Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Unkari

Uusin päivitys: 24-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä rikosoikeudenkäynnissä voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä? 1.2.
1.3. Miten ja kenelle vaatimus on esitettävä? 1.3.
1.4. Kuinka vaatimus on esitettävä (onko ilmoitettava kokonaismäärä ja/vai eriteltävä vahingot)? 1.4.
1.5. Voiko oikeusapua saada ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä vaatimuksen tueksi on esitettävä? 1.6.
1.7. Jos vaatimus hyväksytään tuomioistuimessa, onko rikoksen uhrilla mahdollisuus saada apua tuomion täytäntöönpanemiseksi tekijää vastaan? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta surmansa saaneen lähiomaiset tai hänen huollettavansa saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voiko korvausta hakea Unkarista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voi, niin missä tilanteissa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voi tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, voiko silti hakea korvausta? Jos voi, mitä näyttöä hakemuksen tueksi on esitettävä? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu tai voidaan saada samasta vahingosta muusta lähteestä (esim. vakuutuksesta)? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen laskutapaan, esimerkiksi uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voinko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä saa tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite? 2.18.
2.19. Voinko hakemuksen tekemiseen saada lainopillista apua? 2.19.
2.20. Mihin hakemuksen voi lähettää? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

1.1. Millä edellytyksillä rikosoikeudenkäynnissä voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijää vastaan?

Rikosprosessista vuonna 1998 annetun lain XIX (Büntetőeljárásról szóló 1998. évi XIX. törvény) mukaan uhri voi (asianomistajana) esittää syytetylle siviilioikeudellisen vaatimuksen niiden vahinkojen korvaamisesta, jotka aiheutuvat suoraan syytteen perusteena olevasta teosta. Toisin sanoen rikosoikeudenkäynnissä syytetty on vastuussa itse rikoksesta aiheutuvista vahingoista.

1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä?

Siviilioikeudellisen vaatimuksen voi esittää rikosoikeudenkäynnin alkamisen jälkeen, ja se on esitettävä viimeistään sinä päivänä, jona ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen on tarkoitus antaa tuomio.

1.3. Miten ja kenelle vaatimus on esitettävä?

Siviilioikeudellisen vaatimuksen voi esittää uhri tai, jos uhri on kuollut, hänen perillisensä. Eräissä tapauksissa vaatimuksen voi esittää myös asianajaja.

Ennen syytekirjelmän lukemista uhri voi esittää siviilioikeudellisen vaatimuksen joko tutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle, sen jälkeen taas tuomioistuimelle.

1.4. Kuinka vaatimus on esitettävä (onko ilmoitettava kokonaismäärä ja/vai eriteltävä vahingot)?

Laissa ei määrätä vaatimuksen esittämismuodosta tai määrästä. Asianomistaja voi vaatia varsinaisen vahingon ohella ansionmenetyksen, koron, käteiskulujen ja edustajan palkkaamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamista.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.5. Voiko oikeusapua saada ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Siviilioikeudellisen vaatimuksen käsittelyn aikana on asianomistajalle annettava tietoa vaatimuksen seurauksista.

Oikeusministeriön alainen oikeusvirasto tarjoaa uhreille tukea ja antaa näille pyynnöstä tietoa ja neuvoja ennen rikosoikeudenkäyntiä.

1.6. Mitä näyttöä vaatimuksen tueksi on esitettävä?

Asianomistajan on osoitettava oikeaksi vahinko, jonka perusteella hän esittää siviilioikeudellisen vaatimuksensa. Sitä varten asianomistajan on liitettävä vaatimukseensa todisteet. Asianomistaja voi esittää oikeudenkäynnin aikana kysymyksiä suoraan syytetylle ja todistajille, jos tuomari antaa tähän luvan.

1.7. Jos vaatimus hyväksytään tuomioistuimessa, onko rikoksen uhrilla mahdollisuus saada apua tuomion täytäntöönpanemiseksi tekijää vastaan?

Jos asianomistaja sitä pyytää, voidaan siviilioikeudellisen vaatimuksen täytäntöönpanemiseksi turvautua takavarikkoon. Takavarikointi voidaan ulottaa koskemaan myös sellaista omaisuutta, joka ei ole yhteydessä rikokseen. Tuomioistuimen vahvistaman siviilioikeudellisen vaatimuksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisältyvät oikeudellisesta täytäntöönpanosta vuonna 1994 annettuun lakiin LIII (Bírósági végrehajtásról szóló 1994. évi LIII. törvény).

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Kyllä. Rikoksen uhreille annettavasta tuesta ja valtion maksamista korvauksista vuonna 2005 annetun lain CXXXV (Bűncselekmények áldozatainak segítéséről és az állami kárenyhítésről szóló 2005. évi CXXXV. törvény) nojalla korvausta voi hakea oikeusviraston rikoksen uhrien tukipalvelulta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhreiksi joutuneille?

Kyllä. Vahingonkorvausta maksetaan vain sellaiselle luonnolliselle henkilölle, joka on joutunut henkilöön kohdistuvan, tahallisen väkivaltarikoksen uhriksi.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Vahingonkorvausta voidaan maksaa vain silloin, jos rikos on johtanut uhrin kuolemaan tai vahingoittanut vakavasti uhrin ruumiillista koskemattomuutta tai terveyttä.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta surmansa saaneen lähiomaiset tai hänen huollettavansa saada korvausta?

Kyllä. Korvausta voidaan myöntää uhrin lisäksi sellaiselle luonnolliselle henkilölle, joka on rikoksen tekohetkellä uhrin sukulainen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa, adoptio- tai kasvatusvanhempi, adoptio- tai kasvattilapsi tai avio- tai avopuoliso ja joka asuu uhrin kanssa samassa taloudessa, jos on kyse henkilöön kohdistuvasta tahallisesta väkivaltarikoksesta, joka on johtanut uhrin kuolemaan tai vahingoittanut vakavasti uhrin ruumiillista koskemattomuutta tai terveyttä. Lisäksi korvausta voidaan maksaa luonnolliselle henkilölle, jonka elatuksesta uhri oli vastuussa lain, tuomioistuimen tai viranomaisen päätöksen tai voimassa olevan sopimuksen mukaan.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Korvausta voi saada Unkarin kansalainen, minkä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, Unkarin tasavallan alueella laillisesti oleskeleva kansalaisuudeton henkilö, ihmiskaupan uhri, henkilö, joka on oikeutettu korvauksiin oman valtionsa ja Unkarin tasavallan tekemän kansainvälisen sopimuksen tai vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen nojalla, sekä henkilö, jonka asuinpaikka tai tavanomainen ja laillinen oleskelupaikka on jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Korvausta voi saada myös sellainen rikoksen uhri, jolla on oleskelu- tai maahanmuuttolupa Unkariin.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.6. Voiko korvausta hakea Unkarista, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voi, niin missä tilanteissa?

Kyllä. Jos rikos on tapahtunut Unkarissa, korvaushakemuksen voi tehdä missä tahansa Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Vahingonkorvausta voidaan maksaa siinä tapauksessa, että hakija täyttää rikoksen uhreille annetavasta tuesta ja valtion maksamista korvauksista vuonna 2005 annetussa laissa CXXXV (Bűncselekmények áldozatainak segítéséről és az állami kárenyhítésről szóló 2005. évi CXXXV. törvény) säädetyt vaatimukset.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

On. Vahingonkorvaushakemusta ei voida käsitellä, jos rikosoikeudenkäyntiä ei ole käynnistetty.

2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voi tehdä hakemuksen?

Ei. Hakemuksen voi tehdä myös rikosoikeudenkäynnin aikana.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Ei.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai tuomittu, voiko silti hakea korvausta? Jos voi, mitä näyttöä hakemuksen tueksi on esitettävä?

Korvausta voi saada, vaikka rikoksentekijää ei olekaan tunnistettu.

Jos syytetty on vapautettu syytteistä, korvausta voi saada vain siinä tapauksessa, että vapauttamisen syynä on ollut alaikäisyys, mielisairaus, pakko tai uhkailu, erehdys, hätävarjelu, äärimmäinen hätätilanne tai esimiehen käsky, rikoksentekijän kuolema, rikoksen vanhentuminen, armahdus, rikoksen yhteiskunnalle aiheuttaman uhan poistuminen tai väheneminen tai jokin muu rikoslaista vuonna 1978 annetussa laissa IV (Büntető Törvénykönyvről szóló 1978. évi IV. törvény) määritelty peruste.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Kyllä.

Korvaushakemus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa rikoksen tekohetkestä. Säännöstä on kolme poikkeusta:

Jos hakemuksen jättäminen estyy ylitsepääsemättömän esteen takia, voi hakemuksen tehdä 3 kuukauden kuluessa kyseisen esteen poistumisesta.

Jos jokin teko, jota on aiemmin tutkittu hallinnollisen menettelyn yhteydessä, paljastuu myöhemmin rikokseksi, korvaushakemuksen voi esittää 3 kuukauden kuluessa rikosoikeudenkäynnin alkamisesta.

Jos uhrin ruumiilliselle koskemattomuudelle tai terveydelle aiheutuneen vakavan vahingon ja rikoksen välinen suhde ilmenee myöhemmin, korvaushakemuksen voi esittää 3 kuukauden kuluessa siitä, kun asia tuli ilmi.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Vahingon toteamiseksi on hakemuksessa ilmoitettava rikoksesta aiheutuneiden aineellisten vahinkojen yhteismäärä, todistettavissa oleva ansionmenetys sekä kaikki kustannukset, jotka ovat syntyneet rikoksesta tai rikoksen aiheuttamien vahinkojen korjaamisesta.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Korvaus voidaan suorittaa kertamaksuna tai kuukausierinä.

Kertakorvauksen suuruus on:

  • 100 prosenttia vahingon arvosta, jos vahingon arvo on enintään viisi kertaa korvauksen perusmäärä,
  • viisi kertaa perusmäärä, jos vahingon arvo on 5-10 kertaa perusmäärä,

sekä 75 prosenttia osuudelta, joka on suurempi kuin viisi kertaa perusmäärä.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Jos vahingon arvo on suurempi kuin 10 kertaa perusmäärä, kertakorvauksen suuruus on 8,75 kertaa perusmäärä sekä 50 prosenttia osuudelta, joka on suurempi kuin 10 kertaa perusmäärä, kuitenkin enintään 15 kertaa perusmäärä.

Jos uhri on rikoksen seurauksena menettänyt työkykynsä ja työkyvyttömyyden odotetaan kestävän yli 6 kuukautta, uhri voi vaatia kuukausikorvausta, joka kattaa osittain säännöllisten tulojen vähenemisen. Kuukausittain maksettavan korvauksen suuruus on:

  • 75 prosenttia todistetusta tulojen alenemisesta, jos uhri on alaikäinen tai muiden huollettavana,
  • 50 prosenttia todistetusta tulojen alenemisesta, jos uhri ei ole muiden huollettavana.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Kyllä.

Laissa mainitaan perusmäärän käsite. Perusmäärä on 43 prosenttia Unkarin tilastokeskuksen julkaisemasta unkarilaisen keskimääräisestä bruttokuukausitulosta kaksi vuotta ennen tarkasteluvuotta (62 651 forinttia vuonna 2006).

Uhri voi vaatia kertakorvauksena rikoksen aiheuttamien aineellisten vahinkojen korvaamista kokonaan tai osittain. Kertakorvauksen suuruus voi olla enintään 15 kertaa perusmäärä.

Kuukausittain maksettava korvaus voi olla enintään perusmäärän suuruinen, ja korvausta voidaan maksaa korkeintaan kolmen vuoden ajan.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu tai voidaan saada samasta vahingosta muusta lähteestä (esim. vakuutuksesta)?

Kyllä.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen laskutapaan, esimerkiksi uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Kyllä.

Valtion maksaman vahingonkorvauksen edellytyksenä on uhrin vähävaraisuus. Sen vuoksi arvioidaan hakijan tulotaso. Korvausta voidaan maksaa hakijalle, jonka nettotulot (jos hakija elää samassa taloudessa muiden henkilöiden kanssa, tarkastellaan henkeä kohti laskettuja tuloja) ovat enintään kaksi kertaa niin suuret kuin perusmäärä. (Vuonna 2006 tuloraja oli 125 302 forinttia).

Laissa säädetään myös olosuhteista, joissa uhrille ei voida maksaa korvausta ja jotka liittyvät uhrin käytökseen. Laissa luetellaan tekoja tai laiminlyöntejä, joihin syyllistyessään uhri ei voi saada korvausta, vaikka hän olisi tulojensa puolesta siihen oikeutettu. Korvausta ei myönnetä uhrille, jos vahinko on jo korvattu tai jos uhri on jättänyt tekemättä vahingonkorvaushakemuksen, jonka pohjalta vahinko olisi korvattu hänelle osittain tai kokonaan; jos uhri on omalla käytöksellään aiheuttanut rikoksen tai myötävaikuttanut vahingon syntymiseen; jos uhri ei ole tehnyt yhteistyötä viranomaisten kanssa joko rikosoikeudenkäynnin tai vahingonkorvausmenettelyn yhteydessä tai jos uhri on syyllistynyt laissa määriteltyyn rikolliseen tekoon korvausvaatimuksen pohjana olevan rikoksen yhteydessä.

2.17. Voinko korvauksesta saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä?

Ei.

2.18. Mistä saa tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite?

Tarvittavat lomakkeet voi ladata seuraavasta Internet-osoitteesta:

http://www.im.hu/ Deutsch - English -français - magyar

Lomakkeita on saatavilla myös oikeusviraston alueellisista toimistoista. Alueellisten toimistojen yhteystiedot saa soittamalla seuraavaan maksuttomaan puhelinnumeroon: 06-80-244-444.

2.19. Voinko hakemuksen tekemiseen saada lainopillista apua?

Oikeusviraston alueelliset rikoksen uhrien tukipalveluyksiköt ovat lain mukaan velvoitettuja avustamaan hakemuksen täyttämisessä.

2.20. Mihin hakemuksen voi lähettää?

Hakemuksen voi lähettää oikeusviraston alueellisille rikoksen uhrien tukipalveluyksiköille.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

Unkarin tasavallan alueella toimii useita kansalaisjärjestöjä, jotka auttavat rikosten uhreja. Osa niistä auttaa tiettyjä ihmisryhmiä (esim. naisia), kun taas toiset antavat tukea tietyntyyppisten rikosten (esim. asuntoon liittyvien rikosten) uhreille.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 24-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta