Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Unkari

Uusin päivitys: 24-01-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Määritelkää täytäntöönpanon käsite

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan muita kuin riita-asioita koskevaa siviilioikeudellista menettelyä, jolla tuomioistuimen päätöksiin ja muihin lainsäädännössä määrättyihin asiakirjoihin sisältyvät velvoitteet pannaan täytäntöön julkisen vallan pakkotoimin.

Kuvailkaa lyhyesti täytäntöönpanotoimia, joiden tarkoituksena on saada vastaaja tekemään jotakin, pidättymään jonkin tekemisestä tai suorittamaan maksu

Pakkotoimilla rajoitetaan osittain velallisen omistusoikeutta ja osittain hänen henkilökohtaisia oikeuksiaan. Omaisuuteen kohdistuvista pakkotoimista vastaa tuomioistuin tai ulosottomies, kun taas henkilöön sovellettavat pakkotoimet toteuttaa poliisi tuomioistuimen tai ulosottomiehen antaman määräyksen perusteella. Keskeiset omaisuuteen kohdistuvat pakkotoimet ovat seuraavat:

  • palkan ja muiden tulojen pidättäminen,
  • irtaimiston ulosmittaus ja myynti,
  • luottolaitoksessa olevien varojen takavarikointi, pankkitilien sulkeminen,
  • kolmannelta henkilöltä olevien saatavien ulosmittaus,
  • kiinteän omaisuuden ulosmittaus ja myynti,
  • sakkojen määrääminen.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely
Koskeeko täytäntöönpanokelpoisuus sekä tuomioistuinten päätöksiä että muita päätöksiä?

Täytäntöönpano tuomioistuimen kautta koskee ensisijaisesti tuomioistuinten päätöksiä. Lisäksi tuomioistuimen kautta voidaan panna täytäntöön erilaisten oikeudellisten elinten päätöksiä (esim. notaarien määräykset, kurinpitoelinten päätökset) sekä julkisiin asiakirjoihin (kuten notaarien asiakirjoihin) sisältyviä velvoitteita. Suurin osa muista kuin tuomioistuinten päätöksistä on samalla hallintoelinten päätöksiä, joihin voidaan soveltaa myös hallinnollista täytäntöönpanoa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Edellyttääkö täytäntöönpano tuomioistuimen päätöstä?

Täytäntöönpano ei pääsääntöisesti edellytä tuomioistuimen muodollista päätöstä, vaan tuomioistuin antaa määräyksen täytäntöönpanosta niin sanotulla täytäntöönpanokelpoisella asiakirjalla. Eräissä tapauksissa, esimerkiksi kun on kyse turvaamistoimista, täytäntöönpanosta kuitenkin määrätään päätöksellä.

Millä tuomioistuimella on toimivalta määrätä täytäntöönpanosta?

Pääsääntöisesti täytäntöönpanosta määrää se ensimmäisen asteen tuomioistuin, joka on käsitellyt myös täytäntöönpanon perusteena olevaa asiaa. Jos täytäntöönpanon perusteena ei ole tuomioistuimen päätös vaan jokin muu asiakirja, kuten notaarin asiakirja, täytäntöönpanosta määrää velallisen asuinpaikan tai kotipaikan tai näiden puuttuessa täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuin. Jos täytäntöönpanon perusteena on ulkomaisen tuomioistuimen päätös, täytäntöönpanosta määrää paikallinen tuomioistuin, joka on toimivaltainen velallisen asuinpaikan tai kotipaikan tai näiden puuttuessa täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sijaintipaikan mukaisen läänin tuomioistuimen tuomiopiirissä. Budapestissa vastaava tuomioistuin on Budan alemman oikeusasteen tuomioistuin. Muut toimivaltaa koskevat säännöt sisältyvät tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanosta vuonna 1994 annettuun lakiin LIII.

Kuvailkaa ulosottomiehen roolia, tehtäviä ja valtuuksia

Täytäntöönpanomääräykset toteuttaa ulosottomies. Riippumattomat paikalliset ulosottomiehet ja läänien ulosottomiehet ovat virkamiehiä ja hoitavat virkatehtäviä. Ulosottomiesten toimenpiteet sitovat kaikkia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yksityisoikeudellisia saatavia perivät pääasiassa paikalliset ulosottomiehet. Oikeusministeri nimittää nämä itsenäisessä oikeudellisessa asemassa toimivat virkamiehet määrätyn paikallisen tuomioistuimen yhteyteen tietylle toimivalta-alueelle. Ulosottomiehet eivät ole valtion palveluksessa, vaan he saavat palkkionsa asiakkailta korvauksena työstään.

Läänin ulosottomiehet suorittavat valtion oikeudellisten saatavien ulosmittausta, ja he ovat läänien tuomioistuinten virkamiehiä. Ulosottomiesten toimivalta-alue vastaa sen läänin tuomioistuimen toimivalta-aluetta, jonka palveluksessa he ovat. Ulosottomiesten toimiluvista päättää läänin tuomioistuimen puheenjohtaja.

Voiko täytäntöönpanoa hakea asianajajan tai muun oikeudellisen asiantuntijan välityksellä?

Täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen voi jättää tuomioistuimelle siviilioikeudenkäyntiin sovellettavien yleisten sääntöjen mukaisesti. Hakemuksen voi esittää myös asianajajan välityksellä, mutta asianajajan käyttö ei ole välttämätöntä.

Ilmoittakaa erityyppisten täytäntöönpanotoimien kustannukset

Täytäntöönpanon kustannukset muodostuvat lähinnä ulosottomiehen palkkiosta, ulosottomaksusta ja korvauksista, joista säädetään ulosottomiesten palkkioita koskevassa asetuksessa 14/1994. (IX. 8.) IM. Palkkio riippuu ulosmitattavien saatavien suuruudesta: mitä suurempi ulosmitattava rahasumma, sitä suurempi palkkio. Sen sijaan tiettyjen toimien täytäntöönpanosta maksettava palkkio riippuu ulosottomiehen niihin käyttämästä ajasta. Ulosottomiehelle on korvattava asetuksessa määrätyt, oikeaksi todistetut käteismenot, jotka ovat aiheutuneet täytäntöönpanon yhteydessä. Sen lisäksi hänellä on oikeus saada kertakorvaus, jonka suuruus on 50 prosenttia palkkiosta. Ulosottomaksun suuruus riippuu ulosottomiehen ulosmittaamien saatavien arvosta. Sen sijaan yksittäisille täytäntöönpanotoimille on määritelty kiinteä maksu. Oikeusavun yhteydessä sovellettavaa kustannusten alentamista voidaan hyödyntää myös täytäntöönpanossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos täytäntöönpanoa hakeva henkilö on osoittanut olevansa vähävarainen, hänen ei tarvitse maksaa täytäntöönpanon kustannuksia ennakkoon eikä suorittaa lainkaan tuomioistuimen täytäntöönpanomääräyksestä normaalisti perittäviä maksuja.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Aineelliset edellytykset
Millä perusteella tuomioistuin antaa luvan saatavia koskevaan täytäntöönpanotoimenpiteeseen?

Tuomioistuin antaa määräyksen täytäntöönpanosta, jos täytäntöönpanon perusteena on lainvoimainen tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoinen päätös, jossa asetettu määräaika on umpeutunut.

Elatusapuun sovelletaan sääntöä, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä yli kuusi kuukautta aiemmin erääntyneiden elatusapuerien täytäntöönpanosta, jos täytäntöönpanoa hakeva henkilö uskoo, että elatusapurästi saattaa johtua velallisen vilpillisestä toiminnasta, tai jos velkoja on laiminlyönyt perintätoimet pätevästä syystä. Ulkomaisen päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä tuomioistuin tarkistaa myös, että täytäntöönpano on lainsäädännön, kansainvälisen sopimuksen, vastavuoroisuuden periaatteen tai unionin sääntöjen mukaista.

Millä perusteella tuomioistuin antaa luvan velallista koskevaan täytäntöönpanotoimenpiteeseen?

Tuomioistuin ottaa huomioon ne velallista koskevat tiedot, jotka täytäntöönpanoa hakeva henkilö ilmoittaa hakemuksessa, kuten:

  • velallisen nimi ja tiedot, jotka tarvitaan velallisen tunnistamiseksi,
  • olosuhteista riippuen velallisen asuinpaikka, työpaikka, kotipaikka tai toimipaikka ja täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden sijaintipaikka (täytäntöönpanoa hakevan henkilön on ilmoitettava ainakin yksi näistä tiedoista).

Tuomioistuin voi määrätä täytäntöönpanosta vain, jos sillä on käytössään edellä mainitut tiedot velallisesta.

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?
Täytäntöönpanoa voidaan soveltaa seuraavan tyyppiseen omaisuuteen:
  • pankkitilillä olevat varat; lain mukaan yksityishenkilöiden varat on kuitenkin vapautettu täytäntöönpanosta tiettyyn rajaan asti,
  • irtain omaisuus; välttämätöntä irtaimistoa, joka on lain mukaan vapautettu täytäntöönpanosta, ei kuitenkaan voida ulosmitata, esimerkiksi:
  • välttämättömät vaatekappaleet,
    • huonekalut, joiden määrä vastaa velallisen perheen kokoa,
    • velallisen sairauden takia tarvitsemat lääkkeet.
  • kiinteä omaisuus (tyypistä, käyttötarkoituksesta, omaisuuteen kohdistuvista oikeuksista tai kielloista sekä kiinteistörekisteriin merkityistä seikoista riippumatta); täytäntöönpanosta on kuitenkin vapautettu sellainen kiinteä omaisuus, jonka ei selvitystilamenettelyn aikana voida katsoa kuuluvan velallisen omaisuuteen.
  • Edellä lueteltujen lisäksi täytäntöönpano koskee muun muassa velallisen palkkaa, eläkettä tai muita ansiotuloja (täytäntöönpanoa sovelletaan tietyn rajan ylittäviin tuloihin), osakkeita ja saatavia kolmannelta henkilöltä.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?
Voiko velallinen, joka ei noudata täytäntöönpanomääräystä, edelleen määrätä omaisuudestaan?

Jos irtaimistoa tai pankkitili asetetaan takavarikkoon, velallisella ei ole enää niihin määräämisoikeutta. Siinä tapauksessa että takavarikoitu omaisuus ulosmitataan, se ei enää ole velallisen omistuksessa. Jos taas kiinteää omaisuutta ulosmitataan, velallinen voi edelleen määrätä omaisuudesta. Velallinen voi myös luovuttaa kiinteää omaisuutta, mutta täytäntöönpano-oikeus siirtyy rasitteena omaisuuden mukana.

Sivun alkuunSivun alkuun

Määrätäänkö velallisille rangaistus, jos hän ei noudata täytäntöönpanomääräystä?

Tuomioistuin voi määrätä velalliselle enintään 500 000 forintin sakot, jos hän ei noudata täytäntöönpanomääräykseen pohjautuvia lakisääteisiä velvoitteita tai jos hän estää täytäntöönpanon toteuttamisen.

Jos velallinen turvautuu täytäntöönpanon yhteydessä fyysiseen vastarintaan, ulosottomies voi kääntyä poliisin puoleen, jolla on oikeus soveltaa velalliseen pakkotoimia.

Jos velallinen vastustaa aktiivisesti (väkivalloin) ulosottomiehen toimintaa, hänet voidaan asettaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rikokseksi katsotaan myös se, jos velallinen ottaa ulosmitatun esineen pois takavarikosta, rikkoo täytäntöönpanon yhteydessä laitetun sinetin tai avaa suljetun tilan, jossa ulosmitattua tai takavarikoitua tavaraa säilytetään.

Onko pankilla velvollisuus toimittaa tietoja ja sulkea tilejä?

Pankin on toimitettava ulosottomiehelle tämän pyytämät tiedot velallisesta ja velallisen rahavaroista sekä annettava ulosottomiehen määräyksestä tälle tietty summa velallisen tililtä tai eräissä tapauksissa suljettava pankkitili. Pankki on siviilioikeudellisessa vastuussa ulosottomiehen määräysten noudattamisesta.

Millaisia seuraamuksia voidaan soveltaa kolmansiin henkilöihin, jotka eivät noudata täytäntöönpanomääräystä?

Jos pankki ei noudata täytäntöönpanomääräykseen pohjautuvia sitoumuksia, sille voidaan määrätä sakko ja sitä voidaan vaatia maksamaan saatavat, jotka ovat jääneet saamatta pankin virheen takia. Samantyyppinen vastuu on velallisen työnantajalla, jonka on pidätettävä ulosottomiehen määräämä summa velallisen palkasta. Vastuu ulottuu lisäksi henkilöihin, jotka on täytäntöönpanomenettelyssä velvoitettu yhteistyöhön.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?
Onko lainsäädännössä tai tuomioistuimen päätöksessä asetettu määräaikaa?

Saatavia koskeva täytäntöönpano on toimitettava siviilioikeuden sääntöjen mukaisessa määräajassa (saatavien vanhentumisaika on yleensä 5 vuotta). Määräaika alkaa kulua päivästä, jona tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen. Jos täytäntöönpanoa koskeva hakemus tehdään saatavien vanhentumisen jälkeen, täytäntöönpanomääräystä ei voida enää antaa eikä aiemmin käynnissä olleita toimia voida käynnistää uudelleen. Mikä tahansa täytäntöönpanotoimi katkaisee vanhentumisajan kulumisen. Sama koskee oikeudenkäyntiä, joka käynnistetään maksuvelvoitteen toteuttamiseksi. Vanhentumisaika alkaa sen jälkeen kulua uudelleen.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

a) Täytäntöönpanokirjan ja täytäntöönpanolausekkeen peruuttaminen

Siinä tapauksessa, että tuomioistuin määrää täytäntöönpanosta niin sanotulla täytäntöönpanokelpoisella asiakirjalla eli täytäntöönpanokirjalla, on kyseisestä asiakirjasta mahdollista valittaa, ja asiakirja voidaan peruuttaa, jos tuomioistuin toteaa, ettei asiakirjan antamiselle ollut perusteita.

  • Kuka voi pyytää täytäntöönpanokirjan tai täytäntöönpanolausekkeen peruuttamista?

Pyynnön täytäntöönpanokirjan tai täytäntöönpanolausekkeen peruuttamiseksi voi esittää joko velallinen tai henkilö, joka alun perin haki täytäntöönpanoa. Myös tuomioistuin voi viran puolesta peruuttaa täytäntöönpanokirjan tai ‑lausekkeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Mille tuomioistuimelle kyseinen pyyntö on esitettävä?

Pyyntö on esitettävä sille tuomioistuimelle, joka on antanut määräyksen täytäntöönpanosta.

  • Mihin mennessä pyyntö on esitettävä?

Pyynnön esittämiselle ei ole asetettu määräaikaa, vaan sen voi tehdä milloin tahansa.

  • Mitä pyynnöstä seuraa?

Jos tuomioistuin suostuu pyyntöön, se tekee päätöksen täytäntöönpanokirjan tai ‑lausekkeen peruuttamisesta. Asianosainen voi valittaa päätöksestä.

b) Täytäntöönpanomääräystä koskeva valitus

Jos täytäntöönpanosta on tehty muodollinen päätös, voi päätöksestä valittaa.

  • Kuka voi kiistää päätöksen?

Päätöksestä voi valittaa joko velallinen tai henkilö, joka alun perin haki täytäntöönpanoa.

  • Mille tuomioistuimelle valitus on tehtävä?

Valitus tehdään sille tuomioistuimelle, joka on antanut määräyksen täytäntöönpanosta, ja osoitetaan toisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Toisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen valitusten arvioinnissa.

  • Mihin mennessä valitus on tehtävä?

Valitus on tehtävä 15 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta.

  • Mitä valituksesta seuraa?

Jos täytäntöönpanomääräyksen antaneen tuomioistuimen päätös on aineellisen oikeuden osalta oikea, toisen asteen tuomioistuin vahvistaa päätöksen. Päinvastaisessa tapauksessa päätöstä muutetaan. Jos menettelysääntöjä on rikottu, toisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa päätöksen ja määrää täytäntöönpanomääräyksen antaneen tuomioistuimen tekemään uuden päätöksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

c) Täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan peruuttamista koskeva valitus
  • Kuka voi kiistää päätöksen?

Täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan peruuttamista koskevasta päätöksestä voi valittaa henkilö, joka alun perin haki täytäntöönpanoa.

  • Mille tuomioistuimelle valitus on tehtävä?

Valitus tehdään sille tuomioistuimelle, joka on antanut määräyksen täytäntöönpanosta, ja osoitetaan toisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Toisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan valitukset.

  • Mihin mennessä valitus on tehtävä?

Valitus on tehtävä 15 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta.

  • Mitä valituksesta seuraa?

Jos täytäntöönpanomääräyksen antaneen tuomioistuimen päätös on aineellisen oikeuden osalta oikea, toisen asteen tuomioistuin vahvistaa päätöksen. Päinvastaisessa tapauksessa päätöstä muutetaan. Jos menettelysääntöjä on rikottu, toisen oikeusasteen tuomioistuin kumoaa päätöksen ja määrää täytäntöönpanomääräyksen antaneen tuomioistuimen tekemään uuden päätöksen.

Sen jälkeen kun täytäntöönpanosta on annettu määräys, ulosottomies toteuttaa itsenäisesti täytäntöönpanon edellyttämät pakkotoimet. Tähän ei tarvita tuomioistuimen valtuutusta. Täytäntöönpanoasioissa on käytössä erityinen vastustuskanne. Vastustuskanteen voi nostaa velallinen, täytäntöönpanoa alun perin hakenut henkilö tai joku muu asianosainen. Kanne on nostettava 15 päivän kuluessa ulosottomiehen toimenpiteestä. Jos täytäntöönpanoa vastustava henkilö on saanut tiedon toimenpiteestä vasta myöhemmin tai jos hän ei ole pystynyt jonkin esteen takia nostamaan vastustuskannetta ulosottomiehen toimenpiteestä lasketun 15 päivän kuluessa, kanteen nostamiselle asetettu määräaika alkaa kulua siitä, kun henkilö sai tiedon toimenpiteestä tai mainittu este poistui. Kun ulosottomiehen toimenpiteestä on kulunut 6 kuukautta, ei vastustuskannetta voi enää nostaa. Jos tuomioistuin hyväksyy kanteen, se joko mitätöi ulosottomiehen lainvastaisen toimenpiteen tai, siinä tapauksessa että ulosottomies on laiminlyönyt tehtävänsä, määrää ulosottomiehen toteuttamaan toimenpiteen. Päinvastaisessa tapauksessa tuomioistuin hylkää vastustuskanteen.

Edellä mainittujen muutoksenhakukeinojen ohella on olemassa mahdollisuus keskeyttää täytäntöönpano. Täytäntöönpano keskeytetään tuomioistuimen päätöksellä, jos täytäntöönpanoa alun perin hakenut henkilö tätä pyytää eikä täytäntöönpanon keskeyttäminen riko jonkun toisen oikeuksia tai jos keskeyttämisestä määrätään laissa. Täytäntöönpano keskeytetään esimerkiksi silloin, kun velallinen maksaa saatavan. Täytäntöönpano keskeytetään tuomioistuimen päätöksellä myös silloin, kun notaarin vahvistaman asiakirjan perusteella on todettu, että lopullinen päätös on kumonnut täytäntöön pantavan päätöksen.

Täytäntöönpanomenettelyn aikana voi myös kolmas henkilö, joka esittää vaatimuksia täytäntöönpanon yhteydessä takavarikoidun omaisuuden suhteen omistusoikeuden tai jonkin muun oikeuden perusteella ja näin estää kyseisen omaisuuden myynnin, nostaa täytäntöönpanoa alun perin hakenutta henkilöä vastaan kanteen, jossa vaaditaan omaisuutta koskevan takavarikon purkamista. Jos tuomioistuin hyväksyy kanteen, omaisuus vapautetaan takavarikosta. Jos omaisuus on jo myyty, kanteen nostaneelle osapuolelle on korvattava kauppahintaa vastaava summa.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-01-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta