Euroopan komissio > EOV > Avioero > Tšekki

Uusin päivitys: 06-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Avioero - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Sivun alkukielistä versiota on päivitetty, ja se on siirretty Euroopan oikeusportaaliin.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada? 1.
2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet? 2.
3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on: 3.
a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esimerkiksi sukunimiin)? a)
b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä? b)
c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (esimerkiksi huoltajuus ja elatusvaateet)? (Ks. Lapsen huolto – Tšekin tasavaltac)
d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (Ks. Elatusvaateet – Tšekin tasavaltad)
4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa? 4.
5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy? 5.
6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on? 6.
7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa? 7.
8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä? 8.
9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 9.
10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 10.
11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 11.
12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua? 12.
13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta? 13.
14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Tšekin tasavallassa? 14.
15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Tšekin tasavallassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Tšekin tasavallassa tai ovat muun maan kansalaisia? 16.

 

1. Millä edellytyksillä avioeron voi saada?

Tuomioistuin antaa puolison pyynnöstä ratkaisun avioerosta. Menettelyn aikana tuomioistuin määrittelee, ovatko avioeron perusteet olemassa eli onko avioliitto hajonnut ja mitkä olivat syyt.

Avioliiton katsotaan automaattisesti hajonneen, jos se on kestänyt vähintään yhden vuoden, puolisot ovat asuneet erillään vähintään kuusi kuukautta ja toinen puoliso tukee hakemusta. Jos tuomioistuimelle toimitetaan tietyt asiakirjat, se ei tutki avioliiton hajoamisen syitä ja myöntää eron. Kyseiset asiakirjat ovat seuraavat:  a) kirjallinen sopimus, jossa sovitaan keskinäisistä omistussuhteista, yhteisasumisen oikeuksista ja vastuista sekä mahdollisesta elatuksesta avioeron jälkeen; puolisoiden allekirjoitukset on virallisesti vahvistettava, b) lainvoimainen tuomioistuimen antama ratkaisu, jossa hyväksytään alaikäisten olosuhteita avioeron jälkeen koskeva sopimus.

Tuomioistuin ei myönnä avioeroa, jos puoliso, joka ei merkittävästi vaikuttanut avioliiton hajoamiseen rikkomalla avioliitosta johtuvia velvollisuuksia ja joka kärsisi merkittävää vahinkoa avioeron johdosta, vastustaa avioeroa, ja sen lisäksi on olemassa erityisiä syitä, jotka puoltavat avioliiton säilyttämistä. Jos puolisot eivät kuitenkaan ole asuneet yhdessä yli kolmen vuoden ajan, tuomioistuin myöntää tässäkin tapauksessa eron, jos avioliitto on hajonnut.

2. Mitkä ovat avioeron myöntämisperusteet?

Tuomioistuin myöntää avioeron, jos se toteaa, että avioliitto on hajonnut perusteellisesti ja pysyvästi. Samalla se ottaa huomioon avioliiton hajoamisen syiden luonteen. Jos puolisoilla on alaikäisiä lapsia, avioeroa ei myönnetä, jos avioero ei olisi lasten edun mukaista erityisistä syistä johtuen.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Mitä laillisia vaikutuksia avioerolla on:

a) aviopuolisoiden henkilökohtaisiin suhteisiin (esimerkiksi sukunimiin)?

Puoliso, joka oli ottanut toisen puolison sukunimen, voi ilmoittaa rekisteritoimistoon kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun avioeropäätös on tullut lopulliseksi, että hän haluaa ottaa uudelleen käyttöön aikaisemman sukunimensä tai että hän ei halua enää liittää toisen puolison sukunimeä omaan alkuperäiseen sukunimeensä.

b) omaisuuden jakamiseen puolisoiden välillä?

Avioero merkitsee, että puolisoiden yhteisomistajuus lakkaa. Puolisoiden yhteisomistajuuden sisältö määritellään siviililaissa. Pariskunnat tai henkilöt, jotka haluavat mennä naimisiin, voivat laajentaa tai supistaa yhteisomistuksen oikeudellista soveltamisalaa. Myös tuomioistuin voi supistaa yhteisomistuksen soveltamisalaa.

Avioerotilanteessa puolisot voivat tehdä sopimuksen yhteisen omaisuuden jaosta. Jos he eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin tekee yhteisen omaisuuden jaon perustuen toisen puolison esitykseen. Tuomioistuin lähtee omaisuuden jaossa oikeudellisesti määritellyistä ennakkoehdoista.

Avioeron jälkeen puoliso lakkaa olemasta laillinen perijä. Entinen puoliso voi periä avioeron jälkeen vain testamentin nojalla.

c) puolisoiden alaikäisiin lapsiin (esimerkiksi huoltajuus ja elatusvaateet)? (Ks. Lapsen huolto – Tšekin tasavalta)

Ennen avioeron myöntämistä alaikäisten lasten vanhemmille tuomioistuin päättää puolisoiden oikeuksista ja vastuista, jotka koskevat lapsia avioeron jälkeen. Tuomioistuin nimittää puolison, jonka tehtävänä on huolehtia lapsesta, ja määrittelee, miten molemmat vanhemmat osallistuvat elatukseen. Katso lisätietoja ”lapsen huolto” -tietosivuilta.

Sivun alkuunSivun alkuun

d) toisen puolison velvollisuuteen maksaa toiselle elatusapua? (Ks. Elatusvaateet – Tšekin tasavalta)

Puoliso, joka on kyvytön elättämään itsensä, voi vaatia, että hänen entinen puolisonsa osallistuu hänen kohtuulliseen elatukseensa kykyjen, mahdollisuuksien ja varallisuuden mukaisesti. Jos he eivät pääse sopimukseen elatusavun määrästä, tuomioistuin tekee päätöksen perustuen toisen puolison esitykseen. Elatusapu voidaan maksaa kertasuorituksena tai maksuerissä.

Tuomioistuin voi myöntää lisää elatusapua puolisolle, joka ei merkittävästi vaikuttanut avioliiton hajoamiseen rikkomalla avioliitosta johtuvia velvollisuuksia ja joka kärsii merkittävää vahinkoa avioeron vuoksi, mutta vain kolmen vuoden ajaksi avioeron jälkeen. Myös tässä tapauksessa voidaan käyttää kertasuoritusta.

4. Mitä lakitermi ”asumusero” käytännössä tarkoittaa?

Lain mukaista asumuseroa ei tunneta Tšekin tasavallassa.

5. Mitä edellytyksiä asumuseroon liittyy?

Ks. vastaus kysymykseen 4.

6. Mitä laillisia vaikutuksia asumuserolla on?

Ks. vastaus kysymykseen 4.

7. Mitä lakitermi ”avioliiton mitätöinti” käytännössä tarkoittaa?

Tuomioistuin mitätöi avioliiton (vaikka kumpikaan puolisoista ei sitä olisi pyytänyt), jos ilmenee jokin seuraavista avioliiton mitätöinnin perusteista:

Sivun alkuunSivun alkuun

avioliitto on solmittu jo naimisissa olevan miehen tai naisen kanssa taikka etenevässä tai takenevassa polvessa olevan sukulaisen tai sisaruksen kanssa,

toinen aviopuolisoista oli avioliittoa solmittaessa alaikäinen (mikäli tuomioistuin ei ole antanut suostumustaan 16-vuotiaan tai sitä vanhemman henkilön avioliitolle)

toinen aviopuolisoista on avioliittoa solmittaessa ollut oikeustoimikelvoton tai sellaisessa mielenhäiriössä, että häntä olisi pidetty oikeustoimikelvottomana, jos tuomioistuin ei ole vahvistanut avioliittoa.

Tuomioistuin mitätöi avioliiton toisen puolison pyynnöstä seuraavissa tapauksissa:

tuomioistuin ei ole vahvistanut avioliittoa ja toinen aviopuolisoista oli avioliittoa solmittaessa oikeustoimikelvoton tai sellaisessa mielenhäiriössä, että häntä olisi pidetty oikeustoimikelvottomana,

päätös avioliiton solmimisesta on syntynyt laittomien uhkausten, toisen puolison väärän henkilöllisyyden tai avioliiton oikeudellisen luonteen väärän tulkinnan perusteella (tässä tapauksessa on tarpeen hakea mitätöintiä viimeistään vuoden kuluessa siitä kun tosiseikka kävi ilmi).

Avioliitto ei tule lainkaan voimaan seuraavissa tapauksissa:

päätös avioliiton solmimisesta on syntynyt fyysisellä väkivallalla pakottamalla,

avioliitto on solmittu alle 16-vuotiaan alaikäisen kanssa,

tiettyjä lisäedellytyksiä ei ole täytetty (vaatimukset, jotka koskevat avioliiton solmimista kirkkohäissä ja edustajan välityksellä).

8. Millä edellytyksillä avioliiton voi mitätöidä?

Ks. vastaus kysymykseen 7.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Mitä laillisia vaikutuksia avioliiton mitätöinnillä on? 

Avioliittoa, joka on mitätöity, käsitellään kuten sitä ei olisi koskaan solmittu. Avioliittoa pidetään pätevästi solmittuna avioliiton solmimisen ja mitätöimispäätöksen välisen ajan. Puolisoiden oikeuksiin ja vastuisiin, jotka koskevat heidän lapsiaan ja omaisuuttaan mitätöinnin jälkeen, sovelletaan samoja säännöksiä kuin avioeron yhteydessä. Avioliiton mitätöivä päätös mitätöi samalla puolisoiden sukunimiä koskevat ilmoitukset. Sen seurauksena molemmat puolisot ottavat alkuperäiset sukunimensä käyttöön, eikä heillä ole oikeutta valita sukunimeään. Mahdollisten lasten sukunimet eivät vaihdu, vaikka avioliitto mitätöidään.

Äidin puolisoa koskeva isyysolettama säilyy vaikka avioliitto julistetaan mitättömäksi.

10. Mitä vaihtoehtoisia muita kuin juridisia keinoja avioeroon liittyvien asioiden ratkaisemiseksi on olemassa? 

Tšekin tasavallassa on vuodesta 2000 toiminut sovitteluelin (http://amcr.hyperlink.cz/ ceština). Sen lisäksi on olemassa erilaisia perhe-elämää, avioliittoa ja muita henkilöiden välisiä suhteita koskevia neuvontapalveluja. Sovittelua on tarjolla, mutta se ei ole pakollista.

11. Minne avioero-/asumusero-/mitätöintihakemukset tulee lähettää? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Avioerohakemus tai avioliiton mitätöintiä koskeva hakemus toimitetaan sen paikan alioikeudelle, jossa puolisot viimeksi asuivat yhdessä Tšekin tasavallassa, jos toinen puolisoista edelleen asuu kyseisellä alueella. Jos näin ei ole, hakemus toimitetaan toisen puolison kotipaikan alioikeuteen. Jos toinen puoliso ei asu Tšekin tasavallassa, hakemus toimitetaan hakijana toimivan puolison kotipaikan alioikeuteen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Brnon alioikeutta kutsutaan kaupunkioikeudeksi.

Tuomioistuinten osoitteet löytyvät seuraavalta Internet-sivustolta:

http://portal.justice.cz/ ceština - English.

Hakemuksen on täytettävä laissa säädetyt edellytykset ja sen on sisällettävä hakijan vaatimuksia tukeva asiakirjanäyttö.

12. Voiko asian hoitamiseen saada oikeusapua?

Osapuolet eivät saa korvausta kustannuksista, jotka aiheutuvat avioero-oikeudenkäynnistä, avioliiton mitätöinnistä tai sen määrittelystä, onko avioliitto solmittu pätevästi. Tuomioistuin voi myöntää nämä kulut korvattavaksi kokonaan tai osittain, jos tapauksessa vallinneet olosuhteet tai asianosaisten tilanne sitä vaatii. Sen vuoksi on tarpeen esittää tuomioistuimelle hyvin perusteltu hakemus, ja tuomioistuin tekee ratkaisun.

Siviiliprosessilain 138 §:n mukaan tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja voi myöntää asianosaisille täyden tai osittaisen vapautuksen oikeudenkäyntikuluista, jos asianosaisen tilanne sitä vaatii ja jos pyyntö ei ole mielivaltainen eikä sillä pyritä estämään oikeuden käyttöä. Asianosaisen edun turvaamiseksi oikeudenkäynnissä asianosainen voi myös pyytää tuomioistuinta nimittämään itselleen oikeudellisen neuvonantajan siviiliprosessilain 30 §:n mukaisesti. Tuomioistuin voi nimittää oikeudellisen neuvonantajan myös ennen käsittelyn alkamista, mutta oikeudenkäyntikulujen välttämiseksi on täytettävä edellytykset. Asianosaisen on sen vuoksi osoitettava varallisuutensa ja sosiaalinen tilanteensa tuomioistuimessa luotettavalla tavalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sen lisäksi, jos asianajajia koskevan lain edellytykset täyttyvät, on mahdollista pyytää asianajajaliittoa nimeämään ilmainen asianajaja.

13. Voiko avioero-/asumusero-/mitätöintipäätökseen hakea muutosta?

Avioeropäätökseen tai avioliiton mitätöintipäätökseen voi hakea muutosta 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus toimitetaan kirjallisena siihen tuomioistuimeen, jonka päätös on valituksen kohteena. Jos alkuperäistä päätöstä oikaistaan, määräaika alkaa silloin kun oikaisu tulee voimaan.

Valitus katsotaan oikea-aikaisesti jätetyksi, vaikka se saapuisi 15 päivän määräajan jälkeen, jos valittaja on noudattanut tuomioistuimen virheellisesti antamia muutoksenhakuohjeita.

14. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama avioero-/asumusero-/mitätöintipäätös tunnustetaan Tšekin tasavallassa?

Avioliittoa koskevat ulkomaisten tuomioistuinten antamat lopulliset päätökset tunnustetaan laissa säädetyissä olosuhteissa sillä edellytyksellä, että ainakin toinen asianosainen on Tšekin kansalainen. Ainoastaan korkein oikeus voi tunnustaa kyseisen päätöksen kuultuaan valtion ylintä syyttäjäviranomaista. Asianosaisten lisäksi hakemuksen voi jättää kuka tahansa, jolla on oikeudellista etua asiassa, tai valtion ylin syyttäjäviranomainen, jos yhteiskunnan etu sitä vaatii.

Jos molemmat asianosaiset olivat avioeron myöntämishetkellä sen valtion kansalaisia, jossa päätös on annettu, lainvoimaisilla avioliittoa koskevilla päätöksillä on samat oikeusvaikutukset kuin lainvoimaisilla Tšekin tasavallan tuomioistuinten antamilla päätöksillä ilman erityisiä menettelyjä (jos ei ole tarpeen tehdä hakemusta päätöksen tunnustamisesta), jos tämä ei ole yleisen järjestyksen vastaista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulkomaisen avioeroa tai avioliiton mitätöintiä koskevan päätöksen tunnustamista koskevan hakemuksen on sisällettävä seuraavat seikat:

oikeudenkäyntimaksu, 1 000 Tšekin korunaa (leimamerkki),

asiakirja, joka todistaa, että päätöksen tunnustamista hakeva henkilö (tai muu asianosainen vieraan valtion tuomioistuimessa käydyssä oikeusprosessissa) on Tšekin tasavallan kansalainen,

ulkomainen päätös avioeron myöntämisestä tai avioliiton mitätöinnistä kahtena kappaleena tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä kokonaisuudessaan, jossa on mukana perustelut ja päätöksen antaneen elimen antama lainvoimaisuustodistus,

sitä avioliittoa koskeva avioliittotodistus, joka päättyi eroon ulkomaisella päätöksellä,

jos kyse on sellaisen päätöksen tunnustamista koskevasta hakemuksesta, jossa viitataan hakemuksessa esitettyihin tosiseikkoja koskeviin perusteluihin tai oikeudenkäyntipöytäkirjaan perustelujen sijaan, hakemukseen on liitettävä jäljennös siitä hakemuksesta, joka jätettiin ulkomaiselle tuomioistuimelle, tai jäljennös ulkomaisen tuomioistuimen oikeudenkäyntipöytäkirjasta,

jos ulkomaisen päätöksen tunnustamisen hakija toimii edustajan välityksellä valtakirjan nojalla, on se valtakirja, jossa edustaja valtuutetaan toimimaan hakijan puolesta Tšekin tasavallan korkeimmassa oikeudessa, liitettävä hakemukseen. Edustajan välityksellä toimiminen on erityisen sopivaa, jos hakijana toimiva yksityishenkilö asuu ulkomailla, jolloin hänelle olisi tarpeen toimittaa kaikki kirjalliset asiakirjat Tšekin tasavallan ja vieraan valtion toimivaltaisten viranomaisten välityksellä.

Kaikki vieraskieliset asiakirjat, joilla näytetään toteen hakemuksessa esitetyt tosiseikat ulkomaisen päätöksen tunnustamiseksi, on myös toimitettava tuomioistuimeen virallisina tšekinkielisinä käännöksinä (luettelo tuomioistuimen hyväksymistä kääntäjistä ja tulkeista on saatavilla jokaisessa toisen asteen tuomioistuimessa (Prahassa kaupunkioikeudessa) tai Internet-sivustolla http://www.justice.cz/ ceština - English).

Sivun alkuunSivun alkuun

Tšekin tasavalta on osapuolena avioerojen ja asumuserojen tunnustamista koskevassa 1. kesäkuuta 1970 allekirjoitetussa Haagin yleissopimuksessa (http://www.hcch.net/e/conventions/text18e.html) English - français. Yleissopimuksen osapuolena olevan valtion tuomioistuimen antama ratkaisu tunnustetaan sen vuoksi Tšekin tasavallassa yleissopimuksessa määrätyin ehdoin.

15. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman avioero-/asumusero-/mitätöintipäätöksen tunnustamista Tšekin tasavallassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos ainakin toinen asianosaisista on Tšekin kansalainen, on mahdollista tehdä korkeimpaan oikeuteen hakemus, jolla vastustetaan mitä tahansa avioliittoa koskevan päätöksen tunnustamista (katso edellä muutoksenhaku – vastaus kysymykseen 13).

Jos molemmat asianosaiset olivat päätöksen antamishetkellä sen valtion kansalaisia, jossa päätös on annettu, päätös tunnustetaan automaattisesti, ja silloin sitä voidaan vastustaa vain toimivaltaisessa tuomioistuimessa siksi, että se ei ole yleisen järjestyksen mukainen (katso edellä vastaus kysymykseen 11).

16. Mitä lakia sovelletaan avioeroasioissa silloin, kun puolisot eivät asu Tšekin tasavallassa tai ovat muun maan kansalaisia?

Tšekin tasavallassa avioliiton päättämistä avioeron kautta säädellään sen valtion oikeusjärjestelmän mukaan, jonka kansalaisia puolisot olivat avioeromenettelyn alkaessa. Jos puolisot ovat eri valtioiden kansalaisia, avioliiton päättämistä avioeron kautta säädellään Tšekin tasavallan oikeusjärjestelmän mukaan.

Jos on tarpeen soveltaa vieraan valtion oikeusjärjestelmää, jonka mukaan avioliittoa ei voi päättää avioeroa käyttäen tai jos se olisi mahdollista vain poikkeuksellisen vaikeissa olosuhteissa, ja jos ainakin toinen puolisoista on asunut pitkään Tšekin tasavallassa, sovelletaan Tšekin tasavallan lakia.

Samaa sääntöä sovelletaan myös, jos avioliitto julistetaan mitättömäksi tai jos on tarpeen määritellä onko avioliitto voimassa.

Jos tähän liittyy avioero-oikeudenkäynti tai avioliiton mitätöinti, ja avioliitto on solmittu toisessa valtiossa, on tarpeen selvittää kyseisen valtion asiaa koskeva lainsäädäntö.

Lisätietoja

Linkkejä Internet-sivustoille:

« Avioero - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta