Euroopan komissio > EOV > Avioero > Puola

Uusin päivitys: 21-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Puola

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on? 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (mm. sukunimeen)? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (mm. lasten huoltoon ja elatusvaateisiin)? c)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? d)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioeron voi mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Puolassa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Puolassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Puolassa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Tuomioistuin antaa avioerotuomion, jossa todetaan, onko avioliiton hajoaminen jommankumman puolison syytä ja jos on, niin kumman. Tuomioistuin voi jättää syyllisyyskysymyksen ratkaisematta, jos molemmat puolisot sitä pyytävät.

Avioero voidaan myöntää, vaikka puolisot eivät olisi eläneet ensin asumuserossa.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Avioero voidaan myöntää, jos tuomioistuin toteaa, että puolisoiden yhteiselämä on päättynyt kokonaan ja pysyvästi. Molempien edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti.

3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on?

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (mm. sukunimeen)?

Eronnut puoliso, joka oli vaihtanut sukunimeä avioliiton solmimisen yhteydessä, voi kolmen kuukauden kuluessa avioerotuomion voimaantulosta ottaa uudelleen käyttöön entisen sukunimensä tekemällä asiaa koskevan hakemuksen väestörekisteritoimiston johtajalle.

Eronnut puoliso voi solmia uuden avioliiton.

b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä?

Avioliiton solmimisen yhteydessä puolisoiden omaisuus siirtyy lain nojalla molempien yhteiseen omistukseen (lakisääteinen yhteisomistus). Yhteisomistus koskee myös omaisuutta, joka hankitaan avioliiton aikana. Yhteisomistus päättyy avioliiton purkautuessa eli esimerkiksi avioerotuomion tullessa voimaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin päättää avioerotuomion yhteydessä myös yhteisen omaisuuden jakamisesta, jos jompikumpi puolisoista sitä pyytää. Yhteinen omaisuus käsittää omaisuuden, jonka jompikumpi puolisoista tai molemmat yhdessä hankkivat yhteisomistuksen voimassaoloaikana.

Yhteinen omaisuus jaetaan puolisoiden kesken tasan.

Kumpi tahansa puoliso voi painavasta syystä vaatia, että tuomioistuin jakaa yhteisen omaisuuden suhteessa siihen, minkä verran varoja kumpikin puoliso on sijoittanut sen hankintaan.

Jos puolisot asuvat yhteisessä asunnossa, tuomioistuin päättää avioerotuomiossa myös siitä, miten asuntoa on käytettävä sinä aikana kun eronneet puolisot edelleen asuvat siinä. Osapuolten yhteisestä hakemuksesta tuomioistuin voi päättää, että he jakavat yhteisen asunnon, tai myöntää asunnon vain toiselle puolisolle, jos toinen suostuu muuttamaan pois ilman, että hänelle järjestetään korvaava asunto.

c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (mm. lasten huoltoon ja elatusvaateisiin)?

Tuomioistuin määrää avioerotuomiossa puolisoiden yhteisten alaikäisten lasten huollosta ja määrittelee, minkä verran kummankin puolison on maksettava lasten elatuksesta ja koulutuksesta.

Tuomioistuin voi määrätä huoltajuuden vain toiselle vanhemmista ja rajoittaa toisen vanhemman huoltajuuden koskemaan vain tiettyjä velvollisuuksia ja oikeuksia suhteessa lapseen (tai lapsiin).

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?

Eronnut puoliso, jolla on taloudellisia vaikeuksia, voi (jos hänen ei ole todettu olleen yksinään syyllinen avioliiton hajoamiseen) vaatia toiselta puolisolta elatusapua perusteltujen tarpeidensa nojalla ja sen mukaan, millaiset ansiomahdollisuudet ja varallisuustilanne toisella puolisolla on.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos sen puolison taloudellinen tilanne, joka on todettu syyttömäksi avioliiton hajoamiseen, heikkenee avioeron johdosta huomattavasti, on sen puolison, joka on todettu yksinään syylliseksi avioliiton hajoamiseen, huolehdittava syyttömän puolison tarpeista myös siinä tapauksessa, että tällä ei ole taloudellisia vaikeuksia.

Elatusvelvollisuus päättyy, jos elatusapuun oikeutettu solmii uuden avioliiton. Jos elatusvelvollisuus koskee sitä puolisoa, jota ei pidetty yksinään syyllisenä avioliiton hajoamiseen, elatusvelvollisuus päättyy viiden vuoden kuluttua avioerotuomion voimaantulosta.

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Sillä tarkoitetaan virallista asumuseroa, josta tuomioistuin on tehnyt päätöksen perhe- ja huoltajuuslain 61 §:n 1–6 momentin nojalla.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Asumuseron edellytyksenä on, että puolisoiden välit ovat pysyvästi rikkoutuneet.

Jos puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia, tuomioistuin voi myöntää asumuseron heidän yhteisen hakemuksensa perusteella.

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Asumuseron lailliset vaikutukset ovat samat kuin avioeron. Asumuseroon tuomitut puolisot eivät kuitenkaan voi solmia uutta avioliittoa.

7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliiton mitätöinti tarkoittaa, että kaikki avioliiton lailliset seuraukset mitätöidään taannehtivasti. Poikkeuksena on mitätöidystä avioliitosta syntyneiden lasten asema; heidän katsotaan edelleen syntyneen avioliitossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Millä edellytyksillä avioeron voi mitätöidä?

Edellytykset avioliiton mitätöimiseksi luetellaan perhe- ja huoltajuuslaissa tyhjentävästi:

  • jompikumpi puolisoista on alaikäinen,
  • jompikumpi puolisoista ei ole oikeustoimikelpoinen,
  • jompikumpi puolisoista on psyykkisesti sairas tai henkisesti jälkeenjäänyt,
  • jompikumpi puolisoista on jo naimisissa,
  • puolisot ovat keskenään sukua ylenevässä tai alenevassa polvessa tai he ovat sisaruksia (ml. puolisisarukset sekä avioliiton ulkopuolella syntyneet puolisisarukset) tai he ovat sukua avioliiton kautta ylenevässä tai alenevassa polvessa,
  • puolisot ovat keskenään adoptiosuhteessa,
  • jos voidaan osoittaa, että jompikumpi puolisoista ei ole avioliiton solmimishetkellä syystä tai toisesta kyennyt tietoiseen tahdonilmaisuun tai hänellä on ollut erheellinen käsitys toisen puolison henkilöllisyydestä tai hän on ollut laittoman uhkauksen kohteena.

Syyn on täytynyt olla voimassa avioliiton solmimishetkellä.

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Avioliiton mitätöintiä koskevalla tuomioistuimen päätöksellä on ns. konstitutiiviset eli oikeutta perustavat vaikutukset, jotka koskevat myös kolmansia (erga omnes). Vaikutukset ovat kahdenlaisia:

  • taannehtivat vaikutukset (ex tunc) ulottuvat avioliiton solmimishetkeen: puolisoiden siviilisääty palautuu ennalleen, samoin sukunimi; avioliittoon perustuva sukulaisuussuhde toisen puolison sukuun peruuntuu; lakisääteinen perimys ei ole enää mahdollinen.
  • ex nunc -vaikutukset tulevat voimaan avioliiton mitätöimispäätöksen voimaantulon myötä esim. varallisuussuhteiden osalta.

Avioliiton mitätöinnin vaikutukset puolisoiden suhteeseen avioliitosta syntyneitä yhteisiä lapsia kohtaan sekä puolisoiden varallisuussuhteisiin määräytyvät avioerolainsäädännön asianomaisten säännösten nojalla. Niiden mukaan puoliso, joka on solminut avioliiton vilpillisin mielin, rinnastetaan puolisoon, joka on todettu syylliseksi avioliiton hajoamiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Puolassa on saatavilla perheasioiden sovittelua. Sen perimmäisenä tavoitteena on ratkaista puolisoiden väliset ristiriidat niin, ettei tilanne johda avio- tai asumuseroon. Perhesovittelua tarjoavat yleensä valtiosta riippumattomat järjestöt ja erilaiset säätiöt sekä kirkko.

Puolisot voivat hakea apua aviollisiin ristiriitoihinsa myös erilaisista perheterapioista tai tukiryhmistä tai kääntyä psykologin tai psykoterapeutin puoleen.

11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Avioero-/asumusero-/mitätöintihakemus jätetään toimivaltaiselle alioikeudelle (sąd okręgowy). Tuomioistuimen toimivalta määräytyy puolisoiden viimeisen yhteisen asuinpaikan mukaan. Jos toimivaltaa ei voida määrittää tällä perusteella, hakemus jätetään sille alioikeudelle, jolle toimivalta kuuluu hakijan asuinpaikan perusteella.

Hakemuksen jättämisen yhteydessä peritään oikeudenkäyntimaksu. Jos hakija ei taloudellisen tilanteensa vuoksi pysty maksamaan sitä, hän voi hakea tuomioistuimelta osittaista tai täydellistä vapautusta oikeudenkäyntikuluista, minkä lisäksi hän voi pyytää, että tuomioistuin nimeää hänelle maksuttoman oikeusavustajan.

Hakemukseen on liitettävä jäljennökset seuraavista asiakirjoista: väestörekisteriotteet (avioliittotodistus, lasten syntymätodistukset), palkkatodistus (tulot) ja oikeusavustajan valtakirja (jos osapuoli on valinnut oman oikeusavustajan). Lisäksi on esitettävä muut asiaan mahdollisesti liittyvät asiakirjat (lääkärintodistukset, hallintoviranomaisten päätökset ym.)

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Kyllä, ks. 11 kohta.

Jos hakija pyytää osittaista tai täydellistä vapautusta oikeudenkäyntikuluista tai maksutonta oikeusavustajaa, hänen on esitettävä todistus taloudellisesta tilanteestaan (tuomioistuimesta saatavalla lomakkeella).

13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Kyllä. Kaikissa näissä asioissa sovelletaan kaksivaiheista menettelyä. Alioikeuden päätökseen voi hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimesta (sąd apelacyjny).

14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Puolassa?

Ulkomaisen tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös ei voi tuottaa oikeusvaikutuksia Puolassa ennen kuin jokin puolalainen tuomioistuin on tunnustanut sen.

Ulkomaisen tuomioistuimen kansallisen lain nojalla antama lainvoimainen tuomio, joka koskee muiden maiden kansalaisia ja muita kuin varallisuusasioita, ei lain mukaan edellytä tunnustamista, paitsi jos tuomio koskee solmittavan avioliiton edellytyksiä tai jos sen nojalla on tehtävä merkintä väestö- tai maarekisteriin tai johonkin muuhun puolalaiseen rekisteriin.

Tällaisen tuomion tunnustamista voi hakea jokainen, jonka oikeudellista etua asia koskee.

Toimivaltainen tuomioistuin on se alioikeus, jolla olisi paikallinen toimivalta käsitellä kyseinen asia. Jos toimivaltaa ei voida määritellä tällä perusteella, toimivalta kuuluu pääkaupungin eli Varsovan alioikeudelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Puolassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos alioikeus on tunnustamispäätöksellä todennut, että ulkomaisen tuomioistuimen antama tuomio tuottaa oikeusvaikutuksia myös Puolassa, tätä päätöstä voi vastustaa hakemalla siihen muutosta yleisten menettelysääntöjen mukaisesti.

Asianomainen, joka haluaa vastustaa tunnustamispäätöstä, voi vaatia 7 päivän kuluessa, että päätöksen perustelut esitetään hänelle kirjallisesti. Hän voi hakea päätökseen muutosta 14 päivän kuluessa perustelujen esittämisestä tai 21 päivän kuluessa päätöksen julkaisemisesta.

Sekä vaatimus perustelujen esittämisestä että muutoksenhaku on esitettävä sille tuomioistuimelle, joka on tehnyt kyseisen (valituksen alaisen) päätöksen. Tämä tuomioistuin toimittaa muutoksenhaun yhdessä tarvittavien oikeudenkäyntiasiakirjojen kanssa edelleen ylemmän asteen tuomioistuimelle sen jälkeen, kun hakija on täyttänyt tarvittavat muodollisuudet (mm. maksanut muutoksenhausta perittävän oikeudenkäyntimaksun).

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Puolassa tai ovat muun maan kansalaisia?

Kansainvälisestä yksityisoikeudesta annetun lain nojalla avioliittoasioihin sovelletaan kummankin puolison kansallista lakia. Puolan lainsäädännössä ei tunnusteta kaksoiskansalaisuutta. Jos Puolan kansalaisella on myös jonkin toisen valtion kansalaisuus, puolalainen tuomioistuin kohtelee häntä tästä huolimatta ikään kuin hänellä olisi ainoastaan Puolan kansalaisuus. Tämä tarkoittaa, että tuomioistuin ottaa avioeroa, asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevassa asiassa huomioon ainoastaan asiaa koskevan Puolan lainsäädännön (perhe- ja huoltajuuslaki). Jos puolalainen tuomioistuin joutuu käsittelemään avioeroa, asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevaa asiaa, jossa jompikumpi tai kumpikaan osapuolista ei ole Puolan vaan jonkin toisen valtion kansalainen, sen on otettava huomioon kummankin osapuolen kansallisen lain edellytykset erikseen.

Kansainvälistä yksityisoikeutta koskevan lain ohella avioeroa, asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä koskevaan asiaan sovellettava laki määräytyy kahdenvälisten sopimusten nojalla, joita Puola on tehnyt eri valtioiden kanssa. Ratkaiseva peruste määritettäessä asiaan sovellettavaa lakia on sen henkilön kansalaisuus, jota asia koskee.

« Avioero - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 21-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta