Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Belgia

Uusin päivitys: 28-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 Huom.: kaikki säännökset, joihin tässä asiakirjassa viitataan, ovat saatavilla Federale Overheidsdienst Justitie Deutsch - français - Nederlands -verkkosivuston tietosivulta ”geconsolideerde wetgeving”



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Aineelliset edellytykset 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne 3.
3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Jos velallinen ei täytä vapaaehtoisesti tuomioon sisältyvää velvoitetta, velkoja voi hakea velvoitteen täytäntöönpanoa tuomioistuimessa; tätä kutsutaan pakkotäytäntöönpanoksi. Se edellyttää täytäntöönpanokelpoisen oikeusperusteen olemassaoloa (prosessilain 1386 §), koska pakkotäytäntöönpano merkitsee puuttumista velallisen henkilökohtaisiin oikeuksiin. Tällainen oikeusperuste on yleensä tuomio tai notaarin vahvistama asiakirja. Velallisen yksityiselämän suojan vuoksi oikeusperustetta ei voida panna täytäntöön tiettyinä ajankohtina (prosessilain 1387 §). Täytäntöönpanosta huolehtii ulosottomies.

Pakkotäytäntöönpanoon ryhdytään usein rahasaamisen perimiseksi, mutta sitä voidaan käyttää myös toimimisvelvollisuuden täytäntöönpanemiseksi.

Toinen tärkeä väline on uhkasakko (prosessilain 1385 a §). Sillä painostetaan henkilöä täyttämään tuomiossa määrätty velvoite. Uhkasakkoa ei voida kuitenkaan asettaa silloin, kun henkilö on tuomittu maksamaan rahasumma tai suorittamaan työsopimuksen mukainen velvoite, jos maksun määrääminen olisi ihmisarvon vastaista. Uhkasakko pannaan täytäntöön sen oikeusperusteen nojalla, johon maksu pohjautuu, eikä muuta perustetta siten edellytetä.

Kun henkilö on velvoitettu maksamaan tietty rahasumma, vaateen täytäntöönpano kohdistetaan velallisen varallisuuteen, ja sitä kutsutaan ulosmittaukseksi. Ulosmittauksessa tehdään ero sen kohteena olevan omaisuuden (irtain ja kiinteä omaisuus)1 ja ulosmittaustavan (varokeinona suoritettava ulosmittaus ja tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus) perusteella. Varokeinona suoritettavaan ulosmittaukseen ryhdytään kiireellisissä tapauksissa omaisuuden saattamiseksi tuomioistuimen valvontaan; tilanne rauhoitetaan tällä tavoin myöhemmän täytäntöönpanon turvaamiseksi. Ulosmittausvelallinen ei voi enää määrätä kyseisestä omaisuudesta, eikä hän pysty sitä myymään tai luovuttamaan pois. Kun velallisen omaisuus ulosmitataan tuomion täytäntöönpanemiseksi, se myydään ja tuotto annetaan velkojalle. Velkojalle ei ole oikeutta ulosmitattuun omaisuuteen, vaan ainoastaan omaisuuden myyntituottoon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Varokeinona suoritettavan ulosmittauksen sekä irtaimen ja kiinteän omaisuuden realisoimiseksi suoritettavan ulosmittauksen lisäksi on olemassa myös erityissäännöksiä alusten ulosmittaamisesta (prosessilain 1467–1480 § ja 1545–1559 §), ulosmittaamisesta väärennöstapauksessa (1481–1488 §), takavarikosta (1461 §), takavarikon kumoamisesta (1462–1466§) sekä ennen korjuuta tapahtuvasta hedelmien ja viljan ulosmittaamisesta (1529–1538 §). Tässä asiakirjassa käsitellään jatkossa vain tavanomaista ulosmittausta.

2. Millä edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

2.1. Menettely
2.1.1 Varokeinona suoritettava ulosmittaus

Varokeinona suoritettava ulosmittaus edellyttää ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin lupaa (prosessilain 1413 §), jota haetaan yksipuolisesti (ex parte, prosessilain 1417 §). Irtaimen ja kiinteän omaisuuden osalta on käytettävä eri hakemusta, ja kiinteän omaisuuden osalta edellytetään aina erillistä hakemusta.

Ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin on tehtävä päätös kahdeksan päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä (prosessilain 1418 §). Tuomari voi hylätä hakemuksen tai myöntää luvan joko kokonaan tai osittain. Päätös toimitetaan ulosottomiehelle, joka huolehtii sen tiedoksiannosta velalliselle.

Kyseisestä menettelysäännöstä on yksi tärkeä poikkeus, jonka mukaan ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin lupaa ei tarvita: jokainen tuomio sisältää luvan varokeinona suoritettavaan ulosmittaukseen ryhtymisestä annettujen määräysten osalta (prosessilain 1414 §). Myös tällöin täytyy olla kyseessä kiireellinen tapaus. Tuomio on annettava ulosottomiehelle, joka suorittaa omaisuuden ulosmittauksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Varokeinona suoritettava ulosmittaus voidaan muuttaa tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavaksi ulosmittaukseksi (prosessilain 1489–1493 §).

2.1.2 Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus

A. Yleistä

Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavaan ulosmittaukseen voidaan ryhtyä vain täytääntöpanokelpoisen oikeusperusteen nojalla (prosessilain 1494 §). Tuomiot2 ja sopimusasiakirjat3 voidaan panna täytäntöön ainoastaan sellaisen oikeaksi todistetun asiakirjan4 tai alkuperäisen asiakirjan5 nojalla, johon on liitetty asetuksella vahvistettu vakuutus6.

Tuomio annetaan tiedoksi vastaajalle ennen täytäntöönpanoa (prosessilain 1495 §). Jos täytäntöönpantavana oikeusperusteena on tuomio, etukäteen suoritettu tiedoksianto on pakollinen velallisen informoimiseksi. Jos täytäntöönpantavana oikeusperusteena on sen sijaan sopimusasiakirja, tiedoksiantoa ei tarvitse suorittaa välttämättä etukäteen, koska velallinen on jo tietoinen asianomaisesta oikeusperusteesta. Tuomion tiedoksiannosta alkavat kulua myös muutoksenhakuajat, jotka lykkäävät tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavaa ulosmittausta (mutta ei varokeinona suoritettavaa ulosmittausta) silloin, kun osapuoli on tuomittu maksamaan rahasaatava. Normaalien muutoksenhakukeinojen käyttö ei kuitenkaan lykkää väliaikaista täytäntöönpanoa (jonka oikeusperusteena on väliaikaisesti täytäntöönpantavissa oleva tuomio).

Sivun alkuunSivun alkuun

Täytäntöönpanon kohteena olevan omaisuuden realisoinnin toisena vaiheena on maksusuoritusmääräyksen antaminen (prosessilain 1499 §). Maksusuoritusmääräys on ensimmäinen täytäntöönpanotoimi ja viimeinen varoitus velalliselle, joka voi vielä välttää ulosmittauksen. Maksusuoritusmääräyksen antamisesta alkaa odotusaika, joka on yhden päivän pituinen irtaimen omaisuuden osalta (1499 §) ja 15 päivän pituinen kiinteän omaisuuden osalta (1566 §). Maksusuoritusmääräys on annettava tiedoksi velalliselle, ja se sisältää ilmoituksen suorituksen laiminlyönnistä ja maksuvaatimuksen. Pakkotäytäntöönpanolla voidaan periä ainoastaan maksusuoritusmääräyksessä ilmoitetut rahamäärät.

Omaisuus voidaan ulosmitata odotusajan jälkeen. Täytäntöönpano tapahtuu toimivaltaisena viranomaisena olevan ulosottomiehen määräyksellä. Ulosottomiehen katsotaan toimivan velkojan asiamiehenä, ja hän hoitaa lakisääteisiä tehtäviään tuomioistuimen valvonnassa7. Ulosottomies on sopimusperusteisessa vastuussa velkojaan nähden ja sopimussuhteen ulkopuolisessa vastuussa kolmanteen osapuoleen nähden (lain ja yleisen huolellisuusvelvoitteen nojalla).

Ulosottomies toimittaa ilmoituksen ulosmittauksesta 24 tunnin kuluessa siihen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen, jonka tuomiopiirissä ulosmittaus tapahtui (prosessilain 1390 §). Ilmoitus on toimitettava sekä irtaimen että kiinteän omaisuuden ulosmittauksesta. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavaa ulosmittausta tai omaisuuden realisoinnista saadun tuoton jakoa ei voida toteuttaa ennen ulosmittausilmoitusten tarkistamista (1391 §). Tämä sääntö on annettu turhien ulosmittausten ehkäisemiseksi ja ulosmittauksen kollektiivisen ulottuvuuden vahvistamiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

B. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus: irtain omaisuus

Ennen tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavaa ulosmittausta on annettava maksusuoritusmääräys, jota velallinen voi vastustaa. Ulosmittaus suoritetaan ulosottomiehen määräyksellä, ja se on ensisijaisesti varotoimenpide: omaisuutta ei siirretä pois, eikä omistajan- tai haltijanvaihdosta tapahdu. Omaisuutta voidaan ulosmitata myös muualla kuin velallisen kotona, esimerkiksi kolmannen osapuolen tiloissa.

Ulosmittausta ei ole rajoitettu irtaimen omaisuuden osalta yhteen ainoaan menettelyyn, mutta uuden ulosmittauksen kohdistaminen samaan omaisuuteen on käytännössä hyödytöntä menettelystä aiheutuvien kulujen vuoksi. Ulosmittausta hakeneen velkojan lisäksi velallisen omaisuuden myyntituotosta saavat suhteellisen osansa myös muut velkojat (prosessilain 1627 § ja sitä seuraavat pykälät).

Ulosmittauksesta laaditaan virallinen pöytäkirja. Ulosmitattu omaisuus myydään aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua kyseisen pöytäkirjan tiedoksiannosta, millä annetaan velalliselle viimeinen mahdollisuus estää myynti. Ulosmitatun omaisuuden myynnistä on ilmoitettava julkisesti sanomalehdissä. Myynti tapahtuu huutokauppatilassa tai julkisessa myyntipaikassa, jollei sitä ole vaadittu järjestettäväksi muussa tarkoitukseen paremmin sopivassa paikassa. Myynnin suorittaa ulosottomies, joka laatii siitä virallisen pöytäkirjan ja kerää myynnin tuoton. Ulosottomies jakaa tuoton velkojien kesken 15 päivän kuluessa (prosessilain 1627 § ja sitä seuraavat pykälät). Jako saadaan suoritetuksi yleensä sovinnollisesti, mutta jos tämä ei onnistu, asia saatetaan ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin ratkaistavaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

C. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus: kiinteä omaisuus (prosessilain 1560 § ja sitä seuraavat pykälät)

Täytäntöönpano aloitetaan maksusuoritusmääräyksen tiedoksiannolla.

Ulosmittaus toimitetaan sen jälkeen aikaisintaan 15 päivän ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Jos näitä määräaikoja ei noudateta, maksusuoritusmääräys ei ole enää voimassa. Ulosmittausmääräys on kirjattava tämän jälkeen kiinnitysrekisteriin8 15 päivän kuluessa ja annettava tiedoksi kuuden kuukauden kuluessa. Kun enintään kuusi kuukautta voimassa oleva määräys on merkitty kiinnitysrekisteriin, velallinen ei voi määrätä omaisuudesta. Jos määräystä ei merkitä rekisteriin, ulosmittaus on pätemätön. Toisin kuin irtaimen omaisuuden osalta, kiinteään omaisuuteen sovelletaan yhden ulosmittauksen periaatetta (ulosmitattua omaisuutta ei voida ulosmitata uudelleen).

Viimeisenä toimenpiteenä toimitetaan ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille hakemus notaarin nimeämiseksi omaisuuden myyntiä ja velkojien osuuksien jakamista varten. Velallinen voi toimittaa kyseiselle tuomarille lausunnon, jossa hän vastustaa nimetyn notaarin toimia. Muut omaisuuden myyntiä koskevat säännöt on vahvistettu selkeästi lainsäädännössä (ks. prosessilain 1582 § ja sitä seuraavat pykälät). Myynti tapahtuu yleensä julkisesti, mutta se voidaan toimittaa myös yksityisesti tuomarin ehdotuksesta tai ulosmittausta hakeneen velkojan vaatimuksesta. Myynnistä saatu tuotto jaetaan tämän jälkeen velkojien kesken etusijajärjestyksen mukaisesti (ks. 1639–1654 §). Jako-osuuksia koskevat riidat ratkaisee ulosmittausasioita käsittelevä tuomari.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.1.3 Saatavan ulosmittaus

Saatavan ulosmittaus kohdistuu saatavaan, joka velallisella on kolmannelta osapuolelta (esimerkiksi palkan ulosmittaus velallisen työnantajalta). Kyseinen kolmas osapuoli on näin ollen ulosmittausta hakevan velkojan toissijainen velallinen. Saatavan ulosmittaus (beslag onder derden) ei ole kyseessä silloin, kun ulosmitataan kolmannen osapuolen hallussa olevaa velallisen omaisuutta (beslag bij derden).

Ulosmittauksen perusteena on velkojan saatava ulosmittausvelalliselta. Ulosmitattava saatava on velallisen saatava kolmannelta osapuolelta/toissijaiselta velalliselta.

Yksityiskohtaiset säännöt saatavan ulosmittauksesta löytyvät prosessilain 1445–1640 §:stä varokeinona suoritettavan ulosmittauksen osalta ja 1539–1544 §:stä tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta.

2.1.4 Kustannukset

Ulosmittauksessa on otettava huomioon tuomioistuinkulujen lisäksi ulosottomiehen kulut, joista säädetään ulosottomiehen toimenpiteistä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa perittävistä kuluista ja tietyistä lisämaksuista 30. marraskuuta 1976 annetussa asetuksessa (ks. Federale Overheidsdienst Justitie Deutsch - français - Nederlands).

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Aineelliset edellytykset

A. Varokeinona suoritettava ulosmittaus

Tietyntyyppisen vaateen omaava velkoja voi ryhtyä varokeinona suoritettavaan ulosmittaukseen riippumatta ulosmitattavan omaisuuden arvosta ja vaateen suuruudesta (ks. prosessilain 1413 §).

Varokeinona suoritettavan ulosmittauksen ensimmäisenä edellytyksenä on toimenpiteen kiireellisyys: velallisen maksukyvyn on oltava uhattuna siten, että omaisuuden myynti vaarantuu. Tämän edellytyksen täyttymisen ratkaisee tuomioistuin objektiivisten perusteiden nojalla. Tarve toimenpiteen kiireelliseen suorittamiseen on oltava ulosmittausajankohdan lisäksi myös arvioitaessa ulosmittausmenettelyn jatkamista. Tästä vaatimuksesta on muutama poikkeus: ulosmittaus väärennystapauksessa, vekseliin perustuvan saatavan ulosmittaus ja ulkomailla annetun tuomion täytäntöönpano.

Toiseksi, varokeinona suoritettavaa ulosmittausta hakevalla velkojalla on oltava saaminen. Saamisen on myös täytettävä tietyt edellytykset (prosessilain 1415 §): sen on oltava lopullinen (ei ehdollinen), erääntynyt (koskee myös velan suorittamisesta annettavia vakuuksia) ja määrältään vahvistettavissa (summa on määritelty tai se voidaan määritellä). Saamisen tyyppi ja määrä ovat toisaalta epäolennaisia seikkoja. Edellytysten täyttymisen ratkaisee ulosmittausasioita käsittelevä tuomari, mutta asian myöhemmin käsittelevä tuomioistuin ei ole sidottu kyseiseen ratkaisuun.

Kolmanneksi, varokeinona suoritettavaa ulosmittausta hakevalla velkojalla on oltava tähän pätevä oikeus. Tässä ulosmittaustoimenpiteessä on kyse omaisuuden valvonnasta, ei sen käytöstä, ja toimenpidettä voi hakea tarvittaessa myös lainoppinut asiamies.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toimenpiteeseen on saatava lupa ulosmittausasioita käsittelevältä tuomarilta, ellei tuomiota ole jo annettu (ks. edellä). Lupaa ei kuitenkaan edellytetä varokeinona ulosmitattavan saatavan, takavarikon tai niiden saatavien osalta, joista on jo annettu tuomio (prosessilain 1414 §: tuomiot muodostavat täytäntöönpanokelpoisen oikeusperusteen). Myös notaarien vahvistamat asiakirjat muodostavat täytäntöönpanokelpoisen oikeusperusteen.

B. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus

Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta edellytetään myös täytäntöönpanokelpoisen oikeusperusteen olemassaoloa (prosessilain 1494 §). Kyseeseen voi tulla tuomioistuimen antama ratkaisu, virallinen asiakirja, veroviranomaisten antama täytäntöönpanomääräys, ulkomailla annettu tuomio, johon on liitetty täytäntöönpanomääräys, jne.

Saatavan on perustuttava asiakirjaan, joka täyttää tietyt edellytykset. Varokeinona suoritettavan ulosmittauksen osalta saatavan on oltava selvä, määrältään vahvistettavissa ja erääntynyt. Prosessilain 1494 §:n toisessa momentissa säädetään, että erissä suoritettavan tulon ulosmittaus koskee myös myöhemmin erääntyviä tuloeriä.

Oikeusperusteen on myös oltava voimassa. Jos ulosmittausta hakeva velkoja ei ole enää velkojan asemassa tai jos saaminen on lakannut kokonaan tai osittain (sitä koskevan aikarajoituksen, maksun tai muun seikan vuoksi), ulosmittausasioita käsittelevä tuomari hylkää hakemuksen.

3. Täytäntöönpanotoimien tarkoitus ja luonne

3.1. Minkä tyyppinen varallisuus voi olla täytäntöönpanon kohteena?

A. Yleistä

Sivun alkuunSivun alkuun

Ainoastaan velallisen omistama irtain tai kiinteä omaisuus voidaan ulosmitata. Kolmannelle osapuolelle kuuluvia esineitä ei voida ulosmitata; velallisen omaisuuden osalta ei ole merkitystä sillä, kenen hallussa esineet ovat. Kolmannen osapuolen hallussa olevat esineet voidaan näin ollen ulosmitata, mutta se edellyttää tuomioistuimen lupaa (prosessilain 1503 §).

Velkoja voi yleensä periä saatavan vain siitä omaisuudesta, joka velallisella kulloinkin on. Velallisella aiemmin ollutta omaisuutta voidaan ulosmitata ainoastaan silloin, kun hän saattaa epärehellisesti itsensä maksukyvyttömäksi. Tulevaisuudessa saatavien varojen ulosmittaus ei ole pääsääntöisesti mahdollista lukuun ottamatta vastaisuudessa syntyviä vaateita.

Ulosmitatun omaisuuden tuotto jää yleensä velalliselle varokeinona suoritettavassa ulosmittauksessa. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta omaisuuden tuotto on kuitenkin myös ulosmittauksen kohteena, jolloin se siirtyy ulosmittausvelkojalle.

Jakamaton kiinteistö voidaan myös ulosmitata, mutta omaisuuden pakkomyynti voidaan toteuttaa vasta kiinteistön jaon jälkeen (ks. esimerkiksi prosessilain 1561 §). Aviopuolisoihin sovelletaan erityissäännöksiä.

B. Ulosmitattava omaisuus

Omaisuuden on oltava ulosmittauskelpoista, sillä tiettyjä esineitä ei voida ulosmitata. Kyseisten esineiden jäämisen ulosmittauksen ulkopuolelle on perustuttava lainsäädäntöön, esineiden luonteeseen tai siihen, että ne kuuluvat selvästi velallisen henkilökohtaiseen omaisuuteen. Omaisuutta ei voida jättää ulosmittauksen ulkopuolelle esimerkiksi pelkän käyttötarkoituksen vuoksi. Seuraavia esineitä ei voida ulosmitata:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. Prosessilain 1408 §:ssä luetellut esineet. Tällä rajoituksella suojataan velallisen ja hänen perheensä kohtuulliset elinolot.
  2. Esineet, joilla ei ole myyntiarvoa ja joilla ei ole sen vuoksi merkitystä velkojalle.
  3. Esineet, joita ei voida luovuttaa, koska ne liittyvät kiinteästi velallisen henkilöön.
  4. Erityislainsäädännössä ulosmittauksen ulkopuolelle jätetyt esineet (esimerkiksi alaikäisen henkilön palkat ja muut tulot, julkaisemattomat kirjat ja äänitteet sekä vankien rangaistuslaitoksissa ansaitsemat työtulot).
  5. Palkat (ansiotulojen ulosmittaus) ja muut vastaavat saatavat voidaan ulosmitata yleensä vain tiettyyn rajaan asti (ks. prosessilain 1409 §, 1409a § ja 1410 §:n 1 momentti). Näihin saataviin sisältyy muun muassa tuomioistuimen määräämät elatusapumaksut avioeroon syyttömälle puolisolle. Enintään vähimmäistoimeentulon suuruisia maksuja ei voida myöskään ulosmitata (ks. prosessilain 1410 §:n 2 momentti). Ulosmittausrajoituksia ei sovelleta kuitenkaan ensisijaisesti suoritettavan elatusapuvelan perintään (ks. prosessilain 1412 §).

Täytäntöönpanotoimia ei voitu ulottaa aiemmin valtioon, eikä sen omaisuutta voitu näin ollen ulosmitata. Tätä seikkaa on hieman muutettu prosessilain 1412 a §:llä.

Laivojen ja ilma-alusten ulosmittauksesta on annettu erityissäännöksiä (varokeinona suoritettavan ulosmittauksen osalta ks. prosessilain 1467–1480 § ja tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta prosessilain 1545–1559 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Huom.: Belgiassa säädettiin äskettäin uusi laki pankkitileistä: De wet betreffende de onvatbaarheid voor beslag en de onoverdraagbaarheid van de bedragen waarvan sprake is in de artikelen 1409, 1409 bis en 1410 van het Gerechtelijk Wetboek wanneer die bedragen op een zichtrekening gecrediteerd zijn (Laki prosessilain 1409 §:ssä, 1409 a §:ssä ja 1410 §:ssä tarkoitettujen käyttötilimaksujen ulosmittaus- ja siirtokelvottomuudesta (julkaistu Belgian virallisessa lehdessä (Belgisch Staatsblad) 2. heinäkuuta 2004). Lain voimaantulo edellyttää vielä täytäntöönpanoasetuksen antamista (ks. lain 5 §). Lailla laajennetaan prosessilain asianomaisissa pykälissä säädettyjä rajoituksia ja poikkeuksia siten, että ne ulotetaan koskemaan myös käyttötileille maksettuja rahasummia.

C. Kantonnement (osasuoritus)

Ulosmittaus koskee yleensä koko esinettä, vaikka esineen arvo ylittäisi saatavan määrän. Velalliselle tämä on hyvin haitallista, koska hän ei voi hyödyntää esinettä lainkaan. Haitan vähentämiseksi Belgian lainsäädännössä on annettu mahdollisuus osasuoritukseen (kantonnement), jolloin velallinen voi käyttää jälleen omaisuuttaan tallettamalla tietyn rahasumman (ks. prosessilain 1403–1407 §).

Osasuoritus on mahdollinen sekä varokeinona suoritettavassa ulosmittauksessa että tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavassa ulosmittauksessa joko ulosmittauksen perusteena olevan saatavan tai itse ulosmittauksen kohteen osalta. Edellisessä tapauksessa osittaisella maksulla korvataan ulosmitattu omaisuus, joka palautetaan velalliselle. Jälkimmäisessä tapauksessa ulosmitattu esine yksinkertaisesti siirretään.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

A. Ulosmittaus

Siitä hetkestä lähtien, kun omaisuus ulosmitataan, velallinen menettää määräysvaltansa siihen. Ulosmittaus ei kuitenkaan aseta sitä hakeneen velkojan saatavaa etuoikeutettuun asemaan. Kelvottomuus määrätä omaisuudesta merkitsee sitä, ettei velallinen voi myydä tai muuten luovuttaa omaisuutta taikka perustaa siihen rasitteita. Omaisuus jää kuitenkin velallisen haltuun. Tilanne ei siten muutu käytännössä, vaan ainoastaan oikeudellisesti.

Määräämiskelvottomuuden vastaiset velallisen toimet eivät sido ulosmittausvelkojaa.

Kelvottomuus on kuitenkin suhteellista siten, että se koituu ainoastaan ulosmittausvelkojan hyödyksi. Muiden velkojien on varauduttava velallisen omaisuuden muutoksiin. He voivat kuitenkin helposti saada ulosmittausvelkojan aseman vahvistetun ulosmittauksen nojalla.

Määräämisvallan rajoittaminen on ensimmäinen vaihe omaisuuden myynnissä. Omaisuus siirtyy tuomioistuimen valvontaan. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus on siten ensi vaiheessa myös varotoimenpide.

B. Saatavan ulosmittaus

Saatavan ulosmittauksella siirretään kyseisen saatavan vallintaoikeus kokonaisuudessaan riippumatta sen saatavan suuruudesta, johon ulosmittaus perustuu. Toissijainen velallinen voi suorittaa osamaksun (kantonneren). Saatavan perimistä heikentäviä toimia ei voida kuitenkaan panna täytäntöön ulosmittausvelkojaa kohtaan. Kun saatavan ulosmittaus on annettu tiedoksi, päävelallinen ja toissijainen velallinen eivät voi enää tehdä sopimusta kyseisen saatavan suorittamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.3. Mikä on täytäntöönpanotoimien voimassaoloaika?

A. Varokeinona suoritettava ulosmittaus

Varokeinona suoritettava ulosmittaus on voimassa kolme vuotta. Irtaimen omaisuuden ja saatavan ulosmittauksen osalta kyseinen määräaika alkaa kulua ulosmittausmääräyksen antamisesta (prosessilain 1425 § ja 1458 §). Kiinteän omaisuuden ulosmittauksen osalta määräajan kuluminen alkaa ulosmittausmerkinnän tekemisestä kiinnitysrekisteriin (1436 §).

Määräaikaa voidaan pidentää, jos siihen esitetään hyviä perusteita (prosessilain 1426 §, 1459 § ja 1437 §).

B. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus

Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettavan ulosmittauksen osalta voimassaolorajoitusta sovelletaan ainoastaan ennen ulosmittausta annettavaan määräykseen. Sen voimassaoloaika on kymmenen vuotta irtaimen omaisuuden osalta (normaali vanhentumisaika erityissäännösten puuttuessa) ja kuusi kuukautta kiinteän omaisuuden osalta (prosessilain 1567 §). Laivojen ulosmittauksessa sovelletaan yhden vuoden voimassaoloaikaa (1549 §).

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa?

A. Varokeinona suoritettava ulosmittaus

Jos ulosmittausasioita käsittelevä tuomari hylkää hakemuksen varokeinona suoritettavaan ulosmittaukseen ryhtymisestä, hakija (eli velkoja) voi valittaa päätöksestä muutoksenhakutuomioistuimeen. Kyseessä on tällöin yksipuolinen (ex parte) menettely. Jos muutoksenhakutuomioistuin hyväksyy ulosmittauksen, velallinen voi valittaa päätöksestä (ks. prosessilain 1419 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos ulosmittausasioita käsittelevä tuomari myöntää luvan varokeinona suoritettavaan ulosmittaukseen, velallinen tai muu asiaan osallinen voi valittaa päätöksestä. Valitus on toimitettava kuukauden kuluessa päätöksen antaneelle tuomioistuimelle. Sen jälkeen tuomioistuin ratkaisee asian kontradiktorisessa menettelyssä9, jolla ei yleensä ole lykkäävää vaikutusta (ks. prosessilain 1419 § ja 1033 §).

Jos varokeinona suoritettavaan ulosmittaukseen voidaan ryhtyä ilman tuomioistuimen suostumusta, velallinen voi valittaa toimenpiteestä tekemällä hakemuksen ulosmittauksen kumoamisesta (prosessilain 1420 §). Ulosmittausta voidaan siis vastustaa kyseisellä valituksella, joka ratkaistaan välitoimena ja jonka yhteydessä annetaan tarvittaessa päätös rangaistusmaksusta. Valituksen perusteena voi olla esimerkiksi kiireellisyysedellytyksen täyttymättä jääminen (Cass. 14. syyskuuta 1984, Arr. Cass. 1984–85, 87).

Jos olosuhteissa on tapahtunut muutos, joko ulosmittausvelallinen tai -velkoja (tai tämän asiamies) voi toimittaa hakemuksen ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille ulosmittauspäätöksen muuttamiseksi tai kumoamiseksi. Ulosmittausvelallisen on haastettava muutoksenhakumenettelyyn kaikki osapuolet.

B. Tuomion täytäntöönpanemiseksi suoritettava ulosmittaus

Maksusuoritusmääräyksen osalta velallinen voi jättää vastustusilmoituksen, jolla hän kiistää määräyksen oikeudellisen pätevyyden. Ilmoituksen tekemiselle ei ole laissa säädetty määräaikaa, eikä sillä ole lykkäävää vaikutusta. Vastustuksen perusteina voi olla esimerkiksi prosessuaalinen virhe ja maksuaikaa koskeva pyyntö (jos täytäntöönpanon oikeusperusteena on notaarin vahvistama asiakirja).

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallinen voi toimittaa vastustusilmoituksen ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille omaisuuden myynnin osalta, mutta tälläkään ilmoituksella ei ole lykkäävää vaikutusta.

Muut kuin ulosmittausta hakeneet velkojat voivat vastustaa omaisuuden myyntihintaa, mutta he eivät voi vastustaa itse myyntiä.

Kolmas osapuoli, joka väittää omistavansa ulosmitatun omaisuuden, voi myös toimittaa vastustusilmoituksen ulosmittausasioita käsittelevälle tuomarille (prosessilain 1514 §). Tälläkään ilmoituksella ei ole lykkäävää vaikutusta.




1 Vastaavasti irtaimen ja kiinteän omaisuuden ulosmittaus.

2 Tuomioistuimen antamat.

3 Pääsääntöisesti notaarin vahvistamat.

4 Ensimmäinen kappale. Täytäntöönpanoa hakeva osapuoli saa vain yhden oikeaksi todistetun kappaleen kirjaamosta maksua vastaan.

5 Tuomion tai sopimusasiakirjan alkuperäiskappale. Vaatimusta sovelletaan vain erittäin kiireellisissä tapauksissa.

6 Elokuun 9. päivänä 1993 annettu asetus, Belgisch Staatsblad (Belgian virallinen lehti), 9. elokuuta 1993 (www.just.fgov.be Deutsch - français - Nederlands):

”Me Albert II, Belgian kuningas,

 ilmoitan kaikille nykyisille ja tuleville sukupolville seuraavaa:

Annan määräyksen siitä, että kaikki ulosottomiehet panevat tämän tuomion, päätöksen, määräyksen tai sopimuksen täytäntöön;

että ylisyyttäjät ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten yleiset syyttäjät panevat sen täytäntöön ja että kaikki virkamiehet ja heidän esimiehensä julkisissa viranomaisissa avustavat täytäntöönpanossa, jos laki niin edellyttää.

Tämän vakuudeksi tämä tuomio, päätös, määräys tai sopimus on allekirjoitettu ja sinetöity tuomioistuimen tai notaarin sinetillä.”

7 Niiden tehtävien osalta, jotka koskevat tuomion tai sopimusasiakirjan täytäntöönpanoa, ulosottomies toimii ulosmittausasioita käsittelevän tuomarin alaisuudessa. Ulosottomiehen menettelytapoja valvoo yleinen syyttäjälaitos ja ulosottomiesten ammattiorganisaation aluejaosto.

8 Sen alueen kiinnitysrekisteriin, jossa omaisuus sijaitsee (prosessilain 1565 §). Rekisteristä käy ilmi kiinteistöjä koskevat tiedot, esim. omaisuuteen kohdistuvat oikeudet ja rasitteet.

9 Tässä menettelyssä kaikilla osapuolilla on mahdollisuus tulla kuulluksi.

« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta