Euroopan komissio > EOV > Avioero > Alankomaat

Uusin päivitys: 04-07-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Alankomaat

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 Yleistä

Lähes kaikissa avioerotapauksissa tarvitaan tuomioistuimen päätös. Avioeroasiassa on aina käytettävä Alankomaissa toimivaa asianajajaa, koska ainoastaan asianajaja voi viedä avioeroasian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tässä tiedotteessa pyritään antamaan yleiskuva Alankomaiden säännöksistä. Tarkempia tietoja on saatavissa asianajajalta.



 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden kesken? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (ks. myös Lapsen huolto Alankomaissa ja Elatusvaateet Alankomaissa)? c)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (ks. myös Elatusvaateet Alankomaissa) d)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia siihen liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Alankomaissa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Alankomaissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Alankomaissa tai ovat eri maiden kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Avioero pannaan vireille hakemuksella, jonka puolisot voivat tehdä yhdessä tai toinen puoliso yksin.

Avioero voidaan panna vireille milloin tahansa avioliiton solmimisen jälkeen.

Avioero astuu voimaan, kun tuomioistuimen päätös kirjataan väestörekisteriin. Kirjaaminen on mahdollista tehdä vasta, kun päätös on lopullinen. Kirjaaminen on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on tullut lopulliseksi; muussa tapauksessa päätös kumoutuu eikä kirjaamista voida enää tehdä. Jos avioliitto on solmittu ulkomailla eikä ulkomailla solmittua avioliittoa ole kirjattu Alankomaiden väestörekisteriin, kirjataan (Alankomaissa tehty) avioeropäätös erityiseen siviilirekisteriin Haagissa.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Alankomaiden lain mukaan avioerolle on yksi ainoa peruste: yhteiselämän päättyminen. Siitä on kyse, jos yhteiselämän jatkaminen on käynyt kestämättömäksi ilman, että on näkyvissä asianmukaisen aviollisen suhteen palautumista. Jos toinen aviopuolisoista hakee avioeroa yksin, hänen on ilmoitettava pysyvästä purkautumisesta ja, jos toinen aviopuoliso kieltää asian, avioeroa hakevan on pystyttävä todistamaan avioliiton purkautuminen. Tuomioistuin päättää, onko kyse pysyvästä purkautumisesta.

3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin?

Avioero voi vaikuttaa entisen aviopuolison sukunimen käyttöön.

Sivun alkuunSivun alkuun

b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden kesken?

lakisääteinen omaisuuden jako

Alankomaiden lainsäädäntö on melko erikoinen avioliiton aikaisten tulojen ja omaisuuden osalta. Lakisääteiseen omaisuuteen luetaan periaatteessa kaikki yhteinen omaisuus eli molempien puolisoiden koko omaisuus niin avioliittoa edeltävältä ajalta kuin avioliiton ajalta. Molempien omaisuus katsotaan siis osaksi yhteistä omaisuutta. Samoin kaikki velat, jotka kumpi tahansa aviopuolisoista on ottanut ennen avioliittoa tai sen aikana, ovat periaatteessa yhteisiä. Jokainen aviopuolisoiden velkoja voi vaatia saataviaan koko yhteisestä omaisuudesta. Avioerossa yhteinen omaisuus jaetaan. Lain lähtökohtana on, että kumpikin aviopuoliso on oikeutettu saamaan puolet omaisuudesta. Puolisot voivat poiketa tästä ja sopia omaisuudenjaosta eri tavalla avioehdossa tai omaisuutta jaettaessa.

avioehto

Aviopuolisot voivat sopia avioehdon avulla, että avioerotapauksessa omaisuus jaetaan muulla tavalla kuin puolittamalla.

c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (ks. myös Lapsen huolto Alankomaissa ja Elatusvaateet Alankomaissa)?

Huoltajuus

Vanhempien yhteishuoltajuus jatkuu myös avioeron jälkeen. Ainoastaan poikkeustapauksissa oikeus voi määrätä huoltajuuden vain toiselle vanhemmista. Vanhemmat voivat tehdä tästä hakemuksen yhdessä, mutta riittää myös, jos vain toinen tekee hakemuksen. Myös sillä vanhemmalla, joka ei ole enää lapsen huoltaja, on oikeus tavata lasta. Molemmat vanhemmat (tai vain toinen heistä) voivat pyytää tuomioistuinta päättämään tapaamiskäytännöstä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusvelvollisuus

Yhteishuoltajuustapauksissa on tarkoitus, että vanhemmat sopivat yhdessä myös lapsen huoltoon liittyvistä raha-asioista. Vanhemmat voivat pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sopimuksensa. Jos osapuolet eivät pysty sopimaan asiasta, tuomioistuin voi määrätä, millä rahamäärällä huoltoon on osallistuttava. Jos huoltajuus on määrätty vain toiselle vanhemmista, tuomioistuin tutkii, miten paljon toisen vanhemman on osallistuttava lapsista aiheutuviin kuluihin. Periaatteena on, että vanhemmat sopivat maksuista itse.

Lisätietoa tästä aiheesta on saatavissa kohdasta Elatusvaateet ja Alankomaiden elatusapuasioita hoitavan toimiston (Landelijk Bureau Inning Onderhoudsbijdragen) verkkosivuilta www.lbio.nl Nederlands.

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (ks. myös Elatusvaateet Alankomaissa)

Puolisoiden välinen elatusvelvollisuus pysyy voimassa avioeron jälkeen. Tuomioistuin voi toisen entisen aviopuolison hakemuksesta velvoittaa avioerotuomiossa tai myöhemmässä tuomiossa entisen aviopuolison maksamaan elatusapua toiselle aviopuolisolle, jos tällä ei ole riittäviä tuloja eikä hänen voida kohtuudella olettaa niitä pystyvän itse hankkimaan. Tuomioistuin ottaa huomioon sekä entisen aviopuolison tarpeet että toisen entisen aviopuolison maksukyvyn. Näiden seikkojen lisäksi otetaan huomioon mm. avioliiton kesto ja yhdessä asumisen kesto. Jos tuomioistuin ei määrää elatusvelvollisuuden kestosta, elatusvelvollisuus päättyy 12 vuoden kuluttua. Erityistapauksissa aikaa voidaan elatusavun saajan hakemuksesta pidentää tuomioistuimen päätöksellä. Jos avioliitto on lapseton ja se on kestänyt enintään viisi vuotta, elatusvelvollisuus päättyy periaatteessa avioliiton päätyttyä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos puolisot pääsevät elatuksesta keskinäiseen sopimukseen, se voidaan kirjata myös avioehtoon.

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Asumusero on tapa luopua yhdessä asumisesta ilman, että avioliitto päättyy. Asumuserolla on merkitystä silloin, kun aviopuolisot haluavat erota lain edessä mutta eivät esimerkiksi uskonnollisista syistä halua varsinaista avioeroa. Asumusero tarjoaa mahdollisuuden sovitteluun, mutta se voi myös olla välivaihe ennen varsinaista avioeroa.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Ainoa edellytys asumuserolle on, että yhteiselämä on päättynyt.

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Asumusero vaikuttaa omistusoikeuteen, lasten huoltoon (tapaamisoikeus), elatukseen ja eläkkeeseen. Avioliitto pysyy voimassa. Jos aviopuolisot haluavat asumuseron jälkeen erota kokonaan, he voivat hakea avioeroa asumuseron jälkeen.

Avioeroa ei voi hakea milloin tahansa asumuseron alkamisen jälkeen. Jos aviopuolisot hakevat eroa yhdessä, hakemuksen voi tehdä milloin tahansa. Jos eroa hakee vain toinen puolisoista, asumuseron on täytynyt olla ollut voimassa kolme vuotta, joskin määräaika voidaan tietyissä tapauksissa lyhentää yhteen vuoteen. Kolmen vuoden määräaika lasketaan siitä päivämäärästä, jona asumusero on rekisteröity.

7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliitto voidaan mitätöidä ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä. Mitätöinti tapahtuu hakemusmenettelyllä eli avioliittoa ei voida (automaattisesti) mitätöidä oikeudellisesti. Avioliitto pysyy voimassa siihen saakka, kunnes se on julistettu mitättömäksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Laissa säädetään siitä, millä perustein mitätöinti voidaan tehdä ja kenen hakemuksesta.

8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Laissa säädetään seuraavista perusteista, joilla mitätöintiä voidaan hakea:

  • Osapuolet ovat solmineet avioliiton, jolle on kuitenkin olemassa oikeudellisia esteitä (esimerkiksi alaikäraja, lupa alaikäisen avioliittoon, moniavioisuus, sukulaisuus);
  • Uhkailu tai erehdys
  • Näennäisavioliitto
  • Aviopuolison psyykkinen häiriintyneisyys
  • Siviiliviranomaiselta puuttuva toimivalta
  • Todistajien liian vähäinen määrä.

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Kun tuomioistuin on mitätöinyt avioliiton, suhtaudutaan asiaan aivan kuin avioliittoa ei olisi koskaan solmittu. Tietyissä tilanteissa tästä voidaan poiketa. Tällöin mitätöinnin seuraukset ovat samat kuin avioeron. Näin ollen mitätöidyssä avioliitossa syntyneet lapset pysyvät perheoikeudellisessa suhteessa molempiin vanhempiin. Toinen poikkeus on tapaus, jossa toinen puolisoista on solminut avioliiton hyvässä uskossa luullen, ettei avioliitolle ole esteitä. Hyvässä uskossa toiminut puoliso voi esimerkiksi vaatia elatusmaksua toiselta puolisolta.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Avioerosovittelua käytetään Alankomaissa melko yleisesti. Siinä aviopuolisot yrittävät sovittelijan tai mahdollisesti asianajajiensa avustuksella päästä yhteisymmärrykseen avioerosta ja sen seurauksista. Näin tehdyt sopimukset kirjataan erilliseen sopimukseen. Sovittavia asioita voivat olla esimerkiksi omaisuudenjako, elatusvelvollisuus ja lasten huolto. Tuomioistuin voi sisällyttää sopimuksen päätökseensä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vereniging van Familierechtadvocaten en Scheidingsbemiddelaars –yhdistyksen jäsenet ovat erikoistuneet mm. avioero- ja elatusasioihin sekä avioerosovitteluun ja siihen liittyviin asioihin.

Katso: www.vas-scheidingsbemiddeling.nl Nederlands.

11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia siihen liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Avioerohakemus

Avioeromenettely käynnistetään aina hakemuksella. Hakemuksessa on ilmoitettava puolisoiden suku- ja etunimet ja asuin- tai oleskelupaikka. Jos parilla on alaikäisiä lapsia, hakemuksessa on ilmoitettava myös heidän tietonsa.

Avioerohakemuksen lisäksi voidaan myös anoa avioeroon liittyviä lisäpäätöksiä. Tuomioistuin voi tehdä lisäpäätöksiä mm. seuraavista asioista:

  • huoltajuus ja alaikäisten lasten tapaamisoikeus
  • velvollisuus maksaa avustusta puolison ja/tai lasten elatukseen
  • avio-omaisuuden jako tai poikkeaminen avioehdossa sovitusta omaisuudenjaosta
  • avioparin asunnon käyttö
  • eläke.

Hakemus on toimitettava asianajajan välityksellä tuomioistuimeen. Jos hakija asuu Alankomaissa, toimitetaan hakemus asuinpaikan mukaiselle tuomioistuimelle. Jos hakija ei asu Alankomaissa, mutta toinen puoliso asuu, toimitetaan hakemus Alankomaissa asuvan asuinpaikan mukaiselle tuomioistuimelle. Jos molemmat puolisot asuvat ulkomailla, avioerohakemus on toimitettava Haagin tuomioistuimelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemuksen liitteet

  1. molempien puolisoiden alkuperäiset, enintään kolme kuukautta vanhat väestörekisteriotteet, joista käy ilmi kansalaisuus, siviilisääty ja muiden valtioiden kansalaisten saapumispäivä Alankomaihin. Jos ainoastaan toinen puolisoista on Alankomaiden kansalainen, on ilmoitettava myös päivä, jona ei-alankomaalainen puoliso asettui asumaan Alankomaihin.
  2. alaikäisten lasten enintään kolme kuukautta vanhat alkuperäiset syntymätodistukset
  3. alkuperäinen enintään kolme kuukautta vanha ote avioliittorekisteristä (saatavissa sen kunnan viranomaisilta, jossa avioliitto solmittiin). Ulkomailla solmitusta avioliitosta riittää alkuperäisen avioliittoasiakirjan esittäminen tai vanhempikin väestörekisteriote.

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Jos hakija ei pysty maksamaan asianajokuluja (kokonaan) itse, hänelle voidaan tietyin edellytyksin myöntää oikeus käyttää oikeusavustajaa (ks. myös kohta Oikeusapu).

Myös rajat ylittävissä riitatapauksissa, joissa hakija asuu jossain toisessa EU-maassa kuin Alankomaissa, voidaan käyttää oikeusapua. Tästä on säädetty erillisessä direktiivissä 2002/8/EY, (EYVL L 26, 31.1.2003). Käyttämällä direktiivin mukaista vakiolomaketta, joka on kaikissa jäsenvaltioissa samanlainen, voidaan tällaisissa tapauksissa pyytää oikeusapua Haagin tuomioistuimelta sen oikeusapuneuvoston (Raad voor de rechtsbijstand) välityksellä.

Tarvittaessa oikeusapuneuvosto voi auttaa asianajajan valinnassa. Oikeusapuneuvoston verkkosivusto on osoitteessa www.rvr.org Nederlands. Neuvoston osoite löytyy elatusta käsittelevien ohjeiden kohdasta 16.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos hakija asuu unionin ulkopuolella, voidaan tietyissä tapauksissa myöntää oikeusapua Alankomaissa. Tällöin on kyse tapauksista, joista on tehty erillinen sopimus. Tällaisia sopimuksia ovat riita-asioiden oikeudenkäyntiä koskeva Haagin yleissopimus vuodelta 1954, maksutonta oikeudenkäyntiä tarkoittavien hakemusten toimittamista koskeva eurooppalainen sopimus vuodelta 1977 ja Haagin yleissopimus kansainvälisluonteisten oikeudenkäyntien helpottamisesta vuodelta 1980. Näissä sopimuksissa on yleisesti sovittu, että sopimusvaltioiden kansalaiset saavat kaikissa sopimusvaltioissa oikeusapua samoin edellytyksin kuin sopimusvaltion omat kansalaiset. Maksukyvyttömyysselvitystä on pyydettävä hakijan asuinpaikan toimivaltaisilta viranomaisilta, jotka toimittavat oikeusapuhakemuksen ja maksukyvyttömyysselvityksen sen valtion toimivaltaisille viranomaisille, jossa oikeudenkäynti tapahtuu. Siinä valtiossa päätetään, onko hakija oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun.

13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Kyllä.

14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Alankomaissa?

EU-jäsenvaltioiden välillä on ollut 1.3.2005 lähtien voimassa neuvoston asetus (27. marraskuuta 2003 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 2201/2003) tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (ns. Bryssel II a –asetus). Asetuksessa säädetään avioerosta, asumuserosta ja avioliiton mitätöinnistä. Jossain toisessa jäsenvaltiossa (Tanskaa lukuun ottamatta) annettu avioeropäätös hyväksytään asetuksen mukaan ilman eri menettelyä (21 artiklan 1 kohta). Ei ole myöskään tarvetta käyttää mitään erityismenettelyä lisättäessä avioehtoon avioeroa koskevia sopimuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Avioeron toinen osapuoli voi käynnistää oikeusmenettelyn, jos hän ei halua hyväksyä päätöstä. Asetus sisältää tällaista tapausta varten useita syitä, joiden perusteella avioeroa ei ole pakko hyväksyä. Avioeron tunnustaminen ei saa olla yleisen oikeusjärjestyksen vastaista. Samoin varmistetaan, että toiselle aviopuolisolle on ilmoitettu asianmukaisesti avioeromenettelystä. Sen sijaan päätöksen oikeellisuutta ei voida asettaa kyseenalaiseksi.

Asetuksen perusteella sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa päätös on tehty, antaa (vakiolomakkeen mukaisen) todistuksen kyseisestä päätöksestä kunkin asianosaisen hakemuksesta. Todistuksesta käy mm. ilmi, missä valtiossa päätös on tehty, osapuolet, onko kyseessä toisen osapuolen poissa ollessa tehty päätös, onko kyse avioero- vai asumuseropäätöksestä, päätöksen päivämäärä ja päätöksentekijätaho.

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Alankomaissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos osapuoli haluaa päätöksen, jossa ilmoitetaan, että ulkomaista avioeropäätöstä ei tunnusteta Alankomaissa, hän voi osoittaa hakemuksensa tavanomaisen asuinpaikkansa mukaiselle välitoimista määräävälle tuomioistuimelle (voorzieningenrechter).

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Alankomaissa tai ovat eri maiden kansalaisia?

Avioeroon sovellettava laki määräytyy avioliittoa koskevista riita-asioista annetun lain 1 pykälän mukaisesti. Lain 1 pykälän 4 momentin mukaan aviopuolisot voivat valita sovellettavaksi lainsäädännöksi Alankomaiden lainsäädännön, vaikka heistä kumpikaan ei ole Alankomaiden kansalainen. Tällöin tuomioistuin soveltaa Alankomaiden lainsäädäntöä eikä sitä varten tarvita lisätoimia. Kun ainoastaan toinen puoliso valitsee Alankomaiden lainsäädännön, tuomioistuin soveltaa Alankomaiden lainsäädäntöä, mutta ainoastaan, jos toinen puoliso ei vastusta sitä.

Useissa tapauksissa sovellettavaa lainsäädäntöä ei voi valita. Jos molemmilla aviopuolisoilla on sama kansalaisuus, sovelletaan yhteistä kansallista lainsäädäntöä (eli jos kyse on ranskalaisesta avioparista, sovelletaan Ranskan lakia). Jos toisen puolison side yhteisen kansalaisuuden perustana olevaan valtioon on kuitenkin todellisuudessa katkennut esimerkiksi siksi, että puoliso on asunut ja työskennellyt jo vuosia jossain toisessa valtiossa, avioeroasiaan ei sovelleta yhteistä kansallista lainsäädäntöä, vaan yhteisen asuinpaikan lainsäädäntöä. Jos aviopuolisot ovat eri kansallisuutta, sovelletaan yhteisen asuinpaikan lainsäädäntöä (esimerkiksi Alankomaissa asuvaan italialais-espanjalaiseen aviopariin sovelletaan Alankomaiden lainsäädäntöä). Jos aviopuolisot ovat eri kansallisuutta eikä heillä oli yhteistä asuinpaikkaa, sovelletaan Alankomaiden lainsäädäntöä (esimerkiksi jos belgialainen aviomies asuu Alankomaissa ja hänen saksalainen vaimonsa Belgiassa, sovelletaan Alankomaiden lainsäädäntöä).

« Avioero - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-07-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta