Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Saksa

Uusin päivitys: 23-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Saksa

Viimeisimmät päivitykset ovat saatavilla kieliversioina Deutsch
 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä oikeusperuste voidaan panna täytäntöön? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Millä olennaisilla edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimet 3.
3.1. Mitkä velallisen omaisuusesineet voivat olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Miten kauan täytäntöönpanotoimet ovat voimassa? Rajoitetaanko voimassaoloaikaa lailla tai oikeuden päätöksellä? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla tarkoitetaan aineellisen vaatimuksen toteuttamista julkista valtaa käyttämällä. Täytäntöönpanon voi suorittaa ainoastaan valtion viranomainen.

Vastaajaan voidaan kohdistaa seuraavat täytäntöönpanotoimet hänelle määrätyn suoritusvelvollisuuden ym. täyttämiseksi:

- irtaimen omaisuuden ulosmittaus

- saamisten ja muiden varallisuusoikeuksien (erityisesti palkan) ulosmittaus

- valaehtoisen vakuutuksen antaminen omaisuudesta

- suoritus- tai pidättäytymisvelvoitetta koskevista pakkotoimista määrääminen

- pakkohuutokauppa

- takavarikko ja muu turvaamistoimi.

2. Millä edellytyksillä oikeusperuste voidaan panna täytäntöön?

2.1. Menettely
- Ovatko tuomioistuinmenettelyssä ja sen ulkopuolella annetut ratkaisut täytäntöönpantavissa?

Kyllä. Lainvoimaiset tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi julistetut tuomiot (siviiliprosessilain (ZPO) 704 §) ja siviiliprosessilain 794 §:ssä tarkoitetut muut täytäntöönpanoperusteet voidaan panna täytäntöön; näihin kuuluvat tuomioistuinten ratkaisujen lisäksi tuomioistuinmenettelyssä ja sen ulkopuolella vahvistetut sovinnot sekä notaarien laatimat asiakirjat.

- Onko oikeusperusteen täytäntöönpanemiseksi haettava tuomioistuimen päätös?

Tuomioistuimen päätös tarvitaan velallisen saamisten ja muiden varallisuusoikeuksien ulosmittaamiseen, suoritus- tai pidättäytymisvelvoitteen täytäntöönpanoon ja kiinteistöä koskevaan täytäntöönpanoon, joka suoritetaan pakkohuutokauppalain mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

- Mikä tuomioistuin on tällöin toimivaltainen?

Saamisten ulosmittaus: alioikeus (Amtsgericht) , jonka tuomiopiirissä velallisella on asuinpaikka.

Suoritus- tai pidättäytymisvelvoitteen täytäntöönpano: asiaa käsittelevä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin.

Kiinteistöä koskeva täytäntöönpano: alioikeus, jonka tuomiopiirissä kiinteistö sijaitsee.

- Ulosottomiehen asema ja toimivaltuudet

Ulosottomies on osavaltion virkamies, joka toimii paikallisen alioikeuden päällikön alaisuudessa. Tehtävänsä hän suorittaa kuitenkin riippumattomasti.

Ulosottomies vastaa siviilioikeudellisten päätösten täytäntöönpanosta siviiliprosessilain kahdeksannen kirjan mukaan. Tämän tehtävän osalta painopiste on siirtynyt irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta velallisen saamisten ulosmittausta koskeviin toimiin. Tältä osin ulosottomies voi muun muassa sopia velallisen kanssa erissä tehtävistä suorituksista, ja hänen on huolehdittava siitä, että täytäntöönpanomenettely suoritetaan nopeasti ja asiamukaisesti. Yksi ulosottomiehen olennaisista tehtävistä on velallisen valaehtoisen vakuutuksen ottaminen, joka on velkojalle tärkeä keino velallisen taloudellisen tilanteen selvittämiseksi. Ulosottomiehen muita tehtäviä ovat muun muassa

- Irtaimen ja kiinteän omaisuuden palauttaminen (häätö)

- Velalliselle kuuluvien suoritusten aikaansaaminen tämän vastustuksesta huolimatta

- Täytäntöönpanomenettelyn edellyttämien tiedoksiantojen suorittaminen

- Takavarikon ja muiden turvaamistoimien toteuttaminen (jollei toimivalta ole tuomioistuimella)

- Vangitsemismääräysten täytäntöönpano.

Sivun alkuunSivun alkuun

- Onko asianajajan tai muun lakimiehen laadittava täytäntöönpanohakemus?

Täytäntöönpanohakemuksen ratkaisee pääsääntöisesti alioikeus (Amtsgericht, josta käytetään nimitystä Vollstreckungsgericht täytäntäntöönpanoasiaa käsiteltäessä) , eikä asianajajan käyttämistä tällöin edellytetä.

Suoritus- tai pidättäytymisvelvoitteen määräämistä koskeva hakemus on toimitettava sen sijaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, eli tietyissä tapauksissa ylempään tuomioistuimeen (Landgericht) , jossa noudatetaan periaatteessa asianajajapakkoa.

Täytäntöönpanotoimenpiteiden kustannukset:

Laissa säädetään vaatimusten perusteella määräytyvistä eri täytäntöönpanotavoista, joista aiheutuu erilaiset kustannukset:

a) Irtaimen omaisuuden ulosmittaus:

Jos kyseessä on tietyn suuruinen rahasaaminen, velkoja pyytää tavallisesti ulosottomiestä suorittamaan maksun perinnän. Ulosottomiehen suorittamasta velallisen irtaimen omaisuuden ulosmittauksesta on suoritettava 20 euron suuruinen maksu. Ulosmitatun esineen myynnistä huutokaupalla tai muulla tavoin (ulosmitatun esineen rahaksimuutosta) aiheutuu 40 euron lisämaksu. Tähän on lisättävä myös ulosottomiehelle aiheutuvat välttämättömät kulut.

b) Saamisten ulosmittaus:

Velkoja voi myös hakea maksumääräyksen perusteella velallisella olevan saamisen (esimerkiksi palkan) ulosmittausta ja sen siirtoa itselleen (siviiliprosessilain 829 § ja 835 §). Hakemusmaksu on tällöin 15 euroa, mutta (erityisesti tuomioistuimen päätöksen tiedoksiannosta aiheutuvat) kulut veloitetaan erikseen.

c) Valaehtoisen vakuutuksen ottaminen:

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos omaisuuden ulosmittaus ja rahaksimuutto eivät ole riittäneet velkojan saamisten täyttämiseen, velallisen on laadittava velkojan hakemuksesta ulosottomiehelle omaisuusluettelo ja vahvistettava sen oikeellisuus valaehtoisella vakuutuksella. Tällaisen vakuutuksen ottamisesta ulosottomies perii 30 euron maksun.

d) Kiinteää omaisuutta koskeva täytäntöönpano:

Velallisen kiinteän omaisuuden osalta täytäntöönpano suoritetaan vahvistamalla kiinnitys saamisen vakuudeksi, pakkohuutokaupalla tai pakkohallinnolla.

Kiinteistörekisteriin merkittävien kiinnitysten osalta peritään turvattavan saamisen perusteella määräytyvä maksu tuomioistuinmaksuista annetun lain (Gesetz über die Kosten in Angelegenheiten der freiwilligen Gerichtsbarkeit, KostenordnungKostO) mukaan. Enintään miljoonan euron suuruisia saamisia koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 1.

Kiinteistön pakkohuutokauppaa koskeva hakemusmaksu on 50 euroa. Tähän on lisättävä muut kulut, jotka ovat yleensä 0,5 prosentin suuruiset ja jotka aiheutuvat menettelystä, huutokaupan pitämisestä, kaupan loppuun saattamisesta ja kauppasumman jakamisesta. Menettelystä yleisesti ja huutokaupan pitämisestä aiheutuvien maksujen suuruus määräytyy tapauskohtaisesti kiinteistön arvon mukaan; kaupan loppuun saattamisesta ja kauppasumman jakamisesta aiheutuvat maksut määräytyvät sen sijaan huutokaupassa saadun korkeimman tarjouksen mukaan. Enintään 500 000 euron suuruista riidan kohdetta koskeva maksutaulukko on esitetty liitteessä 2. Maksujen lisäksi peritään menettelystä aiheutuvat kulut, joihin sisältyvät esimerkiksi kiinteistön arvosta annetun asiantuntijalausunnon kustannukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kiinteistön pakkohallintoa koskeva hakemusmaksu on 50 euroa. Menettelystä aiheutuu lisäksi hallinnon aikana saaduista kokonaistuloista laskettava 0,5 prosentin suuruinen maksu.

e) Hallinnan palauttamisen täytäntöönpano ja pakkotoimenpiteiden määrääminen toimimis- tai pidättäytymisvelvollisuuden täyttämiseksi:

Jos velallinen on velvoitettu tuomiolla luovuttamaan irtaimen esineen hallinta, ulosottomies suorittaa tuomion täytäntöönpanon velkojan hakemuksesta. Tästä virkatoimesta peritään 20 euron maksu. Jos velallisen on luovutettava kiinteistön tai asunnon hallinta, häädön suorittamisesta peritään 75 euron maksu. Tähän on lisättävä ulosottomiehen kulut, jotka aiheutuvat erityisesti sivullisten suorittamista tarpeellisista toimista (esimerkiksi kuljetukseen ja lukkosepän palveluihin liittyvät kustannukset). Jos virkatoimi kestää yli kolme tuntia, on tämän jälkeen suoritettava 15 euron lisämaksu kultakin alkavalta tunnilta.

Menettelystä, joka käydään asiaa käsittelevässä tuomioistuimessa velallisen toimimis- tai pidättäytymisvelvollisuuden täyttämiseksi, peritään 15 euron suuruinen tuomioistuinmaksu.

2.2. Millä olennaisilla edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Velkojalla on oltava täytäntöönpanoperuste, joka osoittaa velkojan saatavan. Kyseisiä perusteita ovat lainvoimaiset tai väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisiksi julistetut tuomiot (siviiliprosessilain 704 §) taikka siviiliprosessilain 794 §:ssä säädetyt perusteet (esimerkiksi tuomioistuimen vahvistama sovinto, täytäntöönpanomääräys tai notaarien laatimat asiakirjat).

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallisen osalta ei ole asetettu erityisehtoja.

Takavarikkoa ja muita turvaamistoimia koskevat erityiset määräykset. Näillä täytäntöönpanotoimilla turvataan hakijan saatava ennen tuomioistuimen pääkäsittelyssä antamaa täytäntöönpanoperustetta.

3. Täytäntöönpanotoimet

3.1. Mitkä velallisen omaisuusesineet voivat olla täytäntöönpanon kohteena?

Täytäntöönpano voidaan kohdistaa velallisen irtaimeen omaisuuteen, saamisiin ja muihin varallisuusoikeuksiin sekä kiinteään omaisuuteen.

Siviiliprosessilain 811 §:ssä mainitaan tiettyjä esineitä, joita ei voida ulosmitata; tällä turvataan velalliselle ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuville henkilöille vähimmäismäärä sellaista irtaimistoa, joka on välttämätön jokapäiväistä elämistä tai ammatinharjoittamista varten.

Rajoituksia sovelletaan myös velallisen palkan ulosmittaukseen. Siviiliprosessilain 850 §:ssä ja sitä seuraavissa pykälissä säädetään palkanosasta, jonka on jäätävä velallisen käyttöön vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi ja jota ei voida siten ulosmitata.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?
- Velallisen osalta

Täytäntöönpanolla ei tyydytetä velkojan saatavia silloin, kun velallisella ei ole ulosmitattavaa varallisuutta. Velkoja voi kuitenkin uudistaa täytäntöönpanon velallista kohtaan, jos hän saa tiedon velallisen aiemmin tuntemattomasta tai tälle tulevasta uudesta varallisuudesta.

Lainvoimainen täytäntöönpanoperuste on voimassa 30 vuotta. Jos velkoja ei ryhdy täytäntöönpanotoimiin, velallinen voi vallita vapaasti omaisuuttaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallinen, joka on antanut valaehtoisen vakuutuksen tai joka on siitä kieltäytymisen johdosta määrätty vangittavaksi, merkitään täytäntöönpanoa käsittelevän tuomioistuimen velallisluetteloon. Luettelosta voidaan antaa tietoja sivullisille tietyin edellytyksin.

- Sivullisen osalta

Tietosuojan nojalla pankeilla ei ole velvollisuutta antaa velkojalle, tuomioistuimille tai ulosottomiehelle velallista koskevia tietoja etenkään tämän varallisuussuhteista.

Kun velallisen saaminen kolmannelta osapuolelta ulosmitataan ja siirretään, kyseinen osapuoli ei saa enää suorittaa maksua velalliselle; hän voi vapautua vastuusta velkojalle siirretyn saamisen osalta vain tekemällä suorituksen velkojalle. Jos kolmas osapuoli rikkoo tätä velvoitetta, häntä vastaan voidaan esittää esimerkiksi vahingonkorvausvaade.

3.3. Miten kauan täytäntöönpanotoimet ovat voimassa? Rajoitetaanko voimassaoloaikaa lailla tai oikeuden päätöksellä?

Lainvoimaisesti vahvistetut saatavat sekä täytäntöönpanokelpoisiin sovintoihin tai asiakirjoihin perustuvat saatavat vanhenevat siviilioikeuden lakikokoelman (BGB) 197 §:n mukaan 30 vuodessa. Tänä aikana velkoja voi ryhtyä pakkotäytäntöönpanotoimenpiteisiin milloin vain.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Velkoja voi valittaa välittömästi päätöksestä, jolla täytäntöönpanohakemus hylätään.

Velallinen voi turvautua seuraaviin täytäntöönpanopäätöstä koskeviin muutoksenhakukeinoihin:

- jos kuuleminen on jo järjestetty, valituksen (Beschwerde) voi tehdä välittömästi

- jos kuulemista ei ole vielä järjestetty, voidaan esittää huomautus (Erinnerung).

Muistutus, johon ei sovelleta määräaikoja, on toimitettava alioikeuteen (Amtsgericht) ; välittömästi toimitettava valitus on sen sijaan toimitettava alioikeuteen tai muutoksenhakutuomioistuimena olevaan alueelliseen tuomioistuimeen (Landgericht) kahden viikon kuluessa.

Kyseisten muutoksenhakukeinojen käyttö ei vaikuta täytäntöönpanomenettelyn jatkamiseen, eikä se näin ollen lykkää menettelyä.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta