Euroopan komissio > EOV > Avioero > Latvia

Uusin päivitys: 04-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Latvia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä vaikutuksia avioerolla on? 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (esim. lasten huoltoon ja elatusvaateisiin)? c)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? d)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliitto voidaan mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Latviassa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Latviassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Latviassa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Avioeron voi saada ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä, joka perustuu joko jommankumman puolison yksin tekemään tai aviopuolisoiden yhteiseen hakemukseen. Avioeron saamiseksi on osoitettava, että avioliitto on hajonnut. Avioliiton katsotaan hajonneen, jos puolisot eivät enää asu yhdessä eikä heidän voida enää olettaa palaavan yhteen.

Ennen kuin avioero voidaan myöntää, puolisoiden on päästävä sopimukseen avioliitossa syntyneiden lasten huollosta ja elatuksesta sekä yhteisen omaisuuden jakamisesta. Jos puolisot eivät pääse sopimukseen mainituista asioista, tuomioistuin päättää niistä samalla kun se käsittelee avioerohakemuksen.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Avioeron myöntämisperusteet esitetään tyhjentävästi Latvian siviililain jaksossa, joka käsittelee perheoikeutta.

Ensinnäkin avioero voidaan myöntää, jos puolisot ovat asuneet erillään vähintään kolme vuotta. Siviililain 73 §:ssä kuvataan olosuhteita, joiden vallitessa puolisoiden katsotaan asuvan erillään, eli jos puolisot eivät asu samassa taloudessa ja jompikumpi puolisoista suoraan kieltäytyy asumasta samassa taloudessa, jolloin aviopuolisoiden yhteiselämä on mahdotonta. Se, että puolisot asuvat samassa asunnossa, ei välttämättä tarkoita kuulumista samaan talouteen. Jos puolisot asuvat tosisiallisesti erillään, avioliiton katsotaan hajonneen.

Toiseksi avioliiton voidaan katsoa hajonneen myös siinä tapauksessa, että puolisot ovat asuneet erillään alle kolme vuotta, jos:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. avioliiton jatkuminen olisi mahdotonta avioerohakemuksen jättäneelle puolisoille syistä, jotka liittyvät toiseen puolisoon ja joiden takia asuminen yhdessä kyseisen henkilön kanssa olisi avioeroa hakevan puolison kannalta epäinhimillistä;
  2. puolisot hakevat avioeroa yhdessä tai puoliso hyväksyy toisen puolison tekemän avioerohakemuksen;
  3. jompikumpi puolisoista on muuttanut yhteen kolmannen henkilön kanssa, ja tästä liitosta on syntynyt tai syntymässä lapsi.

Huomattakoon, että jos tuomioistuin katsoo, että avioliitto on mahdollista säilyttää edellä mainituissa olosuhteissa, avioeromenettelyjä voidaan lykätä jopa kuusi kuukautta mahdollisen sovinnon tekemistä varten.

Kolmanneksi on myös tapauksia, joissa jompikumpi puolisoista hakee avioeroa ennen kuin puolisot ovat asuneet erillään kolme vuotta, ja avioerohakemuksen perusteena on jokin muu syy kuin edellä luetellut kolme seikkaa. Tällaisessa tapauksessa avioero voidaan myöntää ainoastaan, jos kumpikin puoliso suostuu eroon. Jos jompikumpi puolisoista vastustaa avioeroa, tuomioistuin ei myönnä avioeroa ennen kuin puolisot ovat asuneet erillään kolme vuotta. Lisäksi tuomioistuimella on siinä tapauksessa velvollisuus lykätä avioeromenettelyjä siihen saakka, kun edellä mainittu kolmen vuoden määräaika on umpeutunut.

On huomattava, että tuomioistuin voi kieltäytyä myöntämästä avioeroa poikkeustilanteissa, jos avioliiton jatkuminen on välttämätöntä avioliitossa syntyneen alaikäisen lapsen etuihin liittyvistä erityisistä syistä.

3. Mitä vaikutuksia avioerolla on?

Heti kun päätös avioliiton purkamisesta tulee voimaan, aviopuolisoiden väliseen oikeudelliseen suhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat. Kun avioliitto on purkautunut, henkilö voi avioitua uudelleen. Avioerosta voi kuitenkin seurata uusia velvollisuuksia ja oikeuksia, jotka koskevat entisiä aviopuolisoita.

Sivun alkuunSivun alkuun

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimeen)?

Siviililaissa säädetään, että puolisolla, joka on avioituessaan muuttanut sukunimensä, on oikeus säilyttää tämä sukunimi myös avioeron jälkeen. Henkilö voi kuitenkin pyytää tuomioistuimelta lupaa ottaa uudelleen käyttöön sen sukunimen, joka hänellä oli ennen avioitumista. On huomattava, että tuomioistuin voi evätä avioliitossa saadun sukunimen käytön siltä puolisolta, joka on myötävaikuttanut avioliiton hajoamiseen, edellyttäen, ettei tämä vaaranna lapsen etuja.

b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä?

Siviiliprosessilain 238 §:n nojalla avioeroa ei voida myöntää ennen kuin puolisot ovat päässeet keskenään sopimukseen omaisuuden jakamisesta. Jos puolisot eivät pääse asiassa sopuun, omaisuutta koskevat vaatimukset ratkaistaan tuomioistuimessa joko siviililain tai avioehtosopimuksen pohjalta. Siviililaissa säädetään, että aviopuolisoiden omaisuuteen voidaan soveltaa joko lain säännöksiä tai avioehtosopimuksen ehtoja. Kummassakin säädetään omaisuuden jakamisesta avioeron jälkeen.

Jos omaisuuden jakamiseen puolisoiden kesken sovelletaan siviililakia, kumpikin puoliso saa pitää hänelle ennen avioliittoa kuuluneen omaisuuden sekä avioliiton aikana omiin nimiinsä hankkimansa omaisuuden. Sen sijaan kaikki sellainen omaisuus, jonka puolisot ovat hankkineet avioliiton aikana yhdessä tai jonka jompikumpi puoliso on hankkinut yksin mutta yhteisillä varoilla tai toisen puolison tuella, katsotaan aviopuolisoiden yhteisomaisuudeksi. Puolisoiden katsotaan omistavan yhteisomaisuuden puoliksi, ellei jompikumpi puolisoista pysty osoittamaan omistussuhteiden jakautuvan jollakin toisella tavalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos aviopuolisoiden omaisuuteen sovelletaan avioehtosopimusta, omaisuus jaetaan avioerotilanteessa sopimuksessa mainittujen ehtojen ja määräysten mukaisesti.

c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (esim. lasten huoltoon ja elatusvaateisiin)?

Avioero ei sinänsä välttämättä vaikuta vanhempainvastuuseen lapsista. Avioeroa ei kuitenkaan voida myöntää, ennen kuin puolisot ovat päässeet sopimukseen lasten huollosta, tapaamisoikeuksista ja lasten elatuksesta. Asiasta säädetään siviiliprosessilain 238 §:ssä, jossa todetaan, että edellä mainittuja, perheen sisäisiin oikeussuhteisiin liittyviä asioita koskevia avioeromenettelyjä ei voida käsitellä erikseen. Erityisesti tämä koskee vanhempien ja lasten välisiä oikeudellisia suhteita.

Avioeron vaikutukset lasten huoltoon

Vaikka entiset aviopuolisot asuvat avioeron jälkeen erillään, heidän vanhempainvastuunsa jatkuu eli Latvian lainsäädännön mukaan he vastaavat edelleen yhdessä lasten huollosta. Se vanhempi, jonka luona lapsi asuu, on kuitenkin vastuussa lapsen jokapäiväisestä hoidosta. Siviililaissa säädetään, että vanhempien erillään asuminen ei vaikuta lapsen huoltajuuteen.

Avioeron vaikutukset lapsen elatukseen

Lapsen elatuksesta on päätettävä avioeromenettelyjen aikana. Avioero ei vaikuta vanhempien velvollisuuteen elättää lasta. Avioeron yhteydessä vanhemmat voivat yhdessä sopia lapsen elatuksesta. Jos vanhemmat eivät pääse asiassa sopuun, tuomioistuin ratkaisee asian avioeromenettelyjen aikana.

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?

Siviililain säännösten mukaan henkilö voi vaatia entiseltä puolisolta elatusapua joko avioeromenettelyjen aikana tai jopa avioeron jälkeen turvatakseen toimeentulonsa tai aiemman elintasonsa. Elatusavun on oltava oikeassa suhteessa avun antajan taloudelliseen tilanteeseen. Entinen puoliso on velvollinen antamaan elatusapua, jos hän on aktiivisesti myötävaikuttanut avioliiton hajoamiseen. On huomattava, että entiseltä puolisolta haettavan taloudellisen tuen on oltava välttämätöntä henkilön toimeentulon kannalta. Entisen puolison ei ole aina pakko huolehtia toisen puolison toimeentulosta tai aiemman elintason säilyttämisestä. Entinen puoliso voidaan vapauttaa elatusvelvollisuudesta, jos:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. toinen puoliso on solminut uuden avioliiton;
  2. toisen puolison tulotaso riittää turvaamaan toimeentulon tai aiemman elintason;
  3. toinen puoliso välttelee tarkoituksellisesti elättämästä itseään omilla tuloillaan;
  4. on olemassa muita syitä, joiden perusteella henkilöllä ei enää ole tarvetta saada elatusapua entiseltä puolisolta.

Velvollisuus turvata entisen puolison toimeentulo tai aiempi elintaso lakkaa myös siinä tapauksessa, että avioerosta on kulunut vähintään yhtä pitkä aika, minkä avioliitto kesti. Jos sen sijaan puolisoiden yhteinen lapsi ei ole tullut täysi-ikäiseksi edellä mainitun ajanjakson kuluessa ja elatusapua hakevalla entisellä puolisolla on lapsen huoltajuus, elatusvelvollisuus säilyy siihen saakka kun lapsi on täysi-ikäinen.

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Latvian oikeusjärjestelmä ei tunne asumuseron käsitettä.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Avioliitto voidaan mitätöidä, jos se on solmittu lainvastaisesti. Siitä hetkestä alkaen, jolloin tuomioistuimen päätös avioliiton mitätöinnistä tulee voimaan, henkilöitä kohdellaan ikään kuin he eivät olisi koskaan olleet naimisissa, ja avioliitto on mitätön. On huomattava, että avioliitto voidaan mitätöidä myös avioeron jälkeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kaikkia avioesteitä ei välttämättä havaita avioliiton solmimishetkellä. Sen vuoksi lainsäädännössä on mahdollisuus mitätöidä avioliitto myöhemmin, jos jompikumpi puolisoista, joku muu asianosainen tai syyttäjä toteaa, että avioliiton mitätöinnille on olemassa perusteet, ja esittää tuomioistuimelle vaatimuksen avioliiton mitätöimiseksi.

8. Millä edellytyksillä avioliitto voidaan mitätöidä?

Siviililain 59 §:n mukaan avioliitto voidaan mitätöidä ainoastaan seuraavissa, laissa määritellyissä tilanteissa:

  • avioliittoa ei ole rekisteröity maistraatissa eikä luterilaisen, roomalaiskatolisen, ortodoksisen, vanhauskoisten, metodisti-, baptisti- tai adventistikirkon papin tai juutalaisen papin toimesta;
  • avioliitto on solmittu vilpillisessä mielessä ilman aikomusta perustaa perhe;
  • avioliitto on solmittu ennen kuin kumpikin aviopuoliso on täyttänyt kahdeksantoista vuotta tai yksittäisissä tapauksissa ennen kuin jompikumpi puolisoista on täyttänyt kuusitoista vuotta. Eräissä tapauksissa avioliitto voidaan rekisteröidä, vaikka toinen puoliso olisi täyttänyt vasta kuusitoista vuotta, jos toinen on täysi-ikäinen. (Lain mukaan täysi-ikäisellä tarkoitetaan yleensä 18-vuotiasta. Alaikäinen voidaan kuitenkin poikkeustapauksessa katsoa täysi-ikäiseksi erityisen painavista syistä, ei kuitenkaan ennen kuin hän on täyttänyt kuusitoista vuotta). Jos avioliitto solmitaan sellaisten henkilöiden välillä, joista toinen on lain mukaan täysi-ikäinen ja toinen vasta 16-vuotias, avioituminen edellyttää alaikäisen henkilön vanhempien tai muiden huoltajien suostumusta. On huomattava, että avioliittoa, joka on solmittu ennen kuin puolisot täyttävät edellä mainitut ikärajat, ei voida mitätöidä, jos avioliittoon on syntymässä lapsi tai jos kumpikin puoliso on saavuttanut avioliiton rekisteröinnin edellyttämän vähimmäisiän siinä vaiheessa, kun avioliiton mitätöintiä koskeva tuomioistuimen päätös tehdään;
  • jompikumpi puolisoista on avioliiton solmimishetkellä julistettu mielisairauden tai vajaamielisyyden takia oikeustoimikelvottomaksi tai hän ei ole tilansa vuoksi kyennyt ymmärtämään tekojensa merkitystä tai hallitsemaan tekojaan;
  • avioliitto on solmittu samaa sukupuolta olevien henkilöiden kesken;
  • avioliitto on solmittu lähisukulaisten eli suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai veljen ja sisaren tai velipuolen ja sisarpuolen kesken;
  • jompikumpi puolisoista on jo naimisissa. Tässä tapauksessa avioliittoa ei voida mitätöidä, jos aiempi avioliitto on tuomion antamishetkellä jo purkautunut kuoleman, avioeron tai avioliiton mitätöinnin johdosta.

Avioliiton mitätöintiä koskeva kanne ei raukea missään edellä mainituista tilanteista, ja kanteen voi nostaa joko asianosainen tai syyttäjä. Jos kiistanalainen avioliitto on kuitenkin päättynyt joko kuolemaan tai avioeroon, mitätöintikanteen voi nostaa ainoastaan sellainen henkilö, jonka oikeuksia kyseinen avioliitto loukkaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

On huomattava, että avioliiton mitätöintiä koskevaa kannetta ei voi nostaa sen jälkeen, kun kumpikin puolisoista on kuollut.

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Henkilö, jonka avioliitto on mitätöity, ottaa käyttöön sen sukunimen, joka hänellä oli ennen avioitumista. Henkilö, joka ei ollut avioitumishetkellä tietoinen avioliiton pätemättömyydestä, voi kuitenkin pitää avioituessaan saamansa sukunimen tekemällä asiaa koskevan hakemuksen tuomioistuimelle.

Jos jompikumpi puolisoista oli avioitumishetkellä tietoinen mahdollisesta avioesteestä, toinen puoliso on oikeutettu saamaan häneltä paitsi elatustukea aiemman elintason tai toimeentulon turvaamiseksi myös korvausta henkisestä kärsimyksestä.

Samoin kuin avioerotilanteessa, henkilön ei tarvitse avioliiton mitätöinnin yhteydessä maksaa entiselle puolisolle elatustukea aiemman elintason säilyttämiseksi tai toimeentulon turvaamiseksi tai kyseinen elatusvelvollisuus lakkaa, jos:

  1. entinen puoliso on solminut uuden avioliiton;
  2. entisen puolison omat tulot riittävät aiemman elintason ylläpitämiseen tai toimeentulon turvaamiseen;
  3. toinen puoliso välttelee tarkoituksellisesti elättämästä itseään omilla tuloillaan;
  4. on olemassa muita syitä, joiden perusteella henkilöllä ei enää ole tarvetta saada elatusapua entiseltä puolisolta.

Velvollisuus turvata entisen puolison aiempi elintaso tai toimeentulo lakkaa myös siinä tapauksessa, että avioliiton mitätöinnistä on kulunut vähintään yhtä pitkä aika, minkä avioliitto kesti. Jos puolisoiden yhteinen lapsi ei kuitenkaan ole tullut lain mukaan täysi-ikäiseksi edellä mainitun ajanjakson kuluessa ja elatusapuun oikeutetulla entisellä puolisolla on lapsen huoltajuus, elatusvelvollisuus säilyy siihen saakka kun lapsi on täysi-ikäinen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Avioliiton mitätöinnin yhteydessä kumpikin puolisoista saa pitää sen omaisuuden, joka hänellä oli ennen avioliittoa, sekä yhteiselämän aikana itse hankkimansa omaisuuden. Yhteisessä omistuksessa oleva omaisuus jaetaan yleensä tasan puolisoiden kesken.

Jos kumpikaan puolisoista ei ollut avioliiton solmimishetkellä tietoinen mahdollisesta avioesteestä, yhteisomaisuus jaetaan niiden siviililain säännösten mukaan, jotka koskevat omaisuuden jakoa avioeron yhteydessä (ks. kysymys 3 b)). Jos taas ainoastaan toinen puolisoista ei ollut tietoinen avioliiton pätemättömyydestä, omaisuus jaetaan avioliiton mitätöinnin yhteydessä samalla tavalla kuin avioeron sattuessa, mutta tämä koskee ainoastaan sitä puolisoa, joka ei ollut tietoinen mahdollisesta avioesteestä.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Latviassa avioeroa haetaan aina tuomioistuimelta, eikä vaihtoehtoisia keinoja ole olemassa. Avioeromenettelyjen samoin kuin muidenkin siviilimenettelyjen yhteydessä pyritään kuitenkin yleensä aikaansaamaan sovinto osapuolten välille sekä ratkaisemaan osapuolten vaatimukset yhteisellä sopimuksella.

11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Avioero- tai mitätöintihakemus toimitetaan toimivaltasäännösten mukaan toimivaltaiselle alioikeudelle. Jos avioeromenettelyihin sisältyy varojen jakaminen, kiinteistön omistusoikeudesta päättäminen mukaan luettuna, avioeromenettelyt saattavat kuulua aluetuomioistuimen toimivaltaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Silloin kun jompikumpi tai kumpikin puolisoista asuu toisessa jäsenvaltiossa tai on toisen jäsenvaltion kansalainen, toimivalta avioero-, asumusero- tai mitätöintiasioissa määräytyy neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaan, jonka nojalla avioero- tai mitätöintihakemus voidaan Latviassa toimittaa toimivaltaiselle alioikeudelle:

  1. puolisoiden asuinpaikkakunnalla;
  2. puolisoiden viimeisellä asuinpaikkakunnalla, jos toinen puolisoista asuu siellä edelleen;
  3. vastaajan asuinpaikkakunnalla;
  4. jommankumman puolison asuinpaikkakunnalla, jos puolisot jättävät yhteisen hakemuksen;
  5. hakijan asuinpaikkakunnalla, jos hakija on asunut siellä vähintään vuoden välittömästi ennen avioerohakemuksen tekemistä;
  6. hakijan asuinpaikkakunnalla, jos hakija on asunut siellä vähintään puoli vuotta välittömästi ennen avioerohakemuksen tekemistä ja hakija on Latvian kansalainen;
  7. mille tahansa alioikeudelle, jos kumpikin puoliso on Latvian kansalainen.

Tuomioistuimen toimivallasta erityisesti tilanteissa, joissa avioeromenettelyihin liittyy lapsen huoltoa koskevia asioita, säädetään tarkemmin neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2201/2003.

Siviiliprosessilain säännösten mukaan avioero- tai mitätöintihakemus voidaan toimittaa alioikeudelle:

  1. vastaajan asuinpaikkakunnalla (jos vastaajan asuinpaikka on tuntematon tai jos vastaajalla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Latviassa, hakemus on tehtävä sen paikkakunnan tuomioistuimelle, jossa vastaaja omistaa kiinteistön, tai vastaajan viimeisen tunnetun asuinpaikkakunnan tuomioistuimelle);
  2. jommankumman puolison asuinpaikkakunnalla, jos puolisot jättävät yhteisen hakemuksen;
  3. hakijan asuinpaikkakunnalla, jos:
    • hakija huolehtii alaikäisistä lapsista;
    • toinen puoliso on holhouksenalainen tai hänet on julistettu mielisairauden takia oikeustoimikelvottomaksi;
    • toinen puoliso suorittaa vankeusrangaistusta;
    • toisen puolison olinpaikka on tuntematon tai puoliso asuu ulkomailla.

Latvian ja kolmansien maiden välillä oikeusavusta ja oikeussuhteista tehdyissä kahdenvälisissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätään myös toimivallasta avioeroa ja avioliiton mitätöintiä koskevissa asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Riippumatta siitä, kuuluuko asia tuomioistuimen toimivaltaan joko mainitun neuvoston asetuksen säännösten, siviiliprosessilain säännösten tai Latviaa sitovien kahdenvälisten kansainvälisten sopimusten määräysten perusteella, avioeroa hakevan henkilön on ilmoitettava hakemuksessa siviiliprosessilain 128 §:n ja 235 §:n 1 momentin nojalla seuraavat tiedot:

  • sen tuomioistuimen nimi, jolle hakemus on osoitettu;
  • hakijan sekä hänen asianajajansa etunimi, sukunimi ja henkilötunnus; vastaajan etunimi, sukunimi ja henkilötunnus, jos ne ovat tiedossa;
  • seikat, joihin hakijan vaatimus perustuu, sekä niitä koskevat todisteet;
  • vaatimusta tukeva oikeudellinen säännös;
  • hakijan vaatimukset;
  • aika, jonka puolisot ovat asuneet erillään;
  • luettelo hakemuksen liitteenä olevista asiakirjoista;
  • ovatko puolisot sopineet lasten huollosta, tapaamisoikeuksista, elatusavusta sekä avioliiton aikana hankitun omaisuuden jakamisesta vai esittävätkö puolisot erilliset vaatimukset;
  • hakemuksen päivämäärä ja muut tiedot, joita tarvitaan asian ratkaisemiseksi.

Hakijan tai hänen asianajajansa on allekirjoitettava hakemus (haastehakemus). Jos kanteen nostaa hakijan sijaan asianajaja, on haastehakemukseen liitettävä valtakirja tai jokin muu asianajajalle annetun valtuuden todistava asiakirja.

Hakemukseen on lisäksi liitettävä seuraavat asiakirjat:

  1. kopio hakemuksesta, jotta se voidaan antaa tiedoksi vastaajalle;
  2. asiakirja, josta käy ilmi, että hakija on maksanut viralliset maksut ja muut laissa määrätyt tuomioistuinmaksut;
  3. asiakirja(t), jo(i)sta käyvät ilmi vaatimuksen perusteena olevat seikat (esimerkiksi todistus avioliiton rekisteröinnistä).

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Valtio antaa yleensä oikeusapua, jos henkilön erityistilanne, taloudellinen tilanne ja yleinen tulotaso aiheuttaa sellaisia havaittavia ongelmia, ettei henkilö pysty asianmukaisesti puolustamaan oikeuksiaan. Oikeusapu myönnetään valtion antamasta oikeusavusta annetun lain säännösten mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusapu kattaa yleensä prosessiasiakirjojen laatimiseen liittyvät kustannukset, lainopillisen avustamisen oikeudenkäynnin aikana ja esiintymisen oikeudessa. Rajatylittävissä tapauksissa henkilöllä on myös oikeus saada oikeusapua tulkkauskulujen, tiettyjen oikeudellisten ja muiden asiakirjojen sekä kyseisen henkilön jättämien asiakirjojen kääntämisen kattamiseksi, jos nämä asiakirjat ovat asiassa välttämättömiä, ja tietyissä tilanteissa prosessiin osallistumisen edellyttämien matkakustannusten kattamiseksi.

13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Alioikeuden avioeroasiassa tekemään päätökseen voi hakea muutosta aluetuomioistuimelta. Aluetuomioistuimen tekemästä muutoksenhakua koskevasta päätöksestä voi valittaa kassaatiomenettelyssä korkeimman oikeuden kassaatiojaostoon.

Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena avioeroasiassa toimii aluetuomioistuin, sen tekemään päätökseen voi hakea muutosta korkeimman oikeuden siviiliasioita käsittelevältä osastolta. Korkeimman oikeuden siviiliasioita käsittelevän osaston tekemästä muutoksenhakua koskevasta päätöksestä voi valittaa kassaatiomenettelyssä korkeimman oikeuden kassaatiojaostoon.

14. Millä tavoin tulee menetellä jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Latviassa? 

Toisessa jäsenvaltiossa tehty avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Latviassa neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 säännösten mukaisesti. Jossakin jäsenvaltiossa annetut tuomiot tunnustetaan asetuksen nojalla muissa jäsenvaltioissa ilman erityisiä menettelyjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos henkilö tahtoo, että toisessa jäsenvaltiossa tehty avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Latviassa, hänen on toimitettava alioikeudelle hakemus toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion tunnustamiseksi joko tuomion täytäntöönpanopaikkakunnalla tai toisen osapuolen asuinpaikkakunnalla.

Saatuaan hakemuksen ja tutkittuaan sen alioikeus päättää 10 päivän kuluessa, tunnustetaanko päätös Latviassa. Tuomioistuin voi kieltäytyä tunnustamassa tuomiota Latviassa ainoastaan siinä tapauksessa, että neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 22 artiklassa säädetyt tuomioiden tunnustamatta jättämisen perusteet täyttyvät eli:

  1. jos tunnustaminen on selvästi vastoin Latvian oikeusjärjestyksen perusteita;
  2. jos tuomio on annettu pois jäänyttä vastaajaa vastaan eikä haastehakemusta ole annettu vastaajalle tiedoksi niin hyvissä ajoin ja sillä tavalla, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa, paitsi jos vastaajan todetaan yksiselitteisesti hyväksyneen tuomion;
  3. jos toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio on ristiriidassa sellaisen tuomion kanssa, joka on annettu oikeudenkäynnissä samojen asianosaisten välillä Latviassa;
  4. jos toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai muussa valtiossa kuin jäsenvaltiossa samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun tuomion kanssa ja tämä aikaisemmin annettu tuomio täyttää ne edellytykset, jotka ovat tarpeen sen tunnustamiseksi Latviassa.

Siviiliprosessilain 638 §:n mukaan hakijan on annettava seuraavat tiedot päätöksen tunnustamista koskevassa hakemuksessa:

  • sen tuomioistuimen nimi, jolle hakemus on osoitettu;
  • hakijan ja vastaajan etunimi, sukunimi ja henkilötunnus;
  • hakemuksen aihe ja seikat, joihin hakemus perustuu;
  • hakijan pyyntö, että päätös tunnustetaan (päätöstä ei tunnusteta) Latviassa;
  • jos asiaa hoitaa Latviassa asianajaja, asianajajan nimi ja osoite;
  • hakemuksen päivämäärä;
  • luettelo hakemuksen liitteenä olevista asiakirjoista.

Toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista koskevaan hakemukseen on neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 37 artiklan mukaisesti liitettävä seuraavat asiakirjat:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. tuomiosta sellainen jäljennös, joka täyttää tarvittavat vaatimukset sen aitouden toteamiseksi;
  2. jos tuomio on annettu pois jäänyttä asianosaista vastaan, alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä asiakirja, josta ilmenee, että haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu pois jääneelle asianosaiselle tiedoksi. Lisäsi hakija voi toimittaa asiakirjan, josta ilmenee, että vastaaja on yksiselitteisesti hyväksynyt tuomion;
  3. tuomion antaneen jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen tai viranomaisen antama todistus neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 39 artiklan mukaisesti.

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Latviassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaan asianosainen voi vastustaa toisessa jäsenvaltiossa annetun avioero-, asumusero- tai mitätöintipäätöksen tunnustamista Latviassa kahdella tavalla.

Ensiksikin neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 21 artiklan säännösten mukaan jokainen, jonka etua tuomion tunnustaminen koskee, voi toimittaa alioikeudelle hakemuksen, jossa pyydetään, että toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio jätetään tunnustamatta Latviassa. Toimivaltaa, hakemusmenettelyjä ja perusteita selostetaan tarkemmin vastauksessa kysymykseen 14.

Toiseksi henkilö, jota vastaan tuomion tunnustamista haetaan, voi kiistää tuomion tunnustamisen Latviassa siinä tapauksessa, että tuomion tunnustamista koskeva hakemus on jo toimitettu ja alioikeus on tunnustanut tuomion hakemuksen perusteella. Vastaaja voi vastustaa toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista Latviassa valittamalla alioikeuden päätöksestä tunnustaa tuomio. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 33 artiklan nojalla kumpikin asianosainen voi hakea muutosta alioikeuden tekemään päätökseen, joka koskee toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista. Muutosta haetaan aluetuomioistuimelta. Valitus toimitetaan päätöksen tehneelle tuomioistuimelle, mutta se on osoitettava vastaavalle aluetuomioistuimelle. Vastaaja (tai hakija) voi hakea muutosta aluetuomioistuimen tekemään tuomion tunnustamispäätökseen korkeimman oikeuden kassaatiojaostolta tekemällä päätöksen tehneelle aluetuomioistuimelle valituksen, joka on osoitettu korkeimman oikeuden kassaatiojaoston siviiliasioita käsittelevälle osastolle.

Vastaaja voi vastustaa toisessa jäsenvaltiossa tehdyn päätöksen tunnustamista vetoamalla neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 22 artiklassa määritettyihin tuomioiden tunnustamatta jättämisen perusteisiin (ks. kysymys 14).

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Latviassa tai ovat muun maan kansalaisia?

Jos avioliiton mitätöintiä tai avioeroa koskeva asia käsitellään Latviassa, asiassa sovelletaan siviililain mukaan Latvian lainsäädäntöä riippumatta puolisoiden kansallisuudesta ja asuinpaikasta.

Lisätietoja

http://www.tiesas.lv latviešu valoda

http://www.llrx.com/features/latvia.htm English

http://www.ttc.lv English - latviešu valoda

http://www.tm.gov.lv English - latviešu valoda

http://www.bm.gov.lv English - latviešu valoda

« Avioero - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta