Euroopan komissio > EOV > Avioero > Ranska

Uusin päivitys: 28-04-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on: 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (kuten sukunimeen) ? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (kuten huoltajuuteen ja elatusvelvollisuuteen) ? (Ks. Lapsen huolto – Ranskac)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? d)
4. Mitä lakitermi "asumusero" käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? Voidaanko se muuntaa avioeroksi? Onko se tarpeellinen edellytys avioeron myöntämiselle? 6.
7. Mitä lakitermi "avioliiton mitätöinti" käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero /asumusero /mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero /asumusero /mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero /asumusero /mitätöintipäätös tunnustetaan Ranskassa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero /asumusero /mitätöintipäätöksen tunnustamista Ranskassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Ranskassa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

(esimerkiksi sopimusavioero, erilläänasumisen ehto)

Avioeroja on kolmenlaisia:

  • sopimusavioero, joita on kahdenlaisia: yhdessä haettava avioero ja avioero, jota yksi puoliso hakee ja jonka toinen puoliso hyväksyy;
  • avioero yhteiselämän päättymisen takia;
  • syyllisyysavioero.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

(esimerkiksi syyllisyys, avioliiton peruuttamaton kariutuminen, erilläänasuminen)

  • Puolisot voivat hakea yhteisestä hakemuksesta myönnettävää avioeroa, kun molemmat hyväksyvät eron ja kaikki sen seuraukset. Heidän ei tällöin tarvitse antaa syytä avioerolle, vaan riittää, että he esittävät tuomioistuimelle sopimusluonnoksen, jossa tarkennetaan sopimuksen ehdot.
  • Avioero, jota yksi puoliso hakee ja jonka toinen puoliso hyväksyy, edellyttää, että molemmat puolisot tunnustavat seikat, joiden takia yhteiselämän jatkaminen on mahdotonta. Toisin kuin yhteisestä hakemuksesta myönnettävän avioeron tapauksessa, tuomioistuin päättää avioeron seurauksista. Tällä tavoin myönnettävällä avioerolla on samat vaikutukset kuin avioerolla, jossa syyllisyys on jaettu.
  • Yhteiselämän päättymisestä johtuvan avioeron edellytyksenä on, että kuuden vuoden ajan puolisot ovat joko asuneet tosiasiallisesti erillään tai toisen puolison mielenterveys on heikentynyt niin paljon, ettei puolisoiden välillä ole enää mitään yhteiselämää eikä sellaista voida kohtuullisesti odottaa muodostuvan.
  • Puoliso voi hakea syyllisyysavioeroa, jos toinen puoliso on syyllistynyt aviovelvollisuuksien vakavaan tai toistuneeseen rikkomiseen, jonka takia yhteiselämän jatkaminen on mahdotonta.

3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on:

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (kuten sukunimeen) ?
  • Uskollisuus-, yhteiselämä- ja avustamisvelvollisuudet päättyvät, kun tuomioistuimen päätös, jolla avioero myönnetään, tulee lainvoimaiseksi eli siihen ei voi enää hakea muutosta.
  • Kumpikin puoliso saa vapaasti solmia uuden avioliiton, mutta naisen on periaatteessa odotettava 300 päivää edellisen avioliiton purkamisesta. Määräaika alkaa kuitenkin päätöksestä, jolla sallitaan erilläänasuminen tai yhteisen hakemuksen tapauksessa, hyväksytään asiasta tehty väliaikainen sopimus. Määräaikaa ei myöskään sovelleta, kun avioero myönnetään yhteiselämän päättymisen takia.
  • Kumpikin puoliso menettää avioeron jälkeen oikeuden käyttää puolison sukunimeä. Periaatetta ei kuitenkaan sovelleta, kun avioero on myönnetty aviomiehen pyynnöstä yhteiselämän päättymisen takia. Muissa tapauksissa vaimo voi säilyttää miehensä sukunimen joko aviomiehen suostumuksella tai tuomioistuimen luvalla, jos vaimo perustelee sukunimen säilyttämisen omalla tai heidän lastensa erityisellä edulla.
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä?
  • Avioerosta seuraa aviovarallisuusjärjestelmän purkautuminen ja omaisuuden jakaminen.
  • Puoliso, jonka yksinomaisen syyllisyyden takia avioero on myönnetty, menettää toisen puolison hänelle avioliitossa antamat lahjoitukset ja etuudet. Kun avioero myönnetään puolisoiden jaetun syyllisyyden perusteella, molemmat puolisot voivat peruuttaa nämä etuudet. Kun avioero myönnetään puolisoiden yhteisestä hakemuksesta, etuudet säilyvät, elleivät puolisot pura niitä yhteisellä sopimuksella. Kun avioero myönnetään yhteiselämän päättymisen takia, vastaajana oleva puoliso säilyttää etuudet ilman eri toimenpidettä.
  • Yhteisestä hakemuksesta myönnettävän avioeron tapauksessa avioero voidaan julistaa vain, jos puolisot ovat sopineet varallisuutensa jaosta. Muunlaisissa avioeroissa puolisot voivat sopia jaosta ennen avioeron julistamista, mutta heidän ei tarvitse tehdä sitä. Tällöin jako tapahtuu avioeron julistamisen jälkeen.
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (kuten huoltajuuteen ja elatusvelvollisuuteen) ? (Ks. Lapsen huolto – Ranska)

Avioerolla ei ole mitään erityisiä vaikutuksia huoltajuutta koskeviin sääntöihin, vaan huoltajuus säilyy periaatteessa molemmilla vanhemmilla. Tuomioistuin voi kuitenkin myöntää huoltajuuden toiselle vanhemmista, jos se on lapsen edun mukaista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kummankin vanhemman on avioeron jälkeenkin osallistuttava lapsen elatukseen ja kasvatukseen. Osallistuminen toteutetaan siten, että vanhempi maksaa elatusapua toiselle vanhemmalle, mutta se voidaan myös toteuttaa osaksi toi kokonaan siten, että vanhempi ottaa suoraan vastuulleen lapsen edun mukaiset kulut. Osallistuminen voi tapahtua myös käyttö- tai asumisoikeuden myöntämisen muodossa.

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua?
  • Avustamisvelvollisuus päättyy periaatteessa avioeron myötä paitsi silloin, kun avioero on julistettu yhteiselämän päättymisen takia. Velvollisuus säilyy avioeron jälkeen sen puolison eduksi, joka ei ole jättänyt hakemusta. Hän voi milloin tahansa pyytää toista puolisoa maksamaan elatusapua, joka määritellään eronneiden puolisoiden tarpeiden ja varallisuuden mukaan.
  • Muissa tapauksissa puoliso voidaan velvoittaa maksamaan toiselle puolisolle avustusta, jolla on tarkoitus tasoittaa mahdollisimman paljon avioliiton purkamisesta osapuolten elinoloihin aiheutuvaa epätasapainoa.

Avustuksen määrä vahvistetaan sitä saavan puolison tarpeiden mukaan ja maksavan puolison varallisuuden mukaan avioeron hetkellä vallinneen tilanteen ja sen odotettavissa olevan kehityksen pohjalta.

Avustus on periaatteessa muodoltaan pääomaa. Pääoma voi olla rahamäärä, omistuksessa tai käytössä olevan omaisuuden luovutus tai omaisuuden luovuttaminen käyttöön tai asumiseen. Jos maksaja ei kykene maksamaan pääomaa välittömästi, tuomioistuin voi sallia sen maksamisen kahdeksan vuoden kuluessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi poikkeuksellisesti vahvistaa avustuksen muodoksi elinkoron, jos elatusapuun oikeutettu ei ikänsä tai terveydentilansa johdosta kykene vastaamaan elinkustannuksistaan.

(Ks. Elatusvaateet – Ranska)

4. Mitä lakitermi "asumusero" käytännössä tarkoittaa?

Asumusero on juridinen ero, jonka myötä päättyvät tietyt aviovelvollisuudet, kuten puolisoiden velvollisuus asua yhdessä, mutta joka ei kuitenkaan pura avioliittoa. Puolisot eivät siis voi mennä uudelleen naimisiin, kun he ovat asumuserossa.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Muodot ja menettelyt ovat samat kuin avioerossa.

Jos puolisot jättävät sekä avioero- että asumuserohakemuksen, tuomioistuin, joka vastaanottaa molemmat hakemukset, julistaa avioeron jaetun syyllisyyden perusteella.

Yhteiselämän päättymisen takia haettavan avioeron tapauksessa ei voida esittää asumuseroa koskevaa vastavaatimusta.

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? Voidaanko se muuntaa avioeroksi? Onko se tarpeellinen edellytys avioeron myöntämiselle?

- Asumuseron vaikutukset.

Asumuseron myötä päättyy velvollisuus asua yhdessä, mutta avustamis- ja uskollisuusvelvollisuus säilyvät. Vaimo säilyttää myös oikeuden käyttää puolisonsa sukunimeä.

Varallisuuden osalta avustamisvelvollisuus säilyy, ja elatusapua voidaan myöntää ilman, että syyllisyyttä otettaisiin huomioon. Asumuseropäätöksestä seuraa kuitenkin aviovarallisuusjärjestelmän purkautuminen ja omaisuuden jakaminen samalla tavalla kuin avioerossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perintöoikeus säilyy, paitsi puolisolla, jolla on yksinomainen syyllisyys asumuserossa.

- Asumuseron muuntaminen avioeroksi.

Asumuseropäätös muunnetaan jommankumman puolison pyynnöstä ilman eri toimenpidettä avioeropäätökseksi, kun asumusero on kestänyt kolme vuotta. Tuomioistuin julistaa tuolloin avioeron ja päättää sen seurauksista.

Kun asumusero on julistettu yhteisestä hakemuksesta, se voidaan muuntaa avioeroksi vain uudella yhteisellä hakemuksella.

Asumusero ei missään tapauksessa ole edellytys avioeron julistamiselle.

7. Mitä lakitermi "avioliiton mitätöinti" käytännössä tarkoittaa?

Avioliiton mitätöinti, joka edellyttää tuomioistuimen päätöstä, poistaa takautuvasti kaikki avioliiton vaikutukset ikään kuin avioliittoa ei olisi koskaan solmittu.

Se eroaa avioliiton purkamisesta, kuten avioerosta, jolla on vaikutuksia vain tulevaisuuteen.

8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Avioliiton mitätöinnin perusteet vaihtelevat sen mukaan, onko kyseessä suhteellinen mitättömyys (jossa vedotaan tahdonmuodostuksen virheeseen tai luvan puuttumiseen henkilöiltä, joiden olisi pitänyt myöntää lupa avioliiton solmimiseen) vai ehdoton mitättömyys (joka seuraa oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisesta toiminnasta).

- Suhteellinen mitättömyys.

Näitä tapauksia on kahdenlaisia:

  • tahdonmuodostuksen virhe, joka on henkilöön kohdistuva erehtyminen tai väkivalta
  • luvan puuttuminen henkilöiltä, joiden olisi pitänyt myöntää lupa avioliiton solmimiseen.

Hakemuksen voivat jättää vain tietyt tarkoin määritellyt henkilöt: puoliso, jonka suostumus on saatu virheellisesti tai joka oli avioliiton solmimisen hetkellä oikeustoimikelvoton; henkilöt, joiden olisi pitänyt hyväksyä avioliitto.

Sivun alkuunSivun alkuun

- Ehdoton mitättömyys.

Näitä tapauksia on kuudenlaisia: suostumuksen täydellinen puuttuminen, alaikäisyys, moniavioisuus, insesti, väestörekisterivirkamiehen epäpätevyys ja laiton oleskelu maassa.

Hakemuksen voi jättää kuka tahansa, jonka etua asia koskee.

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Avioliiton mitätöinnillä on samat vaikutukset, olipa kyse sitten suhteellisesta mitättömyydestä tai ehdottomasta mitättömyydestä.

  • Avioliiton vaikutukset henkilöihin ja varoihin poistuvat, koska avioliittoa ei ole koskaan ollut olemassa. Jos esimerkiksi toinen puoliso on kuollut, avioliiton mitätöinti vie elossa olevalta puolisolta perimisoikeuden.

Periaatteesta voidaan kuitenkin joustaa, kun jompikumpi puoliso tai molemmat puolisot solmivat avioliiton hyvässä uskossa. Avioliitto on tuolloin mitätön, mutta sitä kohdellaan ikään kuin se olisi vain purettu. Kaikki siviilioikeudelliset, henkilökohtaiset tai taloudelliset vaikutukset, jotka ovat toteutuneet ennen mitätöintipäätöstä, pysyvät siis voimassa.

  • Avioliiton mitätöinnillä ei ole laillisia vaikutuksia pariskunnan lapsiin, ja heidän tilanteestaan päätetään samalla tavoin kuin avioerossa.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Avioero ja sen seuraukset vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä.

Avioeroprosessin aikana voidaan kuitenkin järjestää sovittelu, jos osapuolet hyväksyvät sen. Sovittelussa luonnollinen henkilö tai yhdistys kuulee osapuolia, selvittää heidän näkökulmansa ja pyrkii löytämään ratkaisun heidän kiistaansa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Osapuolet, jotka ovat päässeet sovittelussa yhteisymmärrykseen, voivat pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sopimuksensa.

11. Minne avioero /asumusero /mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

A) Avioerohakemus

Asianajaja jättää avioerohakemuksen alioikeuden kirjaamoon.

  • Alueellisesti toimivaltainen alioikeus on:
    • perheen asuinpaikan alioikeus,
    • jos puolisot asuvat erillään, sen puolison asuinpaikan alioikeus, jonka luona alaikäiset lapset asuvat,
    • muissa tapauksissa sen puolison asuinpaikan alioikeus, joka ei ole jättänyt hakemusta,
    • jos puolisot hakevat yhdessä avioeroa, toimivaltainen alioikeus on puolisoiden valinnan mukaan jommankumman puolison asuinpaikan alioikeus.
  • Puolisoiden on kaikissa eri avioeron muodoissa ilmoitettava kaikki heidän henkilöllisyytensä vahvistamiseen tarvittavat tiedot, sairausvakuutuskassansa ja tiedot kaikista yksiköistä ja elimistä, joilta he saavat avustuksia, eläkkeitä tai muita etuja.

Sellaisen avioeron tapauksessa, jota yksi puoliso hakee ja jonka toinen puoliso hyväksyy, hakemukseen on liitettävä selvitys, jossa kantaja pyrkii kuvailemaan avioparin tilanteen mahdollisimman objektiivisesti ottamatta kantaa tosiseikkoihin tai kummankaan osapuolen syyllisyyteen.

Yhdessä haettavan avioeron tapauksessa hakemuksessa ei perustella avioeroa. Hakemukseen on liitettävä väliaikainen sopimus, jossa puolisot sopivat käsittelyn ajaksi oman tilanteensa ja lastensa tilanteen, sekä luonnos lopulliseksi sopimukseksi, jossa vahvistetaan kaikki avioeron vaikutukset ja ilmoitetaan tarvittaessa aviovarallisuusjärjestelmän selvittämisestä vastaava notaari.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yhteiselämän päättymisen takia haettavan avioeron tapauksessa hakemuksessa on tarkennettava, miten puoliso varmistaa käsittelyn aikana ja avioliiton purkamisen jälkeen avustamisvelvollisuutensa ja velvollisuutensa lapsia kohtaan.

B) Avioliiton mitätöintihakemus jätetään vastaajan asuinpaikan alioikeuteen. Se on muodoltaan haastemiehen toimittama haaste.

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Osittaista tai täysimääräistä oikeusapua voidaan myöntää varallisuusehdon mukaisesti (ks. Oikeusapu – Ranska).

13. Voiko avioero /asumusero /mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Näihin päätöksiin voi hakea muutosta tavanomaisin muutoksenhakukeinoin.

14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero /asumusero /mitätöintipäätös tunnustetaan Ranskassa?

Avioeropäätökset tunnustetaan ilman mitään erityistä menettelyä, paitsi jos päätösten perusteella on toteutettava omaisuuteen tai henkilöihin kohdistuvia toimia, kuten elatusmaksun periminen tai huoltajuutta koskevan päätöksen täytäntöönpano (ks. Elatusvaateet – Ranska ja Lapsen huolto – Ranska).

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero /asumusero /mitätöintipäätöksen tunnustamista Ranskassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Päätöksen tunnustamista voidaan vastustaa hakemalla alioikeudelta sen tunnustamatta jättämistä. Tunnustamatta jättämisestä tehdyllä päätöksellä voidaan vastustaa toisen osapuolen myöhemmin esittämää täytäntöönpanomääräyshakemusta (eli hakemusta toisessa valtiossa tehdyn päätöksen panemiseksi täytäntöön Ranskassa). Samaten tunnustamatta jättämisen hylkääminen vastaa täytäntöönpanomääräystä.

Menettely on sama kuin täytäntöönpanomääräyksen käsittelyssä.

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Ranskassa tai ovat muun maan kansalaisia?

Ellei kansainvälisessä yleissopimuksessa toisin määrätä, siviililain 310 pykälän mukaan avioero- ja asumuseroasioissa sovelletaan Ranskan lakia:

  • kun molemmat puolisot ovat Ranskan kansalaisia,
  • kun molemmat puolisot asuvat Ranskassa,
  • kun yhdenkään muun maan lakia ei voida soveltaa, ja Ranskan tuomioistuimet ovat toimivaltaisia päättämään avioerosta. Tällä tarkoitetaan tapauksia, joissa molemmat puolisot eivät ole Ranskan kansalaisia tai he eivät molemmat asu Ranskassa, mutta avioero pannaan sääntöjen mukaisesti vireille ranskalaisessa tuomioistuimessa.

Muissa kuin edellä luetteluissa tapauksissa ranskalainen tuomioistuin soveltaa vieraan maan lakia.

Lisätietoja

« Avioero - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-04-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta