Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Luxemburg

Uusin päivitys: 05-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Luxemburgista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai asetettu syytteeseen, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

  • Menettely, jota on noudatettava vahingonkorvaushakemuksen tekemiseksi rikosoikeudenkäynnin ulkopuolella, selvitetään tietosivulla ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”.
  • Rajatylittävissä tilanteissa, esimerkiksi kun teko on tapahtunut muussa jäsenvaltiossa kuin uhrin asuinvaltiossa, uhri voi vaatia vahingonkorvausta tekijältä rikosasiaa käsittelevässä tuomioistuimessa, jos se sallitaan kansallisessa laissa.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Jokainen, joka on kärsinyt vahinkoa rangaistavan teon johdosta, voi nostaa siviilikanteen. Uhri voi joko esittää vahingonkorvausvaatimuksen rikosoikeudenkäynnissä tai odottaa rikosoikeudenkäynnin päättymistä ja aloittaa tämän jälkeen oikeudenkäynnin siviilituomioistuimessa korvauksen saamiseksi.

Vahingonkorvauksen vaatiminen rikosoikeudenkäynnissä tunnetaan nimellä ”constitution de partie civile”.

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Vahinkoa kärsinyt rikoksen uhri voi ilmoittautua asianomistajaksi milloin tahansa tutkinnan kestäessä tai vasta oikeuden istunnoissa ensimmäisen oikeusasteen käsittelyn päättymiseen asti.

Rikostutkinnasta annetun säädöksen mukaan rikoksen uhri voi niin ikään käynnistää syytetoimenpiteet suoralla haasteella toimivaltaisissa rikostuomioistuimissa. Oikeuskäytännössä todetaan seuraavaa: Ehdoton ja ainoa edellytys sille, että jollakulla on oikeus panna suoraan vireille rikosoikeudenkäynti, on, että kyseinen henkilö pystyy osoittamaan kärsineensä itse vahinkoa syytteen alaisen teon johdosta, toisin sanoen henkilön on osoitettava, että hän on voinut olla rikoksen uhri, minkä seikan arvioiminen kuuluu pääasiaa tutkivan tuomarin yksinomaiseen toimivaltaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tässä yhteydessä on kuitenkin todettava, että syyteprosessin käynnistäminen asianomistajan vahingonkorvauskanteella ei ole mahdollista, jos teko on vakava rikos. Kanne ei voi myöskään johtaa syytetoimenpiteisiin, jos syyteoikeus on rauennut muista syistä (esim. vanhentumisen vuoksi).

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Uhrin, joka haluaa käynnistää rikosoikeudenkäynnin, on osoitettava asianomistajan vahingonkorvausvaatimus tutkintatuomarille. Tutkintatuomari kirjaa vaatimuksen jättämisen päätökseen, jossa hän määrää samalla summan, joka asianomistajan on talletettava prosessikulujen kattamiseksi. Asianomistajan vahingonkorvauskanne voidaan käsitellä vasta, kun tutkintatuomarin määräämä summa on talletettu hänen haltuunsa.

Jos syytetoimenpiteet on käynnistetty yleisen syyttäjän (tai toisen asianomistajan) aloitteesta, teon uhri voi ilmoittautua asianomistajaksi koko tutkinnan ajan tai vasta oikeuden istunnossa. Varsinaisia muotomääräyksiä ei ole, mutta kirjallinen muoto on tavanomainen. On huomattava, että syytetoimenpiteiden käynnistämisen jälkeen asianomistajaksi ilmoittautuvalta ei vaadita takuusumman tallettamista.

1.4. Kuinka minun tulisi esittää vaatimukseni (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksella pyritään korjaamaan uhrin kärsimä haitta. Tämän on selvitettävä aiheutettu vahinko ja toimitettava tuomarille kaikki sitä koskeva näyttö.

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Laissa asetetut ehdot täyttävällä uhrilla on oikeus turvautua oikeusapujärjestelmään.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Uhrin on toimitettava tuomarille kaikki todisteet, jotka ovat omiaan osoittamaan vahingon laajuuden. Hänen on myös tapauksesta riippuen osoitettava syytteenalaisen teon ja aiheutuneen vahingon välinen syyseuraussuhde.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Lainkäyttöviranomaiset eivät avusta uhria rikostuomioon sisältyvien siviilioikeudellisten liitännäisseuraamusten täytäntöönpanossa. Uhrin on toimitettava tuomio haastemiehelle täytäntöönpanoa varten.

On pantava merkille toisinaan esiintyvät tilanteet, joissa on kyse ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ja joissa päätöksen julistava tuomari asettaa ehdonalaisen vapauden edellytykseksi, että uhreille aiheutuneet vahingot korvataan täyteen määrään. Tässä tapauksessa rikoksen tekijä voi menettää ehdonalaisen vapautensa, jos hän ei korvaa vahinkoja, jotka hän on teollaan uhreille aiheuttanut.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Valtion varoista kustannettavia korvauksia uhreille koskeva järjestelmä otettiin käyttöön 12. maaliskuuta 1984 annetulla lailla, joka koskee tietyille uhreille rikoksen johdosta aiheutuneiden henkilövahinkojen korvaamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Maaliskuun 12. päivänä 1984 annettua lakia sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että uhreille on aiheutunut henkilövahinko tahallisen teon seurauksena. Laki ei siis koske vahinkoja, jotka ovat syntyneet varomattomuudesta aiheutuneiden tekojen seurauksena.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Korvauksen hakemisen edellytyksenä on, että teko on aiheuttanut henkilövahingon ja johtanut joko kuolemaan tai pysyvään invaliditeettiin taikka vähintään kuukauden kestävään täydelliseen työkyvyttömyyteen, ja aiheutunut vahinko on niin vakava haitta henkilön elämälle, että se on johtanut ansion menetykseen tai alenemiseen, elinkustannusten nousuun, kyvyttömyyteen harjoittaa ammattitoimintaa tai ruumiilliseen taikka henkiseen vammaan.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Korvauksen maksaminen lähiomaisille on mahdollista, jos heitä voidaan pitää rikoksen uhreina. Laissa tarkoitetaan nimenomaisesti tilannetta, jossa teko on johtanut kuolemaan ja aiheuttanut uhrin elämälle vakavan haitan.

Edellytyksenä on kuitenkin, että kyseessä on vanhemmalle tai läheiselle henkilökohtaisesti aiheutunut vahinko. Lakia ei sovelleta, jos esimerkiksi vanhemmasta tulee uhrin oikeudenomistaja.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Uhri voi turvautua korvausjärjestelmään, 1) jos hän asuu pysyvästi ja vakinaisesti suurherttuakunnassa tai 2) jos hän on Euroopan neuvostoon kuuluvan valtion kansalainen tai 3) jos hän rikoksen uhriksi joutumishetkellä oleskeli vakinaisesti suurherttuakunnassa ja hänellä oli sellaisen valtion kansalaisuus, joka olisi myöntänyt korvauksen Luxemburgin kansalaiselle, jos tämä olisi joutunut saman teon uhriksi ensin mainitun valtion alueella, samanlaisissa olosuhteissa ja samana ajankohtana.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.6. Voinko hakea korvausta Luxemburgista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Lakia sovelletaan vain jos vahinko on ilmennyt Luxemburgin suurherttuakunnassa.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Laissa ei mainita tällaista edellytystä.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Oikeusministeriö voi tehdä päätöksen ennen kuin syyteasiassa on annettu tuomio.

Jos hakemus on jätetty ennen tuomion antamista, ministeri voi lykätä päätöksen tekemistä kunnes rikostuomioistuin on antanut lopullisen päätöksen.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Sen järjestelmän mukainen korvaus, josta säädetään maaliskuun 12. päivänä 1984 annetussa laissa, voidaan suorittaa vain, jos vahinkoa kärsinyt henkilö ei voi saada millään perusteella todellista ja riittävää hyvitystä tai korvausta.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai asetettu syytteeseen, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Rikoksentekijän tunnistaminen ei ole edellytys laissa säädetyn järjestelmän soveltamiselle. Lainmukaista etua hakevan asianomistajan on kuitenkin toimitettava aineelliset todisteet teosta ja sen laatuinen näyttö, joka osoittaa, että hänen on mahdotonta saada korvausta muulla tavalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Jotta korvaushakemus voidaan hyväksyä, se on esitettävä vuoden kuluessa tekoajankohdasta lukien. Kun syytetoimenpiteisiin on ryhdytty, määräaika keskeytyy ja umpeutuu vasta vuoden kuluttua siitä, kun tuomioistuin on tehnyt lopullisen päätöksen syyteasiassa. On paikallaan korostaa, että tätä määräaikaa ei voida pidentää, vaikka siviilikanteesta tehdään päätös vasta syyteasiassa tehdyn päätöksen jälkeen (esim. koska asiantuntija on ensin määrätty selvittämään uhrille aiheutuneen vahingon laajuus).

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Korvauksen perusteena voivat olla ainoastaan henkilövahingot.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Hakemuksen tutkii lautakunta, johon kuuluu tuomari, oikeusministeriön korkea virkamies ja asianajajakunnan jäsen. Lautakunnan on kutsuttava hakija kuultavaksi, ja jos tämä saapuu paikalle, annettava hänelle tilaisuus esittää huomionsa. Lautakunta antaa lausuntonsa myönnettävän korvauksen perusteesta ja määrästä, joka vahvistetaan ottaen huomioon etenkin hakijan elämälle aiheutetun haitan vakavuus rajoittamatta kuitenkaan 1 §:n viimeisen kohdan säännösten soveltamista.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Korvauksen enimmäismäärä vahvistetaan vuosittain suurherttuan asetuksella.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Kun uhri saa ennakon tai korvauksen maksamisen jälkeen millä perusteella tahansa todellisen hyvityksen tai korvauksen kärsimälleen vahingolle, oikeusministeri voi 2 §:ssä asetetun lautakunnan antaman lausunnon nojalla ja mainitussa pykälässä asetetuin ehdoin määrätä koko korvauksen taikka ennakkomaksun tai osan siitä palautettavaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Laissa säädetään, että korvaus voidaan evätä tai sen määrää voidaan alentaa, jos vahinkoa kärsineen henkilön käyttäytyminen teon ajankohtana tai hänen suhteensa teon tekijään antaa siihen aihetta.

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos, niin millä edellytyksillä?

Laki mahdollistaa ennakoiden hakemisen.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Luxemburgin oikeusministeriön sivusto français

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Kyllä. Lain mukaan vähävarainen henkilö voi pyytää oikeusapua tuomioistuimissa ja tuomioistuinten ulkopuolella käsiteltäviin riita- ja muihin asioihin.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Hakemus on osoitettava asuinpaikan asianajajakunnan puheenjohtajalle (Luxemburgiin tai Diekirchiin). Hakemuksia on saatavissa asianajajakunnalta: Ordre Deutsch - English - français.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-04-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta