Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Ruotsi

Uusin päivitys: 21-09-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Ruotsista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikoksesta johtuva vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää syytteen käsittelemisen yhteydessä. Vahingonkorvausvaatimus käsitellään oikeudenkäynnin yhteydessä, jos tuomioistuin katsoo tämän aiheelliseksi.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Vaatimus tulisi esittää, mikäli mahdollista, jo esitutkinnan yhteydessä, koska syyttäjällä on yleensä velvollisuus esittää korvausvaade samaan aikaan syytteen kanssa. (Jos syyttäjä tai esitutkinnan johtaja rikostutkinnan aikana katsoo, että rikos voi antaa aihetta vahingonkorvausvaatimukseen, hänellä on velvollisuus tiedottaa tästä asianomistajalle hyvissä ajoin ennen syytteen nostamista.)

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Vaatimus tulee esittää kirjallisesti syyttäjälle tai, jos syyte on jo nostettu, tuomioistuimelle.

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Jos mahdollista, vahingot tulee yksilöidä.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Kyllä, jos yleiset edellytykset oikeusavun saamiseksi täyttyvät. Jos rikoksen uhrilla kuitenkin on tai olisi pitänyt olla oikeusturvavakuutus, hän ei voi saada oikeusapua. Tietyin edellytyksin hän voi saada oikeusavustajan, joka auttaa korvausvaateen esittämisessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Jos on esim. lääkärintodistuksia vammoista, kuitteja kuluista yms., ne tulee yleensä liittää vaatimukseen. On kuitenkin mahdotonta sanoa yleispätevästi, millaista näyttöä vaaditaan.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Kun tuomio on saanut lainvoiman, tuomioistuin lähettää sen kruununvoutiviranomaiselle. Tämän jälkeen kruununvoutiviranomainen lähettää rikoksen uhrille kirjallisen kysymyksen siitä, haluaako tämä apua vahingonkorvauksen perimisessä. Jos uhri vastaa myöntävästi, kruununvoutiviranomainen ottaa yhteyttä rikoksentekijään ja auttaa vahingonkorvauksen perimisessä. Rikoksen uhrin ei siis tarvitse itse ottaa yhteyttä rikoksentekijään.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Valtiolta voi saada ns. rikosvahinkokorvausta. Tällaisia korvauksia koskevat päätökset tekee Brottsoffermyndigheten (rikosuhriviranomainen).

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Ei.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Ei.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Kyllä. Korvausta maksetaan surmansa saaneen erittäin läheiselle henkilölle kuolemantapauksen seurauksena aiheutuneesta henkilövahingosta. Korvausta elatuksen menettämisestä maksetaan jälkeenjääneille, joilla oli lain nojalla oikeus saada elatusta surmansa saaneelta tai jotka muulla tavoin olivat tämän huollettavina, jos elatusta maksettiin kuolinhetkellä tai jos voidaan olettaa, että elatusta olisi maksettu pian sen jälkeen.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Ei. Korvausta on mahdollista saada, jos rikos on tehty Ruotsissa. Henkilövahingoista sekä loukkauksista (vrt. kohta 2.12) on myös mahdollista saada korvausta, jos rikos on tapahtunut ulkomailla ja kohdistunut Ruotsissa asuvaan henkilöön.

2.6. Voinko hakea korvausta Ruotsista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Korvausta voi hakea, jos rikoksen uhrin asuinpaikka oli Ruotsissa rikoshetkellä (vrt. kohta 2.5).

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Korvaushakemus käsitellään vain, jos rikos on ilmoitettu syyttäjälle tai poliisiviranomaiselle tai jos hakija osoittaa pätevän syyn siihen, ettei tällaista ilmoitusta ole tehty.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Kyllä, useimmiten on.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Periaatteessa ei ole velvollisuutta nostaa vahingonkorvauskannetta vahingon aiheuttajaa vastaan. Jos vahingonkorvauskanne on kuitenkin nostettu, käytännössä edellytetään, että se ratkaistaan lainvoimaisella tuomiolla ja että vahingonkärsijä on yrittänyt saada korvausta rikoksentekijältä. Joka tapauksessa on pystyttävä osoittamaan, ettei rikoksentekijällä ole mahdollisuuksia korvata vahinkoa.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Korvausta on mahdollista saada, vaikka rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu. Hakemukseen on kuitenkin liitettävä selvitys, joka osoittaa hakijan joutuneen rikoksen kohteeksi, esim. poliisin esitutkinta-asiakirjoja tai lääkärintodistus.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Jos virallinen syyte on nostettu, rikosvahinkokorvausta on haettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun tuomio tai lopullinen päätös on saanut lainvoiman. Jos virallista syytettä ei ole nostettu, mutta asiasta on käynnistetty esitutkinta, hakemus on tehtävä kahden vuoden kuluessa siitä, kun esitutkinta on lopetettu tai valmistunut. Muissa tapauksissa hakemus on tehtävä kahden vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä.

Erityisistä syistä myös myöhemmin tehty hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Rikosvahinkokorvausta maksetaan henkilövahingoista. Henkilövahingoiksi katsotaan sekä fyysiset että psyykkiset terveydentilan häiriöt. Psyykkisen tilan häiriintyminen voidaan katsoa henkilövahingoksi sillä edellytyksellä, että kyseessä on lääketieteellisesti todennettavissa oleva häiriötila. Henkilövahinkona korvataan myös vahingoittuneet vaatteet, silmälasit ja muut vastaavat esineet, joita vahingonkärsijä käytti joutuessaan rikoksen kohteeksi.

Jos joku on vakavasti loukannut toista henkilöä rikoksella, joka merkitsee tämän henkilöön, vapauteen tai rauhaan kohdistuvaa loukkausta, maksetaan korvausta loukkauksen aiheuttamasta vahingosta. Esimerkkejä loukkauksesta maksettavaan korvaukseen tavallisesti oikeuttavista rikoksista ovat murhayritys ja muut henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset sekä raiskaus ja muut seksuaalirikokset.

Esinevahingot ja puhtaat varallisuusvahingot korvataan vain rajoitetusti, mm. jos rikoksentekijä on ollut suljettuna rangaistuslaitokseen, jos vahinko on vaarantanut vakavasti vahingonkärsijän toimeentulomahdollisuuksia tai jos korvauksen maksamiseen on muita erityisiä syitä.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Korvauksen määrä lasketaan lähtökohtaisesti vahingonkorvauslain (1972:207) säännösten mukaan. Tämä tarkoittaa, että henkilövahingon yhteydessä korvausta voi saada

  1. sairaanhoitokuluista ja muista kuluista, joita vahingonkärsijällä on ollut tapahtuneen johdosta; myös tämän lähiomaisilla on oikeus kohtuulliseen korvaukseen
  2. tulonmenetyksestä
  3. ohimenevästä fyysisestä ja psyykkisestä kärsimyksestä (kivusta ja särystä) tai pysyvästä vammasta (viasta tai muusta pysyvästä haitasta) sekä vahingosta aiheutuneista erityisistä haitoista.

Tulonmenetyksestä maksettavan korvauksen suuruus vastaa erotusta toisaalta sen tulon, jonka vahingonkärsijä olisi ilman vahinkoa voinut hankkia, ja toisaalta sen tulon välillä, jonka hän vahingosta huolimatta on hankkinut tai joka hänen olisi pitänyt hankkia taikka jonka hänen voidaan odottaa hankkivan työllä, joka vastaa hänen voimiaan ja kykyjään ja jota häneltä voidaan kohtuudella vaatia, kun otetaan huomioon aiempi koulutus ja työkokemus, uudelleenkoulutus tai vastaava toimenpide sekä ikä, asuinolosuhteet ja niihin rinnastettavat seikat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Loukkauksesta maksettavan korvauksen suuruus määräytyy sen mukaan, mikä on kohtuullista loukkaavan teon luonteen ja keston huomioon ottaen. Tässä yhteydessä otetaan erityisesti huomioon seuraavat seikat:

  1. oliko loukkauksessa nöyryyttäviä tai häpäiseviä piirteitä
  2. oliko loukkaus omiaan herättämään vakavaa pelkoa hengen tai terveyden puolesta
  3. kohdistuiko loukkaus henkilöön, jonka on erityisen vaikeaa puolustaa henkilökohtaista koskemattomuuttaan
  4. sisälsikö loukkaus riippuvuus- tai luottamussuhteen väärinkäyttöä tai
  5. oliko loukkaus omiaan herättämään yleistä huomiota.

Esinevahingosta maksettava vahingonkorvaus kattaa

  1. esineen arvon tai korjauskustannukset sekä arvonalennuksen
  2. muut vahingosta aiheutuneet kulut
  3. tulonmenetyksen tai elinkeinonharjoittamisen estymisestä aiheutuvat kulut.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Jos korvaus kokonaisuudessaan omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen on vähemmän kuin kymmenen kruunua, korvausta ei suoriteta. Omavastuuosuus on tällä hetkellä 1 200 kruunua.

Henkilövahingosta myönnettävä kertakorvaus on yleisestä vakuutuksesta annetun lain (1962:381) mukaan enintään kaksikymmentä korvauksen myöntämishetkellä voimassa olevaa maksuperusteyksikköä. Ns. elinkoron muodossa myönnettävänä korvauksena maksetaan vuosittain enintään kolme myöntämishetkellä voimassa olevaa maksuperusteyksikköä. Loukkauksesta, esinevahingosta tai puhtaasta taloudellisesta vahingosta maksettava korvaus on enintään kymmenen myöntämishetkellä voimassa olevaa maksuperusteyksikköä. Maksuperusteyksikkö vuodelle 2003 on 38 600 kruunua.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Määritettäessä henkilövahingosta maksettavaa korvausta siitä vähennetään vahingonkorvauksen lisäksi muut korvaukset, joihin vahingonkärsijällä on vahingon perusteella oikeus ja joita ei ole vähennetty jo vahingonkorvausta laskettaessa. Vahingonkärsijän omaan säästämiseen perustuvia korvauksia ei kuitenkaan vähennetä.

Määritettäessä loukkauksesta, esinevahingosta tai puhtaasta taloudellisesta vahingosta maksettavaa korvausta siitä vähennetään vahingonkorvauksen lisäksi muut korvaukset, joihin vahingonkärsijällä on vahingon perusteella oikeus.

Määritettäessä korvausta sellaiseen omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta, jota ei ollut vakuutettu vahingon varalta ja jonka vahingonkärsijän voidaan olettaa varojensa määrän ja toimintansa riskin hajauttamisen perusteella jättäneen vakuuttamatta, vähennetään vakuutuskorvaus, joka olisi maksettu, jos omaisuus olisi ollut vakuutettu. Määritettäessä korvausta sellaiseen omaisuuteen kohdistuneesta vahingosta, jonka olisi vakiintuneen käytännön mukaan pitänyt olla vakuutettu vahingon varalta mutta jonka vakuuttamisen vahingonkärsijä on laiminlyönyt, vähennetään kohtuullisessa määrin vakuutuskorvaus, joka olisi maksettu, jos omaisuus olisi ollut vakuutettu.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Henkilövahingosta maksettavaa korvausta voidaan sovitella, jos vahingonkärsijä on itse tahallisesti tai vakavalla huolimattomuudella myötävaikuttanut vahinkoon. Rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle moottoriajoneuvon kuljettajalle suoritettavaa korvausta voidaan myös sovitella, jos tämä on tuottamuksellisesti myötävaikuttanut vahinkoon. Jos henkilövahinko on johtanut kuolemaan, voidaan myös kuolleen henkilön läheisille suoritettavaa korvausta sovitella, mikäli tämä on tahallisesti myötävaikuttanut kuolemantapaukseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Esinevahingosta tai puhtaasta taloudellisesta vahingosta suoritettavaa korvausta voidaan sovitella, jos vahingonkärsijä on tuottamuksellisesti myötävaikuttanut vahinkoon.

Korvauksen määrää voidaan myös muissa tapauksissa alentaa tai se voidaan evätä, mikäli tämä on kohtuullista ottaen huomioon, että vahingonkärsijä, tai jos henkilövahinko on johtanut kuolemaan, kuollut henkilö on käyttäytymisellään rikoshetkellä tai muulla tavoin tahallisesti tai tuottamuksellisesti lisännyt vahinkoriskiä. Myös esinevahingon tai puhtaan taloudellisen vahingon ollessa kyseessä korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, mikäli tämä on kohtuullista ottaen huomioon, että vahingonkärsijä on laiminlyömällä tavanomaiset varotoimet tahallisesti tai tuottamuksellisesti lisännyt vahinkoriskiä.

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Jos tiettyjen vahinkojen tutkiminen kestää kauan esim. käynnissä olevan lääkärintutkimuksen vuoksi, voidaan korvaus muista kiistattomista vahingoista tietyissä tapauksissa maksaa etukäteen.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin?
Lisätietoja antaa
Brottsoffermyndigheten (rikosuhriviranomainen), Box 470, S-901 09 UMEÅ
Puhelin + 46 90 57 10, faksi + 46 90 17 83 53
Sähköposti: registrator@brottsoffermyndigheten.se
Tietoa on saatavilla myös osoitteessa rikosuhriviranomaisen verkkosivuilla.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Useimmiten hakemuksen voi tehdä itse, ja tarvittavaa apua antaa Brottsoffermyndigheten (rikosuhriviranomainen). Lainopillisen avustajan käyttämisestä rikosvahinkokorvausasioissa sekä niiden tutkinnasta aiheutuvat kustannukset voidaan korvata julkisista varoista, jos tähän on hakijan varallisuusoloihin ja muihin olosuhteisiin liittyviä erityisiä syitä.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Brottsoffermyndighetenille (rikosuhriviranomaiselle).

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?
  • Brottsofferjourernas Riksförbund svenska (rikosuhripäivystysten valtakunnallinen liitto)
    Box 11014, S-100 61
    STOCKHOLM Puhelin: + 46 200 212 019
    Sähköposti: telefoncentralen@boj.se; boj.riks@boj.se
  • Riksorganisationen för Kvinnojourer och Tjejjourer i Sverige ROKS svenska (Ruotsin näispäivystysten ja tyttöpäivystysten keskusjärjestö)
    Box 19517, S-104 32 STOCKHOLM
    Puhelin: + 46 8 442 9930
    Sähköposti: info@roks.se
  • Sveriges Kvinnojourers Riksförbund (Ruotsin naispäivystysten keskusliitto)
    Bondegatan 40, S-116 33 STOCKHOLM
    Puhelin: + 46 8 642 6401

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 21-09-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta