Euroopan komissio > EOV > Avioero > Saksa

Uusin päivitys: 23-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Saksa

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä oikeudellisia vaikutuksia avioerolla on? 3.
3.a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimen osalta) 3.a)
3.b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä 3.b)
3.c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (huolto- ja elatusvelvollisuuden osalta) 3.c)
3.d) puolison velvollisuuteen maksaa toiselle puolisolle elatusapua 3.d)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä oikeudellisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä ”avioliiton mitätöinti” ja ”avioliiton peruuttaminen” käytännössä tarkoittavat? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliitto voidaan peruuttaa? 8.
9. Mitä oikeudellisia vaikutuksia avioliiton peruuttamisella on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero- tai avioliiton peruuttamishakemus tulee toimittaa? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero- tai avioliiton peruuttamispäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä, jos haluaa, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama päätös avioerosta, avioliiton peruuttamisesta tai avioliiton mitätöimisestä tunnustetaan Saksassa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos haluaa vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen avioerosta, avioliiton peruuttamisesta tai avioliiton mitätöimisestä antaman päätöksen tunnustamista Saksassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Saksassa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Avioero voidaan myöntää ainoastaan tuomioistuimen tuomiolla, joka annetaan toisen tai molempien puolisoiden hakemuksesta (siviilioikeuden lakikokoelman (BGB) 1564 §:n 1 momentin 1 kohta).

Avioero voidaan myöntää aviosuhteen päättymisen perusteella. Aviosuhteen päättyminen on kyseessä silloin, kun aviopuolisot eivät enää asu yhdessä eikä ole odotettavissa, että aviopuolisot muuttaisivat yhteen (1565 §:n 1 momentti). Aviosuhteen päättyminen voidaan kiistatta todeta, jos aviopuolisot ovat asuneet erillään yhden vuoden ja jos molemmat puolisot hakevat eroa tai kuultavana oleva puoliso siihen suostuu. Jos aviopuolisot ovat asuneet erilleen vähintään kolme vuotta, aviosuhteen päättyminen voidaan kiistatta todeta ilman osapuolten kuulemista oikeudessa (1566 §:n 2 momentti). Tällöin avioliiton jatkuminen on poikkeuksellisesti mahdollista aviosuhteen päättymisestä huolimatta, jos, ja niin kauan kun avioliiton voimassapito on välttämätöntä avioliitosta syntyneiden alaikäisten lasten etua koskevien erityisten syiden perusteella. Tätä sääntöä sovelletaan myös silloin, jos, ja niin kauan kun avioero aiheuttaisi sitä vastustavalle asianosaiselle poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi niin suuria vaikeuksia, että avioliiton voimassapito olisi poikkeuksellisesti välttämätöntä ottaen huomioon myös hakijan etu (1568 §).

Erillään asumiselta edellytetään siviilioikeuden lakikokoelman 1567 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sitä, etteivät aviopuolisot asu yhdessä eikä jompi kumpi heistä selvästikään halua muuttaa yhteen, vaan kieltäytyy siitä. Nämä olosuhteet on tarvittaessa todistettava: vaikeuksia syntyy tällöin erityisesti siinä lain sallimassa tapauksessa, jossa aviopuolisot asuvat erillään yhteisessä kodissaan (1567 §:n 1 momentin 2 kohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Saksan lainsäädännön mukaan aviosuhteen päättyminen on ainoa avioeron myöntämisperuste.

Aviopuolison syyllisyyttä eroon ei ole säädetty myöntämisperusteeksi.

3. Mitä oikeudellisia vaikutuksia avioerolla on?

3.a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esim. sukunimen osalta)

Eronnut aviopuoliso säilyttää avioliiton kautta saamansa sukunimen, jonka puolisot ovat avioliitosta päättäessään valinneet. Hän voi myös ottaa uudestaan käyttöön aikaisemman sukunimensä tai lisätä sen avioliiton kautta saamaansa sukunimeen tekemällä tästä ilmoituksen väestörekisterinpitäjälle (1355 §:n 5 momentti).

Jos avioeron edellytykset ovat täyttyneet ja jos perinnönjättäjä on hakenut eroa tai antanut siihen suostumuksensa, aviopuolisoilla ei ole enää lainmukaista perimysoikeutta (1933 §). Aviopuolison hyväksi tehty testamentti on tällöin tehoton, jollei testamentin tekijä ole laatinut sitä koskemaan myös avioerotilannetta (2077 §).

3.b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä

Jos aviopuolisoiden omaisuus on lain mukaan avio-oikeuden alaista, avioliiton aikana karttunut omaisuus on jaettava avioeron yhteydessä puolisoiden välillä (1372 § ja sitä seuraavat pykälät). Tästä on poikkeuksena tilanne, jossa kyseinen jako johtaisi selvään epäoikeudenmukaisuuteen. Tämä voi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun omaisuutta vähemmän kartuttanut puoliso on laiminlyönyt pitkään aviosuhteen taloudellisten velvollisuuksien täyttämisen (1381 §). Omaisuuden jaossa ei oteta huomioon puolison syyllisyyttä avioeroon.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos aviopuolisot ovat sopineet yhteisomistusoikeudesta, heidän on jaettava koko omaisuutensa. Avioeroon syylliselle puolisolle ei ole säädetty seuraamuksia.

Jos aviopuolisot eivät pääse yhteisymmärrykseen yhteisenä kotina käytetyn asunnon jaosta, tuomioistuin voi määrätä sen toiselle puolisolle (koti-irtaimistoa koskevan asetuksen (Hausratsverordnung) 1 §). Vuokratun asuinhuoneiston osalta vuokrasopimusta voidaan muuttaa oikeuksia perustamalla. Tuomioistuin tekee päätöksen kohtuusharkinnan perusteella.

Tuomioistuin jakaa asuntoirtaimistoon kuuluvat yhteiset esineet oikeuden- ja tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Puolison omistuksessa olevat esineet voidaan siirtää toiselle puolisolle, jos tämä on riippuvainen niiden käytöstä ja jos siirto on omistajan kannalta kohtuullista.

Avioeron yhteydessä jaetaan myös puolisoiden avioliiton aikana ansaitsemat eläkeoikeudet (esim. lakisääteiset eläkevakuutusoikeudet, eläkeoikeudet ja oikeudet eläke-etuuksiin yritysten eläkejärjestelmistä tai yksityisistä eläkevakuutussopimuksista) tasaamalla tuloerot.

3.c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (huolto- ja elatusvelvollisuuden osalta)
aa) huoltovelvollisuus

Jos lapsen yhteishuoltajina olevat vanhemmat eroavat, yhteishuoltajuus jatkuu. Tuomioistuin antaa ratkaisun huoltajuudesta vain silloin, kun vanhempi hakee yksinhuoltajuutta (lukuun ottamatta tilannetta, jossa lapsen hyvinvointi vaarantuu). Hakemus yksinhuollosta on hyväksyttävä, jos on odotettavissa, että yhteishuollosta luopuminen ja huollon siirto hakijalle turvaa parhaiten lapsen hyvinvoinnin. Saksan lainsäädännössä lähdetään siitä, että yhteyden säilyttäminen lapsen ja molempien vanhempien välillä on pääsääntöisesti lapsen edun mukaista. Näin ollen Saksan lainsäädännössä turvataan sekä lapsen oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa että vanhempien oikeus tähän yhteydenpitoon, johon vanhemmille asetetaan myös velvollisuus.

Sivun alkuunSivun alkuun

bb) elatusvelvollisuus

Vanhemmat ovat velvollisia turvaamaan lastensa elatuksen (siviilioikeuden lakikokoelman 1601 §). Lapsilla on oikeus elatukseen, jos he eivät kykene elättämään itseään (1602 §). Vanhempien elatusvastuun suuruus määräytyy heidän elatuskykynsä mukaan (1603 §). Vanhemmilla on kuitenkin korostettu elatusvastuu lastensa osalta, jolloin elatuskyvyn arvioinnissa on ratkaisevaa mahdollisesti saatavissa olevat tulot eivätkä ainoastaan käytettävissä olevat tulot (1603 §:n 2 momentti). Vanhempien on osallistuttava lastensa elatukseen periaatteessa tulojensa ja taloudellisen tilanteensa mukaisessa suhteessa. Vanhempi täyttää elatusvelvollisuutensa myös lasta hoitamalla ja tästä huolehtimalla (1606 §:n 3 momentti).

Lapsen elatus sisältää hänen koko elatustarpeensa tyydyttämisen mukaan luettuna soveliaasta koulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattamisen (1610 §).

3.d) puolison velvollisuuteen maksaa toiselle puolisolle elatusapua

Avioeron jälkeen puolison on huolehdittava itse toimeentulostaan (1569 § ja 1577 §). Tätä tarkoitusta varten puoliso tarvitsee soveliaan ansiotyön, johon pääsemiseksi hänen on kuitenkin mahdollisesti hankittava itselleen koulutusta taikka lisä- tai uudelleen koulutusta silloin, kun työllistymisen edellytyksenä on opintojen suorittaminen (1574 §:n 3 momentti).

Eronneella puolisolla on oikeus elatukseen

  • niin kauan kun ja siinä määrin kuin hänellä ei voida katsoa olevan mahdollisuuksia päästä ansiotyöhön yhteisen lapsen huollon (1570 §) taikka avioeroajankohtana kärsimänsä sairauden tai huonon fyysisen tai psyykkisen tilansa (1572 §) vuoksi,
  • jos hänellä ei voida katsoa olevan avioeroajankohtana mahdollisuuksia päästä ansiotyöhön ikänsä vuoksi (1571 §) ,
  • niin kauan kun ja siinä määrin kuin eronnut puoliso hankkii itselleen koulutusta taikka lisä- tai uudelleen koulutusta avioliiton vuoksi heikentyneen ansiokykynsä parantamiseksi. Tällöin edellytetään, että hän aloittaa kyseisen koulutuksen mahdollisimman pian päästäkseen sopivaan ansiotyöhön, jolla toimeentulo turvataan pitkäaikaisesti, ja että opintojen päätökseen saattaminen on todennäköistä,
  • niin kauan kun ja siinä määrin kuin puoliso ei pysty löytämään sopivaa ansiotyötä eron jälkeen (1573 §:n 1 momentti) ,
  • niin kauan kun ja siinä määrin kuin hänellä ei voida katsoa olevan mahdollisuuksia päästä ansiotyöhön muiden painavien syiden vuoksi ja elatuksen epääminen olisi selvästi kohtuutonta ottaen huomioon molempien puolisoiden etu,
  • niin kauan kun sopivasta ansiotyöstä saadut tulot eivät riitä kattamaan kaikkia elinkustannuksia (1573 §:n 2 momentti).

Elatusavun suuruus määräytyy avioliiton aikaisten elinolosuhteiden perusteella, ja se sisältää myös kustannukset asianmukaisesta vakuutuksesta sairauden, hoidon tarpeen, vanhuuden tai alentuneen työkyvyn varalta (1578 §). Jollei elatusvelvollinen puoliso kykene suorittamaan elatusta siihen oikeutetulle henkilölle tulojensa ja taloudellisen tilanteensa sekä muiden velvollisuuksiensa perusteella omaa toimeentuloaan vaarantamatta, hänen on suoritettava elatusta vain sen verran kuin on kohtuullista ottaen huomioon eronneiden puolisoiden tarpeet sekä tulot ja taloudelliset olosuhteet (1581 §:n 1 kohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Jokainen puoliso voi halutessaan asua erillään ilman erityisiä muodollisuuksia. Tämän osalta laissa ei ole säädöksiä oikeudellisesta vahvistuksesta.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Puolisoiden on asuttava erillään. Erillään asuminen toteutuu silloin, kun puolisot eivät asu yhteisessä kodissa jomman kumman puolison siitä kieltäytyessä.

6. Mitä oikeudellisia vaikutuksia asumuserolla on?

Jos puolisot asuvat erillään tai jos toinen heistä haluaa asua erillään, puoliso voi vaatia, että toinen puoliso jättää yhteisen kodin tai sen osan hänen yksinomaiseen käyttöönsä tarpeelliseksi ajaksi kohtuuttomien vaikeuksien välttämiseksi. Tässä yhteydessä on otettava huomioon asunnon omistussuhteet ja hallintaoikeudet. Näin ollen oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin voidaan määrätä vaimolle, jos ainoana vaihtoehtona on hänen muuttamisensa naisten turvakotiin. Jos puoliso on pahoinpidellyt tai uhannut toista puolisoa, koko asunto on pääsääntöisesti osoitettava pahoinpidellyn tai uhatun puolison yksinomaiseen käyttöön. Asumisoikeusmääräyksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan avioeron valmistelu tai sen helpottaminen.

Koti-irtaimiston käytöstä voidaan myös antaa määräys erillään asumisen ajaksi. Kumpikin puoliso voi tällöin vaatia itselleen kuuluvien esineiden luovuttamista toisen hallusta. Puolison on kuitenkin sallittava toisen puolison käyttää esineitä, jos tämä tarvitsee niitä uuden kotinsa taloudenhoidossa ja jos esineiden luovuttaminen on kussakin tapauksessa kohtuullista.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitä ”avioliiton mitätöinti” ja ”avioliiton peruuttaminen” käytännössä tarkoittavat?

Avioliitto voidaan peruuttaa ainoastaan hakemuksesta annetulla tuomioistuimen tuomiolla. Avioliiton mitätöintiä ei ole olemassa.

8. Millä edellytyksillä avioliitto voidaan peruuttaa?

Avioliiton peruuttamisedellytykset ovat siviilioikeuden lakikokoelman 1314 §:n mukaan seuraavat:

  • Puoliso ei ole täysi-ikäinen tai hänelle ei ole myönnetty pätevästi tästä vaatimuksesta poikkeusta.
  • Puoliso on oikeustoimikelvoton.
  • Puoliso on jo naimisissa.
  • Puolisot ovat toisilleen sukua suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa tai ovat toistensa täyssisaria tai sisarpuolia, myös jos sukulaisuussuhde on lakannut adoption vuoksi.
  • Avioliiton solmineet henkilöt eivät ole ilmaisseet väestörekisterin virkamiehelle avioitumistahtoaan henkilökohtaisesti ja molempien läsnä ollessa tai ovat ilmaisseet sen ehdollisena tai johonkin määräaikaan sidottuna.
  • Puoliso on ollut avioliittoa solmittaessa tiedottomassa tilassa tai tilapäisessä mielenhäiriössä.
  • Puoliso ei ole tiennyt avioliittoa solmittaessa, että kyse on avioliiton solmimisesta.
  • Puoliso on erehdytetty vilpillisesti solmimaan avioliitto.
  • Puoliso on taivuteltu lainvastaisilla uhkauksilla solmimaan avioliitto.
  • Molemmat puolisot ovat olleet avioliittoa solmittaessa yksimielisiä siitä, etteivät he halua aviollista yhteiselämää.

Edellä olevista tilanteista on erotettava ne tapaukset, joissa avioitumista ei ole tapahtunut. Tämä on kyseessä silloin, kun

Sivun alkuunSivun alkuun

  • avioliittoa ei ole solmittu väestörekisterin virkamiehen johtamassa menettelyssä,
  • avioitumistahto on ilmaistu väestörekisterin virkamiehelle, joka on puolestaan ilmoittanut, ettei hän ole valmis myötävaikuttamaan avioliiton solmimiseen,
  • kihlakumppanit eivät ole ilmaisseet vihkimisen aikana avioitumistahtoaan,
  • kyseessä on avioliiton solmiminen kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä. Samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat rekisteröidä parisuhteensa, mutta tällöin ei ole kyseessä avioliitto.

9. Mitä oikeudellisia vaikutuksia avioliiton peruuttamisella on?

Avioliiton aikana hankitun omaisuuden jako suoritetaan myös avioliiton peruuttamisen yhteydessä, jollei tämä ole selvästi kohtuutonta ottaen huomioon avioliiton solmimisen aikana vallinneet olosuhteet tai kaksinnaimisen osalta kolmannen osapuolen etu (1318 §:n 3 momentti).

Koti-irtaimistoa ja yhteistä kotia koskevat samat säännöt kuin avioerossa, ja myös tältä osin on otettava huomioon erityisesti avioliiton solmimisen aikana vallinneet olosuhteet tai kaksinnaimisen tapauksessa kolmannen osapuolen etu (1318 §:n 4 momentti).

Vastaiset tulot – puolisoiden avioliiton aikana ansaitsemat eläkeoikeudet – tasataan vain, jos tämä ei ole selvästi kohtuutonta (1318 §:n 3 momentti).

Puolison perimysoikeus lakkaa samoin kuin avioeron yhteydessä, eli silloin kun edellytykset avioliiton peruuttamiselle täyttyvät ja tätä koskeva hakemus on annettu puolisoille tiedoksi. Puolisolla ei ole perimysoikeutta myöskään silloin, kun perillisenä oleva puoliso tiesi jo avioliittoa solmittaessa peruuttamisperusteesta: oikeustoimikelvottomuudesta, kaksinnaimisesta, sukulaisuudesta, muotovaatimusten vastaisuudesta tai mielenhäiriöstä (1318 §:n 5 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuten avioeron yhteydessä, oikeus elatukseen on olemassa siviilioikeuden lakikokoelman 1318 §:n 2 momentin mukaan

  • sen puolison hyväksi, joka ei ollut tietoinen avioliiton peruuttamisperusteesta, taikka vilpillisen erehdyttämisen tai lainvastaisen uhkailun osalta sen puolison hyväksi, jota toinen puoliso erehdytti tai uhkasi taikka jota erehdytettiin tai uhattiin toisen puolison ollessa siitä tietoinen,
  • molempien puolisoiden hyväksi kaksinnaimis- tai sukulaisten avioitumiskiellon tai avioliiton solmimisen muotovaatimusten rikkomisen osalta silloin, kun molemmat puolisot olivat tietoisia avioliiton peruuttamismahdollisuudesta; tämä ei koske kaksinnaimista, jos puolison elatusvaade vaikuttaisi haitallisesti kolmannen puolison elatusvaateeseen.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Avioeron yhteydessä vanhemmilla on oikeus neuvontaan lapsia ja nuoria koskevan avun puitteissa. Neuvonnan tavoitteena on auttaa erillään asuvia tai eronneita luomaan edellytykset niiden vanhemmuuteen kuuluvien velvollisuuksiensa täyttämiseksi, jotka edistävät lapsen tai nuoren hyvinvointia. Vanhempia tuetaan kehittämään sovussa suunnitelma lapsen huollosta; kyseinen lapsi tai nuori osallistuu suunnitelman kehittämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Neuvontakeskuksia koskeva tietokanta löytyy Internet-osoitteesta www.dajeb.de. Riitaa voidaan selvittää myös sovittelumenettelyssä sovinnon aikaansaamiseksi. Lisätietoja perheasioiden sovittelusta on Internet-osoitteessa www.bafm-mediation.de.

11. Minne avioero- tai avioliiton peruuttamishakemus tulee toimittaa?

Avioero- tai avioliiton peruuttamishakemus on toimitettava periaatteessa alioikeuteen (Amtsgericht) tai perheasioita käsittelevään tuomioistuimeen (Familiengericht) (riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung) 606 § ja tuomioistuimia koskevan lain (Gerichtsverfassungsgesetz) 23 b §). Alueellisesti toimivaltainen on pääsääntöisesti se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä puolisoilla on yhteinen kotipaikka.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Kansalainen, joka ei pysty maksamaan menettelystä aiheutuvia kustannuksia tai joka kykenee suorittamaan ne vain osittain tai erissä henkilökohtaisten tai taloudellisten olosuhteidensa vuoksi, voi pyytää oikeusapua muun muassa siviilituomioistuimissa käytäviin menettelyihin. Oikeusapu evätään, jos hakijan vaatimus tai väite on selkeästi perusteeton tai tehty vilpillisessä mielessä. Oikeusavun myöntämisellä varmistetaan oikeussuoja myös taloudellisesti vähäosaisille. Oikeusapu kattaa saajan käytettävissä olevien tulojen mukaan kokonaan tai osittain menettelystä saajalle aiheutuneet kustannukset ja tämän asianajajan kulut.

13. Voiko avioero- tai avioliiton peruuttamispäätökseen hakea muutosta?

Kyllä. Muutoksenhakua koskevia yleisiä säännöksiä sovelletaan avioero- tai avioliiton peruuttamispäätöksen osalta, jolloin muutosta voidaan hakea riita-asioiden oikeudenkäyntilain 511 §:ssä säädettyjen edellytysten mukaisesti. Muutoksenhakuasian käsittelee ylemmän oikeusasteen tuomioistuin (Oberlandesgericht).

14. Millä tavoin tulee menetellä, jos haluaa, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama päätös avioerosta, avioliiton peruuttamisesta tai avioliiton mitätöimisestä tunnustetaan Saksassa?

Tällainen päätös (lukuun ottamatta Tanskassa annettua päätöstä) tunnustetaan Saksan liittotasavallassa automaattisesti 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000 (jäljempänä Bryssel II -asetus) mukaisesti ilman erityistä tunnustamismenettelyä. Bryssel II -asetuksen mukaan avioeroa, avioliiton peruuttamista tai sen mitätöimistä koskeva tuomioistuinmenettely on tullut kuitenkin periaatteessa käynnistää 1 päivän maaliskuuta 2001 jälkeen. Tanskassa annettujen päätösten osalta edellytetään yhä erityistä tunnustamismenettelyä.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos haluaa vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen avioerosta, avioliiton peruuttamisesta tai avioliiton mitätöimisestä antaman päätöksen tunnustamista Saksassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Edellä mainitun 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000 soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa on kyseisen päätöksen tunnustamisen tai tunnustamatta jättämisen osalta alueellisesti toimivaltainen perheasioita käsittelevä tuomioistuin (Familiengericht) , jonka tuomiopiirissä

  • vastaajalla on kotipaikka tai
  • tällaisen toimivallan puuttuessa on painavimmat syyt asian käsittelemiseksi;
  • muussa tapauksessa Kammergerichtin tuomiopiiriin kuuluva tuomioistuin, jolle asian ratkaiseminen on osoitettu.

Kantaja voi kääntyä suoraan tuomioistuimen puoleen. Perheasioita käsittelevässä tuomioistuimessa ainoastaan kantaja voi ilmaista näkemyksensä täytäntöönpanokelpoisuuden tai päätöksen tunnustamisen vahvistamista koskevasta hakemuksesta.

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin kun puolisot eivät asu Saksassa tai ovat muun maan kansalaisia?

Sellaisen avioeron edellytyksiin ja seuraamuksiin, jota koskevat tosiseikat liittyvät toisen valtion lainsäädäntöön, sovellettava laki määräytyy siviilioikeuden lakikokoelman voimaanpanolain (Einführungsgesetz zum Bürgerlichen Gesetzbuch, EGBGB) 17 §:n mukaan. Avioeroon sovelletaan ensisijaisesti sitä lakia, jota sovellettaisiin avioliiton yleisiin vaikutuksiin avioeroasian tullessa vireille. Jos puolisot eivät ole voineet suorittaa lainvalintaa, avioliiton yleisiin vaikutuksiin sovelletaan periaatteessa sen valtion lakia, jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat tai viimeksi olivat avioliiton aikana, jos toinen puolisoista on edelleen kyseisen valtion kansalainen. Jos tällaista yhteistä kansalaisuutta ei ole, avioliiton yleisiin vaikutuksiin sovelletaan seuraavaa lakia:

  • sen valtion lakia, jossa molemmilla puolisoilla on kotipaikka tai jossa heillä oli viimeksi kotipaikka avioliiton aikana, jos toisella puolisolla on siellä edelleen kotipaikka, tai toissijaisesti
  • sen valtion lakia, johon aviopuolisoilla on muuten yhdessä läheisin yhteys.

« Avioero - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta