Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Latvia

Uusin päivitys: 19-05-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Latvia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin esittää rikosoikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta muusta jäsenvaltiosta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka olen saanut tai voin saada samasta vahingosta muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esimerkiksi oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos voin, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin esittää rikosoikeudenkäynnissä vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikosprosessilaissa säädetään, kuinka rikoksen uhrit voivat esittää vahingonkorvausvaatimuksia. Korvausasia kuuluu rikoslainsäädännön prosessioikeudelliseen osaan, ja vastaaja maksaa vahingonkorvauksen vapaaehtoisesti tai oikeuden määräyksestä. Jos uhri katsoo, ettei tuomion mukainen korvaus kata kaikkea hänen kärsimäänsä vahinkoa, hänellä on oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus rikosprosessilaissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Vahingonkorvausvaatimusta käsiteltäessä otetaan huomioon rikosoikeudenkäynnin aikana myönnetyn korvauksen määrä. Ellei vahingonkorvausvaatimusta ole esitetty tai käsitelty rikosoikeudenkäynnin aikana, se voidaan esittää erillisessä siviiliprosessissa. Uhri, joka esittää vahingonkorvausvaatimuksen siviiliprosessina, vapautetaan valtiolle suoritettavista maksuista.

Kun vahinkoa kärsinyt henkilö on alaikäinen, uhria edustaa

  1. hänen äitinsä, isänsä tai huoltajansa
  2. yksi hänen isovanhemmistaan tai aikuinen sisarus, mikäli alaikäinen on asunut kyseisen sukulaisen luona ja sukulainen on huolehtinut alaikäisestä
  3. lasten oikeuksien suojelusta vastaavan laitoksen edustaja
  4. kansalaisjärjestön edustaja, jonka tehtävänä on puolustaa lasten oikeuksia.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Uhrilla on oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ennen tuomioistuinkäsittelyn alkamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ellei vahingonkorvausvaatimusta ole esitetty tai käsitelty rikosoikeudellisen menettelyn aikana, vaatimuksen voi esittää tuomioistuimelle kirjallisen hakemuksen muodossa.

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Uhrilla on oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus missä tahansa rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa ennen tuomioistuinkäsittelyn alkamista. Hakemuksen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti oikeusmenettelystä vastaavalle viranomaiselle eli valtion laitokselle tai virkamiehelle, joka vastaa kanteen nostamisesta ja käsittelemisestä, päätösten tekemisestä prosessin edetessä sekä prosessin etenemisestä ja sen lopputuloksesta (tuomioistuin, tuomari, syyttäjä tai tutkintaviranomainen) oikeusmenettelystä vastaava virkamies kirjaa suullisesti esitetyt hakemukset tapausta koskevaan asiakirja-aineistoon. Syyttäjä kirjaa esitutkinnan aikana esitetyt hakemukset sekä vaaditun vahingonkorvauksen määrän esitutkintapöytäkirjaan.

Ellei vahingonkorvausvaatimusta ole esitetty tai käsitelty rikosoikeudellisen menettelyn aikana, vaateen voi esittää tuomioistuimelle erillisessä siviiliprosessissa kirjallisen hakemuksen muodossa. Hakemusten on täytettävä vaateiden esittämiseen sovellettavat siviiliprosessilain yleiset vaatimukset.

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Vahingonkorvausvaatimusta koskevassa hakemuksessa uhrin on ilmoitettava vaaditun korvauksen kokonaismäärä ja perusteet vaaditulle summalle (ks. kysymys 1.3).

Sivun alkuunSivun alkuun

1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Valtio tarjoaa oikeusapua rikoksen uhreille, jotka tarvitsevat sitä käyttääkseen oikeuksiaan ja hoitaakseen velvoitteensa, laatiakseen kanteen ja hakeakseen korvausta oikeudenkäynnin aikana.

Valtio tarjoaa oikeusapua myös henkilöille, jotka esittävät vahingonkorvausvaatimuksen erillisessä siviiliprosessissa (ks. aihetta ”oikeusapu” koskevia tietoja).

(Ks. osa 2.)

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Uhrin esittämään korvaushakemukseen tai erillistä siviilioikeudenkäyntiä koskevaan korvauskanteeseen on liitettävä kaikki olennaiset, vaatimusta tukevat todisteet.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Tuomion täytäntöönpanevan osapuolen ei tarvitse maksaa ulosottomiehelle täytäntöönpanoon liittyviä kuluja, mikäli vaatimus koskee invaliditeettia tai muuta henkilövahingoista johtuvaa, fyysiseen hyvinvointiin liittyvää vahinkoa tai mikäli kyseinen henkilö on kuollut. Tällöin valtio kattaa tuomion täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset.

Siviilioikeudellisissa tapauksissa uhrit voivat hakea valtiolta oikeusapua siihen asti, kunnes tuomio on pantu täytäntöön.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Uhreille maksettavista valtion korvauksista on säädetty lailla. Kyseisen lain tarkoituksena on antaa luonnollisille henkilöille, joiden katsotaan olevan rikosprosessilain nojalla uhreja, oikeus saada valtiolta korvausta tahallisen rikoksen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä, fyysisestä kärsimyksestä tai aineellisesta menetyksestä, mikäli kyseinen rikos kohdistui uhrin henkeen tai fyysiseen hyvinvointiin tai oli seksuaalirikos.

Sivun alkuunSivun alkuun

Henkilöllä, jota voidaan pitää vähäosaisena tai varattomana tai joka ei henkilökohtaisen tilanteensa, omaisuutensa ja tulotasonsa perusteella kykene hankkimaan itselleen puolustusta, on oikeus saada valtion oikeusapua.

Saadakseen korvausta valtiolta uhrin on esitettävä oikeusaputoimistolle valtion korvausta koskeva vaatimus täyttämällä hallituksen hyväksymä, valtion maksamaa korvausta koskeva hakulomake.

Mikäli rikosoikeudellinen menettely on vireillä, kun uhri toimittaa valtion korvausta koskevan hakulomakkeen, uhrin on liitettävä kyseiseen lomakkeeseen oikeusmenettelystä vastaavan virkamiehen lausunto, joka sisältää seuraavat seikat:

  1. väkivaltarikoksen tapahtuma-ajankohta ja tapahtumapaikka
  2. väkivaltarikoksen luokka, rikosoikeudellisen menettelyn vireillepanopäivä ja asian diaarinumero
  3. tapauksessa uhriksi katsottavan henkilön tiedot (etunimi, sukunimi, henkilötunnus, osoite ja yhteystiedot)
  4. kuvaus väkivaltarikoksesta johtuvista vammoista (fyysisen vamman vakavuusaste tai seksuaalirikokseen viittaavat merkit)
  5. asiantuntijalausunnon päivämäärä ja numero sekä uhrin tutkineen asiantuntijan nimi
  6. epäiltyyn tai rikosoikeudenkäynnissä vastaajaan liittyvät tiedot, ellei tällaisten tietojen antaminen haittaa tapaukseen liittyvien seikkojen todentamista.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Valtio maksaa väkivaltarikosten uhreille korvausta vain, jos

  • rikos kohdistui uhrin henkeen tai fyysiseen hyvinvointiin ja kyseinen henkilö on kuollut
  • rikos kohdistui uhrin henkeen tai fyysiseen hyvinvointiin ja uhri sai vakavia fyysisiä vammoja
  • rikos kohdistui uhrin henkeen tai fyysiseen hyvinvointiin ja uhri sai vakavaa lievempiä fyysisiä vammoja (koskee vain henkilöitä, joiden rikoksen uhrin asema on vahvistettu 1. heinäkuuta 2007 jälkeen)
  • rikos oli luonteeltaan seksuaalirikos.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Oikeus saada valtiolta korvausta koskee luonnollisia henkilöitä, jotka ovat joutuneet rikoksen uhriksi (uhrin aseman toteamista koskevan päätöksen tekee oikeusmenettelystä vastaava virkamies) ja jotka ovat kärsineet tahallisen rikoksen vuoksi vahinkoa. Vahingoksi katsotaan fyysinen kärsimys, aineellinen menetys sekä henkinen kärsimys.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Mikäli rikos on kohdistunut uhrin henkeen tai fyysiseen hyvinvointiin ja kyseinen henkilö on kuollut, hänen leskelleen, sukulaiselleen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, adoptiovanhemmilleen tai ensimmäisen asteen sivusukulaiselleen voidaan myöntää uhrin asema rikosoikeudellisessa menettelyssä.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Valtiolta voi saada korvausta kuka tahansa henkilö, jonka rikoksen uhrin asema vahvistetaan oikeusmenettelystä vastaavan viranomaisen tekemässä päätöksessä.

Vahingonkorvausvaatimuksesta rajat ylittävässä tapauksessa ks. kohta 2.6.

2.6. Voinko hakea korvausta muusta jäsenvaltiosta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

Toisessa EU:n jäsenvaltioissa pysyvästi asuvat henkilöt voivat hakea korvausta vahingosta, joka on aiheutunut Latviassa tehdystä väkivaltarikoksesta. Uhrilla, joka asuu pysyvästi Latviassa ja joka on kärsinyt vahinkoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa tehdyn rikoksen vuoksi, on oikeus hakea korvausta valtiolta toimittamalla hakemus suoraan tai oikeusaputoimiston välityksellä kyseisen EU:n jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Uhrin asema vahvistetaan oikeusmenettelystä vastaavan virkamiehen tai tutkintaryhmän jäsenen päätöksellä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Valtion korvauksen edellytyksenä on, että hakulomakkeeseen liitetään seuraavat asiakirjat:

  1. oikeusmenettelystä vastaavan virkamiehen lausunto, elleivät rikosoikeudellinen menettely ole päättynyt valtion maksamaa korvausta koskevan hakemuksen jättöhetkellä
  2. oikeusmenettelystä vastaavan virkamiehen lopullinen päätös, jos rikosoikeudellinen menettely ei ole päättynyt korvaushakemuksen jättöhetkellä tai jos oikeusmenettelystä vastaavan virkamiehen päätös rikosoikeudellisten menettelyjen lopettamisesta on tullut voimaan, koska kyseistä henkilöä ei voida enää vapauttaa vastuusta.

Jos rikoksen uhri haluaa saada korvausta valtiolta, rikoksesta on siten ilmoitettava poliisille.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Ei. Väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus saada valtiolta korvausta, vaikka rikoksentekijää tai hänen mahdollisia rikoskumppaneitaan ei olisikaan tunnistettu tai vaikka he eivät olisikaan rikoslainsäädännön nojalla rikosoikeudellisessa vastuussa. Valtiolta voi saada korvausta myös rikosoikeudellisten menettelyjen ollessa kesken.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Ei. Rikoksen uhri voi saada valtiolta korvausta riippumatta siitä, onko hän saanut korvausta tekijältä tai rikoskumppanilta. Mikäli väkivaltarikoksen uhri on saanut tekijältä tai rikoskumppanilta korvausta ja tämä voidaan todistaa maksutositteella, valtion maksaman korvauksen määrästä vähennetään jo saadun korvauksen määrä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Kyllä. Väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus saada valtiolta korvausta, vaikka rikoksentekijää tai mahdollista rikoskumppania ei olisikaan tunnistettu tai vaikka he eivät olisikaan rikoslainsäädännön nojalla rikosoikeudellisessa vastuussa. Tällaisissa tapauksissa valtion maksamaa korvausta koskevaan hakemukseen on liitettävä oikeusmenettelystä vastaavan virkamiehen lausunto tai tuomioistuimen päätös kyseisen henkilön vapauttamisesta rikosoikeudellisesta vastuusta.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Valtion maksamaa korvausta koskeva hakemus on toimitettava oikeusaputoimistoon vuoden sisällä siitä päivästä, jolloin kyseisen henkilön tunnustettiin olevan uhri.

Mikäli kyseessä on rikos, joka kohdistui henkilön fyysiseen hyvinvointiin ja aiheutti uhrille vakavaa lievempiä fyysisiä vammoja, vain henkilöillä, jotka on tunnustettu tällaisten rikosten uhreiksi 1. heinäkuuta 2007 jälkeen, on oikeus hakea oikeusaputoimiston kautta korvausta valtiolta.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Valtio maksaa korvausta, mikäli rikos kohdistui henkilön henkeen tai fyysiseen hyvinvointiin ja kyseinen henkilö on kuollut, uhri on saanut vakavia tai vakavaa lievempiä fyysisiä vammoja tai rikos oli seksuaalirikos.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Korvausta maksetaan

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. 100 prosenttia enimmäismäärästä, jos kyseinen henkilö on kuollut
  2. 70 prosenttia enimmäismäärästä, jos uhri on saanut vakavia fyysisiä vammoja tai rikos on uhriin kohdistunut seksuaalirikos
  3. 50 prosenttia enimmäismäärästä, jos uhri on saanut vakavaa lievempiä fyysisiä vammoja.

Henkilö, joka on saanut rikoksen uhrin aseman vahvistamisen kautta, saa valtiolta korvausta 50 prosenttia edellä mainituista enimmäismääristä (ks. uhreille maksettavista valtion korvauksista annetun lain 7 §:n 2 momentti).

Mikäli väkivaltarikoksen uhri on saanut tekijältä tai rikoskumppanilta korvausta ja tämä voidaan todistaa maksutositteella, valtion maksaman korvauksen määrästä vähennetään jo saadun korvauksen määrä.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Tammikuun 1. päivään 2008 saakka väkivaltarikoksen yhdelle uhrille maksettavan valtion korvauksen enimmäismäärä on viisi kertaa vähimmäiskuukausipalkan verran. Tammikuun 1. päivästä 2008 lähtien väkivaltarikoksen yhdelle uhrille maksettavan valtion korvauksen enimmäismäärä on kymmenen kertaa Latvian tasavallassa säädetyn vähimmäiskuukausipalkan verran.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka olen saanut tai voin saada samasta vahingosta muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Valtio maksaa uhrille korvausta lainsäädännön tavoitteiden mukaisesti. Korvaukset, joita kyseinen henkilö saa vakuutusyhtiöltä, eivät vaikuta valtion maksaman korvauksen määrään.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esimerkiksi oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Valtion maksaman korvauksen määrä, joka määritellään edellä kohdassa 2.13, puolittuu, mikäli kyseisen henkilön katsotaan joutuneen sellaisen rikoksen uhriksi, jossa

  • henkilö surmattiin pikaistuksissa ja hyvin kiihtyneessä mielentilassa uhrin syyllistyttyä väkivaltaan tai vakavaan kunnianloukkaukseen
  • henkilön surmaaminen johtui hätävarjelun liioittelusta
  • henkilön surmaaminen johtui kiinnioton edellyttämien toimenpiteiden liioittelusta
  • vakava tai vakavaa lievempi fyysinen vamma aiheutettiin tahallisesti hyvin kiihtyneessä mielentilassa uhrin syyllistyttyä väkivaltaan tai vakavaan kunnianloukkaukseen
  • vakava tai vakavaa lievempi fyysinen vamma aiheutettiin tahallisesti, mutta se johtui hätävarjelun liioittelusta, paitsi jos kyseinen vamma aiheutui teosta, jolla uhri pyrki puolustautumaan henkensä uhkaamista tai raiskausta vastaan
  • fyysinen vamma aiheutettiin tahallisesti ja se johtui kiinnioton edellyttämien toimenpiteiden liioittelusta.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos voin, niin millä edellytyksillä?

Latviassa valtion korvauksista ei makseta ennakkoa.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen Internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Hakulomakkeita ja niiden täyttämisohjeita saa maksutta

Sivun alkuunSivun alkuun

  • oikeusaputoimistosta
  • sen hallintoalueen kunnantoimistosta, jossa kyseinen henkilö asuu tai oleskelee laillisesti
  • oikeusapuviraston (Juridiskās palīdzības administrācija) verkkosivuilta osoitteesta www.jpa.gov.lv latviešu valoda. Latviassa asuvat henkilöt voivat soittaa ilmaiseen neuvontapuhelimeen numeroon 8001801.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Korvauksen hakemiseen tarkoitettu lomake on suunniteltu niin, että sen voi täyttää henkilö, jolla ei ole lainopillista asiantuntemusta. Siksi hakulomakkeen täyttämiseen ei saa lainopillista apua.

Käytännön apua (neuvontaa) lomakkeen täyttämiseksi saa soittamalla Latviassa asuville henkilöille tarkoitettuun ilmaiseen neuvontapuhelimeen numeroon 8001801 tai ottamalla itse yhteyttä oikeusapuvirastoon.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Täytetyn hakulomakkeen ja sen liitteet voi lähettää oikeusapuvirastoon postitse, tai ne voi tuoda henkilökohtaisesti.

Oikeusapuviraston (Juridiskās palīdzības administrācija) osoite on Brīvības gatve 214, Riga LV 1039.

Hakemuksen voi jättää oikeusapuvirastoon henkilökohtaisesti arkipäivisin klo 9.00–17.00

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Kyllä, seuraavat kansalaisjärjestöt:

  • uhrien tukikeskus
  • marttajärjestön tukikeskus naisille

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-05-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta