Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Kreikka

Uusin päivitys: 16-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä vahingonkorvausvaatimuksen voi esittää tekijää vastaan rikosoikeudenkäynnissä? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä? 1.2.
1.3. Miten vaatimus on esitettävä ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka vaatimus on esitettävä? Tuleeko vaatia kokonaismäärää vai yksilöidä aiheutunut vahinko? 1.4.
1.5. Voiko oikeusapua saada ennen oikeudenkäyntiä ja/tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä vaatimuksen tueksi on esitettävä? 1.6.
1.7. Jos vaatimukset hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion laitokselta 2.
2.1. Onko mahdollista hakea ja saada korvausta valtiolta tai valtion laitokselta / julkisoikeuden alaiselta oikeushenkilöltä? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisiä vahinkoja aiheuttaneiden rikosten uhriksi joutuneille? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voiko uhri hakea korvausta yhdestä jäsenvaltiosta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voi, mitkä ovat edellytykset? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voi tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai todettu syylliseksi, onko silti olemassa oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä on esitettävä hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu samasta vahingosta mutta muusta lähteestä, esim. vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, mitkä ovat edellytykset? 2.17.
2.18. Mistä voi saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite? 2.18.
2.19. Voiko uhri saada oikeusapua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin hakemus lähetetään? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat ja voivat auttaa rikoksen uhria? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

Tietoja menettelystä, jolla vahingonkorvausvaatimus esitetään tekijälle rikosoikeusmenettelyn ulkopuolella, löytyy sivulta ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”.

Jos rikos on luonteeltaan rajat ylittävä, eli se on esimerkiksi tehty jäsenvaltiossa, joka ei ole uhrin kotivaltio, uhri voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijälle kyseistä rikosasiaa käsittelevässä tuomioistuimessa, jos tämä on sallittu kansallisessa lainsäädännössä.

1.1. Millä edellytyksillä vahingonkorvausvaatimuksen voi esittää tekijää vastaan rikosoikeudenkäynnissä?

Oikeudenomistajat voivat esittää rikostuomioistuimessa syytetylle niin rahallisen kuin muunlaisen korvausvaatimuksen rikoksesta aiheutuneista aineellisista ja aineettomista vahingoista sekä kivusta ja särystä Kreikan siviililain, erityisesti rikosprosessilain 63 §:n edellytysten mukaisesti.  Perusedellytys korvausvaatimuksen esittämiseksi rikostuomioistuimessa on, että siviililaissa säädetään kyseisestä oikeudesta. Siviililain 914 §:n mukaan se, joka lainvastaisesti ja tahallisesti aiheuttaa vahinkoa toiselle, on velvollinen korvaamaan vahingon. Siviilituomioistuimessa jo käsiteltävänä ollut vahingonkorvauskanne voidaan viedä rikostuomioistuimen käsiteltäväksi, jollei vahingonkorvausasiassa ole jo annettu lopullista päätöstä. Jos kantaja käyttää tätä oikeutta vahingonkorvausasiassa, hän ei voi jatkaa oikeudenkäyntiä siviilituomioistuimessa, paitsi jos rikostuomioistuin palauttaa asian siviilituomioistuimeen niiden vaateiden osalta, jotka se katsoo olevan selvittämättä, edellyttäen, että vaadittu summa on yli 44 euroa.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä?

Siviilikanteen nostamiseen oikeutettu voi esittää korvausvaatimuksen rikostuomioistuimessa milloin tahansa, myös oikeuden istunnossa aina oikeudenkäynnin todisteluvaiheen alkamiseen asti. Riittää, että kanne toimitetaan syytetylle siviiliprosessilain sääntöjen mukaisesti ja sen 167 §:ssä annetussa määräajassa, toisin sanoen vähintään viisi päivää ennen oikeudenistuntoa. Poikkeuksellisesti henkilö, joka siviililain mukaan on oikeutettu rahalliseen korvaukseen aineettoman vahingon tai henkisen kärsimyksen johdosta, voi esittää vaatimuksensa rikostuomioistuimelle todisteluvaiheen alkuun asti ilman kirjallista esitutkintaa.

1.3. Miten vaatimus on esitettävä ja kenelle?

Vahingonkorvausvaatimus voidaan toimittaa kenelle tahansa esitutkintavirkailijalle, yleiselle syyttäjälle tai rikosasiaa ensimmäistä kertaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Viimeksi mainitussa tapauksessa on otettava huomioon, että kanne on annettava tiedoksi syytetylle tai siviilioikeudellisessa vastuussa olevalle osapuolelle viisi päivää ennen oikeudenistuntoa.

1.4. Kuinka vaatimus on esitettävä? Tuleeko vaatia kokonaismäärää vai yksilöidä aiheutunut vahinko?

Jos vahingonkorvauskanteessa ei vaadita korvausta aineettomasta vahingosta tai kivusta ja särystä vaan uhrille aiheutuneesta vahingosta, ovat voimassa kaikki saman säännökset, jotka koskevat mitä tahansa siviilituomioistuimessa nostettavaakannetta (ks. sivu ”Asian vireillepano tuomioistuimessa”).

Sivun alkuunSivun alkuun

1.5. Voiko oikeusapua saada ennen oikeudenkäyntiä ja/tai sen aikana?

Vahingonkorvauskanteen suhteen ovat voimassa kaikki saman säännökset, jotka koskevat mitä tahansa siviilituomioistuimessa nostettava kannetta (ks. sivu ”Oikeusapu”).

1.6. Mitä näyttöä vaatimuksen tueksi on esitettävä?

Käytetään samanlaisia todistuskeinoja kuin ne, joita vaaditaan näytöksi mille tahansa muulle kanteelle (ks. sivu ”Todistuskeinot”).

1.7. Jos vaatimukset hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Tällaista tahoa ei ole vielä, ei valtion virastoa eikä muuta.

2. Korvaus valtiolta tai valtion laitokselta

2.1. Onko mahdollista hakea ja saada korvausta valtiolta tai valtion laitokselta / julkisoikeuden alaiselta oikeushenkilöltä?

Yleisesti ottaen Kreikan lainsäädännön mukaan ei ole vielä mahdollista saada valtiolta korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet kolmannen osapuolen rikollisesta toiminnasta. Siviililain johdantosäädöksen 105 §:ssä säädetään yhdestä poikkeuksesta, jossa valtio on siviilioikeudellisessa vastuussa ja jossa sen on maksettava korvauksia. Kyseisessä säännöksessä säädetään tapauksista, joissa valtion ja paikallishallinnon viranomaiset toimivat lainvastaisesti tai syyllistyvät laiminlyönteihin käyttäessään niille uskottua julkista valtaa. Kaikki seuraavassa esitettävät vastaukset koskevat tällaisia tapauksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Kuten edellä mainittiin, tällainen mahdollisuus koskee vain sellaisia lainvastaisia tekoja, joita ovat tehneet valtion, kuntien, julkisyhteisö tai muiden julkisoikeuden alaisten oikeushenkilöiden yksiköt käyttäessään niille uskottua julkista valtaa.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisiä vahinkoja aiheuttaneiden rikosten uhriksi joutuneille?

Korvausta voi hakea kaikenlaisista tällaisista toimista aiheutuneista vahingoista.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Kyllä, uhrin perilliset voivat hakea vahingonkorvausta, ja perheenjäsenet voivat hakea korvausta henkisestä kärsimyksestä.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Kansalaisuus tai asuinpaikka eivät rajoita tätä mahdollisuutta.

2.6. Voiko uhri hakea korvausta yhdestä jäsenvaltiosta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? Jos voi, mitkä ovat edellytykset?

Kyllä, edellä mainituin edellytyksin, ja mikäli kyseinen julkishallinnon laitos käytti valtuuksiaan kyseisessä toisessa maassa.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Ei, rikosta ei tarvitse ilmoittaa poliisille.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voi tehdä hakemuksen?

Ei tarvitse.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Rikoksentekijä on yhteisvastuullinen valtion kanssa. Ministerien vastuuvelvollisuudesta on kuitenkin annettu erityissäädöksiä.

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai todettu syylliseksi, onko silti olemassa oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä on esitettävä hakemuksen tueksi?

-

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Vahingonkorvauskanteisiin ja niiden vanhenemiseen sovelletaan samoja määräaikoja kuin muihin kanteisiin.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Korvausta voi saada kaikenlaisista vahingoista, myös aineettomista.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Samalla tavalla kuin missä tahansa muussa korvaustapauksessa (ks. kysymys 1.4).

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Ei ole. Korvauksen suuruus riippuu yksinomaan vahingon suuruudesta.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu samasta vahingosta mutta muusta lähteestä, esim. vakuutuksesta?

Tältä osin on voimassa se, mikä muissakin korvaustapauksissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Kuten missä tahansa muussa korvaustapauksessa, jos oikeus toteaa, että uhrin käytös vaikutti tapahtumiin ja vahinkojen suuruuteen (myötä’vaikutus vahinkoon), pienennetään korvauksen määrää sen mukaisesti.

2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, mitkä ovat edellytykset?

Kuten missä tahansa muussa tapauksessa, on mahdollista hakea suojaamistoimenpidettä ja osaa korvauksesta. Tässä ovat voimassa tavanomaiset säännökset (ks. sivu ”Väliaikaistoimet ja turvaamistoimet”).

2.18. Mistä voi saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite?

Ei ole.

2.19. Voiko uhri saada oikeusapua hakemuksen tekemiseen?

Samalla tavalla ja samoin edellytyksin kuin missä tahansa muussa oikeusasiassa (ks. sivu ”Oikeusapu”).

2.20. Mihin hakemus lähetetään?

Hakemus lähetetään tuomioistuimeen. Muut viranomaiset eivät voi ottaa hakemuksia vastaan.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat ja voivat auttaa rikoksen uhria?

Tällaisia järjestöjä ei ole vielä olemassa.

« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 16-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta