeusasteessa, tai väliaikaisesti täytäntöönpantavat tuomiot [yleensä kaikki ensimmäisen oikeusasteen tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia ellei muutoksenhakutuomioistuin ole määrännyt keskeyttämään täytäntöönpanoa];
  2. päätökset, joissa määrätään maksamaan rahasummia tilien selvityksen perusteella;
  3. tuomioistuinmenettelyssä tehdyt rahasummien maksamista koskevat päätökset, joita asianosaiset eivät kiistä;
  4. väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiset päätökset, joilla tutkintatuomari määrää asiakirjatodisteiden perusteella maksamaan rahasumman tai luovuttamaan omaisuutta;
  5. työriitojen ratkaisemiseksi tehdyt sovintopöytäkirjat;
  6. tietyn rahasumman maksamista tai irtaimen omaisuuden luovuttamista koskeva täytäntöönpanokelpoinen tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoiseksi määrätty tuomioistuimen määräys, joka on annettu asiakirjojen perusteella (jotka lain mukaan antavat varmuuden saatavan olemassaolosta);
  7. tuomioistuimen vahvistama häätö vuokrasopimuksen päättyessä tai kiinteistön vuokranmaksun laiminlyönnin vuoksi;
  8. täytäntöönpanokelpoiset välitystuomiot (päätökset, jotka on tehnyt oikeuslaitokseen kuulumaton elin, joka muodostuu osapuolten sopimuksella riitaa ratkaisemaan kutsutuista välimiehistä);
  9. määräykset, joilla työnantaja velvoitetaan maksamaan tietty rahasumma laittomasti irtisanotulle työntekijälle.

Muut kuin oikeudelliset asiakirjat ovat asiakirjoja, jotka on laadittu tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolella. Koska ne perustavat haltijalleen oikeuden, koska ne laaditaan tietyllä tavalla ja koska niiden käytöstä oikeudellisissa suhteissa on säännökset, myös vaihdannan nopeuden osalta, niillä on erityinen vaikutus. Siinä suhteessa ne vastaavat täytäntöönpanossa tuomioita ja muita täytäntöönpanokelpoisia tuomioistuimen päätöksiä. Kyseeseen tulevat lähinnä vekselit sekä velkakirjat, jotka on laissa säädetty täytäntöönpanokelpoisiksi (omat vekselit, pankkivekselit ja joidenkin pankkien liikkeeseen laskemat instrumentit), veroviranomaisten täytäntöönpanokelpoisiksi määräämät verovelat, notaarin vahvistamat vaihdettavat instrumentit, joissa ilmaistaan halu tai velvollisuus maksaa tietty rahasumma (mutta ei velvollisuutta tehdä tai olla tekemättä jotain) ja vuonna 2006 toteutetun uudistuksen jälkeen viranomaisen oikeaksi todistamat yksityiset asiakirjat siltä osin kuin ne koskevat maksuvelvollisuutta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.1.2. Onko tuomioistuimelta pyydettävä lupa täytäntöönpanoon?

Täytäntöönpanomenettelyn aloittamiseen ei tarvita tuomioistuimen lupaa, koska oikeuden sisältö on jo vahvistettu päätöksessä tai asiakirjassa (ks. edellä 2.1.1.). Riittää, että täytäntöönpanossa toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamo tarkastettuaan täytäntöönpanoperusteen (muodollisen) oikeellisuuden lisää siihen täytäntöönpanolausekkeen eli laissa säädetyn lausekkeen, joka velvoittaa viranomaisia (oikeuslaitosta ja viranomaisia, joilta tarvittaessa pyydetään virka-apua) toimimaan toimivaltansa puitteissa. Lausekkeen edellytetään vastaavan laissa säädettyä ja se on varustettava kirjaamon sinetillä. Notaarin vahvistamiin asiakirjoihin sovelletaan vastaavia säännöksiä (edellä 2.1.1).

2.1.3. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen määräämän täytäntöönpanosta?

Aineellinen toimivalta on yleisellä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimellaLain mukaan rauhantuomareilla, jotka ratkaisevat yhteiskunnassa yleisiä mutta taloudellisesti vähäarvoisia asioita, ei ole täytäntöönpanotoimivaltaa. Kun aineellinen toimivalta on määritetty, on määritettävä alueellinen toimivalta. Kun täytäntöönpano koskee kiinteää tai irtainta omaisuutta, toimivaltainen on omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuin (ks. edellä kohdan 1.1 alakohdat a ja c). Kun täytäntöönpano koskee kolmansien saatavia (edellä kohdan 1.1. alakohta b), toimivaltainen on sen paikan tuomioistuin, missä kolmas asuu. Kun täytäntöönpano koskee velvollisuutta tehdä tai olla tekemättä jotain (edellä kohdan 1.1. alakohta d), toimivaltainen on sen paikan tuomioistuin, missä velvollisuus on täytettävä. Asianosaiset eivät voi muuttaa laissa säädettyä aineellista toimivaltaa sopimuksella, sillä kyseessä on oikeuslaitoksen sisäinen työnjako, josta on päätetty yhteisen edun mukaisesti. Alueellisen toimivallan jakoa koskevilla säännöksillä ei sen sijaan ole samaa vaikutusta, sillä ne on laadittu asianosaisten etua ajatellen ja asianosaiset voivat tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta sopia keskenään toisin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.1.4. Säännökset täytäntöönpanoviranomaisten tehtävistä, vastuusta ja valtuuksista

Täytäntöönpano on annettu tehtäväksi ulosottomiehelle, joka on oikeuslaitokseen kuuluva viranomainen. Ulosottomies suorittaa täytäntöönpanon edellyttämät toimet. Hän voi tehdä tässä yhteistyötä muiden tahojen kanssa, esim. omaisuuden arvon määrittämisen asiantuntijan, omaisuudensäilyttäjän tai toimitsijamiehen, jonka säilytettävänä tai hallinnassa omaisuus on. Äskettäin tehtyjen muutosten seurauksena tuomioistuin voi kiinteistöä koskevassa täytäntöönpanomenettelyssä antaa myynnin ja siihen liittyvät toimet notaarin tehtäväksi. Tuomioistuin voi kuitenkin aina valvoa ja ohjata viranomaisille uskottujen täytäntöönpanotehtävien suorittamista. Jos täytäntöönpanossa ilmenee ongelmia tai ristiriitoja, saatuaan asiasta tiedon ulosottomieheltä, notaarilta tai asianosaisilta täytäntöönpanoa valvova tuomioistuin kutsuu asianosaiset koolle ja antaa ohjeita.

2.1.5. Onko asianajajan tai muun oikeusalan asiantuntijan käyttö pakollista?

Täytäntöönpanomenettely vastaa rakenteeltaan oikeudenkäyntimenettelyä, sillä sitä johtaa tuomioistuin. Menettely toteutetaan toimin, joihin tuomioistuin antaa luvan tai jotka se toteuttaa kuultuaan asianosaisia, ja se voi johtaa myös varsinaiseen oikeudenkäyntiin (ks. kohta 4). Täytäntöönpanomenettelyssä tarvitaan menettelyn luonteen vuoksi aina puolustusasianajaja.

2.1.6. Täytäntöönpanon kustannukset

Erilaisilla täytäntöönpanomenettelyillä ei ole kiinteää hintaa. Menettelyn kustannukset voivat vaihdella sen mukaan, kuinka monimutkaisista toimista on kyse (omaisuuden arvosta voidaan joutua pyytämään asiantuntijalausunto, voidaan joutua nimeämään omaisuudensäilyttäjä tai toimitsijamies, joilla on oikeus palkkioon, voidaan joutua ilmoittamaan lehdissä ja Internetissä omaisuuden myynnistä jne.). Yleissäännön mukaan täytäntöönpanoa hakeva velkoja maksaa ensin kustannukset, jotka peritään lopuksi velalliselta. Asianajajayhteisön maksuluettelossa (jota on lain mukaan pakko noudattaa) määritetään tarkasti puolustusasianajajille maksettavien palkkioiden vähimmäis- ja enimmäismäärät, joiden perustana on asian luonne ja rahallinen arvo.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Millä edellytyksillä tuomioistuin voi käynnistää täytäntöönpanon? Mitä kyseisiltä saatavilta ja velallisilta edellytetään?

Muodolliset ja aineelliset edellytykset täytäntöönpanon käynnistämiselle ja täytäntöönpanoasiakirjojen luokittelu on esitetty jo edellä (vastaus kysymykseen 2.1.1). Italian lainsäädäntöön sisältyy vielä yksi edellytys, joka ei oikeastaan kuulu täytäntöönpanomenettelyyn vaan edeltää sitä: velkojan on ennen täytäntöönpanon käynnistämistä lähetettävä velalliselle asiakirja (precetto), jossa velkoja pyytää velallista täyttämään tälle (tuomion ym. perusteella) kuuluvan velvollisuuden vapaaehtoisesti, asettaa määräajan ja ilmoittaa muussa tapauksessa ryhtyvänsä pakkotäytäntöönpanoon. Tämän muodollisuuden tarkoituksena on antaa velalliselle määrätty aika täyttää velvollisuutensa vapaaehtoisesti ja välttää täytäntöönpano ja samalla asettaa velkojalle määräaika (90 päivää), jonka kuluessa täytäntöönpano on käynnistettävä.

3. Täytäntöönpanotoimenpiteet

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Periaatteessa kaikki omaisuus, kiinteä ja irtain, sekä kaikki velallisen saatavat ovat täytäntöönpanon kohteena, koska ne ovat velkojan saatavien takeena. Lainsäädännössä on kuitenkin säädetty lukuisia poikkeuksia omaisuuden luonteen tai tehtävän perusteella. Tiettyä henkilökohtaista omaisuutta ei ole perinteisesti voinut ulosmitata: uskonnon harjoittamisessa käytettävät esineet, jokapäiväisessä elämässä välttämättömät esineet (vaatteet, kodinkoneet, huonekalut jne.), ellei ole kyse huomattavan arvokkaista esineistä, henkilökohtaiset asiakirjat (kirjeet, käsikirjoitukset ym.), elleivät ne ole osa kokoelmaa. On myös rajoituksia, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Työntekijöiden saatavia eli palkkaa julkiselta tai yksityiseltä työnantajalta voidaan ulosmitata ainoastaan tiettyyn rajaan asti (yleensä enintään viidennes; eri työntekijäryhmille on omat säännöksensä), jotta työntekijä–velallinen voi tyydyttää perustarpeensa. Velallisen työssään tarvitsemia välineitä, esineitä ja kirjoja voidaan ulosmitata ainoastaan hyvin tiukoin rajoituksin. Seuraavia saatavia ei voi ollenkaan ulosmitata: sosiaalietuudet taloudellisissa vaikeuksissa oleville ja vammaisille, elatussaatavat eli taloudellista apua tarvitsevalle perheenjäsenelle suoritettavat maksut (vanhemmilta lapsille, puolisolta toiselle jne.). Muitakin rajoituksia on säädetty velkojan edun ohittavien vaateiden suojaamiseksi. Tärkeimpiä tapauksia ovat sellaiset, joissa ulosoton kohteena oleva velallinen on viranomainen: on säädetty, että 1) joissakin tapauksissa ulosotto voidaan käynnistää vasta tietyn ajan jälkeen, jotta viranomaisilla on mahdollisuus suorittaa laissa säädetyt julkisyhteisöiltä vaadittavat tilinpäätösmenettelyt, 2) jotkut yhteiskunnallisesti merkittävät perustarpeiden täyttämiseen tarkoitetut julkiset rahastot (esim. huumeiden torjuntaan tarkoitetut rahastot) eivät voi olla ulosoton kohteena. Lisäksi on säännöksiä, joilla rajoitetaan tiettyjen arvopaperien, kuten osakkeiden tai osuustoiminnallisten yritysten osuuksien ulosottoa. Näillä vältetään sivullisten henkilöiden tulo yhtiöön täytäntöönpanomenettelyn seurauksena (suostumussäännöt).

Sivun alkuunSivun alkuun

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?
3.2.1. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanolla on velalliseen, joka ei hoida sitoumuksiaan? Saako hän edelleen pitää omaisuutensa hallussaan? Voidaanko hänelle määrätä seuraamuksia?

Täytäntöönpanomenettelyssä velallisen omaisuuteen kohdistetaan rajoituksia seuraavasti: ulosottomies, jolla on täytäntöönpanoa koskeva päätös, suorittaa omaisuuden tai rahasumman etsinnän, joka kohdistuu velallisen kotiin, tämän henkilöön tai kolmansiin. Ulosottomiehellä on lupa mennä velallisen kotiin, tarvittaessa virkavallan avustuksella, jos häntä estetään. Kun täytäntöönpanon kohteena oleva omaisuus on määritetty, suoritetaan ulosmittaus, joka käynnistää täytäntöönpanon. Velalliselta on ulosmittauksen alettua kielletty kaikki sellaiset toimet, jotka voivat vähentää menettelyn kohteena olevaa omaisuutta. Kiinteää omaisuutta koskeva ulosmittaus merkitään kiinteistörekisteriin, jolloin se tulee kolmansien tietoon. Tämän jälkeen ulosottomies luovuttaa saamansa rahavarat, velkakirjat ja arvoesineet tuomioistuimen kirjaajalle. Muu omaisuus, erityisesti kiinteä omaisuus, annetaan omaisuudensäilyttäjän haltuun (tai tietyissä olosuhteissa velallisen haltuun, esim. jos tämä asuu kiinteistössä). Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin antaa omaisuudensäilyttäjälle tai toimitsijamiehelle ohjeet, kuinka toimia, kunnes omaisuus myydään tai luovutetaan velkojalle. Näiden ohjeiden noudattaminen on omaisuudensäilyttäjän tai toimitsijamiehen vastuulla, ja he voivat joutua siviilioikeudelliseen vastuuseen (vahingoista) tai rikosoikeudelliseen vastuuseen rikoslain eri säännösten perusteella, jos omaisuus vähenee, tuhoutuu tai menettää arvoaan heidän tahallisen tai tuottamuksellisen toimintansa seurauksena.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulosmittaus on peruuttamaton. Täytäntöönpanosta vastaava tuomioistuin voi velallisen pyynnöstä hyväksyä, että omaisuuden (tai kolmansilta olevien saatavien) sijaan ulosmitataan rahasumma, jonka velallinen voi maksaa erissä. Lisäksi, jos omaisuuden arvo on selvästi suurempi kuin ulosmitattavan saatavan määrä ja menettelyn kustannukset, tuomioistuin rajoittaa ulosmittauksen kohdetta jättämällä kyseisen omaisuuden tai osia siitä ulosmittauksen ulkopuolelle.

3.2.2. Mitkä ovat vaikutukset kolmansiin? Mitä velvollisuuksia pankilla on siltä pyydettyjen tietojen ja talletettuja varoja koskevien rajoitusten suhteen? Millaisia seuraamuksia asetettujen rajoitusten noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa?

Kun ulosmittaus on suoritettu, omaisuus on täytäntöönpanomenettelyn alainen. Tämä tarkoittaa, että omaisuuteen tämän jälkeen kohdistuvat toimet eivät vaikuta täytäntöönpanomenettelyyn, vaikka ne olisivat muodollisesti päteviä, vaan täytäntöönpano jatkuu ja se viedään päätökseen näistä toimista riippumatta. Pankkihenkilöstöllä on samanlainen vastuu kuin omaisuudensäilyttäjillä ja toimitsijamiehillä (edellä 3.2.1), ja he eivät saa antaa tietoja talletuksia, käyttötilejä ja arvopapereita koskevista rajoituksista, ellei täytäntöönpaneva tuomioistuin ole antanut tähän lupaa.

3.3. Mikä on toimenpiteiden merkitys velalliselle? Onko menettelyn kestoa rajoitettu lailla tai voiko tuomioistuin rajoittaa sitä?

Kuten on todettu (edellä 3.2.1), täytäntöönpano merkitsee, että velallinen ei voi käyttää oikeutta omaisuuteensa (tai voi käyttää sitä vain tuomioistuimen määräämissä rajoissa). Tarkoituksena on velkojan oikeuksien toteutuminen, ja menettelyä jatketaan, kunnes omaisuus on myyty tai luovutettu velkojalle. Kun ulosmittaus on suoritettu, velkojan on tietyn ajan kuluessa pyydettävä oikeutensa toteutumiseksi tarvittavien muodollisuuksien täyttämistä. Jos omaisuuden myyntiä tai luovutusta ei ole pyydetty määräajan päättyessä, ulosmittauksen voimassaolo lakkaa ja menettely päättyy (voidaan kuitenkin käynnistää uusi täytäntöönpanomenettely).

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

4.1. Kuka voi kiistää päätöksen?

Täytäntöönpanomenettely on tuomioistuimen valvonnan alainen. Vastustamalla täytäntöönpanoa velallisen ja muut menettelyn kohteet voivat alistaa täytäntöönpanon tuomioistuimen valvontaan. Täytäntöönpanoa voi vastustaa velallinen tai kuka tahansa, jolle velkojan toimet aiheuttavat vahinkoa (esim. sen vuoksi, että katsoo täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden kuuluvan itselleen). Vastustaminen voi tapahtua sekä ennen täytäntöönpanoa että sen aikana. Velallisen ja kolmannen katsotaan vastustavan täytäntöönpanoa, jos he subjektiivista tai objektiivisista syistä kieltävät oikeuden toteuttaa täytäntöönpano. Lisäksi on mahdollista riitauttaa täytäntöönpanoa koskevia asiakirjoja, jos niissä on muotovirheitä.

4.2. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Ensimmäisessä tapauksessa (täytäntöönpanon vastustaminen) tuomioistuin, jolla on kyseisellä alueella toimivalta ratkaista kyseisen sisältöinen asia, ratkaisee asian erillisellä tuomiolla. Täytäntöönpanoasiakirjat sen sijaan kiistetään siinä tuomioistuimessa, joka valvoo täytäntöönpanoa. Tuomioistuin tutkii asian ja antaa tuomionsa. Kummassakin tapauksessa muutosta voi hakea vain kassaatiotuomioistuimessa (vuoden 2006 uudistuksen jälkeen).

4.3. Koska muutoksenhakuaika päättyy?

Täytäntöönpanoa voi vastustaa sekä ennen menettelyn alkamista että sen aikana, eikä mitään erityistä määräaikaa ole, kunhan se tapahtuu ennen täytäntöönpanomenettelyn päättymistä. Täytäntöönpanoasiakirjat sen sijaan on riitautettava viiden päivän kuluessa kyseisen asiakirjan laatimisesta.

4.4. Mikä on muutoksenhaun vaikutus?

Tuomioistuin voi painavista syistä keskeyttää täytäntöönpanon ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet vahinkojen estämiseksi. Jos täytäntöönpano on edennyt saatujen varojen luovuttamisvaiheeseen, keskeyttäminen on pakollista.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta