Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Slovenia

Uusin päivitys: 11-06-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko)? 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Sloveniasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikosprosessilain (Zakon o kazenskem postopku, Slovenian virallinen lehti nro 96/04 – virallisesti kodifioitu teksti – ja nro 101/05) 10 luvussa ”Taloudelliset vaatimukset” (100–112 §) säädetään rikosoikeudenkäynnissä esitettävistä taloudellisista vaatimuksista. Taloudellisen vaatimuksen voi rikosoikeudenkäynnissä esittää kuka tahansa, jolla on kelpoisuus esittää tällainen vaatimus oikeudenkäynnissä. Taloudellinen vaatimus, joka on syntynyt rikoksen seurauksena, käsitellään kantajan hakemuksesta rikosoikeudenkäynnin yhteydessä, ellei oikeudenkäynti pitkity kohtuuttomasti tämän vuoksi. Taloudellinen vaatimus voi koskea vahingon korvaamista, omaisuuden palauttamista tai tietyn oikeustoimen peräyttämistä.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Korvausvaatimuksen voi esittää ensimmäisessä oikeusasteessa pääkäsittelyn päättymiseen asti. Jos korvaukseen oikeutettu ei ole esittänyt korvausvaatimusta rikosoikeudenkäynnissä syytteen nostamiseen mennessä, hänelle kerrotaan, että vaatimuksen voi esittää pääkäsittelyn päättymiseen asti (rikosprosessilain 102 §:n 2 momentti).

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Vahingon kärsinyt voi esittää korvausvaatimuksen jo rikosilmoituksen tehdessään (rikosprosessilain 147 §:n 1 momentin perusteella toimivalta on yleisellä syyttäjällä) tai myöhemmin oikeudenkäynnin aikana erityisellä hakemuksella tai kirjauttamalla lausuma sen tuomioistuimen pöytäkirjaan, jossa oikeudenkäynti on vireillä.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko)?

Henkilön, jolla on oikeus hakea korvausta, on eriteltävä vaatimuksensa tarkasti ja esitettävä todisteet sen tueksi. Korvausvaatimuksen tarkka eritteleminen tarkoittaa, että hakijan on määriteltävä mahdollisimman tarkasti vahinkojen laji ja suuruus sekä korvaustapa.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Vahingon kärsineellä on milloin tahansa menettelyn aikana oikeus valita itselleen edustaja, jonka ei tarvitse olla asianajaja.

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Tuomioistuin, jossa asia on vireillä, kuulee vastaajaa hakemuksessa esitetyistä seikoista ja tutkii olosuhteet, joilla on merkitystä korvausvaatimuksesta tehtävän päätöksen kannalta. Jos korvausvaatimuksen tutkiminen pitkittäisi rikosoikeudenkäyntiä kohtuuttomasti, tuomioistuin kerää vain ne tiedot, joita olisi myöhemmin mahdotonta tai hyvin vaikeaa saada (rikosprosessilain 104 §).

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Rikosoikeudenkäynnissä voidaan kantajan hakemuksesta määrätä rikoksesta johtuvan korvausvaatimuksen väliaikaisista turvaamistoimista täytäntöönpanomenettelyn määräyksiä soveltaen.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Velvoitelain (Obligacijski zakonik, Slovenian virallinen lehti nro 83/01 ja 32/04) 156 §:ssä säädetään, että terroriteon ja julkisen mielenosoituksen seurauksena syntyneestä vahingosta (kuolema tai ruumiinvamma) vastaa valtio tai ne, jotka olisivat voineet voimassa olevien määräysten mukaan estää vahingon. Sloveniassa tuli 1. tammikuuta 2006 voimaan rikosvahinkolaki (Zakon o odškodnini žrtvam kaznivih dejanj, Slovenian virallinen lehti, nro 101/05), jossa säädetään tahallisten väkivallantekojen uhrien ja heidän huollettaviensa oikeudesta saada korvaus, hakemusmenettelystä ja elimistä, jotka tekevät korvausoikeuksia koskevat päätökset, ja elimistä, jotka osallistuvat päätösten tekemiseen.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Rikosvahinkolain 6 §:ssä on säädetty aineellisista edellytyksistä korvauksen saamiselle. Uhriin on täytynyt kohdistua tahallinen väkivallanteko, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön ja johon voi rikoslain (Kazenski zakonik, Slovenian virallinen lehti nro, konsolidoitu teksti) mukaan liittyä väkivallan käyttö tai seksuaalisen koskemattomuuden loukkaus ja josta voi seurata yli vuosi vankeutta.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Rikoksen uhrille on täytynyt aiheutua ruumiinvamma, terveydellistä haittaa tai henkistä kärsimystä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Kuolemantapauksessa uhrin huollettavat (henkilöt, joiden elatuksesta vainaja huolehti, ja henkilöt, joilla oli lain mukaan oikeus vaatia tältä elatusta) voivat hakea korvausta.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Muodollinen edellytys korvauksen saamiselle on, että uhri on Slovenian tai jonkin muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen.

2.6. Voinko hakea korvausta Sloveniasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Korvausta on mahdollista saada ainoastaan, jos rikos on tapahtunut Slovenian alueella, slovenialaisella laivalla tai slovenialaisella ilma-aluksella riippumatta sen sijainnista rikoksen tekohetkellä.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Poliisille on tehtävä rikosilmoitus, ja poliisin on annettava siitä ilmoituksen tekijän pyynnöstä todistus.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Uhri voi esittää vaatimuksen, vaikka rikosoikeudellista menettelyä ei olisi pantu vireille.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Jos tekijää vastaan on käynnistetty rikosoikeudellinen menettely, uhrin on esitettävä korvausvaatimus rikosprosessilain mukaisesi ja ilmoitettava siitä lautakunnalle, jolla on rikosvahinkolain nojalla toimivalta päättää vahingonkorvauksista.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Uhrilla on oikeus korvaukseen, vaikka rikoksentekijää ei tiedettäisi ja vaikka rikosoikeudellista menettelyä ei olisi pantu vireille.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun rikos, jonka perusteella korvausta haetaan, tehtiin. Jos uhri ei ruumiinvammojensa vuoksi voi tehdä hakemusta määräaikana, hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun esteet, joiden vuoksi hän ei voinut hakemusta tehdä, ovat poistuneet, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua rikoksen tekopäivästä.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan lain mukaan korvausta on mahdollista hakea:

kivusta ja särystä tai terveydellisestä haitasta, henkisistä kärsimyksistä, elatuksen menettämisestä, terveydenhoitokuluista, hautauskuluista ja omaisuuden vahingoittumisesta.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Kivusta ja särystä tai terveydellisestä haitasta maksettavan korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon kyseisen tapauksen olosuhteet, vammasta tai terveydellisestä haitasta johtuvan kivun ja säryn määrä ja kesto. Rikosvahinkolaissa on tämäntyyppisten vahinkojen korvaamisasteikko. Muiden vahinkojen osalta laissa viitataan soveltamissäännöksiin, joilla oikeutta vahingonkorvaukseen Sloveniassa säännellään.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Yksittäisille vahinkolajeille on rikosvahinkolain nojalla säädetty enimmäismäärä.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Yksittäisille vahinkolajeille rikosvahinkolain mukaan maksettavasta korvauksesta vähennetään korvaukset ja muut maksut, jotka korvauksen hakija on saanut samasta vahingosta jollakin muulla perusteella.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Päätettäessä korvauksen määrästä otetaan huomioon myös uhrin käyttäytyminen teon yhteydessä ja sen lisäksi uhrin oma osuus vahingon syntymiseen ja sen laajuuteen. Jos edellytykset täyttyvät, korvausta pienennetään tai se on palautettava velvoitelain mukaisesti (Obligacijski zakonik, Slovenian virallinen lehti nro 83/01 ja 32/04).

2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä?

Ennakkoa ei myönnetä.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Poliisi ja oikeusministeriö antavat rikoksen uhreille, jotka aikovat hakea vahingonkorvausta, tarvittavat tiedot mahdollisuuksista ja edellytyksistä saada korvausta rikosvahinkolain nojalla.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Kyllä. Uhrilla voi olla koko menettelyn ajan edustaja.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Vahingonkorvaushakemus lähetetään lomakkeella seuraavaan osoitteeseen:

Ministrstvo za pravosodje

Župančičeva 3

1000 Ljubljana, Slovenia

Sähköposti: gp.mp@gov.si

http://www.mp.gov.si English - slovenšcina

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Vahinkoa kärsineille ja rikoksen uhreille on tietoja Internet-osoitteessa http://www.policija.si/ English - slovenšcina. Myös lukuisat kansalaisjärjestöt tarjoavat lisäapua rikoksen uhreille (Beli obroč, Ključ, väkivallattoman viestinnän yhdistys Društvo za nenasilno komuniciranje, naisten neuvontapalvelu Ženska svetovalnica).

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 11-06-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta