Korvaukset rikoksen uhreille - Alankomaat

SISÄLLYSLUETTELO 1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä  1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?  1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?  1.3. Kuinka minun tulee esittää hakemukseni ja kenelle?  1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni?  1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?  1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?  1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?  2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta  2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?  2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?  2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?  2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?  2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?  2.6. Voinko hakea korvausta Alankomaista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa?  2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?  2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?  2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?  2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?  2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?  2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?  2.13. Kuinka korvaus lasketaan?  2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?  2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä esimerkiksi vakuutuksesta?  2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?  2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?  2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?  2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?  2.20. Mihin lähetän hakemuksen?  2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

On olemassa useita mahdollisuuksia saada vahingonkorvaus tekijältä.

• Jos rangaistava teko on poliisin tutkittavana: poliisin avulla.
• Jos rangaistava teko on yleisen syyttäjän viraston käsiteltävänä: syyttäjän avulla.
• Jos rangaistavaa tekoa käsitellään rikosoikeudenkäynnissä: tuomarin päätöksellä, joka annetaan rikosasian käsittelyn yhteydessä.
• Kaikissa muissa tapauksissa (mahdollista myös tutkimattajättämisen yhteydessä) siviilioikeudenkäyntiin liittyvässä menettelyssä. Tällöin on itse asiassa kyse tavanomaisesta siviilioikeudenkäyntimenettelystä. Asiasta löytyy tietoa osoitteesta ”Asian vireillepano tuomioistuimessa – Alankomaat”.

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen on oltava luonteeltaan selvä. Tuomioistuimen on voitava ilman suurempia tutkimuksia todeta vahinko ja sen suuruus. Vahingon on lisäksi välittömästi seurattava rikoksen uhriin kohdistuneesta rangaistavasta teosta. Teon on kuuluttava syyttäjän syyteoikeuden alaisuuteen (ja tuomioistuimen on todettava teko toteen näytetyksi). Sillä ei ole väliä, onko kyse rikoksesta vai rikkomuksesta. 

Jotta asia voidaan ottaa käsiteltäväksi rikosoikeudenkäynnissä, vaatimuksen on siis oltava luonteeltaan selvä (helppo näyttää toteen). Rikoksen uhri tai tuomioistuin voi jakaa vaatimuksen selvään ja tarkempaa näyttöä kaipaavaan osaan. Selvä osa voidaan käsitellä rikosoikeudenkäynnissä, mutta rikoksen uhrin on esitettävä tarkempaa näyttöä kaipaava osa siviilituomioistuimelle. Vaatimus voi koskea niin aineellisten kuin aineettomien vahinkojen korvaamista. Korvattavan rahamäärän suuruutta ei periaatteessa ole rajattu. Aiheutetusta vahingosta on esitettävä kirjallista näyttöä. Rikoksen uhreja avustava toimisto (Bureau Slachtofferhulp) (katso kohta 2.21) voi auttaa vaatimuksen jättämisessä.

Sivun alkuun

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Hakemus on lähetettävä yleiselle syyttäjälle ennen asian käsittelyn aloittamista ensimmäisessä oikeusasteessa (joka tapauksessa ennen kuin syyttäjä esittää loppulausunnon). Jos rikoksen uhri on antanut poliisille tehtäväksi hakea vahingonkorvausta, yleinen syyttäjä toimittaa rikoksen uhrille välittömästi asiaa koskevan lomakkeen, joka on palautettava yleiselle syyttäjälle.

1.3. Kuinka minun tulee esittää hakemukseni ja kenelle?

Täyttämällä asiaa koskeva lomake. Ks. vastaus 1.2. Asianomistajan ei tarvitse olla läsnä oikeudenistunnossa.

1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni?

Tuomioistuimen on voitava todeta korvauksen hakijan esittämän kirjallisen näytön perusteella, että vaatimus on oikeutettu, samoin kuin se, minkäsuuruista summaa hakija vaatii. Tuomioistuimen on myös voitava arvioida, onko summa kohtuullinen.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Asianomistaja voi saada avukseen asianajajan. ”Oikeusapu – Alankomaat" -sivuilta löytyy lisätietoa.

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Kyseeseen tulee seuraavankaltainen näyttö: laskut / kuitit ostoksista, työnantajan antamat todistukset, lääkärintodistukset jne. Jos vaaditun määrän suuruutta ei voida selvittää näytön perusteella, tuomioistuin voi lain nojalla arvioida sen.

Sivun alkuun

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Kun tuomioistuin on hyväksynyt vaatimuksen, korvauksen hakijalle toimitetaan tuomio. Tuomio voidaan panna täytäntöön ulosottomiehen avustuksella. Lisätietoja asiasta löytyy oikeuden päätösten täytäntöönpanoa koskevilta sivuilta.

Muita mahdollisuuksia ovat seuraavat:

• Rikoslain 36f §:n nojalla tuomioistuin voi velvoittaa syytetyn, joka tuomitaan rangaistavasta teosta, maksamaan valtiolle tietyn rahasumman. Pykälän mukaan tämä summa katsotaan viime kädessä rikoksen uhrin hyväksi. Toimenpiteen täytäntöönpano kuuluu yleiselle syyttäjälle. Centraal Justitieel Incasso Bureau (CJIB, Leeuwarden) (oikeudellisen perinnän keskustoimisto) perii rahasumman tekijältä yleisen syyttäjän toimeksiannosta.
• Korvauksen maksaminen rikoksen uhrille tuomioistuimen tekijään kohdistaman erityisen määräyksen muodossa.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun on kyse väkivaltarikoksesta, josta on aiheutunut vakavia vammoja (tai joka on johtanut kuolemaan). Rikoksen uhri (tai hänen omaisensa) voi jättää korvaushakemuksen väkivaltarikoksia käsittelevälle vahinkorahastolle (Schadefonds Geweldsmisdrijven).

Sivun alkuun

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Schadefonds Geweldsmisdrijven voi suorittaa hyvityksen ainoastaan, jos on kyse väkivaltarikoksesta, jonka seurauksena rikoksen uhri sai vakavia ruumiillisia ja/tai psyykkisiä vammoja tai kuoli. Korvaushakemuksen voi jättää rikoksen uhri tai kuolleen uhrin omainen. Hakemuksen voi vahinkoa kärsineen henkilön nimissä jättää myös valtuutettu asiamies tai laillinen edustaja (vanhempi, holhooja). Bureau Slachtofferhulp voi antaa lisätietoja ja avustaa hakemuksen jättämisessä.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Kyllä. Rikoksesta aiheutuneen vamman on oltava luonteeltaan ja seurauksiltaan vakava. Tämä koskee niin ruumiillisia kuin psyykkisiäkin vammoja. Seuraavia vammoja pidetään vakavina: vamma, joka on aiheuttanut työkyvyttömyyden tai kyvyttömyyden suorittaa jokapäiväisiä toimia ja joka on kestoltaan yli kuusi viikkoa, vamma, jolla on pitkäkestoisia tai pysyviä vaikutuksia ulkonäköön tai toimintakykyyn (esimerkiksi psyykkinen trauma, julkisten paikkojen pelko, ulkonäön pilaavat arvet), tai vamma, joka on objektiivisesti tarkasteltuna aiheuttanut välittömän hengenvaaran.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Kyllä, mutta omaisille koituneiden aineellisten vahinkojen korvaaminen rajoittuu kuoleman johdosta aiheutuneisiin vahinkoihin. Tällä tarkoitetaan ainoastaan niitä vahinkoja, jotka liittyvät hautauskuluihin ja toimeentulon menetykseen. Rikoksen todistajiksi joutuneet omaiset voivat tietyin edellytyksin saada korvausta shokin johdosta aiheutuneista vahingoista.

Sivun alkuun

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Rikoksen uhrin kansalaisuudella ei ole väliä. Laissa asetetaan kuitenkin hakemuksen hyväksymisen ehdoksi, että rikos on tapahtunut Alankomaissa.

2.6. Voinko hakea korvausta Alankomaista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa?

Ei. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin väkivaltarikoksen uhriksi Alankomaille kuuluvassa aluksessa tai ilma-aluksessa Alankomaiden ulkopuolella joutuneet henkilöt. Rikoksen uhrin asuinpaikan on kuitenkin tällaisessa tapauksessa oltava Euroopan yhteisöjen jonkin jäsenvaltion alueella. Schadefonds ei näin ollen käsittele vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet Alankomaiden kansalaisen Alankomaiden ulkopuolella tekemien rikosten seurauksena.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Rikosta ei tarvitse ilmoittaa poliisille. Tämä on kuitenkin suotavaa, koska se auttaa osoittamaan, että väkivaltarikos on todella tapahtunut.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Koska on olemassa vaara, että hakemuksen jättämiselle Schadefonds Geweldsmisdrijven -rahastolle asetettu määräaika ylittyy, ei ole tarpeen odottaa esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Periaatteessa rikoksen uhrin olisi haettava rikoksesta aiheutuneen vahingon korvaamista rikoksentekijältä. Olisi kuitenkin epäkäytännöllistä ja kohtuutonta, jos Schadefonds Geweldsmisdrijven voisi suorittaa korvauksen vasta sitten, kun lopputulos on tiedossa. Kun on käynyt ilmeiseksi, että vahinkoa kärsineellä henkilöllä on vähäiset mahdollisuudet saada korvausta tekijältä, maksaa Schadefonds korvauksen.

Sivun alkuun

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Rikoksen uhrin on osoitettava, että vamma on tapahtunut ja että tämä vamma on syntynyt väkivaltarikoksen seurauksena. Tietolomakkeessa, joka lähetetään hakemuksen jättämisen yhteydessä, rikoksen uhri voi ilmoittaa, mitä hänelle on tapahtunut ja millaisia vammoja hän on kärsinyt. Tämän selvityksen tueksi on mahdollisuuksien mukaan esitettävä asiakirjoja, (todistajan)lausuntoja jne.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Korvaushakemus on jätettävä kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona väkivaltarikos tapahtui. Jos hakemuksen myöhästymistä ei kohtuudella voida lukea asianomistajan syyksi, hakemus otetaan käsiteltäväksi määräpäivän jälkeenkin.

Jos asianomistaja on kuitenkin ennen määräajan päättymistä kuullut asianajajaa tai oikeusapua antavaa muuta asiantuntijaa, määräajan ylittymiseen ei yleensä suhtauduta suopeasti. 

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Kaikkia rikoksesta aiheutuneita vahinkoja ei korvata vaan ainoastaan vamman tai kuoleman johdosta aiheutunut vahinko. Schadefonds Geweldsmisdrijven ei myöskään korvaa koko vahinkoa vaan maksaa ainoastaan kohtuullisen ja oikeudenmukaisen korvauksen. Korvaus voidaan suorittaa ainoastaan siinä tapauksessa, että vahinko, sen suuruus ja yhteys vammaan voidaan osoittaa. Vahinkoja on olemassa kahdentyyppisiä: aineellisia ja aineettomia. Aineellisissa vahingoissa on kyse taloudellisista menetyksistä eli aiheutuneista tai aiheutuvista kuluista ja menetetyistä ansioista. Kysymykseen tulevat muun muassa lääkärinkulut, pilalle menneet vaatteet, sairaalalaskut ja työkyvyn menetys. Aineettomilla vahingoilla ymmärretään elämänhalun kadottamista tai elämänlaadun väliaikaista heikentymistä.

Sivun alkuun

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Ks. vastaukset kohdissa 2.12 ja 2.14.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Tammikuun 1. päivästä 2003 ovat voimassa seuraavat säännöt: Aineellisten vahinkojen osalta korvauksen enimmäismäärä on 22 700 euroa ja aineettomien vahinkojen osalta 9 100 euroa. Aineettomien vahinkojen osalta korvauksen vähimmäismäärä on 454 euroa. Enimmäismäärä maksetaan vain harvoissa tapauksissa. Keskimäärin maksetaan 2 723 euroa (pyöristettynä 908 euroa aineellisista vahingoista ja 1 815 euroa aineettomista vahingoista).

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä esimerkiksi vakuutuksesta?

Schadefonds Geweldsmisdrijven on täydentävä järjestely. Sosiaalilainsäädännön nojalla maksettavat korvaukset vähennetään valtion maksamasta korvauksesta. Myös yksityisen vakuutuksen perusteella mahdollisesti saatu korvaussumma vähennetään (yleensä) korvauksesta, jonka Schadefonds Geweldsmisdrijven maksaa.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Korvaus voidaan rikoksen uhrin osavastuun perusteella evätä tai korvattava summa voidaan määrätä pienemmäksi – tämä koskee niin aineellisia kuin aineettomiakin vahinkoja. Tässä on kyse siitä, hankkiutuiko uhri tarpeettomasti tilanteeseen, jossa hän saattoi otaksua tai jossa hänen täytyi pystyä otaksumaan, että rikoksentekijä käyttäisi väkivaltaa häntä vastaan (myötävaikutus).

Sivun alkuun

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Ennakkoa (väliaikaista korvausta) voidaan myöntää. Ennakkoa myönnetään ainoastaan, jos asianomistaja on sitä pyytänyt ja jos välitön tarve on ilmeinen.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Hakemuksen/ilmoituslomakkeen (ja lisätietoja) voi pyytää Schadefonds Geweldsmisdrijven -rahastolta (puhelin: +31 70 4142000). Myös www-sivuston  kautta voi saada tietoa tai jättää korvaushakemuksen. Lomakkeen voi pyytää myös sähköpostitse osoitteesta info@schadefonds.nl. Myös rikoksen uhreja avustavien toimistojen työntekijät (ks. kohta 2.21) voivat auttaa hakemuksen/ilmoituslomakkeen täyttämisessä ja jättämisessä.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Asianomistaja saa hakemuksesta ilmoituslomakkeen. Jos hänellä on valtuutettu asiamies (esimerkiksi asianajaja), yhteydenpito tapahtuu asiamiehen välityksellä.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Schadefonds Geweldsmisdrijven, 

Postbus 1947, 

2280 DX Rijswijk, 

Nederland.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Rikosten ja liikenneonnettomuuksien uhrit voivat saada rikoksen uhreille apua tarjoavalta säätiöltä (Stichting Slachtofferhulp Nederland) tietoa ja tukea. Säätiöllä on 13 alueella noin 75 paikallistoimistoa. Rikoksen uhrit saavat näistä toimistoista niin käytännön, lainopillista kuin emotionaalista tukea ensi hätään. Jos asia on lainopillisesti liian monimutkainen tai jos henkilö tarvitsee erityistä psykososiaalista neuvontaa, toimisto ohjaa hänet muiden tahojen luo (oikeusaputoimistot, sosiaalitoimi, mielenterveyspalvelut jne.). Toimistojen palveluista ei peritä maksua.

Lisätietoja (myös osoitteita) löytyy ”Slachtofferhulp Nederland”  -www-sivuilta.

Rikoksen uhrit saavat tietoja rikosasiassa rikoksen uhrien tiedotuspisteeltä (SlachtofferInformatiePunt). Jokaisessa tuomiopiirissä on tällainen tiedotuspiste (joskus tosin toisenniminen), josta saa tietoa sekä poliisilta että yleiseltä syyttäjältä. Joissakin tuomiopiireissä tiedotuspisteen kautta voi lisäksi ottaa yhteyttä rikoksen uhreille apua tarjoavaan säätiöön (Slachtofferhulp) ja oikeusaputoimistoon (Bureau voor Rechtshulp). Lisätietoja löytyy yleisen syyttäjän www-sivustolta ”Openbaar Ministerie”  - .

Lisätietoja

• Ÿ Jos vahinkotapahtuma kuuluu vakuutusturvan piiriin, kyseiseltä vakuutusyhtiöltä voi pyytää vahingonkorvausta.

  Alankomaissa asuvat henkilöt voivat saada osan vahingonkorvauksesta sosiaalipalveluista.

• Ÿ Asiaan liittyviä www-sivustoja:
  • Schadefonds Geweldsmisdrijven 
  • Landelijk Bureau Slachtofferhulp Nederland 
  • Openbaar Ministerie  -

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 10-10-2006