Euroopan komissio > EOV > Avioero > Viro

Uusin päivitys: 22-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Viro

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on: 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin? (Ks. Lapsen huolto - Viroc)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (Ks. Elatusvaateet - Virod)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Virossa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Virossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Virossa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Avioerohakemuksen voi jättää väestötilastotoimistoon tai tuomioistuimeen.

Väestötilastotoimisto voi myöntää avioeron puolisoiden suostumuksella yhteisen hakemuksen perusteella.

Tuomioistuin voi myöntää avioeron toisen puolison pyynnöstä, jos puolisot ovat erimielisiä avioerosta tai sen ehdoista.

Kummassakaan tapauksessa ei edellytetä edeltävää erillään asumista.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Jos avioeroa haetaan väestötilastotoimistossa, puolisoiden yhteinen avioeroa koskeva sopimus ja kaikki siihen liittyvät seikat on ainoa peruste avioeron myöntämiselle.

Jos tuomioistuin on toimivaltainen myöntämään avioeron, sen on tultava vakuuttuneeksi siitä, että avioliiton jatkuminen on mahdotonta (eli avioliitto on hajonnut lopullisesti).

3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on:

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin?

Avioerolla ei sellaisenaan ole mitään välittömiä seurauksia puolisoiden välisiin suhteisiin. Puoliso, joka oli vaihtanut sukunimensä avioliittoa solmittaessa voi valita, haluaako hän säilyttää avioliiton kautta saamansa sukunimen vai ottaako hän uudelleen käyttöön vanhan sukunimensä.

b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä?

Jos puolisoiden omaisuus kuuluu lakisääteiseen aviovarallisuusjärjestelmään, puolisoilla ei ole velvoitetta purkaa omistussuhteitaan ja jakaa yhteisomistustaan avioeron yhteydessä. Puolisoiden yhteinen omaisuus voidaan jakaa avioliiton aikana, avioeron yhteydessä tai sen jälkeen. Puolisoiden yhteisen omaisuuden asema määritellään jakopäivänä tai sinä päivänä, jolloin puolisoiden aviosuhteet tosiasiallisesti päättyvät.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos ositusta ei tehdä avioeron yhteydessä, lain mukainen aviovarallisuusjärjestelmä säätelee edelleen puolisoiden suhteita avioliiton aikana hankittuun omaisuuteen.

Jos puolisot ovat allekirjoittaneet avioehdon, se lakkaa avioeron yhteydessä. Kun avioehto lakkaa olemasta voimassa avioeron vuoksi, siihen perustuvat oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat. Omaisuus jaetaan avioehdon mukaisesti.

c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin? (Ks. Lapsen huolto - Viro)

Avioerolla ei sellaisenaan ole mitään välittömiä seurauksia puolisoiden huoltajuuteen. Tuomioistuin ratkaisee toisen puolison pyynnöstä lapseen tai huoltoon liittyvät riidat avioeroasian yhteydessä. Molemmilla vanhemmilla säilyy tavallisesti täysi huoltajuus myös avioeron jälkeen. Heidän odotetaan sopivan lapsen asuinpaikasta ja siitä, kuinka se vanhempi, joka asuu lapsesta erossa, täyttää huoltajan velvoitteensa. Jos sopimusta ei ole, tuomioistuin ratkaisee riidan.

Elatuskanne voidaan nostaa vanhempaa vastaan avioeroasiasta riippumatta, jos vanhempi ei tarjoa elatusta lapselleen.

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (Ks. Elatusvaateet - Viro)

Eronnut puoliso on oikeutettu vaatimaan elatusta entiseltä puolisoltaan seuraavissa tapauksissa:

  • jos elatuksen tarpeessa oleva puoliso on työhön kykenemätön ja hän vammautui tai saavutti eläkeiän avioliiton aikana,
  • raskauden ja lapsenhoidon aikana, kunnes lapsi on kolme vuotta vanha, jos lapsi on hedelmöitetty avioliiton aikana,
  • jos elatuksen tarpeessa oleva puoliso vammautui tai saavutti eläkeiän kolmen vuoden kuluessa avioeron jälkeen, jos avioliitto kesti vähintään 25 vuotta.

Lisäedellytyksenä kaikille entisen puolison elatusvaatimuksille on, että maksuvelvollisen entisen puolison taloudellinen tilanne sallii elatusavun maksamisen.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Viron oikeusjärjestelmä ei tunne asumuseron käsitettä.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Katso edellinen vastaus.

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Katso edellinen vastaus.

Tosiasiallisella asumuserolla (puolisoiden aviosuhteet tosiasiallisesti päättyvät) on kuitenkin tiettyjä oikeudellisia seurauksia. Jos puolisoiden aviosuhteet ovat tosiasiallisesti päättyneet, toisen puolison omaisuus, joka on hankittu kyseisen päättymispäivän jälkeen, ei kuulu aviovarallisuusjärjestelmän piiriin.

7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Viron perheoikeudessa ei käytetä laajasti avioliiton mitätöintiä. Se on paljon harvinaisempi kuin avioero.

Vain tuomioistuin voi tehdä ratkaisun avioliiton mitätöinnistä ja vain perusteilla, jotka on tyhjentävästi lueteltu laissa.

8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Avioliitto voidaan mitätöidä seuraavissa tapauksissa:

  • avioliittoa solmittaessa rikottiin laillista ikää koskevia säädöksiä (eli puoliso oli alle 18-vuotias, eikä hänellä ollut suostumusta edustajaltaan tai tuomioistuimelta),
  • avioliitto solmittiin henkilöiden välillä, joista ainakin toinen jo oli naimisissa,
  • avioliitto solmittiin suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevien sukulaisten, sisarusten, puolisisarusten, adoptiovanhempien ja -lasten tai saman henkilön adoptoimien lasten välillä,
  • avioliitto solmittiin sellaisten henkilöiden välillä, joista ainakin toinen oli asetettu holhouksenalaiseksi alentuneen oikeustoimikelpoisuuden vuoksi (jollei alentuneesti oikeustoimikelpoinen henkilö ollut saanut suostumusta avioliiton solmimiseen holhoojaltaan),
  • kyse oli valeavioliitosta,
  • suostumus avioliiton solmimiseen saatiin tulevalta puolisolta petoksella tai pakottamalla.

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on?

Avioliiton mitätöinti tarkoittaa, että avioliittoa pidetään pätemättömänä alusta lähtien. Henkilöillä, joiden avioliitto on mitätöity, ei ole avioliitosta johtuvia oikeuksia eikä velvollisuuksia toisiinsa nähden.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yhteisomistusta koskevia säännöksiä sovelletaan omaisuuteen, jonka puolisot ovat yhteisesti hankkineet mitätöidyn avioliiton aikana. Riitatilanteessa tuomioistuin määrittelee yhteisomistajien omistusosuudet.

Jos avioliitto mitätöidään sen perusteella, että toinen tulevista puolisoista salasi toiselta, että hän on jo naimisissa, tai vaikutti toiseen petoksella tai pakottamalla, tuomioistuin voi määrätä kyseisen puolison maksamaan toiselle puolisolle avustusta. Harhaanjohdetun henkilön pyynnöstä tuomioistuin voi soveltaa aviovarallisuussuhteita (eli puolisoiden yhteisomistajuutta) koskevia säännöksiä, kun se jakaa mitätöidyn avioliiton aikana hankittua omaisuutta.

Lapsilla, jotka ovat syntyneet mitätöidyn avioliiton aikana, on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aviolapsilla.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa?

Kuten edellä kysymykseen 1 annetusta vastauksesta käy ilmi, avioeroa voi hakea myös väestötilastotoimistossa. Avioeron oikeudelliset vaikutukset (esimerkiksi avio-omaisuuden jako) voidaan ratkaista eroavien puolisoiden tekemällä sopimuksella.

Väestötilastotoimisto ei kuitenkaan ole toimivaltainen ratkaisemaan avioerosta aiheutuvia riitoja.

Ei ole olemassa valtion tukemia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi.

11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Avioerohakemuksen voi jättää seuraaviin viranomaisiin:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • toisen puolison kotipaikan väestörekisteritoimistoon,
  • vastaajan kotipaikan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen (kaupungissa tai maaseudulla). Avioerohakemus, jonka vastaajana on sellainen henkilö, joka vakiintunutta menettelyä noudattaen on julistettu kadonneeksi tai todettu oikeustoimikelvottomaksi, tai joka on tuomittu vankeusrangaistukseen, voidaan jättää myös kantajan kotipaikan tuomioistuimeen. Avioerohakemus voidaan jättää kantajan kotipaikan tuomioistuimeen, jos alaikäiset lapset asuvat kantajan luona.

Avioliiton mitätöintiä koskeva hakemus jätetään vastaajan kotipaikan tuomioistuimeen.

Kun avioeroa haetaan väestörekisteritoimistossa, eroavien puolisoiden on jätettävä yhteinen kirjallinen avioerohakemus. Heidän on vahvistettava, että heidän välillään ei ole riitoja, jotka koskevat lapsia, aviovarallisuuden jakoa tai elatusavun maksamista.

Kun tuomioistuimeen jätetään avioerohakemus tai hakemus avioliiton mitätöimiseksi, hakemuksen on täytettävä kaikki siviiliprosessilaissa asetetut kannetta koskevat muodolliset vaatimukset. Vaatimus ja asiakirjatodisteet on jätettävä tuomioistuimeen kirjallisesti viron kielellä. Jos asianosaisen menettelyn aikana tuomioistuimeen toimittama kirjallinen hakemus, valitus tai kirjallinen todiste ei ole viron kielellä, tuomioistuin voi pyytää siitä virallisen käännöksen tiettyyn päivään mennessä. Jos käännöstä ei toimiteta määräpäivään mennessä, tuomioistuin voi jättää huomiotta toimitetun asiakirjan. Hakemukset, kannekirjelmät, valitukset, kassaatiovalitukset, tuomioistuimen ratkaisuun kohdistuvat valitukset ja kirjalliset vastaukset on toimitettava tuomioistuimeen helposti luettavassa muodossa koneella kirjoitetuilla A4-arkeilla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kanteessa on oltava tuomioistuimen nimi, hakijan ja vastaajan (puolisot) henkilötiedot, heidän yhteisten alaikäisten lastensa henkilötiedot ja selkeästi ilmaistuna hakijan vaatimus. Hakemuksen on sisällettävä ne tosiseikat, jotka ovat hakemuksen perusteena ja hakijan on hakemuksessaan esitettävä luettelo ja liitettävä siihen luettelo hallussaan olevista todisteista.

Sen lisäksi yhteisen omaisuuden jakamista koskevassa hakemuksessa on yksilöitävä mistä omaisuus koostuu ja missä se sijaitsee, hakijan arvio kunkin esineen arvosta ja esitys yhteisen omaisuuden jaoksi. Jos puolisot olivat tehneet avioehdon, se on liitettävä hakemukseen.

Hakijan tai hänen edustajansa on allekirjoitettava hakemus. Edustajan on liitettävä valtakirja tai muu asiakirja, joka toimii näyttönä hänen valtuutuksestaan.

Kirjalliset todisteet on liitettävä hakemukseen ja luetteloitava hakemuksessa. Hakemus ja sen liitteet jätetään tuomioistuimelle, ja asiakirjoista on oltava jäljennökset jokaiselle vastaajalle ja kolmansille osapuolille.

Avioerohakemuksen jättämisen yhteydessä on maksettava 300 Viron kruunun oikeudenkäyntimaksu. Jos tuomioistuimelta vaaditaan avioeron yhteydessä osituksen suorittamista, on maksettava 2 600 Viron kruunun oikeudenkäyntimaksu. Elatusvaatimuksista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Tuomioistuin voi vapauttaa luonnollisen henkilön kokonaan tai osittain maksamasta asianajajan palkkiota, jolloin sen maksaa valtio, jos tuomioistuin toteaa, ettei henkilön taloudellinen tilanne ole sellainen että hän voisi maksaa oikeudenkäyntikulut.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Kyllä. On mahdollista valittaa päätöksestä, joka koskee avioeroa tai avioliiton mitätöintiä yleisten muutoksenhakua koskevien säännösten mukaisesti, jos hakija toteaa, että ensimmäisessä oikeusasteessa tehdyssä päätöksessä on virheitä (eli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut lakia väärin tai oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lain säännöksiä on rikottu).

14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Virossa?

Ensinnäkin ulkomaisen päätöksen tunnustamista koskeva määräys voi perustua kansainväliseen sopimukseen, jossa Viro on osapuolena. Erillinen tunnustamismenettely voi olla tarpeeton kansainvälisen sopimuksen nojalla. Viro liittyi vuonna 2002 avioerojen ja asumuserojen tunnustamista koskevaan 1. kesäkuuta 1970 allekirjoitettuun Haagin yleissopimukseen.

Jollei kyseisen jäsenvaltion ja Viron välillä ole voimassa mitään kansainvälistä sopimusta, joka koskee perheasioissa annettujen päätösten tunnustamista, hakijan on käännyttävä Tallinnan kaupunkioikeuden (osoite Liivalaia 24, Tallinna) puoleen päätöksen tunnustamiseksi. Tunnustamista koskeva hakemus käsitellään muita kuin riita-asioita koskevien menettelyllisten säännösten mukaan.

Hakemuksen on oltava kirjallinen ja siihen on liitettävä seuraavat asiakirjat:

  • jäljennös päätöksestä, joka on todistettu oikeaksi sen valtion lakien mukaan, jossa päätöksen tehnyt tuomioistuin tai välimiesoikeus sijaitsee, sekä lainvoimaisuustodistus,
  • asiakirja, jossa vahvistetaan, että avio- tai asumuseromenettelyyn osallistumatta jättäneelle vastaajalle annettiin haaste kyseisen valtion lainsäädännön mukaisessa määräajassa ainakin yhden kerran,
  • asiakirjojen viralliset vironkieliset käännökset.

Avioero- tai asumuseropäätös, jonka on antanut vieraan valtion tuomioistuin tai muu elin, tunnustetaan seuraavilla edellytyksillä:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • siinä maassa, missä päätös on annettu, ei ole mahdollista hakea muutosta avioero- tai asumuseropäätökseen,
  • Viron lain mukaan ulkomainen tuomioistuin tai muu elin oli toimivaltainen tekemään päätöksen avioerosta tai asumuserosta,
  • avio- tai asumuseromenettelyyn osallistumatta jättäneelle vastaajalle annettiin haaste kyseisen valtion lainsäädännön mukaisessa määräajassa ainakin yhden kerran,
  • Virossa ei oltu käynnistetty avioeroprosessia ennen kuin avioeroa tai asumuseroa koskeva menettely aloitettiin kyseisessä vieraassa valtiossa,
  • asumuseroa koskeva päätös ei ole aiemmin Virossa tehdyn tai tunnustetun avioeropäätöksen vastainen.

Avio- tai asumusero tunnustetaan myös, jos:

  • molempien puolisoiden asuinmaat tunnustavat avio- tai asumuseron tai
  • molemmat puolisot hyväksyvät tunnustamisen Virossa ja
  • avio- tai asumuseromenettelyyn osallistumatta jättäneelle vastaajalle annettiin haaste kyseisen valtion lainsäädännön mukaisessa määräajassa ainakin yhden kerran, ja
  • Virossa ei oltu käynnistetty avioeroprosessia ennen kuin avioeroa tai asumuseroa koskeva menettely aloitettiin kyseisessä vieraassa valtiossa.

Tuomioistuin voi kieltäytyä tunnustamasta avioeroa tai asumuseroa, jos sen tunnustaminen olisi selvästi Viron lain olennaisten periaatteiden (yleinen järjestys) vastaista.

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Virossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Tuomioistuimen antamassa ratkaisussa selostetaan muutoksenhakumenettely ja sen määräaika. Valitus on jätettävä siihen ratkaisun antaneeseen tuomioistuimeen 10 päivän kuluessa sen julkistamisesta tai, jos ratkaisu annettiin ilman että osapuolet oli haastettu sitä kuulemaan, muutoksenhakuaika alkaa ratkaisun tiedoksisaannista.

Niiden ulkomaisten päätösten, joita kansainvälinen sopimus ei koske, tunnustamista koskevat hakemukset käsitellään Tallinnan kaupunkioikeudessa. Tunnustamista mahdollisesti vastustava henkilö liittyy oikeudenkäyntiin asianosaisena hakemusta käsittelevän tuomioistuimen aloitteesta. Kuten kohdassa 14 todetaan, ulkomaisten tuomioiden tunnustaminen suoritetaan muita kuin riita-asioita koskevien menettelyllisten säännösten mukaisesti.

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Virossa tai ovat muun maan kansalaisia?

 Avioeroasiaa käsitellään sen maan lain mukaan, jossa puolisoilla oli yhteinen asuinpaikka avioeromenettelyn alkaessa. Jos puolisot asuvat eri maissa, mutta ovat saman maan kansalaisia, avioeroasiaa käsitellään sen maan lain mukaan, jonka kansalaisia puolisot ovat. Jos puolisot asuvat eri maissa ja ovat eri maiden kansalaisia, avioeroasiaa käsitellään sen maan lain mukaan, jossa puolisoilla oli viimeinen yhteinen asuinpaikka, jos toinen puoliso asuu vielä kyseisessä valtiossa. Jos avioeroasiaan sovellettavaa lakia ei voida määritellä edellä kuvattujen sääntöjen mukaan, sovelletaan sen maan lakia, johon puolisoilla muuten on läheisin yhteys.

Jos avioeroa ei voida hakea edellä määritellyn lain mukaan tai se on mahdollista vain erittäin rajoitetuilla ehdoilla, sovelletaan Viron lakia, jos toinen puoliso asuu Virossa tai hän on Viron kansalainen tai oli Viron kansalainen kun avioliitto solmittiin.

Lisätietoja

  • Viron lainsäädäntöä englanniksi eesti keel - English
  • Viron siviiliprosessilaki eesti keel - English
  • Viron perhelaki eesti keel - English
  • Viron kansainvälistä yksityisoikeutta koskeva laki eesti keel - English

« Avioero - Yleistä | Viro - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta