Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Italia

Uusin päivitys: 02-04-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Italia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus? 1.2.
1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi? 1.6.
1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voinko hakea korvausta Italiasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin? 2.18.
2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin lähetän hakemuksen? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä voin rikosoikeudenkäynnissä esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Oikeudesta esittää vahingonkorvausvaatimus rikosoikeudenkäynnin yhteydessä säädetään Italian oikeusjärjestelmässä rikosprosessilain I osan (Rikosoikeudellisen menettelyn osapuolet) V osastossa (74 ja 75 §).

Erityisesti 74 §:ssä säädetään, että vahingonkorvauksia voi vaatia rikosoikeudellisessa menettelyssä se osapuoli, joka on kärsinyt vahinkoa, tai hänen perillisensä ja muut yleisseuraajansa. Korvausta vaaditaan vastaajalta ja vahingosta vastuussa olevalta osapuolelta (osapuoli, joka vastaa toisen aiheuttamasta vahingosta siviilioikeuden säännösten nojalla).

Edellä mainitun 74 §:n nojalla oikeus nostaa tällainen vahingonkorvauskanne rikosoikeudellisessa menettelyssä on sekä luonnollisilla että oikeushenkilöillä.

Oikeutta voi käyttää riippumatta siitä, onko vahingonkorvausta haettu siviilikanteen avulla.

Oikeus esittää vahingonkorvausvaatimus rikosoikeudenkäynnin yhteydessä on laajennettu erityisin säännöksin koskemaan myös sellaisia osapuolia, jotka eivät itse ole kärsineet vahinkoa suoraan rikoksen johdosta, vaan joille oikeusjärjestys antaa tämän oikeuden heidän edustamansa edun vuoksi (esimerkiksi edunvalvoja, toimitsijamies, selvitysmies ja erilaiset yhdistykset ja yritysten yhteenliittymät).

Vahingonkorvauskannetta ei voi nostaa rikosoikeudenkäynnissä, jos vastaaja on alaikäinen (tasavallan presidentin asetus 448/98, 10 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Vahingonkorvausvaatimuksen esittämisen edellytyksistä rikosoikeudenkäynnin yhteydessä säädetään rikosprosessilain I osan (Rikosoikeudellisen menettelyn osapuolet) V osastossa (76-82 §).

Vahingonkorvauskanteen voi nostaa vain oikeustoimikelpoinen henkilö, joka ei ole holhouksen alainen.

Jos nämä edellytykset eivät täyty, asianomainen voi nostaa vahingonkorvauskanteen toisen henkilön välityksellä, jolla on oltava rikosprosessilaissa vahvistettujen sääntöjen mukainen toimivalta (rikosprosessilain 77 §).

1.2. Missä vaiheessa minun tulee esittää vahingonkorvausvaatimus?

Vahingonkorvausvaatimus on esitettävä oikeuden menettämisen uhalla ennen kuin tuomioistuin on saattanut loppuun tarkistukset, jotka liittyvät osapuolten ilmoittautumiseen menettelyjen osapuoleksi (alustava kuulustelu tai asian käsittely). Jos vaatimus esitetään tämän jälkeen, vahingonkorvausvaatimuksen tueksi ei voida esittää todistajanlausuntoja tai (teknisiä) asiantuntijalausuntoja.

Jos vahingonkorvauskanne on nostettu siviilituomioistuimessa, se voidaan siirtää rikosoikeudenkäyntimenettelyn yhteyteen niin kauan kuin siviilituomioistuin ei ole antanut tuomiota pääasiassa; tällöin kantajan on keskeytettävä siviilioikeudellinen menettely, ja rikostuomioistuin päättää myös siviilioikeudellisen menettelyn kustannuksista. Vahingonkorvauskanteen esittäminen rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä aiheuttaa siviilioikeudellisen menettelyn keskeytymisen; menettelyä jatketaan sen jälkeen kun rikostuomioistuin on antanut asiassa päätöksen (rikosprosessilain 75 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

1.3. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni ja kenelle?

Vahingonkorvauskanteessa on esitettävä kaikki asianomaiseen prosessiin liittyvät subjektiiviset ja objektiiviset edellytykset, jotka luetellaan tyhjentävästi rikosprosessilain 78 §:ssa; muussa tapauksessa niitä ei oteta tutkittavaksi. Kanteen voi toimittaa joko toimivaltaisen tuomioistuimen kansliaan tai sen voi esittää suoraan tuomioistuimen istunnossa. Jos kannehakemus on jätetty tuomioistuinkäsittelyn ulkopuolella, kantajan on annettava se tiedoksi muille asianosaisille. Kanne tulee voimaan kunkin asianosaisen kohdalta päivänä, jona kannehakemus annetaan heille tiedoksi.

1.4. Kuinka minun tulee esittää vaatimukseni? (Tuleeko minun vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Kannehakemus jätetään sen tuomioistuimen kansliaan, joka käsittelee asian, tai se esitetään tuomioistuimen istunnossa. Hakemuksessa on tutkimatta jättämisen uhalla mainittava seuraavat seikat:

  1. tiedot luonnollisesta henkilöstä tai sen yhdistyksen tai yrityksen nimi, joka vaatii vahingonkorvausta, ja hänen tai sen laillisen edustajan tiedot;
  2. tiedot vastaajasta, jolta korvausta haetaan, tai muut henkilötiedot, joiden avulla hänet voidaan tunnistaa;
  3. kantajan asianajajan etu- ja sukunimi ja maininta hänelle annetusta valtakirjasta;
  4. vahingonkorvausvaatimuksen perustelut;
  5. asianajajan allekirjoitus.
1.5. Voinko saada lainopillista apua ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Kyllä. 3. elokuuta 2004 annetussa uudessa laissa nro 206 säädetään, että terrorismin ja muiden vastaavien tekojen uhrien ja heidän perheenjäsentensä oikeuskulut, jotka liittyvät rikos- ja siviilioikeudellisiin, hallinnollisiin ja kirjanpitomenettelyihin, maksetaan valtion varoista.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.6. Mitä näyttöä minun on esitettävä vaatimukseni tueksi?

Kaikki todisteet, jotka osoittavat, että vahinko johtuu syytetyn toiminnasta.

1.7. Jos vaatimukseni hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Ei.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

On.

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Tiettyjen erityisen vakavien rikosten yhteydessä (esim. terrorismi ja muut vastaavat rikokset, järjestäytynyt rikollisuus, koronkiskonta, ihmiskauppa). 3. elokuuta 2004 annetulla uudella lailla nro 206 täytetään erityisesti terrorismirikosten uhreja koskeva oikeudellinen aukko. Laissa säädetään, että uusia säännöksiä sovelletaan kaikkiin terrorismin ja muiden vastaavien rikosten uhreihin riippumatta siitä, onko teko tehty Italiassa vai sen ulkopuolella, jos se vaikuttaa Italian kansalaisiin, sekä uhrien jälkeenjääviin perheenjäseniin. Säädöksen soveltamisalaan sisällytetään näin myös Italian ulkopuolella toteutettujen terroritekojen uhrit.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Kyllä. Valtiolta voivat saada vahingonkorvausta esimerkiksi terrorismirikosten uhreista ne, joille on aiheutunut alle 80 prosentin pysyvä työkyvyttömyys terroriteon tai muun vastaavan rikoksen vuoksi. Heidän eläkerahastoonsa maksetaan kymmenen vuoden ajan erityinen lisä, joka kasvattaa vastaavasti myös eläkkeeseen oikeuttavien vuosien ja eläkkeen määrää. Yhtä suuri määrä maksetaan myös erorahastoon tai muuhun vastaavaan järjestelmään.Jos terroriteosta tai muusta vastaavasta rikoksesta aiheutuva työkyvyttömyysaste on 80 prosenttia tai enemmän, uhrille myönnetään samat oikeudet kuin 23. joulukuuta 1978 annetun tasavallan presidentin asetuksen nro 915 14 §:ssä tarkoitetuille vakavia vammoja saaneille sotainvalideille.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos terroriteosta tai muusta vastaavasta rikoksesta aiheutuva työkyvyttömyysaste on 80 prosenttia tai enemmän, uhrille myönnetään lisäksi välittömästi oikeus eläkkeeseen, jonka määrä lasketaan hänen viimeksi saamansa kokonaispalkan perusteella ja jota mukautetaan asetuksen 2 §:n 2 momentissa vahvistettujen edellytysten mukaan.Edellä mainittuja 2 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan myös määritettäessä terroriteon tai muun vastaavan rikoksen vuoksi kuolleen uhrin jälkeenjääville perheenjäsenille maksettavan eläkkeen määrää. Lisäksi tällaisiin eläkkeisiin ei saa tehdä mitään lakisääteisiä vähennyksiä.

Kun uhrille on aiheutunut terroriteon tai muun vastaavan rikoksen aiheuttamien vammojen seurauksena vähintään 25 prosentin pysyvä työkyvyttömyys, hänelle tai hänen jälkeenjääville perheenjäsenilleen, joihin luetaan myös täysi-ikäiset lapset, maksetaan lain voimaantulosta alkaen edellä mainittujen etuuksien lisäksi myös erityistä toimeentulotukea, jonka määrä on 1 033 euroa kuukaudessa ja jota tarkistetaan automaattisesti 30. joulukuuta 1992 annetun asetuksen nro 503, sellaisena kuin se on muutettuna, 11 §:n mukaisesti. Toimeentulotukea ei voida siirtää toiselle henkilölle.Jos uhri kuolee, jälkeenjääville siirtoeläkkeen saajille maksetaan kahden vuoden eläke, ns. 13. kuukausi mukaan luettuna. Tämä oikeus koskee ainoastaan uhrin jälkeenjäävää puolisoa, alaikäisiä ja täysi-ikäisiä lapsia, vanhempia ja sisaruksia sillä edellytyksellä, että he ovat asuneet samassa taloudessa ja olleet uhrin huollettavina.Työkyvyttömyys, joka on jo tunnustettu ja josta on maksettu korvaus aiemman lainsäädännön kriteerien ja edellytysten nojalla, arvioidaan uudelleen ottaen huomioon mahdollinen sittemmin tapahtunut fyysisen tilanteen heikkeneminen sekä biologisen vaaran ja aineettomien vahinkojen tunnustaminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi terroritekojen ja muiden vastaavien rikosten uhreille ja heidän perheenjäsenilleen annettava psyykkinen tuki korvataan valtion varoista.Eläkkeellä olevilla terroritekojen ja muiden vastaavien rikosten uhreilla ja heidän jälkeenjäävillä perheenjäsenillään on oikeus siihen, että heidän eläkkeensä sidotaan pysyvästi indeksiin, jonka perusteella se rinnastetaan sellaisten työntekijöiden eläkkeeseen, jotka ovat hoitaneet vastaavia työtehtäviä ja joilla on saman verran palvelusvuosia.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Kyllä. Ks. vastaus edelliseen kysymykseen.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Vahingonkorvausta voivat saada Italian kansalaiset, ulkomaalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt.

2.6. Voinko hakea korvausta Italiasta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voin, niin missä tilanteissa?

3. elokuuta 2004 annetussa uudessa laissa nro 206, jolla täytetään tietty oikeudellinen aukko, säädetään, että uusia säännöksiä sovelletaan kaikkiin terroritekojen ja muiden vastaavien rikosten uhreihin riippumatta siitä, onko teko tehty Italiassa vai sen ulkopuolella, jos se vaikuttaa Italian kansalaisiin, sekä uhrien jälkeenjääviin perheenjäseniin. Säädöksen soveltamisalaan sisällytetään näin myös Italian ulkopuolella toteutettujen terroritekojen uhrit.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

On.

2.8. Onko minun odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voin tehdä hakemuksen?

Ei.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Ei.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, onko minulla silti oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä minun tulee esittää hakemuksen tueksi?

Kyllä, kun kyse on tässä lainsäädännössä tarkoitetuista rikoksista. Hakemuksessa on osoitettava, että korvausvaatimus on perusteltu.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Jos vahingonkorvausvaatimus esitetään rikosoikeudellisen menettelyn yhteydessä, sovelletaan kyseiseen menettelyyn liittyviä määräaikoja, joita on selostettu edellä. Jos vaatimus esitetään menettelyn ulkopuolella, sovelletaan tavanomaisia lakisääteisiä vanhentumisaikoja.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Vahingonkorvausta maksetaan kuolemantapauksen ja pysyvän työkyvyttömyyden perusteella laissa määriteltyjen prosenttiosuuksien mukaan.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Ks. vastaus 2.3 kohdassa esitettyyn kysymykseen.

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Kyllä, mutta ne vaihtelevat rikostyypin mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. elokuuta 2004 annetulla uudella lailla nro 206 täytetään erityisesti terrorismirikosten uhreja koskeva oikeudellinen aukko, sillä siinä säädetään, että uusia säännöksiä sovelletaan kaikkiin terrorismin ja muiden vastaavien rikosten uhreihin riippumatta siitä, onko teko tehty Italiassa vai sen ulkopuolella, jos se vaikuttaa Italian kansalaisiin, sekä uhrien jälkeenjääviin perheenjäseniin. Säädöksen soveltamisalaan sisällytetään näin myös Italian ulkopuolella toteutettujen terroritekojen uhrit.

Lailla myös saatettiin ajan tasalle terroritekojen uhreille aiemman lainsäädännön nojalla myönnetty korvaus.

Kyseisestä korvauksesta säädettiin alun perin 20. lokakuuta 1990 annetun lain nro 302 1 §:ssä, sellaisena kuin se on muutettuna. Tätä nykyä korvauksen enimmäismäärä on 200 000 euroa. Määrä suhteutetaan tarkistettuun työkyvyttömyysprosenttiin siten, että kukin prosenttiyksikkö vastaa 2 000:ta euroa.

Toimivaltainen viranomainen voi jo ennen oikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen vireillepanoa tarjota kertakorvausta joko omasta aloitteestaan tai terroriteon tai muun vastaavan rikoksen uhrin tai tämän perillisten pyynnöstä. Jos kertakorvaus hyväksytään, se sulkee pois kaikki muut mahdolliset kanteet, ja sen katsotaan korvaavan vahingon joka suhteessa.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, jonka samasta vahingosta olen saanut tai voin saada muusta lähteestä, esimerkiksi vakuutuksesta?

Kyllä.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteeni saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. oma käyttäytymiseni vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Kun kyseessä on terrorismirikoksen uhri, vahingonkärsijän ei tarvitse vedota rikosvahinkolautakuntaan (Commissione degli atti lesivi).

Sivun alkuunSivun alkuun

2.17. Voinko saada ennakkoa hakemalleni korvaukselle? Jos niin millä edellytyksillä?

Niiden muutosten perusteella, jotka 4. helmikuuta 2003 annettuun asetukseen nro 13 tehtiin samalla kun se muutettiin 2. huhtikuuta 2003 annetuksi laiksi nro 56, toimeentulotukea voidaan maksaa henkilöille, joilla on siihen oikeus (2. heinäkuuta 1999 annetun tasavallan presidentin asetuksen nro 510 nojalla) jo ennen kuin asiassa on annettu tuomio, edellyttäen, että toimeentulotuen myöntämisen edellytykset täyttyvät selkeästi ja että vahinko johtuu yksiselitteisesti ja kiistattomasti terroriteosta tai muusta tuhotyöstä tai että se tosiasiallisesti liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja että rikollisen teon ja kuolemantapauksen tai työkyvyttömyyden aiheuttaneen tapahtuman välillä on selkeä yhteys.

Lisäksi em. säädöksellä korotettiin terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden uhreille maksettavan väliaikaisen korvauksen määrä 90 prosenttiin ja säädettiin mahdollisuudesta myöntää aiempaan lainsäädäntöön perustunutta toimeentulotukea Italian kansalaisille, ulkomaalaisille ja kansalaisuudettomille henkilöille sekä näiden jälkeenjääville perheenjäsenille jo ennen tuomion antamista edellyttäen, että voidaan selkeästi osoittaa, että vahingon aiheuttanut tapahtuma oli luonteeltaan terroriteko tai tuhotyö tai liittyi johonkin järjestäytyneen rikollisuuden muotoon.

2.18. Mistä voin saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen internet-osoite tai neuvontapuhelin?

Sisäministeriö.

2.19. Voinko saada lainopillista apua hakemuksen tekemiseen?

Kyllä, mutta kustannukset kuuluvat hakijan maksettavaksi.

2.20. Mihin lähetän hakemuksen?

Sisäministeriöön.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Terroritekojen ja muiden vastaavien rikosten uhreille ja heidän perheenjäsenilleen annettava psyykkinen tuki korvataan valtion varoista.

Lisätietoja

Onko olemassa muita keinoja saada korvausta rikoksentekijältä (viranomaisen määräys maksaa korvausta)?

Ei.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-04-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta