Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Tanska

Uusin päivitys: 09-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Tanska

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimet 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano antaa velkojalle mahdollisuuden pakottaa velallinen täyttämään vaatimus, joka on tuomioistuimessa tai jollakin muulla tavalla vahvistettu. Täytäntöönpanoasiat käsitellään siviiliprosessilain säännösten mukaisesti voutioikeudessa (fogedret), joka on käräjäoikeuden (byret) osasto. Suurin osa täytäntöönpanoasioista koskee saatavien perimistä, mutta myös muunlaisiin vaatimuksiin voidaan kohdistaa täytäntöönpanotoimia. Esim. vuokralainen voidaan häätää vuokra-asunnosta.

Rahasaatavan täytäntöönpano toteutetaan yleensä niin, että voutioikeus määrää velallisen omaisuutta ulosmitattavaksi. Ulosmittauksella velallinen saa panttioikeuden kyseiseen omaisuuteen ja voi myydä sen pakkohuutokaupassa. Pakkohuutokaupan tuotoilla velallinen voi saada saatavansa osittain tai kokonaan katetuksi. Jos pakkotäytäntöönpanossa on kyse häädöstä yms., voutioikeus suorittaa häädön, tarvittaessa poliisin avulla.

Lisäksi pakkotäytäntöönpano voi koskea lapsen huollosta, asuinpaikasta tai tapaamisoikeudesta tehtyjä päätöksiä. Tällaisissa asioissa pakkotäytäntöönpanossa voidaan käyttää uhkasakkoja tai poliisin virka-apuna toteuttamia voimakeinoja.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely

Pakkotäytäntöönpano edellyttää, että sille on peruste.

Täytäntöönpanoperusteena voivat olla seuraavat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. tuomio tai päätös, jonka on antanut tuomioistuin tai muu viranomainen, jonka päätökset voidaan lain mukaan panna täytäntöön, voutioikeuden vahvistama maksamismääräys ja näiden viranomaisten päätökset menettelyjen kuluista,
  2. sovinto, joka on tehty ennen kuin kohdassa 1 mainitut viranomaiset käsittelevät asiaa, ja sovinto, joka on tehty avioliittoasiassa ehdoista neuvoteltaessa,
  3. tietyt lapsen huollosta, asuinpaikasta tai tapaamisoikeudesta tehdyt päätökset ja sopimukset,
  4. erääntyneitä saatavia koskevat, tuomioistuimen ulkopuolella tehdyt sovinnot, joissa on pakkotäytäntöönpanolauseke,
  5. velkakirjat, joissa on pakkotäytäntöönpanolauseke,
  6. kiinnitykset ja,
  7. vekselit ja sekit.

Pakkotäytäntöönpanon suorittaa vuotioikeus. Velkoja, jolla on vaatimukselleen peruste, voi näin ollen hakea voutioikeudelta pakkotäytäntöönpanoa. Hakemus tehdään yleensä kirjallisesti siinä tuomiopiirissä, jossa velallinen asuu.

Tämän jälkeen voutioikeus tutkii asian alustavasti ja, jos on aihetta, kutsuu osapuolet neuvotteluun, joka yleensä pidetään voutioikeuden tiloissa. Neuvottelu voidaan pitää muuallakin, esim. velallisen asuin- tai liikepaikassa.

Velkoja on lähtökohtaisesti velvollinen tulemaan neuvotteluun, ja asia raukeaa, jos velkoja ei saavu paikalle. Velallinen voidaan velvoittaa tulemaan neuvotteluun. Jos kutsu on annettu velalliselle tiedoksi, mutta hän ei saavu paikalle, poliisi voi noutaa hänet.

Kokouksessa velallista vaaditaan maksamaan velkansa. Velallisen on ilmoitettava voutioikeuden tarpeellisina pitämät tiedot taloudellisesta tilanteestaan. Tietoja antaessaan velallinen on rikosoikeudellisen vastuun alainen. Velallisen kuulemisen tarkoituksena on selvittää, onko hänellä omaisuutta, joka voidaan ulosmitata (ks. 3.1 kohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Yleensä ulosmittauksesta peritään maksu hakemusta tehtäessä. Ulosmittauksen perusmaksu on 300 Tanskan kruunua, ja jos vaatimus on arvoltaan yli 3 000 kruunua, ylimenevältä osalta peritään vielä 0,5 prosenttia. Jos täytäntöönpano suoritetaan muualla kuin tuomioistuimessa tai jos poliisin on noudettava velallinen, peritään 400 Tanskan kruunun lisämaksu.

2.2. Aineelliset edellytykset

Voutioikeus voi tietyissä tapauksissa jättää velkojan pakkotäytäntöönpanohakemuksen hyväksymättä. Jos velallinen esittää väitteitä täytäntöönpanoperustetta vastaan ja väitteiden tueksi esitettyjen todisteiden perusteella täytäntöönpanon peruste on tullut epäselväksi, voutioikeus voi jättää hakemuksen hyväksymättä.

Voutioikeus ei voi ottaa kantaa kaikkiin pakkotäytäntöönpanoperusteen pätevyyttä vastaan esitettyihin väitteisiin. Voutioikeus ei esim. voi ottaa kantaa väitteisiin, jotka koskevat tuomioiden tai päätösten oikeellisuutta, ja se voi kieltäytyä vastaanottamasta todisteita, jotka laajuutensa tai luonteensa vuoksi tai muusta syystä, on esitettävä yleisessä tuomioistuimessa.

Velallinen voi joiltain osin esittää pakkotäytäntöönpanon yhteydessä vastavaatimuksia. Saatava voidaan kuitata vastasaatavalla, jos kuittauksen yleiset edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on, että vaatimus on täytäntöönpanokelpoinen tai että ulosmittauksen hakija tunnustaa sen tai että sen oikeellisuus voidaan muuten katsoa selvitetyksi.

3. Täytäntöönpanotoimet

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

Lähtökohtaisesti kaikkea velallisen omaisuutta, jolla on taloudellista arvoa, voidaan ulosmitata. Sekä kiinteää että irtainta omaisuutta voidaan ulosmitata. Irtaimistoon ei lueta pelkästään aineellista omaisuutta (esim. autoja, veneitä ja ilma-aluksia) vaan myös saatavia.

Sivun alkuunSivun alkuun

On kuitenkin joitakin omaisuuslajeja, joita ei voida ulosmitata yksityisoikeudellisten vaatimusten kattamiseksi. Tärkeimpiä näistä ovat:

  • maksamattomat palkkasaatavat
  • maksamattomat eläkesaatavat ja muut viranomaisilta tulevat tuet
  • omaisuus, jonka velallinen ja hänen taloudessaan asuvat tarvitsevat voidakseen säilyttää kohtuulliset asuinolot ja elintason
  • sääntöperintö ja vielä saamaton perintö
  • korvaus henkilövahingosta ja tällä korvauksella hankittu omaisuus, mikäli korvaus tai omaisuus on pidetty velallisen muusta omaisuudesta erillään.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun velallisen omaisuutta on ulosmitattu, velallisella ei ole enää täyttä määräysvaltaa ulosmitattuun omaisuuteen. Velallisella ei ole oikeutta käyttää ulosmitattua omaisuutta tavalla, joka voi olla velkojan kannalta vahingollinen. Velallinen ei esim. saa myydä tai luovuttaa omaisuutta sivullisille. Ulosmitattu irtaimisto pysyy lähtökohtaisesti mahdolliseen pakkohuutokauppaan asti velallisen hallinnassa, ellei voutioikeus päätä hallinnan siirtämisestä.

Jos velallinen tekee ulosmitattua omaisuutta koskevia kiellettyjä oikeustoimia, häntä voidaan rankaista.

Jos usea velkoja hakee saman omaisuuden ulosmittaamista, etuoikeus määräytyy siinä järjestyksessä kuin ulosmittaushakemus on jätetty voutioikeudelle.

Velallisen on annettava tiedot, joita voutioikeus pitää tarpeellisina pakkotäytäntöönpanon suorittamiseksi. Jos velallinen laiminlyö tiedonantovelvollisuutensa, voutioikeus voi päättää vangita hänet, kunnes hän täyttää velvollisuutensa, kuitenkin enintään kuudeksi kuukaudeksi.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Irtaimiston (moottoriajoneuvoja, rekisteröityjä veneitä ja ilma-aluksia lukuun ottamatta) ulosmittaus raukeaa yleensä vuoden kuluttua, ellei velkoja ole sitä ennen pyytänyt voutioikeudelta omaisuuden myyntiä pakkohuutokaupassa. Määräaika alkaa kulua ulosmittauksesta.

Kiinteän omaisuuden, moottoriajoneuvojen, rekisteröityjen veneiden ja ilma-alusten ulosmittaus raukeaa 10 vuoden kuluttua (1. tammikuuta 2008 asti kuitenkin vasta 20 vuoden kuluttua).

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Voutioikeuden päätöksistä voi yleensä valittaa hovioikeuteen (landsret). Valitus on tehtävä neljän viikon kuluessa voutioikeuden päätöksestä. Arvoltaan enintään 10 000 Tanskan kruunun vaatimuksia koskevista ulosmittauspäätöksistä voi kuitenkin valittaa ainoastaan valituslupalautakunnan (Procesbevillingsnævnet) luvalla, jos siihen on erityisiä syitä.

Lisäksi voutioikeus voi ottaa käsittelemänsä asian uudelleen käsiteltäväksi. Asia voidaan käsitellä uudelleen, jos asianosaiset ovat siitä yksimielisiä tai jos voutioikeus pitää sitä tarpeellisena. Uudelleenkäsittely voi olla tarpeen esim. jos velallinen tai sivullinen osoittaa, että päätös on sivullisen oikeuksien vastainen tai, jos velallinen ei ole ollut täytäntöönpanohetkellä paikalla ja vetoaa myöhemmin oikeudenkäyntilain säännöksiin kohtuullisisten asuinolojen ja elintason säilyttämisestä.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Tanska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 09-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta