Euroopan komissio > EOV > Avioero > Romania

Uusin päivitys: 03-12-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esimerkiksi sukunimiin)? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (kuten huoltajuuteen ja elatusvelvollisuuteen)? (ks. Lapsen huolto – Romaniac)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (ks. Elatusvaateet – Romaniad)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Romaniassa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemän avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Romaniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Romaniassa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

(esimerkiksi sopimusavioeron mahdollisuus, asumuserohakemus ym.)

Puolisot voivat hakea avioeroa yhdessä, jos he ovat olleet naimisissa vähintään vuoden ennen avioeron vireillepanoa eikä avioliitosta ole lapsia.

Jollei yhteistä päätöstä ole, avioeron voi saada toisen puolison hakemuksesta seuraavissa tapauksissa:

  • tuomioistuin katsoo, että avioerolle on painavia syitä;
  • puolisoiden keskinäisten suhteiden heikentymiselle on painavia syitä;
  • avioliiton jatkaminen on mahdotonta avioeroa hakevalle puolisolle.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

(esimerkiksi avioliiton peruuttamaton kariutuminen, syyllisyys, erillään asuminen)

Oikeuskäytännössä seuraavia on pidetty avioeron perusteina:

  • toinen puoliso kieltäytyy perusteettomasti asumasta yhdessä toisen puolison kanssa tai muuttaa yhteisestä kodista ilman syytä (vastaajana olevasta puolisosta johtuva asumusero),
  • toisen puolison uskottomuus,
  • kohtuuton käyttäytyminen (moraalinen tai fyysinen),
  • toisella puolisolla on vakava parantumaton sairaus, josta toinen ei ollut tietoinen ennen avioliiton solmimista, edellyttäen, että sairauden oireiden todetaan pahenevan ajan mittaan ja olevan sellaisia, että kantajana oleva puoliso voi niiden vuoksi perustellusti kieltäytyä jatkamasta yhteiselämää vastaajana olevan puolison kanssa, koska avioliiton jatkaminen on käynyt mahdottomaksi.

3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esimerkiksi sukunimiin)?
  • Aviosuhde päättyy, ja eronneet puolisot ovat vapaita solmimaan uuden avioliiton.
  • Molemmat puolisot ottavat takaisin nimen, joka heillä oli ennen avioliiton solmimista. Poikkeus: puolisot voivat sopia, että se, joka otti avioliiton solmimisen yhteydessä puolisonsa sukunimen, voi pitää tämän nimen avioeron jälkeen, edellyttäen, että tästä sovitaan tuomioistuinmenettelyn aikana eikä sen jälkeen.
  • Puolisoilla ei ole enää velvollisuutta tukea toisiaan henkisesti.
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä?

Yhteinen omaisuus voidaan jakaa joko puolisoiden yhteisellä sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Puolisoiden välinen sopimus voidaan tehdä:

  • kun avioerotuomio annetaan,
  • avioeromenettelyn aikana joko tuomioistuimessa tai virallisena asiakirjana,
  • heti lopullisen avioerotuomion jälkeen,
  • kun avioerotuomio on merkitty avioliittotodistukseen.

Jos puolisot eivät pääse sopimukseen yhteisen omaisuuden jakamisesta, omaisuuden jakamista koskeva hakemus voidaan esittää aviosuhteen purkautumisen jälkeen, avioeromenettelyssä, pääasiana tai milloin tahansa sen jälkeen (sivu- tai liitännäishakemus). Puolisoiden osuudet omaisuudesta määritellään sen perusteella, kuinka paljon kumpikin on osallistunut yhteisen omaisuuden hankintaan ja säilyttämiseen. Vaimon kotona suorittama työ ja lasten hoitaminen otetaan huomioon määriteltäessä hänen osuuttaan yhteisen omaisuuden hankinnasta. Osuus voidaan osoittaa millä tahansa todistuskeinolla, koska kyseessä on olemassa oleva tilanne.

c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (kuten huoltajuuteen ja elatusvelvollisuuteen)? (ks. Lapsen huolto – Romania)

Tuomioistuin on velvollinen tekemään avioerotuomion yhteydessä päätöksen alaikäisten lasten huollosta, vaikka puolisot eivät olisi nimenomaisesti esittäneet huoltoa koskevaa hakemusta. Tuomioistuin perustaa alaikäisten lasten huoltoa koskevan päätöksensä lasten etuun. Ennen päätöksen tekemistä sen on kuultava vanhempia, holhousviranomaista ja lasta, jos tämä on vähintään 10-vuotias. Tuomioistuin ei edellytä, että vanhemmat tekevät sopimuksen alaikäisten lasten huollosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos toinen vanhemmista on toiminut lapsen huoltajana, hänelle kuuluvat tämän lapsen huoltajan oikeudet ja velvollisuudet. Toisella vanhemmalla säilyy oikeus henkilökohtaiseen yhteydenpitoon lapsen kanssa ja oikeus valvoa lapsen kasvatusta ja koulutusta, ammatillinen koulutus mukaan lukien.

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (ks. Elatusvaateet – Romania)

Entinen puoliso on oikeutettu elatusapuun, jos hän on taloudellisesti sen tarpeessa sellaisen työkyvyttömyyden vuoksi, joka on aiheutunut ennen avioliittoa tai sen aikana tai joka aiheutuu vuoden sisällä avioerosta, jos työkyvyttömyys johtuu avioeroon liittyvistä tapahtumista.

Entinen puoliso menettää oikeutensa elatusapuun mennessään uusiin naimisiin.

Jos avioerotuomiossa ainoastaan toinen puoliso todetaan syylliseksi, tämä puoliso on oikeutettu elatusapuun vain vuoden ajan avioeron jälkeen, kun taas toinen puoliso on oikeutettu elatusapuun määräämättömän ajan.

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Romanian lainsäädäntö tuntee käsitteen ”erillään asuminen”, mutta ei käsitettä ”asumusero”.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

(voidaanko se esimerkiksi muuttaa avioeroksi tai onko se edellytys avioeron saamiselle)

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliitto voidaan mitätöidä, jos jokin avioliiton solmimisen lainsäädännöllisistä edellytyksistä ei täyty. Avioliitto voidaan mitätöidä vain oikeuden päätöksellä. Mitätöinti vaikuttaa sekä tulevaisuuteen että takautuvasti: avioliittoa ei katsota koskaan solmitun.

8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Avioliitto voidaan julistaa pätemättömäksi seuraavien avioliiton solmimisen lainsäädännöllisten esteiden perusteella:

  • avioliitto solmittiin vastoin avioliiton solmimisen vähimmäisikää koskevia säännöksiä;
  • avioliiton solmi henkilö, joka oli jo naimisissa;
  • avioliiton solmineet henkilöt ovat keskenään niin läheistä sukua, että heidän välisensä avioliitto on kielletty (avioliitto suoraan alenevassa polvessa olevien sukulaisten välillä riippumatta sukulaisuussuhteen asteesta ja sivusukulaisten välillä neljänteen polveen saakka on kielletty);
  • avioliitto solmittiin ottovanhemman tai ottovanhemman sukulaisen ja tämän ottolapsen tai ottolapsen sukulaisen välillä;
  • avioliiton solmi mielisairas henkilö;
  • avioliitto solmittiin ilman tulevien puolisoiden suostumusta tai tällaista suostumusta ei annettu lain edellyttämällä tavalla (avioliitto on solmittava väestörekisterin henkikirjoittajan edessä tulevien puolisoiden läsnä ollessa, ja näiden on annettava suostumuksensa henkilökohtaisesti ja julkisesti);
  • väestörekisterin henkikirjoittajan epäpätevyys (vihkimisen suoritti virkamies, jolla ei ollut siihen valtuuksia);
  • avioliitto solmittiin samaa sukupuolta olevien henkilöiden välillä;
  • avioliittokuulutuksia ei julkaistu eikä vihkimisellä ollut todistajia.

Avioliitto voidaan mitätöidä myös, jos suostumus on erehtymisen (vain toisen puolison henkilöllisyydestä), harhautuksen tai pakottamisen takia pätemätön.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Juridisesti puolisoiden ei katsota koskaan solmineen avioliittoa. Tästä syystä:

  • puolisot ottavat takaisin nimet, joita he käyttivät ennen avioliiton solmimista.
  • yhteisomistusta ei katsota syntyneen, sillä avioliiton mitätöinti vaikuttaa takautuvasti. Jos omaisuutta on hankittu avioliiton solmimisen ja sen mitätöimishetken välisenä aikana, omaisuuden katsotaan kuuluvan yhteisesti molemmille puolisoille.
  • puolisoiden välillä ei ole elatusvelvollisuutta.
  • eloon jäävällä puolisolla ei ole perimysoikeutta, sillä aviosuhdetta ei katsota koskaan olleen olemassa.
  • avioliiton purkautuminen ei vaikuta lasten asemaan: he säilyttävät asemansa kyseisestä avioliitosta syntyneinä lapsina. Näin ollen vaikka avioliitto purkautuu, avioliiton mitätöimisajankohtaan mennessä syntyneiden tai siitettyjen lasten sukuasemaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin pätevästä avioliitosta syntyneiden lasten sukuasemaan.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

(esimerkiksi perheasioiden sovittelu)

Sovittelu: laki nro 192/2006 sovittelusta ja sovittelijan ammatin harjoittamisesta. Avioerotuomion antaa kuitenkin aina tuomioistuin.

11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Romanian siviiliprosessilain 607 §:n mukaisesti avioerohakemus on jätettävä sillä paikkakunnalla toimivaltaiseen tuomioistuimeen, jolla puolisoiden viimeisin yhteinen koti sijaitsi. Jos puolisoilla ei ollut yhteistä kotia, tai jos kumpikaan puoliso ei enää asu paikkakunnalla, jolla heidän viimeinen yhteinen kotinsa sijaitsi, hakemus on jätettävä vastaajana olevan puolison kotipaikkakunnalla toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Jos vastaajalla ei ole kotia Romaniassa, hakemus on jätettävä kantajana olevan puolison kotipaikkakunnalla toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Suhteellista tai ehdotonta mitättömyyttä koskeva hakemus on jätettävä vastaajana olevan puolison kotipaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Jos vastaajan kotipaikka sijaitsee ulkomailla tai ei ole tiedossa, hakemus on jätettävä vastaajan asuinpaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen, tai jos vastaajan asuinpaikka ei ole tiedossa, kantajan koti- tai asuinpaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Asiassa sovelletaan siviiliprosessilain tavanomaisia säännöksiä.

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Oikeusapua voi saada siviiliprosessilain 74-81 §:ssä säädetyillä edellytyksillä. Apua, joka kattaa oikeuskäsittelyn kaikki kustannukset tai osan niistä, voidaan myöntää missä tahansa menettelyn vaiheessa.

13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Kyllä. Avioerotuomioon on haettava muutosta 30 päivän kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

Mitätöintituomioon on haettava muutosta 15 päivän kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Romaniassa?

Avioerotuomion tunnustamiseen sovelletaan asetusta (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II -asetus).

Hakemus on jätettävä vastaajana olevan puolison Romaniassa sijaitsevassa koti- tai asuinpaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Jos vastaajan asuinpaikka ei ole tiedossa, hakemus on jätettävä kantajan koti- tai asuinpaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemän avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Romaniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Hakemus on jätettävä tunnustamispäätöksen tehnyttä tuomioistuinta välittömästi seuraavaan ylempään oikeusasteeseen. Asiassa sovelletaan siviiliprosessilain tavanomaisia säännöksiä.

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Romaniassa tai ovat muun maan kansalaisia?

(selitetään kunkin jäsenvaltion lainvalintasäännöt)

Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin oikeussuhteisiin sovellettavista säännöksistä säädetään kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvista oikeussuhteista annetussa laissa nro 105/1992. Lisäksi puolisoiden välisiin henkilö- ja varallisuussuhteisiin sovelletaan tavanomaista kansallista lainsäädäntöä. Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia, heihin sovelletaan heidän yhteisen kotipaikkansa lainsäädäntöä.

Tavanomaista kansallista lainsäädäntöä tai puolisoiden yhteisen kotipaikan lainsäädäntöä sovelletaan, vaikka jompikumpi puolisoista vaihtaisi kansalaisuutta tai kotipaikkaa.

Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia tai heillä on eri kotipaikka, heidän henkilö- ja varallisuussuhteisiinsa sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa heidän yhteinen asuinpaikkansa sijaitsee tai on sijainnut tai johon heillä on kiinteimmät yhteiset siteet.

Jos edellä kuvatulla tavalla määritellyn ulkomaisen lainsäädännön mukaan avioero ei ole mahdollinen tai avioeron edellytykset eivät ole samat kuin Romaniassa, Romanian lainsäädäntöä sovelletaan, jos jompikumpi puolisoista on Romanian kansalainen avioerohakemuksen jättämishetkellä.

Lisätietoja

Hyödyllisiä linkkejä:

www.just.ro română

kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö

« Avioero - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-12-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta