Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Slovakia

Uusin päivitys: 09-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Slovakiasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikoksen uhri on henkilö, jolle on rikoksen vuoksi aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinkoa, henkistä kärsimystä tai muuta vahinkoa tai jonka jotain muuta lailla suojattua oikeutta tai vapautta on rikoksen vuoksi loukattu tai uhattu loukata.

Uhri voi esittää rikosoikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan, jos vahinko on aiheutunut rikoksen seurauksena. Toisin sanoen vahingon ja rikollisen teon, jonka johdosta syytetty on asetettu syytteeseen, välillä on oltava syysuhde.

Jos uhri on oikeustoimikelvoton tai rajoitetusti oikeustoimikelpoinen, hänen oikeuksiaan käyttää hänen laillinen edustajansa, joka voi siirtää tämän edustamisen myös rikoksen uhreja tukevan järjestön tehtäväksi.

Korvausvaatimuksen yhteydessä on tärkeää esittää todisteet sen tueksi.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Rikoksen uhrin on esitettävä vahingonkorvausvaatimus ennen esitutkinnan tai suppean esitutkinnan päättymistä (rikosprosessilain 46 §:n 3 momentti).

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Vaatimus esitetään esitutkintavaiheessa rikosoikeudellisesta menettelystä vastaaville viranomaisille (poliisiviranomaisille). Vaatimus tulee esittää asianmukaisessa muodossa ja ajoissa. Se esitetään pääsääntöisesti rikoksen uhrin kuulustelun yhteydessä ja kirjataan kuulustelupöytäkirjoihin. Uhri voi esittää korvausvaatimuksen myös erillisenä hakemuksena.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Vaatimus on esitetty asianmukaisesti, jos siihen ei liity epäselvyyttä. Laki edellyttää erityisesti, että vaatimuksesta on käytävä selväksi vaatimuksen perusteet ja vaaditun korvauksen suuruus. Perusteeksi riittää uhrin ilmoitus siitä, että syytteessä mainitun rikollisen teon vuoksi hänelle on aiheutunut vahinkoa, minkä vuoksi hän esittää vahingonkorvausvaatimuksen. Mitä tulee korvauksen suuruuteen, on mainittava ainakin tietty aiheutuneen vahingon vähimmäismäärä tai tapauksen mukaan viitattava asiakirjaan, jossa tämä määrä mainitaan (esim. asiantuntijalausunto tai todiste, joka otetaan osaksi aineistoa). Ei siis riitä, että viitataan vahingon määrittämiseen myöhemmässä vaiheessa. Vaatimus on esitettävä tiettyä syytettyä vastaan. Tämä on tärkeää erityisesti oikeudenkäynneissä, joissa on useampia syytettyjä. Jos rikoksen uhri vaatii vahingonkorvauksia usealta syytetyltä, hänen on mainittava, vaatiiko hän heitä korvaamaan vahingot yhteisvastuullisesti vaiko sen mukaan, mikä on heidän osuutensa aiheutuneessa vahingossa.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Rikoksen uhrille, joka esittää vahingonkorvausvaatimuksen mutta jolla ei ole riittäviä varoja siihen liittyviin kuluihin, voidaan esitutkinnassa syytteen nostamisen jälkeen määrätä syyttäjän pyynnöstä edustaja (asianajaja). Edustajan määrää esitutkintaa varten tuomari ja oikeudenkäynnissä oikeuden puheenjohtaja, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi uhrin etujen suojelemiseksi. Uhrin on todistettava, ettei hänellä ole riittäviä varoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Vahingonkorvausvaatimuksesta on käytävä selväksi vaatimuksen perusteet ja vaaditun korvauksen suuruus. Vahingonkorvausvaatimuksen tueksi esitettävän näytön tulisi osoittaa rikollisen teon ja aiheutuneen vahingon välinen syy-yhteys.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Jos vahingonkorvausvaatimus hyväksytään rikosoikeudenkäynnissä, päätös pannaan täytäntöön siviiliprosessilain sekä ulosottoa ja tuomioistuimen valtuuttamia ulosottomiehiä koskevan lain 233/95 (ulosottosäännöstön) mukaisesti. Nämä lait eivät sisällä nimenomaisesti rikoksen uhreihin liittyviä säännöksiä.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Tämä on mahdollista väkivaltarikoksiin liittyviä vahingonkorvauksia koskevan lain 215/06 nojalla. Vahingonkorvausta voi hakea rikoksen uhri, joka on Slovakian tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen tai sellainen kansalaisuudeton henkilö, jolla on vakituinen asuinpaikka Slovakiassa tai muussa jäsenvaltiossa. Lisäksi edellytetään, että kyseessä on Slovakian alueella tapahtunut henkilövahinko. Korvauksen maksaa valtio.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Laissa 215/06 annetaan mahdollisuus vahingonkorvauksiin vain niille, jotka ovat joutuneet tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Laissa ei rajoiteta mahdollisuutta uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Laki 215/06 mahdollistaa korvaukset myös rikoksen johdosta kuolleen uhrin leskelle tai lapselle. Jos uhrilla ei ollut puolisoa tai lapsia, korvausta voi saada hänen vanhempansa.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Vahingonkorvausta voi hakea uhri, joka on Slovakian tai jonkin muun EU:n jäsenvaltion kansalainen tai sellainen kansalaisuudeton henkilö, jolla on vakituinen asuinpaikka Slovakiassa tai muussa jäsenvaltiossa. Lisäksi edellytetään, että kyseessä on Slovakian alueella tapahtunut henkilövahinko.

2.6. Voinko hakea korvausta Slovakiasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Tästä säädetään lain 215/06 11 §:ssä. Jos Slovakian kansalainen, Slovakiassa vakituisesti asuva muun EU:n jäsenvaltion kansalainen tai Slovakiassa tai muussa jäsenvaltiossa vakituisesti asuva kansalaisuudeton henkilö kärsii henkilövahingon toisessa jäsenvaltiossa tapahtuneen rikoksen johdosta, uhri voi hakea korvausta Slovakian avustavalta (eli kansainvälisestä oikeusavusta huolehtivalta) viranomaiselta. Tämä avustava viranomainen on Slovakian oikeusministeriö.

Sivun alkuunSivun alkuun

Avustava viranomainen antaa uhrille tietoa siitä, millä ehdoin korvausta voi saada jäsenvaltiossa, jossa henkilövahingon aiheuttanut rikollinen teko tapahtui. Se antaa myös korvauksen hakemista varten tarvittavat lomakkeet ja pyynnöstä apua niiden täyttämisessä.

Slovakian avustava viranomainen toimittaa hakemuksen ja sen tueksi liitetyt asiakirjat viipymättä sen jäsenvaltion päättävälle viranomaiselle, jossa henkilövahinkoon johtanut rikollinen teko tapahtui. Avustava viranomainen antaa hakemuksen tehneelle uhrille tarvittaessa apua, jota hän tarvitsee toisen jäsenvaltion päättävän viranomaisen pyytämien lisätietojen toimittamiseksi. Uhrin pyynnöstä avustava viranomainen lähettää nämä tiedot päättävälle viranomaiselle.

EU:n jäsenvaltion kansalainen, jonka vakituinen asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin Slovakiassa ja joka on rikoksen johdosta kärsinyt henkilövahinkoa Slovakian alueella, voi hakea lain 215/06 mukaista vahingonkorvausta noudattaen sen jäsenvaltion lain mukaista menettelyä, jossa hänellä on vakituinen asuinpaikka. Hakemuksesta tekee päätöksen Slovakian päättävä viranomainen.

Slovakian päättävä viranomainen toimittaa hakemuksen vastaanotettuaan vastaanottovahvistuksen hakemuksen tekijälle ja avustavalle viranomaiselle. Samalle se ilmoittaa hakemuksen käsittelystä vastaavan henkilön tiedot ja ennakoidun käsittelyajan.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Laissa 215/06 ei säädetä, että rikos on ilmoitettava poliisille.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Uhri voi hakea korvausta, jos rikosoikeudenkäynnissä saa lainvoiman tuomio tai rangaistusmääräys, jossa tekijä todetaan syylliseksi rikokseen, jonka johdosta uhri kärsi henkilövahinkoa, tai tuomio, jossa syytetty vapautetaan syytteestä syyntakeettomana joko ikänsä vuoksi tai ymmärrystä vailla olevana. Edellytyksenä on, ettei uhri ole saanut jo muuta kautta täyttä korvausta kärsimästään henkilövahingosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tästä johtuu, että on odotettava rikosoikeudenkäynnin tulosta.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Lain mukaan uhrin ei tarvitse yrittää hakea korvausta tekijältä ennen korvaushakemuksen esittämistä viranomaisille.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Jos rikoksen tekijää ei ole tunnistettu, jos hänen olinpaikkaansa ei tunneta tai jos häneen kohdistuville syytetoimille on laillinen este eikä uhri ole saanut täyttä korvausta kärsimästään henkilövahingosta muuten, uhri voi hakea korvausta vain, jos esitutkinnan tai suppean esitutkinnan perusteella on todennäköistä, että on tapahtunut rikos, jonka vuoksi uhri kärsi henkilövahingon.

Laissa ei säädetä nimenomaisesti, mitä näyttöä on esitettävä, jos rikoksen tekijää ei ole tunnistettu. Uhrin tulee esittää kaikki mahdollinen näyttö korvausvaatimuksen tueksi.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Korvauksesta päättää ja sen maksaa rikoksen uhrin kirjallisen hakemuksen perusteella Slovakian päättävä viranomainen eli oikeusministeriö. Hakemus on jätettävä sille 18 kuukauden kuluessa henkilövahingon aiheuttaneen rikoksen tapahtumisesta. Määräajan jälkeen toimitettuja hakemuksia ei oteta huomioon.

Jos tuomio tai rangaistusmääräys annettiin kyseisen 18 kuukauden ajanjakson jälkeen, hakemus on jätettävä päättävälle viranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun tuomio tai rangaistusmääräys sai lainvoiman. Jos rikostuomioistuin siirtää uhrin korvausvaatimuksen siviiliprosessiin tai muuhun viranomaismenettelyyn, hakemus on jätettävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun korvausvaatimuksesta siviiliprosessissa tai muussa viranomaismenettelyssä annettu päätös sai lainvoiman. Määräajan jälkeen toimitettuja hakemuksia ei oteta huomioon.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Lain 215/06 mukaan voidaan korvata seuraavat vahingot: toisen henkilön rikollisesta teosta johtuva pahoinpitely, vakava ruumiinvamma, kuolema, raiskaus, seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Korvausta voidaan maksaa kivusta ja särystä tai sosiaalisen aseman heikkenemisestä.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Henkilövahinkoon liittyvästä kivusta ja särystä sekä sosiaalisen aseman heikkenemisestä maksettava korvaus lasketaan erillisen lainsäädännön (lain 437/04) mukaisesti. Sosiaalisen aseman heikkenemisestä maksettavan korvauksen määrää ei voida nostaa. Jos rikoksen johdosta on aiheutunut kuolemantapaus, korvauksen edunsaajalla on oikeus viisikymmentä kertaa vähimmäispalkan suuruiseen korvaukseen. Jos oikeus korvaukseen on useammalla henkilöllä, tämä määrä jaetaan tasan heidän välillään pääluvun mukaisesti. Jos henkilövahinko johtuu raiskauksesta tai seksuaalisesta väkivallasta, uhrilla on oikeus kymmenen kertaa vähimmäispalkan suuruiseen korvaukseen henkisestä kärsimyksestä.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Henkilövahingosta maksettavan korvauksen enimmäismäärä saadaan vähentämällä kohdassa 2.13 kuvatulla tavalla lasketusta korvauksesta kaikki määrät, jotka uhri on jo saanut korvauksena samasta henkilövahingosta. Lain 215/06 nojalla maksettava korvauksen kokonaismäärä ei saa ylittää vähimmäispalkkaa viisikymmenkertaisena.

Sivun alkuunSivun alkuun

Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon, missä määrin uhri myötävaikutti vahinkoon ja mihin toimiin hän on ryhtynyt korvauksen hakemiseksi vahingon aiheuttaneen rikoksen tekijältä.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Rikoksen uhri, jolle on maksettu korvausta henkilövahingosta lain 215/06 mukaisesti, tai hänen laillinen edustajansa on velvollinen palauttamaan viiden vuoden kuluessa korvauksen maksupäivästä ministeriön tilille kaikki varat, jotka hän on saanut korvauksena kyseisestä vahingosta muuta kautta kuin 215/06 lain nojalla, kyseisen lain mukaisesti maksetun korvauksen määrään asti. Velvoite palauttaa nämä varat raukeaa, jos valtio ei vaadi niiden palauttamista kahden vuoden kuluessa edellä mainitun määräajan päättymisestä.

Uhrin pyynnöstä oikeusministeriö voi valtion puolesta edellä mainitun kahden vuoden määräajan päätyttyä luopua oikeudesta varojen palauttamiseen, jos tätä voidaan perustella uhrin sosiaalisella tilanteella, aiheutuneen henkilövahingon vakavuudella ja lain 215/06 mukaisesti maksetun korvauksen määrällä.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon, missä määrin uhri myötävaikutti vahinkoon ja mihin toimiin hän on ryhtynyt korvauksen hakemiseksi vahingon aiheuttaneen rikoksen tekijältä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Laissa ei säädetä mahdollisuudesta maksaa korvausta uhrille ennen kuin vahingonkorvaushakemus on käsitelty.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Erityisiä lomakkeita tarvitaan, kun hakemus jätetään toisen valtion päättävälle viranomaiselle. Lomakkeet saa Slovakian avustavalta viranomaiselta. Tietoa korvauksen hakemisesta saa sivulta www.pomocobetiam.sk English - slovencina ja puhelinnumerosta 0850 111 321. Tietopalvelua ylläpitää rikosten uhrien avustusjärjestö nimeltä Pomoc obetiam násilia.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Jos Slovakian kansalainen, Slovakiassa vakituisesti asuva muun EU:n jäsenvaltion kansalainen tai Slovakiassa tai muussa jäsenvaltiossa vakituisesti asuva kansalaisuudeton henkilö kärsii henkilövahinkoa toisessa jäsenvaltiossa tapahtuneen rikollisen teon johdosta, uhri voi hakea korvausta Slovakian avustavalta viranomaiselta.

Avustava viranomainen antaa uhrille tietoa siitä, millä ehdoin korvausta voi saada jäsenvaltiossa, jossa henkilövahingon aiheuttanut rikollinen teko tapahtui. Se antaa myös tämän korvauksen hakemista varten tarvittavat lomakkeet ja pyynnöstä apua niiden täyttämisessä.

Avustava viranomainen antaa korvaushakemuksen tekijälle tarvittaessa apua, jota hän tarvitsee toisen jäsenvaltion päättävän viranomaisen pyytämien lisätietojen toimittamiseksi, ja lähettää hänen pyynnöstään nämä tiedot päättävälle viranomaiselle.

Myös kansalaisjärjestö Pomoc obetiam násilia tarjoaa maksutonta oikeusapua rikoksen uhreille.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Kuten edellä todetaan, hakemus toimitetaan Slovakian avustavalle viranomaiselle. Uhri voi kääntyä myös Pomoc obetiam násilia -järjestön puoleen.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Kuten edellä todetaan, Slovakiassa toimii rikosten uhreja avustava kansalaisjärjestö nimeltä Pomoc obetiam násilia, joka tarjoaa myös maksutonta oikeusapua.

Lisätietoja

Voiko vahingonkorvausta saada suoraan rikoksentekijältä?

Kyllä. Uhri voi vaatia korvausta suoraan rikoksentekijällä rikosoikeudenkäynnissä. Korvauksesta päättää rikostuomioistuin siviililakiin sisältyvien vahingonkorvausta koskevien aineellisoikeudellisten säännösten mukaisesti. Uhri voi vaatia korvausta suoraan rikoksentekijältä myös siviiliprosessissa, jos hän ei ole esittänyt korvausvaatimusta rikosoikeudenkäynnissä tai sitä ei ole hyväksytty kokonaan.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 09-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta