Euroopan komissio > EOV > Oikeuden päätösten täytäntöönpano > Itävalta

Uusin päivitys: 23-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa? 1.
2. Millä edellytyksillä oikeusperuste voidaan panna täytäntöön? 2.
2.1. Menettely 2.1.
2.2. Millä olennaisilla edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa? 2.2.
3. Täytäntöönpanotoimet 3.
3.1. Mitkä velallisen omaisuusesineet voivat olla täytäntöönpanon kohteena? 3.1.
3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on? 3.2.
3.3. Miten kauan täytäntöönpanotoimet ovat voimassa? Rajoitetaanko voimassaoloaikaa lailla tai oikeuden päätöksellä? 3.3.
4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? Kuka voi tehdä valituksen? Mille tuomioistuimelle ja missä ajassa valitus on tehtävä? Mikä vaikutus valituksen tekemisellä on? 4.

 

1. Mitä täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa tarkoittaa?

Täytäntöönpano (ulosotto) on valtion pakkovallan käyttöä ulosottokelpoisten vaatimusten täyttämiseksi.

Täytäntöönpanojärjestys pitää sisällään eri täytäntöönpanolajeja, jotka eroavat toisistaan ensinnäkin sen suhteen, onko täytäntöönpanoperusteena rahasaatava vai yksilöllinen suoritusvaatimus, ja toisaalta sen suhteen, mihin omaisuusesineisiin täytäntöönpano on määrä kohdistaa.

Jos on tarkoitus ulosmitata velallisen irtainta omaisuutta rahamääräisen täytäntöönpanoperusteen nojalla, tulevat kyseeseen irtaimen omaisuuden ulosmittaus, saatavien ulosmittaus, vastaisia toimituksia koskevien saatavien ulosmittaus ja muiden varallisuusoikeuksien ulosmittaus. Irtaimen omaisuuden (irtaimiston) ulosotto suoritetaan periaatteessa kolmessa vaiheessa: ulosmittaus, rahaksimuutto ja varojen jako.

Kiinteistön ulosmittaus kohdistuu velallisen kiinteään omaisuuteen, ja se toteutetaan ulosottovelkojan valinnan mukaan panttioikeuden pakkokiinnittämisenä, pakkohallintona tai pakkohuutokauppana.

Yksilöllistä suoritusvaadetta koskevalle täytäntöönpanoperusteelle ei ole yhtenäistä ulosottomenettelyä. Velallisen tekemiseen tai tekemättä jättämiseen vaikuttavina ulosottoperusteina tulevat kyseeseen pakkoluovutus, sijaissuoritus tai uhkamääräykset (rahasakko tai vankeus).

2. Millä edellytyksillä oikeusperuste voidaan panna täytäntöön?

2.1. Menettely

Ulosottoperusteena tulevat kyseeseen sekä tuomioistuimen tekemät että muut päätökset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muita päätöksiä ovat seuraavat:

  • hallintoviranomaisten tekemät päätökset, jotka koskevat yksityis- ja julkisoikeudellisia vaatimuksia sekä sakkoja ja järjestysrangaistuksia, siltä osin kuin täytäntöönpano kuuluu tuomioistuimille, sekä hallintoviranomaisten antamat sovintoratkaisut
  • sosiaalivakuutusten antajien tekemät päätökset valituksista, jotka koskevat etuuksia
  • välitystuomioistuinten antamat sovinto- ja muut ratkaisut
  • notaarin vahvistamat asiakirjat, jotka ovat ulosottokelpoisia
  • jäämätodistukset.

Sivun alkuun

Jotta ulosottovelkoja voisi hakea täytäntöönpanoa, hänellä on periaatteessa oltava hallussaan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisessa järjestyksessä antama todistus ulosottokelpoisuudesta.

Ulosoton myöntää periaatteessa tuomioistuin, joka käsittelee täytäntöönpano-asioita. Käytännössä tämä on aina alioikeus (Bezirksgericht). Kiinteistöjen (jotka on merkitty maarekisteriin) ulosotossa on alueellisesti toimivaltainen rekisterioikeus (Buchgericht) ja saatavien ulosotossa velallisen oikeuspaikan (asuinpaikan) tuomioistuin. Kaikissa muissa tapauksissa on käännyttävä ensi sijassa sen tuomioistuimen puoleen, jonka tuomiopiirissä ulosoton kohde on täytäntöönpanon alkaessa, ja toissijaisesti sen tuomioistuimen puoleen, jonka tuomiopiirissä ensimmäinen täytäntöönpanotoimi on suoritettava.

Täytäntöönpanomenettelyssä päätösvaltaisia elimiä ovat yksinomaan yksittäiset tuomarit ja viranhaltijat (Rechtspfleger). Rechtspfleger -viranhaltijoilla, jotka ovat erityisesti tehtäviinsä koulutettuja liittovaltion virkamiehiä, on ulosottoasioissa uskottu useita tehtäviä. Niihin kuuluu erityisesti velallisen irtaimen omaisuuden ulosmittaus. Kiinteän omaisuuden ulosmittaus (lukuun ottamatta Rechtspfleger -viranhaltijoille määrättyä panttioikeuksien pakkokiinnittämistä) , täytäntöönpanon myöntäminen ulkomaisen oikeusperusteen nojalla, pidätysmääräyksen antaminen sekä valituksista ja kanteluista päättäminen kuuluvat kuitenkin yksinomaan tuomarien päätettäviksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Varsinaiset ulosottotoimet suorittavat erityiset virkamiehet eli ulosottomiehet. Heille kuuluu täytäntöönpanon suorittaminen käytännössä, esimerkiksi irtaimien aineellisten esineiden ulosmittaus, häädön toimittaminen, velallisen varallisuusselvityksen laatiminen jne. Ulosottomiehet ovat oikeuden apuelimiä, joiden on noudatettava oikeuden antamia määräyksiä ja ohjeita. Heidän tehtävänään on suorittaa oma-aloitteisesti täytäntöönpanotoimia niin kauan, kunnes tehtävä on täytetty tai kunnes käy selväksi, ettei sitä voida täyttää.

Täytäntöönpanohakemuksen tekemisessä ei tarvitse käyttää asianajajaa.

Tuomioistuimet perivät täytäntöönpanohakemuksesta seuraavat kertamaksut, joiden määräytymisperusteena on suoritettavan vaateen arvo:

  • täytäntöönpanotoimitukset, lukuun ottamatta kohdassa b tarkoitettuja toimia

riidan kohteen arvon ollessa

enintään 150 euroa

13 euroa

yli 150 euroa

enintään 360 euroa

29 euroa

yli 360 euroa

enintään 730 euroa

34 euroa

yli 730 euroa

enintään 2 180 euroa

46 euroa

yli 2 180 euroa

enintään 3 630 euroa

62 euroa

yli 3 630 euroa

enintään 7 270 euroa

79 euroa

yli 7 270 euroa

enintään 36 340 euroa

114 euroa

yli 36 340 euroa

enintään 72 670 euroa

138 euroa

yli 72 670 euroa, kultakin 72 670 euron

määrältä tai sen ylittävältä osalta

aina 138 euroa enemmän

  • kiinteää omaisuutta koskevat täytäntöönpanotoimitukset

riidan kohteen arvon ollessa

Sivun alkuunSivun alkuun

enintään

150 euroa

26 euroa

yli 150 euroa

enintään 360 euroa

34 euroa

yli 360 euroa

enintään 730 euroa

44 euroa

yli 730 euroa

enintään 2 180 euroa

62 euroa

yli 2 180 euroa

enintään 3 630 euroa

86 euroa

yli 3 630 euroa

enintään 7 270 euroa

132 euroa

yli 7 270 euroa

enintään 36 340 euroa

190 euroa

yli 36 340 euroa

enintään 72 670 euroa

305 euroa

yli 72 670 euroa, kultakin 72 670 euron

määrältä tai sen ylittävältä osalta

aina 156 euroa enemmän.

2.2. Millä olennaisilla edellytyksillä päätös täytäntöönpanosta voidaan antaa?

Täytäntöönpanoluvan myöntämiseksi on täytettävä täytäntöönpanolle asetetut yleiset edellytykset (kansallinen tuomiovalta, oikeudenkäyntitien hyväksyttävyys, asianosaiskelpoisuus, prosessikelpoisuus ja hakijan edustusvalta) ja erityiset edellytykset (kyseisen tuomioistuimen toimivalta, täytäntöönpanoperuste ja vahvistus sen ulosottokelpoisuudesta, täytäntöönpanohakemuksen vähimmäissisältö, täytäntöönpanon kohteen ulosmittausmahdollisuus). Sen lisäksi täytäntöönpanohakemukselle on oltava asialliset perustelut (pääasiassa hakemuksessa mainittujen osapuolten on oltava samat kuin täytäntöönpanoperusteessa mainitut, ja periaatteessa vaateen on oltava erääntynyt ja eräpäivään mennessä suorittamatta jäänyt).

3. Täytäntöönpanotoimet

3.1. Mitkä velallisen omaisuusesineet voivat olla täytäntöönpanon kohteena?

Vaikka velallinen vastaa sitoumuksistaan periaatteessa kaikella omaisuudellaan, ulosmittaus kohdistuu toisin kuin konkurssi vain velallisen yksittäisiin omaisuusesineisiin (erillistäytäntöönpanon periaate). Useat velkojat pyrkivät yleensä saamaan suorituksen eri omaisuusesineistä. Jos jaettava määrä ei riitä, on jo ulosmitattuja omaisuusesineitä ulosmitattava suuremmasta määrästä. Velkojat saavat näissä tapauksissa jako-osuutensa etusijaperiaatteen mukaisesti: omaisuusesineen ensimmäisenä ulosmittauttanut velkoja on järjestyksessä ennen muita. Useiden velkojien samanaikaisessa ulosmittauksessa velkojilla on sama etusija.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velallisten suojaamiseksi tietyt esineet on jätettävä ulosmittaamatta, kuten kohtuulliseen elämiseen kuuluva koti-irtaimisto, pienyrittäjien ja -viljelijöiden elinkeinon harjoittamiseen tarvittavat välineet, velallisen ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten neljän viikon ajaksi tarvitsemat elintarvikkeet ja polttoaineet, vähimmäistoimeentuloon tarvittavat käteisvarat, vammaisten apuvälineet ja hoidot, perhekuvat, kirjeet jne. Saatavien täytäntöönpanossa sovelletaan vastaavaa ulosottosuojaa: kulukorvauksia, hoitoetuuksia tai perheavustuksia ei voi ulosmitata. Säännöllinen palkka- ja eläketulo on rajoitetusti ulosmitattavissa, ja suojaosan suuruus (vähimmäistoimeentulo) riippuu maksujen suuruudesta ja velallisen elatusvelvoitteiden määrästä.

3.2. Mitä vaikutuksia täytäntöönpanotoimilla on?

Velallinen voi määrätä oikeusvoimaisesti omaisuudestaan ulosoton toimittamisesta huolimatta, mutta velallisen toimilla voi olla rikosoikeudellisia seuraamuksia, jos hän luovuttaa osan varallisuudestaan tai vähentää sitä, minkä seurauksena velkojaa ei pystytä tyydyttämään lainkaan tai joltakin osin. Rikosoikeudelliset seuraamukset ovat uhkana myös tapauksessa, jossa velallinen siirtää virallisesti ulosmitatun esineen pois velkojien ulottuvilta. Velkojalla, jonka saatavan suoritusta velallisen oikeustoimi on loukannut, on tietyin edellytyksin mahdollisuus moittia oikeustointa kanteella, vaatia sen julistamista tehottomaksi ja vaatia saatavansa suorittamista omaisuusesineestä, jonka velallinen oli siirtänyt pois velkojien ulottuvilta.

Velallisen pankkitalletukset ulosotetaan ulosmittaamalla ja siirtämällä tilivarat. Täytäntöönpanolupa pitää sisällään tilinpitäjäpankille osoitetun kiellon maksaa varoja velalliselle ja velalliselle osoitetun kiellon olla käyttämättä pankkisaatavaansa. Ulosmittaus tulee voimaan, kun täytäntöönpanolupa on annettu tilinpitäjäpankille tiedoksi. Tilinpitäjäpankin on tämän jälkeen annettava tuomioistuimelle ja ulosottovelkojalle selvitys saatavan tilanteesta ja määrästä. Ulosmitattu saatava realisoidaan tilisiirrolla. Siirtohakemuksen hyväksyvällä päätöksellä velkoja saa oikeuden vaatia kolmannelta (tilinpitäjäpankilta) maksua tarvittaessa kanteella. Pankin tilinhaltijalle ulosmittauksesta huolimatta suorittamilla maksuilla ei ole velasta vapauttavaa vaikutusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3.3. Miten kauan täytäntöönpanotoimet ovat voimassa? Rajoitetaanko voimassaoloaikaa lailla tai oikeuden päätöksellä?

Täytäntöönpanoluvalle (velkojien tyydyttämiseksi) ei aseteta aikarajaa. (Turvaamistoimen täytäntöönpano ja väliaikaistoimi myönnetään kuitenkin vain tietyksi määräajaksi.)

Ulosottomiehen on keskeytettävä ulosmittaus, jos vaatimus on tyydytetty, velalliselle on myönnetty maksuaikaa tai täytäntönpanon jatkamisesta on luovuttu, kun velkoja esittää sitä koskevan väitteen tai jos velallinen pystyy sen virallisella tai virallisesti oikeaksi todistetulla asiakirjalla osoittamaan.

Sen lisäksi velallinen tai kolmas henkilö, joka esittää uskottavan lykkäämisintressin, voi pyytää täytäntöönpanon lykkäämistä. Lykkäämisperusteet on lueteltu laissa suppeasti ja niihin sisältyvät erityisesti täytäntöönpano- ja muutoksenhakukanteet. Jos voidaan olettaa, että täytäntöönpanon lykkääminen vaarantaisi ulosottovelkojan tyydyttämisen, lykkäämiseen voidaan suostua ainoastaan, jos sen hakija asettaa asianmukaisen vakuuden.

Ulosottotoimitus on niin ikään keskeytettävä ulkosottovelkojan, velallisen tai muun asianosaisen pyynnöstä, esimerkiksi silloin, kun ulosottovelkoja luopuu täytäntöönpanon jatkamisesta, velallinen todistaa hyväksyttävin asiakirjoin suorittaneensa vaateen tai saaneensa maksuajan pidennystä taikka täytäntöönpanoperuste julistetaan myöhemmin mitättömyys- tai takaisinsaantikanteen johdosta pätemättömäksi. Virheellisesti tehdyn täytäntöönpanopäätöksen tai täytäntöönpanotoimituksen vakavien puutteiden vuoksi (esim. ulosmittaus on toimitettu turhaan luvatta, eikä käsillä oleva velallisen omaisuus kata edes toimituskustannuksia) ulosmittaus on myös keskeytettävä viran puolesta.

4. Voiko täytäntöönpanopäätöksestä valittaa? Kuka voi tehdä valituksen? Mille tuomioistuimelle ja missä ajassa valitus on tehtävä? Mikä vaikutus valituksen tekemisellä on?

Täytäntöönpanopäätökseen (ja – ellei laissa toisin säädetä – muihin täytäntöönpanotoimitusta koskeviin ensimmäisen oikeusasteen päätöksiin) voidaan hakea muutosta ylemmältä oikeusasteelta ilman keskeyttävää vaikutusta. Valitus on jätettävä täytäntöönpanosta vastaavalle tuomioistuimelle 14 päivän sisällä. Laillinen oikeus valituksen tekemiseen on täytäntöönpanotoimituksen asianosaisilla. Muutoksen hakeminen täytäntöönpanopäätökseen on peruste toimituksen lykkäämiselle. Velallisella on sen ohella tietyin edellytyksin (esim. täytäntöönpanosta luopuminen) myös mahdollisuus nostaa kanne ulosottovelkojaa vastaan sillä perusteella, että yksittäisen täytäntöönpanoon ei olisi saanut myöntää lupaa.



« Oikeuden päätösten täytäntöönpano - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta