Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Portugali

Uusin päivitys: 05-07-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Portugali

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä rikosoikeudenkäynnissä voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä? 1.2.
1.3. Kuinka vaatimus tulee esittää ja kenelle? 1.3.
1.4. Tuleeko vaatia tiettyä kokonaismäärää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko? 1.4.
1.5. Voiko lainopillista apua saada ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä on esitettävä vaatimuksen tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimus hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voiko korvausta hakea Portugalista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voi, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin hakemuksen voi tehdä? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu, onko silti oikeus hakea korvausta? Jos on, niin mitä näyttöä tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu samasta vahingosta tai joka voidaan saada muusta lähteestä esim. vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voi saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voiko hakemuksen tekemiseen saada lainopillista apua? 2.19.
2.20. Mihin hakemus lähetetään? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä rikosoikeudenkäynnissä voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikoksen aiheuttamasta vahingosta kärsinyt henkilö (vahingonkärsinyt) voi esittää siviilioikeudellisen vahingonkorvausvaatimuksen, vaikka hän ei olisi pannut tai ei voisi panna vireille siviilikannetta asianomistajana (tässä asemassa voi oikeudenkäynnissä olla vahingonkärsinyt, tämän perilliset tai asianajajat tai tiettyjen rikosten yhteydessä kuka tahansa henkilö, kuten rikokset rauhaa ja ihmisyyttä vastaan, nepotismi tai oikeussuojan epääminen).

Syyttäjäviranomaisen tehtävänä on laatia vahingonkorvausvaatimus valtion puolesta ja niiden henkilöiden tai tahojen etujen puolesta, joita syyttäjäviranomainen lain mukaan edustaa.

Vahingonkärsineen tehtävänä on esittää oikeudenkäynnissä näyttöä vahingonkorvausvaatimuksensa tueksi.

Rikoksella aiheutettuun vahinkoon perustuva vahingonkorvausvaatimus esitetään yleensä rikosoikeudenkäynnin yhteydessä. Vahingonkorvausvaatimus voidaan esittää erikseen siviilioikeudellisessa tuomioistuimessa vain seuraavissa tapauksissa: a) rikosoikeudenkäynti ei ole johtanut syytteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa rikosilmoituksen tekemisestä tai oikeudenkäynti ei ole edennyt kyseisenä aikana; b) rikosoikeudenkäynti on lopetettu tai keskeytetty väliaikaisesti tai menettely on rauennut ennen tuomion antamista; c) menettely perustuu yksityiseen kanteluun tai syytteeseen; d) vahinko ei ollut aiheutunut tai vahingon laajuus tai sen koko laajuus ei ollut vielä tiedossa syytteen vireillepanohetkellä; e) rikosoikeudenkäynnissä annetussa tuomiossa ei ole otettu kantaa vahingonkorvausvaatimukseen asian luonteen ja rikosoikeudenkäynnin erityispiirteiden vuoksi, kun laissa sallitaan se, ettei rikostuomioistuin ratkaise vahingonkorvausvaatimusta; f) vahingonkorvausvaatimus koskee vastaajaa ja muita yksinomaan siviilivastuussa olevia henkilöitä tai vain jälkimmäisiä, kun oikeudenkäynnin pääasiallinen syyte koskee vastaajaa; g) vahingonkorvausvaatimuksen kohteena oleva summa mahdollistaa siviilioikeudellisen menettelyn, jossa asiaa käsittelee monta tuomaria, kun rikosoikeudenkäynnissä asian käsittelystä vastaisi vain yksi tuomari; h) rikosoikeudenkäynti käydään nopeutettuna menettelynä; i) vahingonkärsinyt ei ole ollut tietoinen mahdollisuudestaan esittää vahingonkorvausvaatimus rikosoikeudenkäynnin yhteydessä tai hänelle ei ole tiedotettu asiasta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ks. myös tietosivu ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”.

1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä?

Jokaisen henkilön, jolla on oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus, on ilmoitettava aikomuksestaan käyttää tätä oikeuttaan oikeudenkäynnissä ennen tutkintavaiheen päättymistä. Vahingonkorvausvaatimuksen esittäjälle annetaan tämän jälkeen tiedoksi syyte tai tuomio, jotta hän voi halutessaan esittää asianmukaisesti perustellun vaatimuksen 20 päivän kuluessa. Jos vahingonkärsinyt ei ole ilmaissut aikomustaan esittää vahingonkorvausvaatimus tai hänelle ei ole tiedotettu asiasta edellä mainitulla tavalla, hänen on esitettävä vahingonkorvausvaatimus 10 päivän kuluessa siitä, kun syyte tai tuomio on annettu tiedoksi vastaajalle.

Vahingonkorvausvaatimus on esitettävä syytteen yhteydessä tai syytteen nostamiselle annettuun määräaikaan mennessä, jos sen esittää syyttäjäviranomainen tai asianomistaja.

1.3. Kuinka vaatimus tulee esittää ja kenelle?

Vahingonkorvausvaatimukseen ei sovelleta erityisiä muotovaatimuksia. Se voi olla menettelyä koskeviin asiakirjoihin liitetty yksinkertainen lausunto, jossa kuvaillaan kärsityt vahingot ja esitetään näyttöä vaatimuksen tueksi. Yleensä vaatimuksesta toimitetaan lisäksi kopiot vastaajille ja tuomioistuimen sihteeristöön.

Vahingonkorvausvaatimus on toimitettava rikosasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle.

1.4. Tuleeko vaatia tiettyä kokonaismäärää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?

Vahingonkorvausvaatimuksen esittäjän on yksilöitävä kaikki kärsityt vahingot ja niiden syyt ja esitettävä korvausvaatimuksen kokonaismäärä.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.5. Voiko lainopillista apua saada ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Oikeusapua voidaan myöntää kaikissa menettelyn vaiheissa, jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät ja lain vaatimia muodollisuuksia noudatetaan. Yksityiskohtaisempia tietoja esitetään tietosivulla ”Oikeusapu”.

1.6. Mitä näyttöä on esitettävä vaatimuksen tueksi?

Näytöksi hyväksytään kaikki todistelukeinot, joilla voidaan osoittaa väitettyjen seikkojen tapahtuneen ja tukea ratkaisua asiassa. Edellytyksenä on, että keinot ovat oikeudellisesti päteviä, asian kannalta relevantteja, sopivat käytettäviksi todisteina ja ovat saatavilla. Erityisesti näytöksi hyväksytään asiakirjat, osapuolten tunnustukset, asiantuntijalausunnot tai todistajanlausunnot.

1.7. Jos vaatimus hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Tällaista apua varten ei ole erityistä tahoa. Apua voi kuitenkin saada oikeusapua varten osoitetulta asianajalta. Asianajaja vastaa teknisen asiantuntemuksensa avulla tarvittavista toimenpiteistä vahingonkorvauksen perimiseksi.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Kyllä, Portugalin lainsäädännön mukaan tiettyjen rikosten uhrit voivat saada korvausta valtiolta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Tämän korvausjärjestelyn piiriin kuuluvat vain väkivaltarikosten uhrit.

Valtio voi maksaa korvauksesta ennakkoa perheväkivallan uhreille tapauksissa, joissa on kyse aviopuolison tai vastaavassa asemassa olevan kumppanin pahoinpitelystä.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Ainoastaan vakavia ruumiillisia vammoja kärsineet henkilöt ja henkilöt, joilla on uhrin menehtyessä on oikeus elatusapuun, voivat hakea korvausta valtiolta. Valtion korvaukseen oikeuttavaksi vammaksi katsotaan sellaiset, jotka ovat johtaneet pysyvään tai tilapäiseen ja täydelliseen vähintään 30 päivää kestävään työkyvyttömyyteen tai uhrin menehtymiseen.

Kärsityn vahingon on vaikutettava tuntuvasti uhrin tai elatusapuun oikeutettujen henkilöiden elintasoon.

Kun kyse on perheväkivallan uhreista, korvaukseen oikeuttavat ruumiillisesta tai henkisestä väkivallasta aiheutuneet vammat.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Jos kyse on kuolemantapauksesta, siviilioikeuden nojalla elatusapuun oikeutetut henkilöt voivat vaatia valtiolta korvausta.

Elatusvelvollisia ovat seuraavat henkilöt mainitussa järjestyksessä: a) puoliso tai entinen puoliso; b) sukulaiset alenevassa polvessa; c) sukulaiset ylenevässä polvessa; d) sisarukset; e) tädit ja sedät, kun elatusavun saaja on alaikäinen, ja f) puolison vanhemmat niiden alaikäisten lasten osalta, jotka ovat tai olivat puolison kuollessa heidän huollettavinaan. Lisäksi jokaisella henkilöllä, joka naimattoman tai eronneen henkilön kuollessa on asunut tämän kanssa avioliiton omaisessa suhteessa yli kahden vuoden ajan, on oikeus vaatia elatusapua vainajan perillisiltä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Ei. Järjestelyä sovelletaan kaikkiin henkilöihin, jotka ovat kärsineet tahallisesta väkivallasta suoraan aiheutuneita vakavia ruumiillisia vammoja Portugalin alueella tai matkustaessaan portugalilaisissa laivoissa tai lentokoneissa.

Ainoa poikkeus ovat ulkomailla tehdyt rikokset. Tällöin edellä kuvailtua järjestelyä sovelletaan ainoastaan, kun vahingonkärsineellä ei ole oikeutta korvaukseen valtiolta, jonka alueella rikos on tehty, ja kun vahingonkärsinyt on Portugalin kansalainen.

2.6. Voiko korvausta hakea Portugalista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voi, niin missä tilanteissa?

Korvausta voidaan hakea edellisessä vastauksessa mainituin edellytyksin.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Sovellettavassa lainsäädännössä ei erikseen vaadita asian ilmoittamista poliisiviranomaisille.

Perheväkivaltaan liittyvissä rikoksissa edellytetään kuitenkin kanteen nostamista tai tutkintapöytäkirjan laatimista asiasta.

2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin hakemuksen voi tehdä?

Lainsäädännössä ei aseteta tällaista edellytystä.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Ensiksi on yritettävä saada korvausta rikoksen tekijältä, sillä vahingonkärsinyt voi saada korvausta valtiolta vain, jos tuomioistuimen vahingonkorvauspäätöstä ei ole voitu panna täytäntöön. Tämän edellytyksen täyttymistä ei kuitenkaan vaadita, jos voidaan kohtuudella olettaa, että rikoksentekijä ja mahdolliset muut siviilioikeudellisessa vastuussa olevat henkilöt eivät korvaa aiheutettua vahinkoa, eikä muuten ole mahdollista saada todellista ja oikeasuhteista korvausta aiheutetusta vahingosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu, onko silti oikeus hakea korvausta? Jos on, niin mitä näyttöä tulee esittää hakemuksen tueksi?

Kyllä, korvausta voidaan hakea, vaikka rikoksen tekijää ei voitaisi tunnistaa, syyttää tai tuomita.

Korvaushakemuksen arvioinnista vastaa tällöin lautakunta. Lautakunta toteuttaa mm. seuraavat asian tutkinnan kannalta hyödyllisinä pitämänsä toimenpiteet: a) kuulee korvauksen hakijoita ja korvausvastuullisia; b) pyytää kopiot kanteista ja rikokseen liittyvistä tiedoksiantoasiakirjoista; c) pyytää tietoja korvausvastuullisen henkilön ammatillisesta, taloudellisesta tai yhteiskunnallisesta asemasta kaikilta tarvittavilta yksityishenkilöiltä tai yhteisöiltä ja viranomaisilta.

Tällaisessa tapauksessa keskeistä on todistaa, että rikos on todella tapahtunut.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Tiettyä määräaikaa on noudatettava. Korvausta on haettava vuoden kuluessa rikoksen tapahtumispäivästä tai oikeus korvaukseen menetetään. Jos asiaa koskeva rikosoikeudenkäynti on aloitettu, kyseistä määräaikaa pidennetään siten, että korvausta on haettava vuoden kuluessa oikeudenkäynnin lopettavan päätöksen tekemisestä. Joissakin tapauksissa oikeusministeri voi hyväksyä tämän määräajan jälkeen esitetyn hakemuksen, jos perustellut psyykkiset tai aineelliset seikat ovat estäneet korvauksen hakemisen määräajassa.

Perheväkivallasta aiheutuneita vammoja koskeva korvaushakemus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa. Myös tässä tapauksessa oikeusministeri voi kuitenkin hyväksyä myös määräajan jälkeen esitetyn hakemuksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Ainoastaan kärsitystä vammasta aiheutuneet omaisuusvahingot korvataan.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Korvaus määritetään tasapuolisia kriteereitä noudattaen. Huomioon otetaan mm. vahingon suuruus, vaikutus uhrin tai tämän elatusvelvollisuuden piiriin kuuluvien henkilöjen elintasoon, uhrin tai kantajan/hakijan käyttäytyminen ja muista lähteistä saadut korvaukset.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Valtion maksamille korvauksille on käytössä enimmäismäärät.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu samasta vahingosta tai joka voidaan saada muusta lähteestä esim. vakuutuksesta?

Kaikki muista lähteistä saadut summat otetaan huomioon (erityisesti korvaus rikoksen tekijältä tai sosiaaliturvasta). Sen sijaan yksityisistä henki- tai tapaturmavakuutuksista saatuja korvauksia ei vähennetä, ellei tasapuolisuus sitä edellytä.

Jos uhri saa korvauksen maksun jälkeen jossakin muodossa kompensaatiota tai korvausta kärsitystä vahingosta, oikeusministerin on edellä mainittua lautakuntaa kuultuaan vaadittava saadun korvauksen maksamista osittain tai kokonaan takaisin.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Kyllä, valtion maksamaa korvausta voidaan pienentää tai se voidaan evätä kokonaan. Arvioinnissa otetaan huomioon uhrin tai hakijan käyttäytyminen tekoa ennen, sen aikana tai sen jälkeen, uhrin tai hakijan suhde tekijään tai tämän lähipiiriin ja se, onko korvauksen maksaminen oikeuskäsityksen tai yleisen järjestyksen vastaista.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä?

Myöhemmin määritettävästä korvauksesta voidaan kiireellisissä tapauksissa hakea ennakkoa. Ennakon määrä ei kuitenkaan voi olla enempää kuin neljännes säädetystä enimmäiskorvauksesta.

Perheväkivallan uhrien tapauksessa ennakon määrittämisessä otetaan huomioon rikoksesta aiheutuvan vaikean taloudellisen tilanteen syntyminen. Ennakon määrä ei voi kuitenkaan ylittää kansallista minimipalkkaa vastaavaa summaa kolmen kuukauden aikana. Summaa voidaan korottaa poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa kuutta kuukautta vastaavaan määrään.

2.18. Mistä voi saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Korvauksen saaminen valtiolta edellyttää vain sitä, että korvaukseen oikeutettu henkilö hakee korvausta. Tätä varten ei tarvitse täyttää erillistä lomaketta. Ilmaisia lomakkeita on kuitenkin saatavilla väkivaltarikosten uhrien korvaushakemuksia käsittelevältä lautakunnalta (Comissão para a Instrução dos Pedidos de Indemnização às Vítimas de Crimes Violentos). Lautakunnan toimipaikka sijaitsee Lissabonissa seuraavassa osoitteessa: Escadinhas de S. Crispim, n.º 7, 1149-049 Lisboa. Lautakunnan sähköpostiosoite on: josé.duarte@tac.mj.pt.

Lisäapua saa rikosten uhrien tukiyhdistykseltä Associação Portuguesa de Apoio à Vítima: www-sivusto: http://www.apav.pt/ português; s-posti: apav.sede@apav.ptpuh. +351 707 2000 77 (arkisin klo 10.00-13.00 ja 14.00-17.00).

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisätietoja saa seuraavalta www-sivustolta:

http://www.portaldocidadao.pt/PORTAL/entidades/MJ/MJU/ português

Perheväkivallan uhrien käytettävissä on palvelunumero, johon voi soittaa kaikkina vuorokauden aikoina. Palvelua saa nimettömänä ja se on luottamuksellista. Se tarjoaa tietoja uhrien oikeuksista, psykologista apua, tietoja tarjolla olevasta avusta ja henkilöistä, joihin voi ottaa yhteyttä. Palvelunumero on: +351 800 202 148.

Hyödyllisiä lisätietoja on myös www-osoitteessa:

http://www.portaldocidadao.pt/PORTAL/entidades/PCM/CIDM/ português

2.19. Voiko hakemuksen tekemiseen saada lainopillista apua?

Oikeusapujärjestelmää sovelletaan kaikissa tuomioistuimissa menettelystä riippumatta. Sitä sovelletaan tietyin mukautuksin myös hallinnollisia rikkomuksia koskevissa menettelyissä.

Koska korvauksen hakeminen valtiolta ei ole osa tuomioistuinmenettelyä eikä hallinnollista rikkomusta koskevaa menettelyä, hakemuksen tekemiseen ei myönnetä oikeusapua.

On kuitenkin syytä huomata, että hakemuksen esittäminen ei aiheuta kuluja, sillä kaikki esitettävät asiakirjat ovat ilmaisia (erityisesti todistukset).

Ks. tarkemmat tiedot asiasta tietosivulta ”Oikeusapu”.

2.20. Mihin hakemus lähetetään?

Valtiolle esitettävä korvaushakemus osoitetaan oikeusministerille ja toimitetaan väkivaltarikosten uhrien korvaushakemuksia käsittelevälle lautakunnalle (Comissão para a Instrução dos Pedidos de Indemnização às Vítimas de Crimes Violentos). Lautakunnan toimipaikka on Lissabonissa, ja sen osoite on mainittu kysymykseen 2.18 annetussa vastauksessa. Lautakunta toimii oikeusministeriön pääsihteeristön osoittamissa tiloissa.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Kyllä, edellä mainittu rikosten uhrien yhdistys: Associação Portuguesa de Apoio à Vítima (APAV).

Yhdistyksestä on annettu lisätietoja edellä.

Lisätietoja

Hyödyllisiä lisätietoja saa seuraavilta www-sivustoilta:

http://www.apav.pt/ português - Associação Portuguesa de Apoio à Vítima (rikosten uhrien yhdistys);

http://www. iacrianca.pt português - Instituto de Apoio à Criança (lastensuojeluyhdistys);

http://www.cidm.pt português - Comissão para a Igualdade e para os Direitos das Mulheres (tasa-arvolautakunta);

http://www.portaldocidadao.pt/PORTAL/entidades/PCM /CIDM/ português - Violência doméstica (perheväkivallan uhrien tukiyhdistys);

http://mulher.sapo.pt/J92/276923.html português - Associação de Mulheres Contra a Violência (naisasiainyhdistys);

http://www.mj.gov.pt/ português - Ministério da Justiça (oikeusministeriö);

http://www.dgsi.pt português - Bases de dados jurídicos (oikeudellinen tietokanta);

http://www.dgaj.mj.pt português - Direcção Geral da Administração da Justiça (oikeusministeriön osasto, jolta saa tietoja mm. tuomioistuinten yhteyshenkilöistä ja tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta);

http://www.oa.pt/ português - Ordem dos Advogados (asianajajaliitto);

http://dre.pt/ português - Portugalin lainsäädäntö verkossa (sisältää säädökset, jotka on julkaistu Portugalin virallisen lehden I sarjassa vuodesta 1962 alkaen);

http://www.gnr.pt português - Guarda Nacional Republicana (poliisiviranomainen);

http://www.psp.pt português - Polícia de Segurança Pública (poliisiviranomainen);

http://www.policiajudiciaria.pt English - português - Polícia Judiciária (poliisiviranomainen).

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-07-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta