Euroopan komissio > EOV > Korvaukset rikoksen uhreille > Saksa

Uusin päivitys: 22-05-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Korvaukset rikoksen uhreille - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä 1.
1.1. Millä edellytyksillä vahingonkorvausvaatimuksen voi esittää tekijää vastaan rikosoikeudenkäynnissä? 1.1.
1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä? 1.2.
1.3. Miten vaatimus on esitettävä ja kenelle? 1.3.
1.4. Kuinka vaatimus on esitettävä? (Tuleeko vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?) 1.4.
1.5. Voiko oikeusapua saada ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana? 1.5.
1.6. Mitä näyttöä vaatimuksen tueksi on esitettävä? 1.6.
1.7. Jos vaatimukset hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä? 1.7.
2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta 2.
2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta? 2.1.
2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille? 2.2.
2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon? 2.3.
2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta? 2.4.
2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa? 2.5.
2.6. Voiko uhri hakea korvausta jäsenvaltiosta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa? 2.6.
2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille? 2.7.
2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voi tehdä hakemuksen? 2.8.
2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä? 2.9.
2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai todettu syylliseksi, onko silti olemassa oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä on esitettävä hakemuksen tueksi? 2.10.
2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa? 2.11.
2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata? 2.12.
2.13. Kuinka korvaus lasketaan? 2.13.
2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää? 2.14.
2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu samasta vahingosta tai joka voidaan saada muusta lähteestä, esim. vakuutuksesta? 2.15.
2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä? 2.16.
2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä? 2.17.
2.18. Mistä voi saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite? 2.18.
2.19. Voiko uhri saada oikeusapua hakemuksen tekemiseen? 2.19.
2.20. Mihin hakemus lähetetään? 2.20.
2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja? 2.21.

 

1. Korvaus vahingonkorvauksen muodossa tekijältä

Tietoja menettelystä, jossa vahingonkorvausvaatimus esitetään tekijälle rikosoikeusmenettelyn ulkopuolella, löytyy asian vireillepanoa tuomioistuimessa koskevalta sivulta.

Jos rikos on tehty rajat ylittävissä tapauksissa esimerkiksi jäsenvaltiossa, joka ei ole uhrin kotivaltio, uhri voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen tekijälle rikosasian käsittelevässä tuomioistuimessa, jos tämä on sallittu kansallisessa lainsäädännössä.

1.1. Millä edellytyksillä vahingonkorvausvaatimuksen voi esittää tekijää vastaan rikosoikeudenkäynnissä?

Rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt henkilö tai tämän perillinen voi esittää rikosoikeudenkäynnissä syytetylle korvausvaatimuksen rikoksesta aiheutuneista aineellisista vahingoista, jos vaatimuksen käsittely kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan ja jollei asia ole vireillä muualla.

1.2. Missä vaiheessa vahingonkorvausvaatimus on esitettävä?

Vaatimus voidaan esittää jo esitutkintamenettelyssä ennen rikosoikeudenkäynnin vireille tuloa tuomioistuimessa tai vielä asian pääkäsittelyssä loppulausumien antamiseen asti.

1.3. Miten vaatimus on esitettävä ja kenelle?

Vaatimus voidaan esittää kirjallisesti yleiselle syyttäjälle ja syytteen nostamisen jälkeen tuomioistuimelle. Vaatimus voidaan esittää myös suullisesti kirjattavaksi tuomioistuimen kirjaajalle tai vielä asian pääkäsittelyssä. Toimivalta kuuluu asiassa sille yleiselle syyttäjälle, joka johtaa epäiltyä koskevaa esitutkintamenettelyä, tai sille tuomioistuimelle, jossa syyte on nostettu.

Sivun alkuunSivun alkuun

1.4. Kuinka vaatimus on esitettävä? (Tuleeko vaatia tiettyä määrää ja/tai yksilöidä aiheutunut vahinko?)

Vaatimus ja sen perusteet on yksilöitävä. Vaadittu rahamäärä on pääsääntöisesti ilmoitettava, mutta tästä voidaan poiketa, jos sen suuruuden määrittämiseen tarvitaan asiantuntijaa tai jos kipua ja särkyä koskevan korvauksen suuruus jätetään tuomioistuimen harkittavaksi.

1.5. Voiko oikeusapua saada ennen oikeudenkäyntiä tai sen aikana?

Vaatimuksen esittäjälle on myönnettävä oikeusapua hakemuksesta heti, kun kanne on nostettu, jollei hän pysty maksamaan menettelystä aiheutuvia kustannuksia tai jos hän kykenee suorittamaan ne vain osittain tai erissä henkilökohtaisten tai taloudellisten olosuhteidensa vuoksi. Oikeusapu evätään, jos hakijan vaatimus on selkeästi perusteeton tai tehty vilpillisessä mielessä.

1.6. Mitä näyttöä vaatimuksen tueksi on esitettävä?

Vaatimuksen perusteeksi on esitettävä asianmukainen näyttö. Näytön esittämättä jättämisestä ei kuitenkaan aiheudu menetyksiä, koska tuomioistuimen on viran puolesta ulotettava todisteiden vastaanottaminen totuuden selvittämiseksi kaikkiin tosiasioihin ja todisteisiin, jotka ovat merkityksellisiä päätöksen kannalta.

1.7. Jos vaatimukset hyväksytään tuomioistuimessa, onko olemassa tahoa, joka auttaisi rikoksen uhrille tuomitun vahingonkorvauksen perimisessä tekijältä?

Ei.

2. Korvaus valtiolta tai valtion viranomaiselta

2.1. Onko mahdollista saada korvausta valtiolta tai valtion viranomaiselta?

Korvausta voidaan myöntää väkivaltarikosten uhreille maksettavaa korvausta koskevan lain mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.2. Onko mahdollisuus rajoitettu vain tietyntyyppisten rikosten uhriksi joutuneille?

Korvausta voidaan myöntää tahallisen ja oikeudenvastaisen hyökkäyksen eli väkivaltarikoksen uhreille. Korvausvaatimuksen esittämiseen oikeutettuna väkivaltaisen hyökkäyksen uhrina pidetään myös henkilöä, joka on kärsinyt vahinkoa yleistä vaaraa aiheuttaneessa hyökkäyksessä, kuten pommi-iskussa, tai toista henkilöä vastaan suunnatussa hyökkäyksessä taikka hyökkäyksen torjunnassa. Korvausta voidaan hakea myös seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa tapauksissa.

Korvausta ei myönnetä sellaisten rikosten osalta, joissa ei ole kyse henkilön fyysistä koskemattomuutta loukkaavasta väkivaltaisesta hyökkäyksestä, kuten murron tai petoksen osalta.

2.3. Onko mahdollisuus rajoitettu uhreihin, jotka ovat kärsineet tietyntyyppisen vahingon?

Vahingonkorvauksen myöntäminen edellyttää, että väkivaltaisen hyökkäyksen seurauksena on aiheutunut fyysinen tai psyykkinen vahinko. Kuukausittaisia eläkesuorituksia maksetaan vain, jos terveydelle on aiheutunut pysyvää haittaa. Korvausta ei myönnetä pelkkien aineellisten vahinkojen osalta.

2.4. Voivatko rikoksen johdosta kuolleen uhrin sukulaiset tai muut läheiset saada korvausta?

Myös uhrin aviopuoliso, lapset ja erityisissä tapauksissa myös vanhemmat ovat oikeutettuja korvaukseen. Eronnut puoliso tai isovanhempi voi saada korvausta, jos uhri oli turvannut tämän elatuksen tai jos hän olisi sen turvannut.

2.5. Onko oikeus korvaukseen rajoitettu henkilöihin, joilla on tietty kansalaisuus tai jotka asuvat tietyssä valtiossa?

Korvausta voi saada Saksan kansalainen tai ulkomaalainen, joka asuu laillisesti Saksassa. Niille Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisille ja ulkomaalaisille, jotka ovat asuneet Saksassa laillisesti yli kolme vuotta, suoritetaan korvaukset täysimääräisenä. Ulkomaalaisille, jotka eivät ole vielä asuneet Saksassa laillisesti kolmea vuotta, suoritetaan tuloista riippumaton korvaus tai hyvitys, jos he poistuvat lopullisesti maasta. Saksassa vierailulla oleville henkilöille ja turisteille myönnetään kertakaikkinen haittakorvaus vakavien vahinkojen osalta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.6. Voiko uhri hakea korvausta jäsenvaltiosta, jos vahinko on aiheutunut toisessa valtiossa?

Väkivaltarikosten uhreille maksettavaa korvausta koskeva laki perustuu siihen ajatukseen, että väkivaltaisen hyökkäyksen uhreilla on oikeus saada korvausta valtiolta, joka ei ole pystynyt suojelemaan heitä kaikista ponnisteluista huolimatta. Koska laki pohjautuu alueperiaatteelle, myönnetään korvaus vain, jos väkivaltainen hyökkäys on tapahtunut lain alueellisella soveltamisalalla.

2.7. Onko rikos ilmoitettava poliisille?

Uhrin on tehtävä kaikki mahdollinen rikoksen selvittämiseksi ja tekijän saamiseksi vastaamaan teostaan, mikä sisältää erityisesti rikosilmoituksen tekemisen asian hoidosta vastaavalle viranomaiselle (poliisille tai yleiselle syyttäjälle). Ilmoitusvelvollisuudesta voidaan kuitenkin poiketa tietyissä tapauksissa (esim. seksuaalinen hyväksikäyttö, perhepiirissä tapahtuneet rikokset).

2.8. Onko odotettava esitutkinnan valmistumista tai rikosoikeudellisen menettelyn päättymistä ennen kuin voi tehdä hakemuksen?

Väkivaltarikosten uhreille maksettavaa korvausta koskevan lain täytäntöönpanosta vastaavien osavaltioiden viranomaisten on ratkaistava korvaushakemus riippumatta poliisin, yleisen syyttäjän tai tuomioistuimen suorittaman selvityksen tuloksista. Näin ollen kyseinen hakemus olisi tehtävä mahdollisimman nopeasti vahinkoa aiheuttaneen tapahtuman jälkeen riippumatta poliisin tai yleisen syyttäjän tutkinnan aloittamisesta ja etenemisestä.

2.9. Jos rikoksentekijä on tunnistettu, onko korvausta yritettävä hakea ensin tekijältä?

Väkivaltarikosten uhreille maksettavaa korvausta koskevan lain mukainen oikeus korvaukseen muodostaa osan sosiaalisesta oikeudesta korvaukseen riippumatta korvausvaatimuksen esittämisestä tekijälle. Jos korvausvaade voidaan esittää tekijälle, siirtyy uhrin oikeus periä tältä korvaus maksun suorittaneelle valtion viranomaiselle kyseisen lain mukaan myönnetyn korvausmäärän osalta.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.10. Jos rikoksentekijää ei ole tunnistettu tai todettu syylliseksi, onko silti olemassa oikeus hakea korvausta? Jos on, mitä näyttöä on esitettävä hakemuksen tueksi?

Kuten 2.8 kohdassa on esitetty, korvausta voidaan myöntää täysin riippumatta rikoksentekijän tuomitsemisesta tai rankaisemisesta. Korvauksen hakijan on näytettävä toteen myös rikoksen uhrille maksettavan korvauksen osalta – kuten koko sosiaalioikeuden alalla – vaatimuksen perusteena olevat tosiseikat, erityisesti hänelle tehty väkivallanteko ja siitä terveydelle aiheutuneet vahingot. Varsinkin niissä tapauksissa, joissa rikoksentekijää ei tiedetä tai muita todisteita ei ole käytettävissä, on näytön esittämistä koskevia vaatimuksia helpotettu hakijan eduksi.

2.11. Onko hakemus tehtävä tietyn ajan kuluessa?

Vahingonkorvaushakemuksen esittäminen ei ole sidottu määräaikaan. Korvauksia suoritetaan periaatteessa siitä kuukaudesta lähtien, jona hakemus toimitetaan. Korvauksia voidaan kuitenkin myöntää hakemuksen toimittamista edeltävältä ajalta, jos hakemus toimitetaan vuoden kuluessa rikoksen tapahtumisesta.

2.12. Minkälaiset vahingot voidaan korvata?

Uhreille maksettavaa korvausta koskevan lain mukaan korvataan kärsittyjen vahinkojen terveydelliset ja taloudelliset seuraamukset. Aineettomia vahinkoja ei korvata.

2.13. Kuinka korvaus lasketaan?

Väkivaltarikoksen uhreille korvataan kaikki terveydentilan ennalleen saattamiseksi tai parantamiseksi tarpeelliset sairaanhoidon toimenpiteet (myös esim. lääkinnällinen tai ammatillinen kuntoutus, hoitopalvelut ja psykoterapeuttinen hoito) , maksut elatuksen turvaamiseksi sekä pitkäaikaiset eläkesuoritukset terveydellisten vammojen ja taloudellisten vahinkojen korvaamiseksi. Porrastettujen eläkesuoritusten suuruus määräytyy terveydelle aiheutuneiden vahinkojen ja niistä johtuvien tulonmenetysten perusteella.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.14. Onko maksettaville korvauksille olemassa vähimmäis- tai enimmäismäärää?

Terveydelle aiheutuneiden vahinkojen vuoksi suoritettavat kuukausittaiset eläkkeet maksetaan kiinteinä, vahingon suuruuden perusteella määräytyvinä summina, joita tarkistetaan vuosittain. Maksun suuruus alhaisimmalla tasolla on nykyisin 118 euroa kuukaudessa. Taloudellisten menetysten vuoksi suoritettavien muiden eläkemaksujen suuruus määräytyy väkivaltarikoksen uhrin tulojen mukaan. Kuukausi- tai kokonaissummille ei ole määritelty enimmäismäärää.

2.15. Vähennetäänkö valtion suorittamasta korvauksesta korvaus, joka on saatu samasta vahingosta tai joka voidaan saada muusta lähteestä, esim. vakuutuksesta?

Vain ne korvaukset vähennetään, jotka uhri saa tosiasiallisesti saman vahingon osalta ja jotka on suunnattu samaan tarkoitukseen.

2.16. Onko olemassa muita perusteita, jotka vaikuttavat mahdollisuuteen saada korvausta tai korvauksen määrään, esim. uhrin käyttäytyminen vahingon aiheuttaneen teon yhteydessä?

Korvaus voidaan evätä, jos uhri on aiheuttanut vahingon tai jos hän on myötävaikuttanut sen syntymiseen. Korvaus voidaan evätä myös silloin, kun sen myöntäminen olisi kohtuutonta muiden syiden perusteella.

2.17. Voiko haetulle korvaukselle saada ennakkoa? Jos voi, niin millä edellytyksillä?

Korvaukset sairaanhoidosta voidaan suorittaa välittömästi, tai siitä aiheutuvat kulut voidaan ottaa katettaviksi. Ennakkomaksuista ei ole säännöksiä eläkesuoritusten osalta. Uhrille maksettavaa korvausta koskevat hakemukset käsitellään ja ratkaistaan kuitenkin mahdollisimman pian.

Sivun alkuunSivun alkuun

2.18. Mistä voi saada tarvittavat lomakkeet ja lisätietoja korvauksen hakemisesta? Onko tätä varten erityinen neuvontapuhelin tai Internet-osoite?

Korvauksen hakeminen on periaatteessa mahdollista ilman lomaketta. Hakemuslomakkeita saa korvausten maksamisesta vastaavilta osavaltioiden viranomaisilta, jotka myös neuvovat väkivaltarikoksen uhreja vaatimusten esittämisessä. Lisätietoja saa myös muun muassa muilta sosiaaliviranomaisilta, sosiaaliturvalaitoksilta, sairauskassoilta, vakuutusyhtiöiltä ja poliisiviranomaisilta. Terveys- ja sosiaaliministeriö julkaisee uhreille Saksassa myönnettävää korvausta koskevaa esitettä, jonka kansalaiset ja viranomaiset voivat tilata ilmaiseksi. Uhreille maksettavaa korvausta koskevia säädöstekstejä ja lisätietoja voi lisäksi ladata ministeriön Internet-sivustolta. Lain täytäntöönpanosta vastaavat osavaltiot julkaisevat myös vastaavia esitteitä ja tarjoavat lisätietoja omilla Internet-sivustoillaan. Väkivaltarikosten uhreille ei ole olemassa virallista neuvontapuhelinnumeroa, mutta he voivat saada apua poliisin yleisestä hätänumerosta milloin tahansa.

2.19. Voiko uhri saada oikeusapua hakemuksen tekemiseen?

Korvaushakemuksen hallinnollinen käsittely on ilmaista. Oikeudenkäyntimaksua ei peritä myöskään asian mahdollisesta jatkokäsittelystä toimivaltaisissa sosiaalituomioistuimissa.

2.20. Mihin hakemus lähetetään?

Uhrille maksettava korvausta koskevan hakemuksen ratkaisee se korvausten suorittamisesta vastaava osavaltion viranomainen, joka on alueellisesti toimivaltainen. Hakemus voidaan kuitenkin toimittaa mille tahansa muullekin sosiaaliviranomaiselle.

2.21. Onko järjestöjä, jotka tukevat rikoksen uhria ja voivat antaa lisätietoja?

On olemassa useita yksityisiä organisaatioita, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen auttaa väkivallan uhreja. Näihin kuuluu sekä paikallisesti toimivia että kansallisesti organisoituneita järjestöjä.

Lisätietoja

Väkivaltarikoksen uhri voi vaatia siviilioikeudellisessa menettelyssä ja rikosoikeudenkäynnissä (adheesioperiaate) tekijältä rahallista korvausta, joka kattaa myös aineettomat vahingot.



« Korvaukset rikoksen uhreille - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-05-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta