Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Ranska

Uusin päivitys: 02-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpanolla (toisin sanoen pakkotäytäntöönpanolla, sillä velallisen vapaaehtoinen täytäntöönpano ei perustu mihinkään menettelyyn) tarkoitetaan kaikkia niitä menettelyjä, joiden perusteella täytäntöönpanokelpoiset velvoitteet pannaan täytäntöön velallisen tahdon vastaisesti. Ranskan oikeusjärjestelmässä on kolmenlaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia velvoitteita: maksaminen, tekeminen tai tekemättä jättäminen sekä luovuttaminen tai palauttaminen.

Täytäntöönpano-oikeus koskee velallisen omaisuutta, ei hänen henkilöään. Tiettyjen (erityisesti elatusavun maksamiseen liittyvien) velvoitteiden laiminlyönti on kuitenkin rikos, jonka vuoksi velallista vastaan voidaan nostaa syyte ja joka voi johtaa vankeusrangaistuksen määräämiseen. Sama pätee tilanteeseen, jossa velallinen on vilpillisesti hankkiutunut maksukyvyttömäksi.

Täytäntöönpanotoimia koskeva lainsäädäntö jakautuu kolmeen ryhmään asianomaisten toimenpiteiden luonteen mukaan (maksaminen, tekeminen, luovuttaminen).

Maksuvelvoitteet pannaan täytäntöön ulosmittauksen avulla. Jos ulosmittaus kohdistuu rahasaatavaan, ulosmitattu summa luovutetaan velkojalle (esimerkiksi pankkitalletuksen ulosmittaus). Velallisen muun omaisuuden ulosmittaaminen merkitsee sitä, että omaisuus myydään ja velkojalle maksetaan hänen saatavansa myynnistä saatujen tulojen avulla.

Luovutus- tai palautusvelvoitteet vaihtelevat omaisuuden luonteen mukaan. Jos kyseessä on irtain omaisuus, se takavarikoidaan lailliselle omistajalle luovuttamista varten. Jos kyseessä on kiinteä omaisuus, nautintaoikeuden palauttaminen sen oikealle omistajalle tapahtuu häädön avulla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velvoite tehdä tai olla tekemättä jotakin pannaan täytäntöön uhkasakon avulla. Se tarkoittaa, että velallisen on velvoitteen täyttämisen lisäksi maksettava rahasakko. Uhkasakon suuruuden määrää tuomioistuin suhteessa siihen aikaan, jonka laiminlyönti on kestänyt (jos kyseessä on tekemisvelvoite) tai kiellon rikkomisten lukumäärän mukaan, jos kyseessä on velvoite olla tekemättä jotakin. Koska maksamis-, luovuttamis- ja palauttamisvelvoite voidaan niin ikään tulkita tekemisvelvoitteeksi, myös niiden perusteella voidaan määrätä uhkasakko muiden pakkotäytäntöönpanotoimien ohella.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely

Pakkotäytäntöönpano voi kohdistua kaikkiin täytäntöönpanoasiakirjoihiin, jotka määritellään siviili- ja kauppaoikeudellisten täytäntöönpanomenettelyjen uudistamisesta 9 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain nro 91-650 3 §:ssä seuraavasti:

  1. Oikeus- tai hallintoviranomaisten sekä alioikeuden (Tribunal de grande instance) presidentin päätökset silloin kun ne ovat täytäntöönpanokelpoisia;
  2. Ulkomaiset täytäntöönpanoasiakirjat ja tuomiot sekä välitystuomiot, jotka on julistettu täytäntöönpanokelpoisiksi päätöksellä, johon ei voida hakea muutosta, jolla on täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus;
  3. Tuomarin ja kummankin osapuolen allekirjoittamat sovittelupöytäkirjojen otteet;
  4. Notaarin vahvistamat asiakirjat, jotka on varustettu täytäntöönpanolausekkeella;
  5. Ulosottoviranomaisen antama asiakirja, joka koskee sekin maksamatta jättämistä;
  6. Lainsäädännössä määritellyt julkisoikeudellisten oikeushenkilöiden antamat täytäntöönpanoasiakirjat tai päätökset, jotka lain mukaan vastaavat tuomiota.

Oikeuden päätökset, joihin ei voi hakea muutosta, jolla on täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus, voidaan panna täytäntöön ilman erillistä päätöstä. Samoin kuin notaarin vahvistamiin asiakirjoihin, myös näihin päätöksiin lisätään täytäntöönpanolauseke, joka osoittaa niiden olevan täytäntöönpanokelpoisia. Lausekkeen lisää tapauksesta riippuen joko tuomioistuimen kirjaaja tai notaari. Tämä menettely on täytäntöönpanokelpoisuuden edellytys.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asiasta ei ole annettu oikeuden päätöstä, velkoja voi saada tuomioistuimelta luvan turvaamistoimenpiteiden toteuttamiseen (tuomioistuimen määräämä vakuus, vakuustakavarikko). Tällaisessa tapauksessa toteutetut toimenpiteet raukeavat nopeasti, ellei niistä ole ilmoitettu toiselle osapuolelle (viikon kuluessa) ja ellei velkoja ole nostanut kannetta asian sisällön käsittelemiseksi saadakseen oikeuden päätöksen, jossa hänen saatavansa vahvistetaan.

Irtaimeen omaisuuteen ja rahasummiin kohdistuvat pakkotäytäntöönpanotoimet sekä häätö kuuluvat ulosottoviranomaisen tehtäviin. Tämä on julkinen, oikeusministeriön alaisuudessa toimiva täytäntöönpanoviranomainen, joka harjoittaa tehtäviään yksityisoikeudessa määritellyin edellytyksin mutta jolla on täytäntöönpanotoimien toteuttamista varten tarkoin säännellyt ja tiukasti valvotut julkisen vallan toimivaltuudet.

Kiinteistön takavarikointi tapahtuu erityisellä menettelyllä, joka käydään yleensä alioikeudessa ja johon velkojan on lähetettävä asianajajansa edustamaan itseään.

Täytäntöönpanotoimien kustannuksista vastaa periaatteessa velallinen, jonka on maksettava ne velkasumman lisäksi.

Täytäntöönpanokulut muodostuvat ulosottoviranomaisen palkkiosta, joka on määritelty erikseen kutakin täytäntöönpanoasiakirjaa kohti. Ulosottoviranomaisen palkkio muodostuu kertaluontoisesta maksusta, joka on määritelty joko kiinteänä summana tai suhteessa toimenpiteen arvoon ja johon voidaan tietyissä tapauksissa lisätä syytetoimien käynnistämisestä aiheutuva maksu (12. joulukuuta 1996 annettu asetus nro 96-1080).

Kiinteät maksut kuuluvat velallisen maksettaviksi. Suhteellisesti määritellyt maksut, jotka lasketaan perittävän velkasumman perusteella alenevan asteikon mukaan, kuuluvat osaksi velkojan ja osaksi velallisen maksettaviksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Esimerkiksi 10 000 euron suuruisen saatavan perimisestä aiheutuvat täytäntöönpanokustannukset ovat seuraavat (kaikki verot mukaan luettuina) :

  • pankkitalletusten ulosmittaus: kiinteä maksu 187,53 €
  • huonekalujen ulosmittaus: 66,98 €
  • ajoneuvon ulosmittaus lääninhallitukseen (préfecture) tehtävällä ilmoituksella: kiinteä maksu 133,95 €
  • kiinteistön ulosmittausta koskeva määräys: kiinteä maksu 80,37 €

Kiinteisiin maksuihin lisätään suhteellinen osuus, joka on koko saatavan osalta 723,44 euroa (kaikki verot mukaan luettuina) siten, että 121,35 euroa on velallisen ja 602,09 euroa velkojan osuus.

2.2. Aineelliset edellytykset

Täytäntöönpanoasiakirjojen perusteella suoritettaviin täytäntöönpanotoimiin ei tarvita tuomioistuimen hyväksyntää.

Velkoja voi saada luvan turvaamistoimiin, vaikka hänellä ei olisi vielä täytäntöönpanoasiakirjaa, jos hän täyttää seuraavat edellytykset: saatava on periaatteessa oikeutettu ja sen periminen vaikuttaa uhatulta. Täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen (yleensä tribunal de grande instance) tuomarilla on toimivalta hyväksyä takavarikointi.

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Velkoja voi vaatia suoritusta velallisen koko omaisuudesta, joten periaatteessa ulosmittaus voi kohdistua velallisen koko omaisuuteen. Eri omaisuustyyppeihin sovelletaan kuitenkin erityisiä sääntöjä sen mukaan, ovatko kyseessä saatavat (vuokra- tai palkkatulot tai pankkitalletukset) , irtain omaisuus, kiinteistöt ja esineoikeudet, arvopaperit ja osakkaiden oikeudet, kulkuneuvot (ajoneuvot, laivat, veneet ja lentokoneet) , tekijänoikeudet, kassakaappiin talletetut rahavarat jne.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lain mukaan tietyntyyppistä omaisuutta ei kuitenkaan voida ulosmitata. Tämä koskee erityisesti seuraavia:

  • perustoimeentuloon tarvittava määrä (ja erityisesti osa palkasta, joka vahvistetaan alenevan asteikon mukaan vuosittain perheen tulojen ja menojen perusteella)
  • velallisen asumista ja työntekoa varten ehdottomasti tarvitsema irtain omaisuus, jotka voidaan ulosmitata ainoastaan niiden itsensä maksamiseksi tai jos ne ovat erityisen arvokkaita,
  • sairaiden tai vammaisten tarvitsemat apuvälineet.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Omaisuuteen ja saataviin kohdistuvat täytäntöönpanotoimet toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin täytäntöönpanoviranomainen ulosmittaa omaisuuden tai rahasummat. Tämä tarkoittaa, että ne jäävät velallisen käyttöön ja hän on niistä vastuussa, mutta hän ei voi luovuttaa niitä. Muussa tapauksessa hän syyllistyy rikokseen. Rahavarat jäädytetään tilille, ja ne siirretään välittömästi (mutta vain nimellisesti) velkojan hyväksi.

Toimenpiteestä ilmoitetaan velalliselle. Jos velallinen ei riitauta toimenpidettä tuomioistuimessa, täytäntöönpanoviranomainen voi edetä menettelyn toiseen vaiheeseen eli takavarikoida omaisuuden ja myydä sen pakkohuutokaupassa tai pyytää kolmatta osapuolta, jonka haltuun varat on annettu (yleensä pankkiiri) luovuttamaan hänelle ulosmitatut varat.

Edellä mainittu pankkiiri on velvollinen luovuttamaan ulosmittauksessa ulosottoviranomaiselle kaikki hänen hallussaan olevat velalliselle kuuluvat varat. Jos hän laiminlyö tämän velvollisuuden tai luovuttaa ulosmitattuja varoja velalliselle, hänet voidaan velkojan hakemuksesta määrätä maksamaan velka velallisen puolesta.

3.3. Mikä on turvaamistoimien voimassaoloaika?

Täytäntöönpanoasiakirjat eivät vanhene.

Täytäntöönpanosta vastaavan tuomioistuimen antama lupa panna turvaamistoimi täytäntöön raukeaa, jos toimenpidettä ei toteuteta kolmen kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Valitus voi tulla kyseeseen ainoastaan turvaamistoimien osalta. Täytäntöönpanoasiakirjoja koskeva muutoksenhakuoikeus on näet sidottu varsinaisen saatavan kiistämiseen tuomioistuimessa.

Sen jälkeen kun turvaamistoimenpide on toteutettu ja siitä on ilmoitettu velalliselle, tämä voi nostaa toimenpiteen hyväksyneessä, täytäntöönpanosta vastaavassa tuomioistuimessa kanteen, jolla hän kiistää hyväksymisen edellytykset. Kanne voidaan nostaa niin kauan kuin turvaamistoimenpidettä ei ole muutettu täytäntöönpanotoimenpiteeksi sen jälkeen kun saatava on vahvistettu tuomioistuimessa.

Lisätietoja



« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta