Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Tšekki

Uusin päivitys: 04-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
1.1. Määritelmä 1.1.
1.2. Pakkotoimet, joilla vastaaja voidaan pakottaa tiettyyn tekoon, pidättäytymiseen tietystä toiminnasta tai maksuun 1.2.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

1.1. Määritelmä

Päätöksen täytäntöönpanolla tarkoitetaan, että oikeuden päätös voidaan päätöksen tultua lainvoimaiseksi (jollei ole kysymys väliaikaisesti täytäntöönpanokelpoisesta päätöksestä) panna täytäntöön myös vastoin sen henkilön tahtoa, jolle suoritus tai tietty toimenpide on määrätty. Päätös voidaan panna täytäntöön myös muun elimen kuin oikeusistuimen päätöksen nojalla, jos niin säädetään erikseen. Esimerkiksi siviilioikeudellisissa asioissa päätöksen voi tehdä hallintoviranomainen.

Päätösten täytäntöönpanoa säännellään lain 99/1963 (siviiliprosessisäännöstö), kuudennen luvun 251–351 a pykälällä (laki sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna). Jos on kyse alaikäisten lasten huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanosta ja oikeuden päätöstä alaikäisen lapsen siirtämisestä yhden henkilön huostasta toisen henkilön huostaan ei noudateta, kyseiseen päätökseen ei sovelleta päätösten täytäntöönpanoa koskevia yleisiä säännöksiä johtuen velvoitteen erilaisesta luonteesta (täytäntöönpanon kohteena ei ole varallisuus).

Velkoja, jonka saatavaa velallinen ei ole suorittanut, voi saada sen suoritetuksi turvautumalla paitsi lain 99/1963 (siviiliprosessisäännöstö) kuudennen luvun, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, tarjoamiin mahdollisuuksiin myös pakkohuutokauppaan julkisia huutokauppoja koskevan lain 26/2000 36–61 pykälän mukaisesti (rahasaatavien perintä) tai tuomioistuimen valtuuttamia ulosottomiehiä ja ulosottoa koskevan lain 120/2001 (ulosottosäännöstö), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, tarjoamiin keinoihin (raha- ja muiden saatavien perintä).

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessisäännöstön kuudenteen lukuun perustuvat yksittäiset keinot kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Keskeinen merkitys ulosoton täytäntöönpanossa on asianmukaisella oikeusperusteella, joka osoittaa velkojan vaateen aiheellisuuden (nk. ulosottoperuste).

Ulosottoperusteita ovat seuraavat:

  • täytäntöönpanokelpoiset tuomioistuimen päätökset, joilla myönnetään oikeus, asetetaan velvoite tai jotka koskevat varallisuutta
  • täytäntöönpanokelpoiset rikosoikeustuomioistuinten ja muiden lainvalvontaviranomaisten päätökset, joilla myönnetään oikeus tai jotka koskevat varallisuutta
  • täytäntöönpanokelpoiset hallinto-oikeuden päätökset
  • täytäntöönpanokelpoiset välimiesoikeuden päätökset ja sen vahvistamat ratkaisut
  • täytäntöönpanokelpoiset julkisten notaarien päätökset ja niiden vahvistamat sopimukset
  • erityisten lakien mukaisesti laaditut notaari- ja ulosottoasiakirjat, joihin liittyy täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva hyväksyntä
  • täytäntöönpanokelpoiset julkishallinnon viranomaisten päätökset, kuten maksukehotukset, vero- ja maksujäämiä koskevat todistukset ja muut päätökset, sekä täytäntöönpanokelpoiset sovintoratkaisut
  • täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja velkatodistukset sairausvakuutuksiin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa
  • Euroopan yhteisöjen toimielinten päätökset
  • muut täytäntöönpanokelpoiset päätökset, vahvistetut sovintoratkaisut ja asiakirjat, joiden täytäntöönpano tuomioistuimen kautta sallitaan laissa.

Täytäntöönpanokelpoisia oikeuden päätöksiä täytäntöönpanoprosessissa voivat olla ainoastaan päätökset, joissa velalliselle määrätään tietty suoritus. Kyseessä voi olla velvoite luovuttaa jotakin (dare), esimerkiksi maksaa tietty rahamäärä tai luovuttaa tietty omaisuus; velvoite tehdä jotakin (facere), esimerkiksi suorittaa tietty työ tai tehtävä tai purkaa laiton rakennelma; velvoite sallia, että toinen tekee jotakin (pati), esimerkiksi olla loukkaamatta nautintaoikeuden kaltaisen oikeuden käyttöä; tai velvoite olla tekemättä jotakin (omittere, non facere), esimerkiksi olla päästämättä kotieläimiä naapurin maalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toimenpidettä, johon asianomainen on velvoitettu, on jo samoin pidettävä tälle määrättynä suorituksena (vrt. siviiliprosessisäännöstön 251 §: jos asianomainen ei vapaaehtoisesti noudata täytäntöönpanokelpoisessa päätöksessä asetettua velvoitetta, asianomistaja voi tehdä hakemuksen päätöksen täytäntöönpanosta tuomioistuimen kautta).

1.2. Pakkotoimet, joilla vastaaja voidaan pakottaa tiettyyn tekoon, pidättäytymiseen tietystä toiminnasta tai maksuun

Päätöksen täytäntöönpanon kohteena olevan suorituksen luonteesta riippuen täytäntöönpanotavat (ja ulosottokeinot) jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, onko kyse rahasaataviin vai muihin saataviin liittyvistä suorituksista.

Rahasaatavan maksamiseen velvoittava päätös voidaan panna täytäntöön palkan ja muun tulon ulosmittauksella, pidättämällä saatava tililtä, myymällä irtainta omaisuutta ja kiinteistöjä, myymällä yritys ja perustamalla kiinteistöihin kohdistuva lakisääteinen panttioikeus.

Hyvin yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että kun on kyse saamisen pidättämisestä tililtä tai lakisääteisestä panttioikeudesta, tuomioistuin määrää, että jos kolmannelle on syntynyt maksuvelvollisuus suoritusvelvollista (velallista) kohtaan, kyseisen kolmannen on täytettävä maksuvelvollisuus velallisen sijasta oikeuden päätöksen edunsaajalle.

Siviiliprosessisäännöstön 313 pykälän 1 momentin mukaan tuomioistuin kieltää päätöksen täytäntöönpanoa määrätessään suoritusvelvolliselta kaikki toimenpiteet saatavansa suhteen. Suoritusvelvollisen velallista tuomioistuin kieltää siitä alkaen, kun päätöksen täytäntöönpanomääräys toimitettiin tälle, maksamasta suoritusvelvolliselle tämän saatavaa, kuittaamasta sitä vastasaamisella tai muulla tavoin menettelemästä sen suhteen. Siviiliprosessisäännöstön 314a pykälän 1 momentin mukaisesti päätös pannaan täytäntöön siten, että suoritusvelvollisen velallisen on täytäntöönpanomääräystä koskevan oikeuden päätöksen saatua lainvoiman maksettava saatava päätöksen edunsaajalle siinä laajuudessa kuin täytäntöönpanomääräys sitä koskee. Tämä merkitsee siis sitä, että suoritusvelvollinen (velkoja) menettää oikeuden saatavaansa, joka sillä on velalliseltaan (suoritusvelvollisen velalliselta), ja kyseinen saatava on maksettava päätöksen edunsaajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos päätöksessä asetetaan muu velvoite kuin rahallinen suoritus, täytäntöönpanotapa riippuu velvoitteen luonteesta. Päätös voidaan panna täytäntöön häädön, esineen takavarikon tai yhteisen omaisuuden jaon muodossa tai suorittamalla töitä ja muita suorituksia.

Kun on kyse panttisaatavasta, päätös voidaan panna täytäntöön myymällä pantti eli pantattu irtain tai kiinteä omaisuus, omaisuuskokonaisuus tai omaisuusryhmät tai erityisen lain mukaan omistuksessa olevat asuin- tai muut huoneistot, pidättämällä pantattu rahasaatava tililtä tai perimällä muita pantattuja varallisuusoikeuksia.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Tšekissä velkoja voi valita, vaatiiko hän oikeuksiaan hakemalla päätöksen täytäntöönpanoa tuomioistuimen (haastemiehen) kautta siviiliprosessisäännöstön 251–351 a pykälän järjestyksessä vaiko ulosottoa tuomioistuimen valtuuttaman ulosottomiehen kautta tuomioistuimen valtuuttamia ulosottomiehiä ja ulosottoa koskevan lain 120/2001 (ulosottosäännöstö), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, mukaisesti.

Myös tuomioistuimen valtuuttama ulosottomies toimii (erityisesti päätösten yksittäisiä täytäntöönpanotapoja koskevan lainsäädännön osalta) siviiliprosessisäännöstön nojalla ja käyttää siis kyseisen säädöksen kuudennessa luvussa säädettyjä keinoja.

Tuomioistuimen valtuuttamalla ulosottomiehellä on valtuudet ulosoton täytäntöönpanoon. Ulosotolla tarkoitetaan ulosottoperusteen pakkotäytäntöönpanoa.

Päätöksen täytäntöönpanoa haettaessa velkojalla ei tarvitse olla asianajajaa edustajanaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Päätös voidaan yleensä määrätä täytäntöönpantavaksi vain, jos siinä mainitaan edunsaaja ja suoritusvelvollinen, määritellään sen velvoitteen laajuus ja sisältö, jonka toteuttamista varten päätöksen täytäntöönpanoa haetaan, sekä velvoitteen toteuttamisen määräaika.

2.1. Menettely

Täytäntöönpanoprosessin lähtökohtana on nk. määräämisperiaate. Toisin sanoen prosessi voidaan käynnistää vain päätöksen edunsaajan hakemuksesta. Jos suoritusvelvollinen ei vapaaehtoisesti noudata täytäntöönpanokelpoista päätöstä, päätöksen edunsaaja voi tehdä hakemuksen päätöksen täytäntöönpanosta tuomioistuimen kautta. Päätös voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi ja täytäntöönpano toteuttaa vain siviiliprosessisäännöstössä säädetyin keinoin.

Päätös tehdään aina oikeuden päätöksenä. Päätöksen täytäntöönpanoprosessia ei voida keskeyttää eikä määräajasta myöntää vapautusta. Uusintakäsittelyn mahdollisuutta ei ole.

Jollei toisin säädetä, päätöksen täytäntöönpanon määräämisessä ja toteuttamisessa lainkäyttövalta on pääsääntöisesti suoritusvelvollisen alioikeudella eli sen paikkakunnan piirituomioistuimella, jossa velallisella on asuinpaikka. Jos päätöksen täytäntöönpanossa on kyse yrityksen tai sen osan myynnistä, lainkäyttövalta on kuitenkin sillä tuomioistuimella, jonka alueelle yritys (tai sen osa) on sijoittautunut; ja jos on kyse kiinteistöä koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, joka ei edellytä yrityksen myymistä, lainkäyttövalta on sillä tuomioistuimella, jonka alueella kiinteistö sijaitsee.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusprosessista peritään Tšekissä oikeudenkäyntimaksu. Oikeudenkäyntimaksuja peritään oikeudenkäynnistä tai yksittäisistä toimenpiteistä. Niitä säännellään oikeudenkäyntimaksuja koskevalla lailla 549/1991, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna. Perustelluissa tapauksissa laki sallii vapautuksen oikeudenkäyntimaksuista. Kun on kyse oikeudenkäynnistä perittävästä maksusta, maksuvelvollisuus syntyy kanteen nostamisesta tai oikeusprosessin käynnistämistä koskevan muun hakemuksen jättämisen yhteydessä.

Maksut:

Päätöksen pakkotäytäntöönpanoa koskeva hakemus:

  • perittäessä rahasaatavaa, joka

on enintään 15 000 CZK 300 CZK

  • perittäessä rahasaatavaa, joka

on yli 15 000 CZK 2 % tästä summasta, enintään 50 000 CZK

  • muissa tapauksissa 1 000 CZK
2.2. Aineelliset edellytykset

Ulosoton toimittaa ulosottomies, jonka hakija nimeää ulosottohakemuksessa ja jonka tuomioistuin valtuuttaa päätöksessään ulosoton toimittamiseen. Ulosottomiehen toimenpiteet katsotaan oikeuden toimenpiteiksi.

Ulosottoprosessi käynnistetään hakemuksesta. Ulosotto voidaan määrätä vain päätöksen edunsaajan hakemuksesta tai sellaisen henkilön hakemuksesta, joka voi osoittaa, että kyseinen oikeus on siirtynyt tai siirretty hänelle (siviiliprosessisäännöstön 256 pykälän 1 momentti). Päätöksen edunsaaja voi hakea ulosottomääräystä, jos suoritusvelvollinen ei noudata vapaaehtoisesti ulosottoperusteessa asetettua velvoitetta (ks. ulosottoperusteen määritelmä edellä). Ulosotto käynnistetään päivänä, jona ulosottomies tai toimivaltainen ulosotto-oikeus vastaanottaa ulosottohakemuksen, jossa on nimetty ulosottomies.  

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulosottomies voi aloittaa ulosoton täytäntöönpanon kuitenkin vasta saatuaan tuomioistuimen valtuutuksen tähän. Ulosottoprosessia ei voida keskeyttää, jollei toisin säädetä esimerkiksi konkurssia ja velkajärjestelyä koskevassa laissa, sellaisena kuin se on muutettuna. (Tämän lain 14 pykälän mukaan konkurssiin julistamisella on muun muassa seuraavat vaikutukset: konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta koskevia tai tästä omaisuudesta suoritettavia vaateita koskevat ulosottoasiat, joiden osapuolena on konkurssiin asetettu, keskeytetään, jollei ole kyse rikosasiasta (jossa ei kuitenkaan ratkaista vahingonkorvauksia), alaikäisten lasten elatusapua koskevasta asiasta tai päätöksen täytäntöönpanoa koskevasta asiasta. Lukuun ottamatta tapauksia, jotka koskevat konkurssissa ilmoitettavia saatavia (20 pykälä), ulosottoprosessia voidaan jatkaa pesänhoitajan tai prosessin muiden osapuolten pyynnöstä, ja pesänhoitajasta tulee prosessin osapuoli konkurssiin asetetun sijaan.)

Määräajasta ei tässäkään tapauksessa voida myöntää vapautusta eikä uusintakäsittelyä hakea.

Ulosottomääräyksellä on sama vaikutus kuin siviiliprosessisäännöstön mukaisella päätöksen täytäntööpanomääräyksellä. Ulosottomääräykseen ei voi hakea muutosta. Ulosotto toimitetaan ulosottomääräyksen nojalla sitä koskevan oikeuden päätöksen saatua lainvoiman.

Valtuutetulle ulosottomiehelle suoritetaan ulosotosta palkkio, kulukorvaus, korvaus ulosoton täytäntöönpanoon käytetystä ajasta ja korvaus asiakirjojen tiedoksiantamisesta.  Palkkion määräytymisperusteet vahvistetaan oikeusministeriön asetuksessa 330/2001. Ulosotosta maksettava palkkio voi olla sopimukseen perustuva tai muu. Muu kuin sopimukseen perustuva palkkio määräytyy ulosoton tyypin mukaan joko prosenttiosuutena saavutetusta suorituksesta tai kiinteämääräisesti tapauksissa, joissa ei ole kyse rahasaatavan ulosmittauksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?
  • pankkitilit – kyllä
  • aineellinen irtain omaisuus – kyllä
  • rekisteröidyt ajoneuvot – kyllä
  • kiinteä omaisuus – kyllä
  • muut, esimerkiksi pantatut muut varallisuusoikeudet, kuten osake- tai tavaramerkkioikeudet
  • omaisuus ja varallisuusoikeudet, jotka eivät voi olla täytäntöönpanon kohteena:

Päätöksen täytäntöönpanon kohteena eivät voi olla omaisuuserät, joiden myynti on erityisten säännösten mukaan kielletty tai jotka eivät erityisten säännösten nojalla kuulu päätöksen täytäntöönpanon piiriin.

Päätöksen täytäntöönpano ei voi koskea sellaista velallisen omistuksessa olevaa omaisuutta, jota velallinen välttämättä tarvitsee omien ja perheensä aineellisten tarpeiden tyydyttämiseen tai työtehtäviensä suorittamiseen, eikä esineitä, joiden myynti olisi moraalisääntöjen vastaista (esim. käyttövaatteet, tavanomaiset huonekalut ja kotitaloustarvikkeet, vihkisormukset ja muut samanluonteiset esineet, lääketarvikkeet ja muut esineet, joita velallinen tarvitsee sairautensa, ruumiinvammansa yms. vuoksi).

Velallisen kuukausipalkasta ei voida ulosmitata sen suojaosaa. Suojaosan laskutapa määritetään Tšekin hallituksen asetuksessa.

Päätöksen täytäntöönpanon piiriin eivät kuulu korvaussaatavat, jotka vakuutussopimuksen mukaan suorittaa vakuutuslaitos, jos korvaukset on määrä käyttää rakennuksen uudelleenrakentamiseen tai korjaamiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Päätöksen täytäntöönpanon piiriin eivät myöskään kuulu erityisen lain mukaisesti kiinteämääräisinä maksettavat sosiaaliturvan rahaetuudet ja valtion sosiaalituet.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Kun kyseessä on velallinen, joka ei noudata toimenpidettä, onko hänen varallisuuttaan koskeva päätös edelleen voimassa ja kohdistuuko häneen sanktioita?

Jos oikeuden päätöksessä ei aseteta määräaikaa velvoitteen noudattamiselle, katsotaan, että päätöksessä asetettua velvoitetta on noudatettava kolmen päivän kuluessa ja häädön tapauksessa viidentoista päivän kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

Täytäntöönpanotavat vaihtelevat riippuen päätöksen täytäntöönpanon kohteena olevan suorituksen luonteesta (ks. ed. erityyppiset rahasaatavat tai muut saatavat).

Yleisesti kuitenkin pätee, että kun päätöksen täytäntöönpanomääräys on annettu, tuomioistuin huolehtii päätöksen täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon liittyvät yksittäiset tehtävät voi suorittaa tuomioistuimen virkamies (haastemies), jos näin säädetään laissa tai erityisessä säännöksessä tai jos oikeuden puheenjohtaja antaa ne hänen tehtäväkseen. Haastemies toimii oikeuden puheenjohtajan antamin ohjein.

Jos haastemiehen on päätöksen täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien yhteydessä nostettava kanne tai tehtävä muu hakemus prosessin käynnistämiseksi tuomioistuimessa tai muussa elimessä, hän toimii valtion nimissä.  

Vastaavat valtuudet on tuomioistuimen valtuuttamalla ulosottomiehellä. Jos tuomioistuimen valtuuttamia ulosottomiehiä koskevassa laissa ei muuta säädetä, ulosottomiehellä on valtuudet suorittaa kaikki tehtävät, jotka siviiliprosessisäännöstössä ja muissa säädöksissä muutoin annetaan oikeuden päätösten täytäntöönpanoon liittyen tuomarille, haastemiehelle tai muulle tuomioistuimen virkamiehelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulosottomääräyksellä on näet sama vaikutus kuin siviiliprosessisäännöstön mukaisella päätöksen täytäntööpanomääräyksellä. Ulosottomääräyksen mukaan ulosotto toimitetaan sen jälkeen, kun ulosottomääräystä koskeva oikeuden päätös on saanut lainvoiman. Periaatteessa ulosottoprosessia varten käytetään soveltuvin osin siviiliprosessisäännöstön säännöksiä.

Kun kyseessä ovat kolmannet, mitkä ovat pankin velvollisuudet tietojen luovutuksen tai tilien takavarikoinnin suhteen ja mitkä ovat sanktiot, jos ulosottotoimenpiteitä ei noudateta?

Määrätessään päätöksen täytäntöönpantavaksi siten, että saatava pidätetään tililtä, tuomioistuin kieltää rahoituslaitosta siitä hetkestä alkaen, kun oikeuden päätös toimitettiin sille, maksamasta suoritusvelvollisen tililtä rahasuorituksia perittävän saatavan ja siihen liittyvien sivukulujen määrää vastaavalta osalta, kuittaamasta tätä määrää vastasaamisella tai muulla tavoin menettelemästä sen suhteen.

Tuomioistuin toimittaa päätöksen täytäntöönpanomääräystä koskevan oikeuden päätöksen edunsaajalle, suoritusvelvolliselle ja suoraan rahoituslaitokselle. Suoritusvelvolliselle sitä ei saa toimittaa aikaisemmin kuin rahoituslaitokselle.

Suoritusvelvollisen omaisuuden myymis­- ja hukkaamiskieltoa koskee myös ulosottosäännöstön 44 pykälän 4 ja 7 momentti.

Suoritusvelvollinen menettää sillä hetkellä, kun päätöksen täytäntöönpanomääräystä koskeva oikeuden päätös toimitetaan rahoituslaitokselle, oikeuden nostaa rahavaroja tililtä, käyttää näitä varoja maksuihin tai muutoin käsitellä niitä perittävän saatavan ja siihen liittyvien sivukulujen määrää vastaavalta osalta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos rahoituslaitos ei toimi siviiliprosessisäännöstön säännöksissä edellytetyllä tavalla, päätöksen edunsaaja voi vaatia (myös silloin, kun suoritusvelvollisen tilillä ei enää ole tarpeeksi varoja), että rahoituslaitos suorittaa tälle määrän, johon päätöksen edunsaajalla olisi ollut oikeus, jos rahoituslaitos olisi toiminut oikein.

Tuomioistuin pyytää sen osapuolen pyynnöstä, joka on päätöksessä oikeutettu rahasuoritukseen, rahasuoritukseen velvoitetulta tiedot siitä, saako tämä palkkaa tai muuta säännöllistä tuloa ja keneltä taikka missä pankissa, ulkomaisen pankin sivukonttorissa tai säästö- ja luotto-osuuskunnassa tällä on tilit ja mitkä ovat niiden tilinumerot. 

Osapuolen, jolle tietopyyntö esitettiin, on vastattava tuomioistuimelle viikon kuluessa tietopyynnön vastaanottamisesta. Jos osapuoli ei täytä tätä velvoitetta tai antaa väärät tai puutteelliset tiedot, tuomioistuin voi määrätä tälle enimmillään 50 000 Tšekin korunan suuruisen prosessuaalisen sakon.

Pankkilain 21/1992, sellaisena kuin se on muutettuna, mukaan pankkivalvonnan toteuttamisen yhteydessä saatujen tietojen antamista julkishallinnon elimille ja muille henkilöille Tšekissä ei katsota vaitiolovelvollisuuden rikkomiseksi, jos tiedot annetaan kyseisten elinten ja henkilöiden tehtävien suorittamiseksi laissa määrättyjä edellytyksiä noudattaen.

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

Ks. edellä.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

Kyllä, täytäntöönpanoa koskevasta oikeuden päätöksestä voidaan valittaa siviiliprosessisäännöstön yleisten muutoksenhakusääntöjen mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Prosessin osapuoli voi hakea piirituomioistuimen tai alueoikeuden ensimmäisen oikeusasteen oikeudenkäynnissä annettuun päätökseen muutosta, jollei laissa suljeta pois tätä mahdollisuutta.

Muutosta ei voida hakea päätökseen, joka koskee enintään 2 000 Tšekin korunan suuruista rahasaatavaa, jolloin ei oteta huomioon saatavaan liittyviä sivukuluja; tämä ei koske riitauttamattomia vaateita koskevia tuomioita eikä yksipuolisia tuomioita. Pelkästään tuomion perusteluja koskeva valitus ei ole mahdollinen.

Valitus on tehtävä viidentoista päivän kuluessa päätöksen kirjallisen kopion vastaanottamisesta sille tuomioistuimelle, jonka päätöksestä valitus tehdään. Jos on tehty tuomion sisältöä koskeva oikaisupäätös, määräaika lasketaan alkavaksi siitä, kun oikaisupäätös sai lainvoiman.

Jos valitukseen oikeutettu tekee ajoissa käsittelykelpoisen valituksen, tuomio ei saa lainvoimaa ennen kuin valitustuomioistuin on tehnyt valitusta koskevan lainvoimaisen päätöksen.

Jos on kyse tuomioistuimen valtuuttaman ulosottomiehen toimittamasta ulosotosta, ulosottosäännöstön 44 pykälän 10 momentin mukaan ulosottomääräystä koskevasta oikeuden päätöksestä voidaan tehdä valitus, jossa ei voida kiistää muita kuin ulosottomääräyksen kannalta ratkaisevia asioita; muita tuomioistuin ei ota huomioon, vaan vahvistaa ulosottomääräyksen. Jos valitus ei sisällä ulosottomääräyksen kannalta ratkaisevia asioita tai ei mitään asia-aineistoa, tuomioistuin hylkää valituksen. Ulosottosäännöstön 47 pykälän 3 momentin mukaan itse ulosottomääräyksestä ei voida valittaa.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta