Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Romania

Uusin päivitys: 04-12-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Romaniasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikoksen uhri voi saada vahingonkorvausta rikoksentekijältä rikosoikeudenkäynnissä osallistumalla siihen asianomistajana.

Vahingonkorvauskanteen tarkoituksena on selvittää niin rikoksentekijän kuin siviilioikeudellisessa vastuussa olevan osapuolen korvausvelvollisuus.

Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa rikosoikeudenkäynnin aikana rikoskanteen ohella vahingon kärsineen osapuolen esiintyessä asianomistajana.

Vahingonkorvaus maksetaan luontoissuorituksena tai, jos se ei ole mahdollista, rahasuorituksena. Vahingonkorvausta myönnetään myös asianomistajalle aiheutuneista vammoista.

Vahingonkärsijä voi esiintyä asianomistajana sekä vastaajaan eli rikoksentekijään nähden että siviilioikeudellisessa vastuussa olevaan henkilöön nähden. Asianomistaja voi nostaa vahingonkorvauskanteen rikosoikeudellisen oikeudenkäynnin aikana ja tuomioistuinkäsittelyn aikana, kunnes vireillepanoasiakirja luetaan julki.

Se, että vahingonkärsijä nostaa vahingonkorvauskanteen, ei vaikuta hänen oikeuteensa osallistua samaan oikeudenkäyntiin vahingonkärsijänä.

Vahingonkorvauskanteista ei peritä leimaveroa.

Jos vahingonkärsijä ei ole oikeustoimikelpoinen tai on sitä vain osittain, vahingonkorvauskanteet nostetaan ja hoidetaan viran puolesta.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Vahingonkärsijä voi nostaa vahingonkorvauskanteen sekä vastaajaa eli rikoksentekijää vastaan että siviilioikeudellisessa vastuussa olevaa henkilöä vastaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vahingonkorvauskanne voidaan nostaa rikosoikeudellisen oikeudenkäynnin aikana ja tuomioistuinkäsittelyn aikana, kunnes vireillepanoasiakirja on luettu julki.

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Vaatimus esitetään rikosoikeudellisen oikeudenkäynnin ollessa vireillä syyttäjälaitokselle ja tuomioistuinkäsittelyn aikana tuomioistuimelle.

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Korvausvaatimuksen esittäjän on vahingonkorvauskanteita koskevien sääntöjen mukaisesti nimettävä tietty summa.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Jokaisella, joka nostaa kanteen oikeudenkäynnissä, on oikeus saada lainopillista apua korvausta vastaan.

Maksutonta oikeusapua myönnetään hakemuksesta seuraaville rikosten uhreille:

  • uhreille, joihin on kohdistunut murhan yritys, harkittu murha, törkeä kuolemantuottamus, vaikea ruumiillinen vamma, harkitusti tuotettu vaikea ruumiillinen vamma, raiskaus, sukupuoliyhteys alaikäisen kanssa tai seksuaalinen hyväksikäyttö
  • murhan, harkitunmurhan tai törkeän kuolemantuottamuksen uhrin tai kuolemaan johtaneen harkitun rikoksen uhrin puolisolle, lapsille ja tämän maksamaan elatusapuun oikeutetuille henkilöille.

Maksutonta oikeusapua myönnetään Romaniassa tehtyjen rikosten uhreille, tai silloin kun rikos on tehty Romanian ulkopuolella, jos uhri on Romanian kansalainen tai Romaniassa laillisesti oleskeleva ulkomaalainen ja jos rikosoikeudenkäynti tapahtuu Romaniassa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Maksutonta oikeusapua myönnetään hakemuksesta tietyin edellytyksin myös muiden rikosten uhreille, jos uhrin kunkin perheenjäsenen kuukausiansiot vastaavat enimmillään valtakunnallista bruttovähimmäispalkkaa, joka on vahvistettu vuodeksi, jona uhri jätti maksutonta oikeusapua koskevan hakemuksen.

Maksutonta oikeusapua myönnetään ainoastaan, jos uhri ilmoittaa rikoksesta syyttäjälaitokselle tai tuomioistuimelle 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun rikos tehtiin, tai siitä, kun uhri totesi rikoksen tapahtuneen, tai siitä, kun oikeustoimikelvottomuus päättyi.

Uhreja, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai jotka on julistettu kyvyttömiksi hoitamaan omia asioitaan, ei velvoiteta ilmoittamaan rikoksesta syyttäjälaitokselle tai tuomioistuimelle. Heidän oikeudellinen edustajansa voi ilmoittaa rikoksesta syyttäjälaitokselle.

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Asian liittyvät tosiseikat määritetään seuraavan näytön perusteella: syytetyn eli rikoksentekijän lausumat, vahingonkärsijän, asianomistajan ja siviilioikeudellisessa vastuussa olevan osapuolen lausumat, todistajanlausunnot, asiakirjat, ääni- ja kuvatallenteet, valokuvat, aineellinen näyttö, tekniset ja tieteelliset tutkimustulokset sekä oikeuslääketieteelliset ja asiantuntijaraportit.

Rikosoikeudenkäynnissä ei voi käyttää laittomasti hankittua näyttöä.

Korvauskanteet käsitellään siviilioikeuden mukaisesti, vaikka ne olisikin nostettu rikosoikeudenkäynnin yhteydessä. Siksi asianomistaja voi esittää vaatimustensa tueksi siviilioikeudellista näyttöä (kirjallista näyttöä, tarkastuskertomuksia, todistajanlausuntoja, asiantuntijaraportteja, paikalla tehtyjä tutkimuksia ja haastatteluita).

Sivun alkuunSivun alkuun

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Vahingonkorvauskanteesta ja osapuolille maksettavista korvauksista annetun rikosoikeudellisen päätöksen mukaiset määräykset pannaan täytäntöön yksityisoikeuden säännösten mukaisesti.

Varojen ulosmittauksen hoitaa korvauksenhakijan hakemuksen perusteella tuomioistuimen virkailija maksuvelvollisen velallisen tai maksuvelvollisen kolmannen tahon asuin- tai liikepaikassa. Kun kyse on lasten elatusmaksuista ja vahingonkorvauksesta kuoleman, terveydentilan heikkenemisen tai ruumiillisen vamman aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi ja kun määräys kohdistuu maksuvelvollisen palkkaan tai muuhun säännölliseen ansiotuloon, tuomioistuin määrää ulosmittauksen aloitettavaksi viran puolesta heti päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Jos täytäntöönpanoa hakee monta korvauksenhakijaa tai jos korvausvaatimuksia ovat esittäneet myös muut velkojat ennen kuin ulosmitattu summa on luovutettu tai jaettu, tuomioistuimen virkailija jakaa summan seuraavassa tärkeysjärjestyksessä, ellei toisin ole säädetty: oikeudenkäyntikulut, palkat, elatusvaateet, budjettivaateet, valtion myöntämistä lainoista aiheutuvat maksuvaatimukset, korvausvaatimukset laittomien tekojen seurauksena julkiselle omaisuudelle aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi, pankkilainoista aiheutuvat maksuvaatimukset, valtiolle tai paikalliselimille maksettavat sakot ja muut maksuvaatimukset. Silloin kun vaatimukset kuuluvat tärkeysjärjestyksessä samaan luokkaan, ja ellei toisin ole säädetty, peritty summa jaetaan velkojien kesken suhteessa kaikkiin vaatimuksiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Valtiolta on mahdollista saada rahallista korvausta rikoksen uhrien suojelemiskeinoista annetun lain nro 211/2004 nojalla.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Rahallista korvausta myönnetään hakemuksesta seuraaville rikosten uhreille:

  • uhreille, joihin on kohdistunut murhan yritys, harkittu murha, törkeä kuolemantuottamus, vaikea ruumiillinen vamma, harkitusti tuotettu vaikea ruumiillinen vamma, raiskaus, sukupuoliyhteys alaikäisen kanssa tai seksuaalinen hyväksikäyttö
  • murhan, harkitun murhan tai törkeän kuolemantuottamuksen uhrin tai kuolemaan johtaneen harkitun rikoksen uhrin puolisolle, lapsille ja tämän maksamaan elatusapuun oikeutetuille henkilöille.

Rahallista korvausta myönnetään uhreille, jos rikos on tehty Romaniassa ja uhri on Romanian kansalainen tai maassa laillisesti oleskeleva ulkomaalainen, tai Romanian allekirjoittamien kansainvälisten yleissopimusten nojalla, jos rikos on tehty Romaniassa eikä uhri ole maan kansalainen tai asu siellä.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Rahallista korvausta myönnetään uhreille, joille on rikoksen vuoksi aiheutunut jokin seuraavista vahingoista. Uhreille, joihin on kohdistunut murhan yritys, harkittu murha, törkeä kuolemantuottamus, vaikea ruumiillinen vamma, harkitusti tuotettu vaikea ruumiillinen vamma, raiskaus, sukupuoliyhteys alaikäisen kanssa tai seksuaalinen hyväksikäyttö, korvataan seuraavat vahingot:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • uhrin sairaalakulut muut sairauskulut;
  • aineellinen vahinko, joka aiheutuu uhrin omaisuuden tuhoutumisesta tai vahingoittumisesta tai siksi, että omaisuus on rikoksen seurauksena muuttunut käyttökelvottomaksi tai riistetty uhrilta;
  • rikoksesta aiheutunut ansionmenetys.

Kun kyse on uhreista, joihin on kohdistunut murhan yritys, harkittu murha tai törkeä kuolemantuottamus tai joiden kuolema on aiheutunut harkituista rikoksista, heidän puolisonsa, lapsensa ja heidän maksamaansa elatusapuun oikeutetut henkilöt saavat korvausta seuraaviin tarkoituksiin:

  • hautauskulut
  • taloudellinen tuki, jonka nämä henkilöt ovat menettäneet rikoksen seurauksena.

Rahallista korvausta myönnetään siihen enimmäismäärään asti, joka vastaa 10 valtakunnallista bruttovähimmäispalkkaa, joka on vahvistettu vuodeksi, jona uhri haki korvausta.

Korvaussummasta, jonka valtio maksaa uhrille, vähennetään ne summat, jotka rikoksentekijä maksaa vahingonkorvauksena, ja korvaus, jonka uhri saa vakuutuslaitoksesta rikoksesta aiheutuneen vahingon perusteella.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Katso kysymykseen 2.2 annettu vastaus.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Katso kysymykseen 2.2. annettu vastaus.

2.6. Voinko hakea korvausta Romaniasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Lain nro 211/2004 nojalla rahallista korvausta myönnetään Romaniassa tehtyjen rikosten uhreille.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Uhrille maksetaan rahallista korvausta vain, jos hän ilmoittaa rikoksesta syyttäjälaitokselle tai tuomioistuimelle 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun rikos tehtiin, tai siitä, kun uhri totesi rikoksen tapahtuneen, tai siitä, kun oikeustoimikelvottomuus päättyi.

Uhreja, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai jotka on julistettu kyvyttömiksi hoitamaan omia asioitaan, ei velvoiteta ilmoittamaan rikoksesta syyttäjälaitokselle tai tuomioistuimelle. Heidän oikeudellinen edustajansa voi ilmoittaa rikoksesta syyttäjälaitokselle.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Rikoksen uhrien suojelutoimista annetussa laissa ei edellytetä tuomioistuimen päätöstä, vireillepanoa tai määräystä, joka koskee rikosoikeudellisten menettelyjen päättämistä tai syyttämättä jättämistä. Rahallisena korvauksena saatu summa on kuitenkin palautettava, jos uhri ei täytä sen saamisen ehtoja.

Rahallista korvausta ei myönnetä, jos:

  • todetaan, että kyseistä tapahtumaa ei sattunut, että se ei kuulu rikoslain piiriin tai että se tehtiin itsepuolustukseksi uhrin hyökkäykseltä suojautumiseksi
  • uhri on tuomittu järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenyydestä
  • uhri on saanut lopullisen tuomion murhan yrityksestä, harkitusta murhasta, törkeästä kuolemantuottamuksesta, vaikean ruumiillisen vamman aiheuttamisesta, harkitusti tuotetusta vaikeasta ruumiillisesta vammasta, raiskauksesta, sukupuoliyhteydestä alaikäisen kanssa tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä
  • tuomioistuin toteaa, että teko on tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa hätävarjelun liioitteluna tai uhrin yllyttämänä.

Rahallista korvausta tai sen ennakkoa saaneen on palautettava rahat, jos jokin edellä mainituista tilanteista näytetään toteen.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Valtion myöntämä rahallinen korvaus on toissijaista ja koskee tapauksia, joissa vahingonkorvausta ei voida vaatia rikolliselta.

Jos rikoksentekijä tunnetaan, uhrille voidaan myöntää rahallista korvausta seuraavin edellytyksin:

  • uhri hakee rahallista korvausta vuoden kuluessa lopullisen tuomion täytäntöönpanosta tai vapauttavaa tuomiota koskevasta päätöksestä, jossa rikostuomioistuin määräsi vahingonkorvauksen maksettavaksi, vapautti syytetyn syytteestä tai keskeytti oikeudenkäynnin, tai kun syyttäjä päätti, että syytetty vapautetaan syytteestä, asian käsittely lopetetaan tai rikossyytettä ei nosteta.
  • rikoksentekijä on maksukyvytön tai on kadonnut.
  • uhri ei ole saanut vakuutuslaitokselta täyttä korvausta kärsimästään vahingosta.

Jos uhri ei kykene hakemaan vahingonkorvausta, yhden vuoden määräaika lasketaan ajankohdasta, jona oikeustoimikelvottomuus päättyi tai päätös vahingonkorvauskanteen hyväksymisestä julistetaan peruuttamattomaksi (jos tuomioistuin on määrännyt vahingonkorvauskanteen käsiteltäväksi erillään rikosoikeudenkäynnistä).

Uhreja, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai jotka on julistettu kyvyttömiksi hoitamaan omia asioitaan, ei velvoiteta nostamaan vahingonkorvauskannetta.

On toimitettava seuraavat asiakirjat:

  • Rahallista korvausta koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava: uhrin sukunimi, etunimi, kansalaisuus, syntymäaika ja -paikka, asuin- tai kotipaikka; vahingon aiheuttaneen rikoksen tapahtumisaika, -paikka ja -olosuhteet; rikoksen seurauksena kärsitty vahinko; rikossyytteen nostanut elin tai tuomioistuin sekä ajankohta, jona tapaus saatettiin sen tietoon; tuomioistuimen päätöksen tai rikossyyteasiakirjojen numero ja päiväys; vainajan puolison tai lapsen tai vainajan maksamaa elatusapua saaneen henkilön asema; mahdolliset rikosrekisteritiedot; rikoksentekijän maksaman vahingonkorvauksen määrä tai korvaus, jonka uhri on saanut vakuutuslaitokselta rikoksen aiheuttamasta vahingosta; haettu korvaussumma.
  • Hakemukseen on liitettävä jäljennökset siinä esitettyihin tietoihin liittyvistä tositteista ja muista uhrin hallussa olevista tarpeellisista asiakirjoista.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Uhrit voivat saada korvausta tapauksissa, joissa rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu. Jos rikoksentekijää ei tunneta, uhri voi hakea korvausta kolmen vuoden kuluessa rikoksenteosta, jos hän ei ole saanut vakuutuslaitokselta täyttä korvausta kärsimästään vahingosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Jos rikoksentekijä tunnetaan, uhrille voidaan myöntää rahallista korvausta seuraavin edellytyksin:

  • uhri hakee rahallista korvausta vuoden kuluessa lopullisen tuomion täytäntöönpanosta tai vapauttavaa tuomiota koskevasta päätöksestä, jossa rikostuomioistuin määräsi vahingonkorvauksen maksettavaksi, vapautti syytetyn syytteestä tai keskeytti oikeudenkäynnin, tai kun syyttäjä päätti, että syytetty vapautetaan syytteestä, asian käsittely lopetetaan tai rikossyytettä ei nosteta.
  • rikoksentekijä on maksukyvytön tai on kadonnut.
  • uhri ei ole saanut vakuutuslaitokselta täysimääräistä korvausta kärsimästään vahingosta.

Jos uhri ei kykene hakemaan vahingonkorvausta, yhden vuoden määräaika lasketaan ajankohdasta, jona oikeustoimikelvottomuus päättyi tai päätös vahingonkorvauskanteen hyväksymisestä julistetaan peruuttamattomaksi (jos tuomioistuin määräsi vahingonkorvauskanteen käsiteltäväksi erillään rikosoikeudenkäynnistä).

Uhreja, jotka ovat alle 18-vuotiaita tai jotka on julistettu kyvyttömiksi hoitamaan omia asioitaan, ei velvoiteta nostamaan vahingonkorvauskannetta.

Jos rikoksentekijää ei tunneta, uhri voi hakea korvausta kolmen vuoden kuluessa rikoksenteosta, jos hän ei ole saanut vakuutuslaitokselta täyttä korvausta kärsimästään vahingosta.

Jos uhri on alaikäinen eikä hänen oikeudellinen edustajansa ole hakenut korvausta tietyn ajan kuluessa, määräaika alkaa päivästä, jona uhri täyttää 18 vuotta.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Katso kysymykseen 2.3 annettu vastaus.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Katso kysymykseen 2.3 annettu vastaus.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Katso kysymykseen 2.3 annettu vastaus.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Katso kysymykseen 2.3 annettu vastaus.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Katso kysymyksiin 2.8., 1.5. ja 2.9 annetut vastaukset.

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Uhri voi hakea taloudellisesta korvauksesta ennakkoa enimmäismäärän, joka vastaa 10 valtakunnallista bruttovähimmäispalkkaa, joka on vahvistettu vuodeksi, jona uhri haki ennakkoa rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavalta lautakunnalta.

Ennakkoa voidaan pyytää korvaushakemuksella tai erillisellä hakemuksella, jonka voi tehdä milloin hyvänsä syyttäjävirastolta tai tuomioistuimelta saadun tiedonannon jälkeen, kuitenkin viimeistään 30 vuorokauden kuluttua korvaushakemuksen jättämisajankohdasta.

Ennakkoa myönnetään, jos uhrin taloudellinen tilanne on heikko.

Vahingonkorvauksen ennakkoa koskevan hakemuksen käsittelee 30 vuorokauden kuluessa kaksi tuomaria, jotka kuuluvat rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavaan lautakuntaan.

Jos korvaus evätään, uhrin on palautettava ennakko, ellei korvaushakemusta evätty vain siksi, että rikoksentekijä on maksukyvytön tai on kadonnut.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Syyttäjien ja poliisin on ilmoitettava rikoksen uhreille, millä edellytyksin ja millä menettelyllä valtiolta voi saada vahingonkorvausta. Tuomari, virallinen syyttäjä, poliisi tai virkailija, johon uhri ottaa yhteyttä, selvittää hänelle asian kirjallisesti tai suullisesti hänen ymmärtämällään kielellä.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Katso kysymyksiin 2.18 ja 1.5 annetut vastaukset.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Korvaushakemus tehdään siihen tuomioistuimeen, jonka lainkäyttöalueella uhri asuu. Hakemuksen käsittelee kaksi tuomaria, jotka kuuluvat jokaisen tuomioistuimen yhteydessä toimivaan, rikoksen uhreille maksettavista korvauksista vastaavaan lautakuntaan.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-12-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta